Pelin avaaminen

[Litti4ever]

En löytänyt (=jaksanut etsiä) pelinavauksesta mitään topiikkia, joten haluaisin asiantuntevia ajatuksia ja ideoita, kuinka peliä kannattaa yrittää avata, kun lähdetään aivan puolustuksesta tai maalipotkusta?

Eniten kiinnostaisi tietää miten 4-4-2 ryhmitelmän tulisi liikkua, kun tahdotaan avata vastustajan pakettia? Mitä tehdään esimerkiksi tilanteessa, jossa laitapakilla on syvällä omalla puoliskolla pallo? Mikä olisi optimaalisin tapa avata tuolta peliä? Kuinka liikutaan?
 
Kertokaa ihmeessä erilaisia tapoja ja ideoita. Kiitos jo valmiiksi

[Sope]

Yksi mahdollisuus tuollaisessa tilanteessa on pitää molemmat keskikentän keskustan pelaajat hieman ylempänä, jolloin toinen toppari nousee vastustajan hyökkääjien ja keskikentän väliseen tilaan. Laitapakki pelaa pallon keskelle topparille, joka pelaa pallon linkille. Jos tämä ei onnistu, on aina mahdollista kierrättää palloa alemman topparin tai maalivahdin kautta.

Nykyaikana muutenkin tullut huomattua, että kun pelataan 4-4-2, tulee keskikentän keskustan pelaajat harvemmin vastaan hakemaan palloa alhaalta kuten vielä pari vuosikymmentä sitten, vaan he yleensä hakevat syöttöä laitalinkiltä tai ylös nousseelta pakilta niin, että pääsevät jatkamaan peliä kasvot vastustajan maalia kohti.

[muumi]

pitkällä kohti hyökkääjän päätä.

[Keijo K. Kojootti]

En löytänyt (=jaksanut etsiä) pelinavauksesta mitään topiikkia, joten haluaisin asiantuntevia ajatuksia ja ideoita, kuinka peliä kannattaa yrittää avata, kun lähdetään aivan puolustuksesta tai maalipotkusta?

Eniten kiinnostaisi tietää miten 4-4-2 ryhmitelmän tulisi liikkua, kun tahdotaan avata vastustajan pakettia? Mitä tehdään esimerkiksi tilanteessa, jossa laitapakilla on syvällä omalla puoliskolla pallo? Mikä olisi optimaalisin tapa avata tuolta peliä? Kuinka liikutaan?
 
Kertokaa ihmeessä erilaisia tapoja ja ideoita. Kiitos jo valmiiksi

Miksi pallo alunperinkään haluttaisiin laitapakille syvyydessä omalla puoliskolla?

[Litti4ever]

Miksi pallo alunperinkään haluttaisiin laitapakille syvyydessä omalla puoliskolla?

En jaksanut olla huolellinen avauksen kanssa, koska en uskonut, että ketään kiinnostaisi vastata.

Eli en suinkaan tarkoittanut, että pallon tarvitsisi olla juuri laitapakilla ja varsinkaan oman kuudentoista liepeillä. Tarkoitin, että kun palloa on tarpeeksi jauhettu ja pelattu tilanteeseen, jossa laitapakilla on pallo lähempänä puoltakenttää. Mikä on optimaalisin ja paras ratkaisu mihin laitapakin tulisi pyrkiä? Onko kannattavaa, että keskikenttä pelaajista toinen tarjoaa jalkaansa läheltä vai kärkkyykö mies palloa lähempänä toppareita keskellä? Pyritäänkö pallo pelaamaan kärjelle tietynlaisilla tilaa tekevillä liikkeillä vai annetaanko yksinkertaisimman kautta pallo laitaan laitalinkille?

Eikä tähän tietenkään ole mitään absoluuttisen OIKEITA ratkasuja. Haluaisin vain mitä viattomimmin kuulla erilaisia tapoja pelinavaamiseen ylipäätään.

[muumi]

Kai ensimmäisenä pitäisi tietää, minkälaisia hyökkäyksiä joukkue tahtoo tuottaa, kuin myös minkälaisia omat pelaajat on ja minkälainen vastustaja on.

