drone
Poissa
Suosikkijoukkue: SUOMEN maajoukkueet, SUOMALAISET kasvattajaseurat
|
|
Vastaus #50 : 02.05.2012 klo 12:07:44 |
|
"Olen aina tiennyt koulujärjestelmämme olevan liikunnan suhteen täysi susi, mutta vertaus Etelä-Eurooppaan on karmaisevampi kuin luulin." Juha Reini ilmaisee asian juuri, niinkuin asia on. Tarttisko tehdä jotain?
|
|
|
|
palis
Poissa
Suosikkijoukkue: ISS-Stadion
|
|
Vastaus #51 : 20.05.2012 klo 19:12:37 |
|
Jos todella halutaan menestyä, keskinkertaisuuksille pitää kylmästi näyttää keskaria ja panostaa lahjakkuuksiin. Jos olisi mahdollista jossain vaiheessa laittaa junnut järjestykseen sen mukaan mikä on paras saaavutettavissa oleva taso sitten joskus, tuossa olisi ehkä jotain järkeä. Tiedätkö mitä yhteistä on pelaajilla Didier Drogba, Miroslav Klose ja Luca Toni (vastaavia löyty paljon muitakin, mutta nuo nyt tuli mieleen heti). N. 18v iässä heistä ketään ei pidetty mitenkään erityisen lahjakkaina jalkapalloilijoina.
|
|
|
|
ZZlatan
Paikalla
|
|
Vastaus #52 : 20.05.2012 klo 21:30:45 |
|
Jos olisi mahdollista jossain vaiheessa laittaa junnut järjestykseen sen mukaan mikä on paras saaavutettavissa oleva taso sitten joskus, tuossa olisi ehkä jotain järkeä.
Tiedätkö mitä yhteistä on pelaajilla Didier Drogba, Miroslav Klose ja Luca Toni (vastaavia löyty paljon muitakin, mutta nuo nyt tuli mieleen heti).
N. 18v iässä heistä ketään ei pidetty mitenkään erityisen lahjakkaina jalkapalloilijoina.
Paskapuhetta. Esim. Drogba 15 -vuotiaana akatemiasopimuksen ja debytoi ammattilaisena Ligue2:ssa 18 -vuotiaana. Se, että joku pelaaja nousee eurooppalaisessa