[Pussikalja]

No, eiköhän viisainta ole opettaa tuossa tapauksessa, että sekä laituri, keskikentän pohja, että toppari ovat pelattavissa. Pelaajien pitäisi ymmärtää antaa useita syöttösuuntia ja ymmärtää välittömästi miten liikahtaa, valitsipa pakki minkä tahansa syöttösuunnan. Keskikentän pohjan ja laiturin olisi tärkeintä oppia, että kun se hetki syöttää on ohi, täytyy liikkua pois sylistä, tyhjentää linjan eteen tilaa jotta toinen keskikenttä voi siihen hakeutua.

Vastustajan liikkuminen sekä pakin ensimmäisen kosketuksen oksaisuus ratkaisee aika paljon minne peli lähtee vierimään. Tosiaan idea on saada pallo pelattua keskikenttämiehille naama hyökkäyssuuntaan ja siihen ei jalkapallossa oikein mitenkään systemaattista syöttökuviota voi rakentaa, ainakaan siten, että se useita kertoja peräkkäin onnistuisi. Nyrkkisääntönä voisi pitää, että mitä hanakammin vastustaja pyrkii prässäämään, sen järkevämpää on vastustajaa alakerran kierrätyksellä juoksuttaa. Jos kaveri on kovin passiivinen, on melko helppo tuoda pallo puoleen kenttään ja yli, jolloin laitapakkien liikkuminen laidan hyökkäysvoimaksi korostuu.

Jalkapallossa kaikilla sovituilla avauskuvioilla on taipumus johtaa väkinäiseen pitkään palloon, kun muuttujia on melko paljon. Homman juju olisi saada pelaajat jotka ovat ilman palloa, ajattelemaan asioita kaksi kolme syöttöä eteenpäin. Tuo sinun esimerkkitilanteesi esim. Jos pakki antaa pallon keskikenttämiehelle, joka ei voi kääntyä, jatko riippuu siitä, miten avannut laitapakki, topparit, toinen pakki liikkuvat samalla hetkellä, kun eka syöttö on lähtenyt. Omien pitäisi lukea peli siten, että kk on pudotettava toppareille, jolla naama on menosuuntaan ja ratkaisevaa on se, miten ylemmät kk, pakit ovat silloin liikkuneet. Ei ole kyse sovituista syöttökuvioista, vaan pelin luvusta ja pallottomien aktiivisuudesta, jotka pitkässä juoksussa ratkaisevat kuinka usea avaustilanne päätyy hyökkäykseen asti ilman menetystä. Palloton liike, ei sovitut kuviot, väittäisin...

[Litti4ever]

Palloton liike, ei sovitut kuviot, väittäisin...

Ehdottomasti! Pallottoman liikkeisiin haluaisinkin kuulla mahdollisuuksia ja tapoja, onhan niitä ainakin miljoona. Yksi vaihtoehto on kierrätystilanteessa vetää toinen toppareista aivan laitaan, jolloin laitapakki tekee nousua ylemmäs ja laitalinkki menee keskemmälle etsimään välejä vastustajan puolustuslinjan ja keskikentän välistä. Edelleen etsin nyt vaihtoehtoja, en absoluuttisia faktoja.

[Messi]

Ehdottomasti! Pallottoman liikkeisiin haluaisinkin kuulla mahdollisuuksia ja tapoja, onhan niitä ainakin miljoona. Yksi vaihtoehto on kierrätystilanteessa vetää toinen toppareista aivan laitaan, jolloin laitapakki tekee nousua ylemmäs ja laitalinkki menee keskemmälle etsimään välejä vastustajan puolustuslinjan ja keskikentän välistä. Edelleen etsin nyt vaihtoehtoja, en absoluuttisia faktoja.

Riippuu toki aika paljon siitä, miten vastustaja on sijoittunut. Pussikalja sanoi jo kaiken oleellisen.

[Hippoheikki]

Ehdottomasti! Pallottoman liikkeisiin haluaisinkin kuulla mahdollisuuksia ja tapoja, onhan niitä ainakin miljoona. Yksi vaihtoehto on kierrätystilanteessa vetää toinen toppareista aivan laitaan, jolloin laitapakki tekee nousua ylemmäs ja laitalinkki menee keskemmälle etsimään välejä vastustajan puolustuslinjan ja keskikentän välistä. Edelleen etsin nyt vaihtoehtoja, en absoluuttisia faktoja.

No 4-4-2:ssa ihan luonteva vaihtoehto tuossa kuvailemassasi tilanteessa (pallo laitapakilla syvällä omalla alueella) olisi esim. yrittää luoda ko.laitakolmannekselle hetkellinen ylivoimatilanne. Ihan simppeleimmillään vaikka niin, että pallonpuoleinen keskustan kaveri tarjoaa itseään pelattavaksi lyhyellä, ja samanpuolen kärki pudottaa sinne linjojen väliin. Laituri pelattavana leveällä. Nyt sulla olisi ideaalitilanteessa ainakin hetkellisesti siinä timantti kasassa. Pakki voisi nyt yrittää pelata esim. kk:n kanssa seinän kolmannelle (laiturille), kärjen kanssa pystyyn-pudotuksen (kk:lle), tai luoda laiturin kanssa 2vs1 tilanteen sinne laidalleen.

[Djalminha]

Käsittääkseni oleellisinta on, että saman laidan laituri hakee vastaan ja toinen hyökkääjistä ajoittaa juoksun tyhjään tilaan tai tulee myös vastaan jolloin voi pelata esim seinän kolmannelle sinne tyhjään tilaan. Eli tavalla tai toisella luodaan hetkellinen ylivoimatilanne ja paljon syöttövaihtoehtoja ylöspäin. Jos kaikki syöttösuunnat estetään, tulisi kierrättää pallo toiselle laidalle, eikä roiskaista sitä ylös.

[Litti4ever]

Käsittääkseni oleellisinta on, että saman laidan laituri hakee vastaan ja toinen hyökkääjistä ajoittaa juoksun tyhjään tilaan tai tulee myös vastaan jolloin voi pelata esim seinän kolmannelle sinne tyhjään tilaan.

Tätä muuten näki todella paljon Muurisen Antin HJK:ssa viime kaudella. Zeneli tuli laidalta vastaan pallollista Sumusaloa, jolloin Pukki tai Sadik tekivät liikkeen ylöspäin selustaan. Jos Zeneliä seurasi laitapakki tiukasti selässä, niin Sumusalo viskasi pallon linjan yli, Pukin tai Sadikin juostessa pystyyn samaisesta laidasta. Pakin taas jäädessä pitämään linja kasassa, annettiin Zenelille pallo, joko keskustan kautta tai suoraan Sumusalon jalasta. Tehokkaan oloinen tapa.

[Mersault]



http://www.aefca.eu/en/coaches-training-aid

Tuolta löytyy yksi esimerkki laitapakin pelin avaamisesta seuraavasta tiedostosta:

2009

Harald Irmscher & Colleagues / Belarus
Pressing and Anti-Pressing / Building-up an Attack
in English

[Nouseva Laitapakki]

En löytänyt (=jaksanut etsiä) pelinavauksesta mitään topiikkia, joten haluaisin asiantuntevia ajatuksia ja ideoita, kuinka peliä kannattaa yrittää avata, kun lähdetään aivan puolustuksesta tai maalipotkusta?

Eniten kiinnostaisi tietää miten 4-4-2 ryhmitelmän tulisi liikkua, kun tahdotaan avata vastustajan pakettia? Mitä tehdään esimerkiksi tilanteessa, jossa laitapakilla on syvällä omalla puoliskolla pallo? Mikä olisi optimaalisin tapa avata tuolta peliä? Kuinka liikutaan?
 
Kertokaa ihmeessä erilaisia tapoja ja ideoita. Kiitos jo valmiiksi

Pelinavaamiseen (kun maalivahdilla on pallo)saat eniten syöttösuuntia ja vaihtoehtoja silloin, kun topparit menevät leveälle ja laitapakit nousevat ylös ja keskikentän pohjapelaaja tulee hakemaan väliin syntyneestä tilasta. Tällöin avaamistilanteessa on timanttimuodostelma, mikä takaa eniten syöttösuuntia (diagonaali, vertikaali, lateraali). Jos laitapakit on leveällä ja topparit pysyvät keskellä, silloin on vain yksi syöttösuunta.

Kun peli saatu avattua. Vaihtoehtoja on pelata hidas, puolinopea tai nopea hyökkäys. Hitaassa hyökkäyksessä pyritään ohittamaan yksi prässilinja kerrallaan joko kierrättämällä tai suoraan. Esim. lyhyt avaus toppareille, sieltä keskikentälle josta pelataan taskuun (vastustajan keskikentän ja puolustuksen väliin) ja sieltä viimeisen linjan taakse + viimesitely. Puolinopeassa hyökkäyksessä pyritään ohittamaan kaksi prässilinjaa ja pyritään pelaamaan vastustajan keskikentän ja puolustuksen väliin 10-paikan pelaajalle tai taskuihin hakeutuville laitapelaajille ja sen jälkeen pyritään antamaan murtava syöttö linjan taakse, jonne diagonaali tai vertikaali liikkeitä tekevät keskushyökkääjä ja painottoman puolen laituri ja mahdollisesti kymppipaikan pelaaja. Nopea hyökkäys on tietenkin pitkä syöttö syvyyteen.

Hidas hyökkäys pelataan silloin kun vastustaja on erittäin tiivinä pakettina ja linjojen välissä ei ole valmiiksi tilaa. Puolinopea pelataan jos vastustajan hyökkääjät ja keskikenttä prässäävät ylhäältä, mutta puolustuslinja ei ole nostanut linjaa syvyyssuunnassa tarpeeksi jolloin taskussa on tilaa. Nopea pelataan jos syvyydessä on eniten tilaa.

Toivottavasti tästä oli jotain hyötyä. Useimmat espanjalaiset joukkueet avaavat peliä tällä tavoin.

[Callit]

Nouseva laitapakki se tuossa jo hyvin selitti tuon olennaisimman eli mahdollisimman monen syöttösuunnan tarjoamisen. Ei se kauheasti auta, jos valkku kirjoittaa fläppitaululle, että avataan laidan/kutosen/kympin/keskustan kautta, jos jätkät ei ota sitä pientä pyrähdystä tyrkylle.

Toinen tärkeä asia on pallon hätäilemätön, mutta riittävän nopea liikuttaminen silloin, kun kierrätetään. Jos pakisto esim. syöttelee kolmekertaa, niin siinä on hitonmoinen ero, jos jokainen vetää puoli sekuntia turhan pitkään henkeä. Pallo on silloin siirtynyt esim. laidalta toiselle 1,5 sekuntia turhan myöhään, minkä vastustaja on taatusti käyttänyt hyödykseen. Tämän asian tössimisiä näkee aivan huipullakin jatkuvasti.

Joku irvaili sille, miksi pallo ylipäänsä olisi syvällä omalla puoliskolla ja laitapakilla. Totta hitossa sen pitää olla välilä sielläkin. Kyse on siitä, että aina kun pallo pelataan mokelle, pitää laitapkeista ainakin toisen juosta päätyyn juuri sen verran, että siellä on reilu syöttösuunta. Sen jälkeen pakki ottaa joko tyhjät pois kuljettamalla tai hakemalla pelikaveria noista aiemmin mainituista syöttösuunnan tarjoajista. Tässäkin asiassa näkee ihan uskomattomia laiskotteluja huippuseuroiltakin. Mokke on pakotettu räiskäisemään, koska laitapakki jää niin ylös, että se peittyy vastustajien taakse tai on muuten vain riskaabelissa paikassa.

[Jortsukka]

Tähän sitten sellainen, että ei näitä sitten aleta toivottavasti liikaa(jos ollenkaan) hieromaan harjoituksissa. Käytetään se aika ennemmin siihen että ne pojat/tytöt hahmottaa nuo tilanteet paremmin ja osaa reagoida oikein(mikä se sitten aina onkaan).

[Callit]

Tähän sitten sellainen, että ei näitä sitten aleta toivottavasti liikaa(jos ollenkaan) hieromaan harjoituksissa. Käytetään se aika ennemmin siihen että ne pojat/tytöt hahmottaa nuo tilanteet paremmin ja osaa reagoida oikein(mikä se sitten aina onkaan).

? - Itse näen asian niin, että näitä on pirun hyvä harjoitella. Perinteinen 5 vs. 2:kin on omalla tavalla tätä harjoittava harjoitus. Siis liike-tarkka syöttö-paine-tarkka syöttö. Voidaan myös harjoittaa ihan erikseen pelaamalla pallo painetta kohtaavan puolustuksen jaloista pois. Itse en sitä ole kyllä sellaisenaan harjoittanut. Yksi hyvä ominaisuuksia kehittävä harjoite on van Gaalin kirjasta napattu 4 vs. 5 treeni.  4 janaria neliön keskelle, neljä kaveria sitten neliön reunoille. Reunoilla olevilla on yksi apuri neliön sisällä tarjoamassa syöttövaihtoehtoa. Sen jälkeen vaan syöttöralli käyntiin. Syötöt kulkee laidalta laidalle sekä sen keskellä olevan targetin kautta. Erittäin raju ja kehittävä treeni, jos porukka on motivoitunut.

[Jortsukka]

? - Itse näen asian niin, että näitä on pirun hyvä harjoitella. Perinteinen 5 vs. 2:kin on omalla tavalla tätä harjoittava harjoitus. Siis liike-tarkka syöttö-paine-tarkka syöttö. Voidaan myös harjoittaa ihan erikseen pelaamalla pallo painetta kohtaavan puolustuksen jaloista pois. Itse en sitä ole kyllä sellaisenaan harjoittanut. Yksi hyvä ominaisuuksia kehittävä harjoite on van Gaalin kirjasta napattu 4 vs. 5 treeni.  4 janaria neliön keskelle, neljä kaveria sitten neliön reunoille. Reunoilla olevilla on yksi apuri neliön sisällä tarjoamassa syöttövaihtoehtoa. Sen jälkeen vaan syöttöralli käyntiin. Syötöt kulkee laidalta laidalle sekä sen keskellä olevan targetin kautta. Erittäin raju ja kehittävä treeni, jos porukka on motivoitunut.

Tarkoitin tietenkin sitä mitä näkee kentän laidalla jossain 8-vuotiaissakin jo että vedetään täysillä miehistöillä ja valmentaja opastaa että "ensin avataan tänne, sitten te liikutte tonne ja syötetään tuonne", jne. Eli siis tarkoitin sitä että ennenkuin ollaan hyvin vanhoissa junnuissa/aikuisissa niin ei oteta liian isoja kokonaisuuksia vaan juuri rakennetaan ne harjoitukset niin että niissäkin homma rakentuu esim. 2vs1/3vs1/4vs2 tilanteisiin. Eli siis harjoitellaan sitä mitä noissa tilanteissa pitäisi osata, mutta ei harjoitella itse tilanteita sellaisenaan koko kentällä isoilla ryhmityksillä opastaen orjallisesti mitä tehdään.

Eli siis harjoitetaan työkalut näihin tilanteisiin(esim. pelin avaamiseen), ei itse tilanteita harjoituksena.

[Hippoheikki]

Tähän sitten sellainen, että ei näitä sitten aleta toivottavasti liikaa(jos ollenkaan) hieromaan harjoituksissa. Käytetään se aika ennemmin siihen että ne pojat/tytöt hahmottaa nuo tilanteet paremmin ja osaa reagoida oikein(mikä se sitten aina onkaan).

Ai miksi.. Avauspeliharjoitteissa saadaan aika hienosti kehitettyä juurikin tuota hahmottamista ja muuttuviin tilanteisiin reagoimista/varioimista niiden mukaan. Nyt siis tarkoitan nimenomaan pelinomaista harjoitetta esim. 1+4+2 vs 4 etc., jossa isomman joukkueen tavoitteena on viedä pallo hallitusti keskikolmannekselle ja pienemmän joukkueen tarkoituksena riisto ja maali vastahyökkäyksestä. Tiloja, pelaajamääriä ja sääntöjä muokkaamalla tuon simppelin treenin mahdollisuudet ovat rajattomat ja ton pelinomaisemmaksi harjoite ei enää mene. Näissä treeneissä kehittyy sellaiset pikkujutut kuten syöttövarmuus, pallottomien liike, peliasennot, tilojen hahmottaminen, ajoitukset, syvyyden ja leveyden käyttö jne.. Sitte vielä miljoona asiaa niiden prässäävien - vastahyökkäystä hakevien - pelaajien näkökulmasta.. Jos pitäisi valita vain yksi harjoiteltava asia ja se olisi ainoa asia jota ikinä harjoiteltaisiin, niin mä lähtisin näistä.

Tietenkin jos tarkoitit tuota sillä, että jauhetaan tuntikaupalla drilliä jossa pallo kulkee pelaajalta x pelaajalle y ja sieltä edelleen z:lle, ja sitten ihmetellään miksi homma ei pelissä toimi kun vastustaja ei pelaakaan kuten harjoituksissa on oletettu, nini olet oikeassa, mutta kyllähän pelinomainen avauspelitreeni on hyvä asia hierottavaksi ja kehittää aika helvetin montaa asiaa samaan aikaan.

[Jortsukka]

Ai miksi.. Avauspeliharjoitteissa saadaan aika hienosti kehitettyä juurikin tuota hahmottamista ja muuttuviin tilanteisiin reagoimista/varioimista niiden mukaan. Nyt siis tarkoitan nimenomaan pelinomaista harjoitetta esim. 1+4+2 vs 4 etc., jossa isomman joukkueen tavoitteena on viedä pallo hallitusti keskikolmannekselle ja pienemmän joukkueen tarkoituksena riisto ja maali vastahyökkäyksestä. Tiloja, pelaajamääriä ja sääntöjä muokkaamalla tuon simppelin treenin mahdollisuudet ovat rajattomat ja ton pelinomaisemmaksi harjoite ei enää mene. Näissä treeneissä kehittyy sellaiset pikkujutut kuten syöttövarmuus, pallottomien liike, peliasennot, tilojen hahmottaminen, ajoitukset, syvyyden ja leveyden käyttö jne.. Sitte vielä miljoona asiaa niiden prässäävien - vastahyökkäystä hakevien - pelaajien näkökulmasta.. Jos pitäisi valita vain yksi harjoiteltava asia ja se olisi ainoa asia jota ikinä harjoiteltaisiin, niin mä lähtisin näistä.

Tietenkin jos tarkoitit tuota sillä, että jauhetaan tuntikaupalla drilliä jossa pallo kulkee pelaajalta x pelaajalle y ja sieltä edelleen z:lle, ja sitten ihmetellään miksi homma ei pelissä toimi kun vastustaja ei pelaakaan kuten harjoituksissa on oletettu, nini olet oikeassa, mutta kyllähän pelinomainen avauspelitreeni on hyvä asia hierottavaksi ja kehittää aika helvetin montaa asiaa samaan aikaan.

Oletit oikein mitä tarkoitin, eli tuota jälkimmäistä, jota näkee kentällä huolestuttavan nuorissakin ja huolestuttavan usein sekä isossa roolissa harjoituksissa. Tuo ensimmäinen onkin sitten se mikä on hyvää harjoitetta.

Olisin voinut olla siis alunperin vähän tarkempi tuossa miten asian kirjoitin selvästikkin, kun sitä jo muutama ehti väärin käsittää.

[Litti4ever]

Hyviä asioita tullut esille ja kiitos siitä.

Nousevan laitapakin esimerkki avata peliä maalipotkusta on selkeä, mutta alemmissa sarjoissa siihen liittyy tietyt riskitekijät. Toisen topparin on ymmärrettävä tulla keskemmälle, jos maalipotku annetaan toiselle topparille lyhyellä laitaan. Vaarana on vastustajan nopea riisto ja sitä kautta erittäin vaarallinen maalintekopaikka vastustajalle. Tosin eipä sitä lyhyttäkään kannata antaa, jos kerran paine on niin korkealla. Samaisen nimimerkin mainitsema timanttimuodostelma olisi hyvä myös tehdä muuallekkin kentänosiin. Esimerkiksi topparilla ollessa omalla puoliskolla pallo, olisi hyvä käyttää kyseistä timanttia siten, että toinen keskikenttäpelaajista hakee palloa syvältä, toinen keskikentän keskustan puolestaan väleistä läheltä toisen puolen laitalinkkiä, ja toinen laitalinkki tekee laitapakille tilaa laitaan ja tulee niin ikään etsiskelemään välejä keskikentältä. Kärki muodostaa timanttikuvion yläosan hakien paikkaa vastustajan keskikentän ja puolustuksen välistä. Kuulostaako ollenkaan järkevältä?  


Callit kertoi puolestaan pallon nopeasta kierrättämisestä. Nämä ovat käsittääkseni juuri niitä yksityiskohtia, joihin guardiolat ja bielsat kiinnittävät jumalattomasti huomiota. Ja Callitin kanssa tästä samaa mieltä, näissähän ne erot tulevat. Siksi valmentajan on tehtävä selväksi, että jalkapallo on joukkuepeli ja koko joukkueen on sitouduttava sekä noudatettava pelisysteemiä, eikä kenelläkään voi olla varaa laiskotella.

[Mersault]

Tietenkin jos tarkoitit tuota sillä, että jauhetaan tuntikaupalla drilliä jossa pallo kulkee pelaajalta x pelaajalle y ja sieltä edelleen z:lle, ja sitten ihmetellään miksi homma ei pelissä toimi kun vastustaja ei pelaakaan kuten harjoituksissa on oletettu, nini olet oikeassa, mutta kyllähän pelinomainen avauspelitreeni on hyvä asia hierottavaksi ja kehittää aika helvetin montaa asiaa samaan aikaan.

Oletit oikein mitä tarkoitin, eli tuota jälkimmäistä, jota näkee kentällä huolestuttavan nuorissakin ja huolestuttavan usein sekä isossa roolissa harjoituksissa. Tuo ensimmäinen onkin sitten se mikä on hyvää harjoitetta.

Olisin voinut olla siis alunperin vähän tarkempi tuossa miten asian kirjoitin selvästikkin, kun sitä jo muutama ehti väärin käsittää.

Nyt on kyllä pakko kysyä, että millä tavalla esimerkiksi 10v0 peleistä on haittaa? Hollantilaisessa ja saksalaisessa valmennuksessa kyseistä metodia käytetään, joten miksi siitä suomalaisessa valmennuksessa on haittaa? Henkilökohtaisesti kyllä suosittelen, että jo d-junnujen valmennuksessa kun pelaajille opetetaan miten tietyssä pelijärjestelmässä pelaajat liikkuvat, minne pallon voi avata, miten sitä kierrätetään, mihin pallon voi ja mihin se kannattaa missäkin tilanteessa pelata, osana valmennusta on 8v0 ja 10v0 pelaaminen. Sen jälkeen kun systeemiä on käyty näin läpi kentälle kannattaa heittää muutama vastustaja ja katsoa miten homma silloin toimii. Ideana tuossa on, että hommaa kokoajan kehitetään. Pienpeleistä taas sen verran, että niiden tarkoitus lienee kehittää joukkueen pelaamista ja jos ne jotain on kehittänyt, silloin niiden pitäisi taas näkyä pelaamisessa ja nuo 10v0,10v2... treenit osoittaa sen, että onko noista ollut mitään hyötyä.

Joskus on tullut tuijotettua mm. Foppe de Haanin treenivideoita eikä hänelle ainakaan tuollaiset treenit ole huonoja.

[Hippoheikki]

Nyt on kyllä pakko kysyä, että millä tavalla esimerkiksi 10v0 peleistä on haittaa? Hollantilaisessa ja saksalaisessa valmennuksessa kyseistä metodia käytetään, joten miksi siitä suomalaisessa valmennuksessa on haittaa? Henkilökohtaisesti kyllä suosittelen, että jo d-junnujen valmennuksessa kun pelaajille opetetaan miten tietyssä pelijärjestelmässä pelaajat liikkuvat, minne pallon voi avata, miten sitä kierrätetään, mihin pallon voi ja mihin se kannattaa missäkin tilanteessa pelata, osana valmennusta on 8v0 ja 10v0 pelaaminen. Sen jälkeen kun systeemiä on käyty näin läpi kentälle kannattaa heittää muutama vastustaja ja katsoa miten homma silloin toimii. Ideana tuossa on, että hommaa kokoajan kehitetään. Pienpeleistä taas sen verran, että niiden tarkoitus lienee kehittää joukkueen pelaamista ja jos ne jotain on kehittänyt, silloin niiden pitäisi taas näkyä pelaamisessa ja nuo 10v0,10v2... treenit osoittaa sen, että onko noista ollut mitään hyötyä.

Joskus on tullut tuijotettua mm. Foppe de Haanin treenivideoita eikä hänelle ainakaan tuollaiset treenit ole huonoja.

Mä näkisin nuo 10v0 ym. treenit hyvinä (nimenomaan) opettavina juttuina, samoin kun esim. pareittain sisäsyrjäsyöttelyn opeteltaessa tai merkkikartion harhauttamisen opeteltaessa jotain harhautusta. Mielestäni tuo on hyvä tapa opettaa erilaisia liikekuvamalleja. Esim. otsikon aiheena olevaan avauspeliin liittyen voidaan tuollaisin harjottein käydä läpi miljoona erilaista variaatiota, ja pelaajat hahmottavat hyvin sen oman vaikutuksensa kokonaisuuden sisällä. Mutta kuten pareittain syöttelyssä, tai sen harhautuksen opettelussakin, on mielestäni tärkeää yrittää siirtää ne opitut liikekuvamallit mahd.nopeasti peliin ja se taas onnistuu parhaiten luomalla mahdollisimman hyvin peliä simuloivia harjoitteita.
Esim. antamassasi esimerkissä voisi lähteä siten, että jos olemme käyneet vaikkapa tuollaisella 10vs0 tjsp. harjoitteella läpi erilaisia variaatiota ja liikekuvamalleja esim. pelin avaamiseen liittyen, niin x-toistojen jälkeen sinne laitetaan jo vastustajia. Ensin siten, että pelaajat pystyvät aina ratkaisemaan ko.ongelman jonkun läpikäydyn variaation avulla (katsotaan tunnistavatko tilanteen, löytävätkö siihen sopivan ratkaisun ja toistetaan kunnes homma käy helpoksi). Seuraavassa vaiheessa voidaan viedä harjoite vielä lähemmäksi peliä, jolloin vastustaja ei olekaan enää ennalta arvattava, ja oma muoto joutuu elämään tilanteen mukaan jolloin ratkaisut eivät ole enää niin helposti tunnistettavia. Ko. avauspelin osalta voisi tarkoittaa esim. aiemmissa viesteissä kuvattua xvsx -tyyppistä harjoitusta, jossa siihen pallolliseen joukkueeseen on jätetty ne käsiteltävään asiaan olennaisimpina osana kuuluvat pelaajat.

[Josef K.]

Barcalla ainakin on nähtävissa varsin selkeä "kierrätysformaatti", johon alimmat pelaajat pyrkivät ryhmittymään nopeasti riiston jälkeen.

Sacchilla oli tapana käyttää tuota 10v0-harjoittelua, muistaakseni vielä kuvitteellisella pallolla.

[Jortsukka]

Nyt on kyllä pakko kysyä, että millä tavalla esimerkiksi 10v0 peleistä on haittaa? Hollantilaisessa ja saksalaisessa valmennuksessa kyseistä metodia käytetään, joten miksi siitä suomalaisessa valmennuksessa on haittaa? Henkilökohtaisesti kyllä suosittelen, että jo d-junnujen valmennuksessa kun pelaajille opetetaan miten tietyssä pelijärjestelmässä pelaajat liikkuvat, minne pallon voi avata, miten sitä kierrätetään, mihin pallon voi ja mihin se kannattaa missäkin tilanteessa pelata, osana valmennusta on 8v0 ja 10v0 pelaaminen.

No jos sulla on käytössä se 3-4 harjoitusta(mitä useimmilla jengeillä on) viikossa D-junnuissa ja hierot usean kerran useissa harjoituksissa pelkästään tuota, niin se on aika paljon kaikesta muusta pois. Suomessa kun on muutenkin se ongelma että valmentaja ohjeistaa pelaajat pelaamaan tietyssä tilanteessa aina tietyllä tavalla, joko harjoituksissa pakottaen tai kentän laidalta pelissä huutaen. Itse ainakin haluan että pelaajilla mahdollisimman nopeasti mennään siihen omaan oivallukseen, jokainen pelaaja joutuu sekä pallollisena että pallottomana reagoimaan oikeisiin tilanteisiin ja pelaamaan sen mukaan.

Hollannissa ainakin suurin osa harjoittelusta, aikuisissakin, käydään juuri paljon pienemmissä muodoissa eli 2vs1, 3vs2, 4vs2, jne.

Tuossa hippoheikki totesikin sen oleellisen eli asia käydään läpi ja sen jälkeen aletaan sitten tekemään harjoitteita missä oikeasti jokainen kunnolla joutuu miettimään sitä omaa liikettää ja pallon liikuttamista. Ei 12-13vuotias saa siitä hyötyä että vedetään mitään Sacchin naru/lippujuoksuja jotain 30minsaa.

edit:tarkennattakoon tosiaan että jo ensimmäisessä viestissä kun puhuttiin pojista ja tytöistä, niin ajattelin että kaikki ymmärtävät että ei puhuttu mistään aikuisten tai aivan vanhimpien junnujen valmennuksesta. Itse kun epäuskoisena katselin kentän laidalla miten 8-/9-vuotiaat veti muutama vuosi sitten täydellä kentällisellä 30minsaa pelin avaamista "Pete syöttää sitten jykälle ja jykä sitten erkille ja erkki sitten tomille...".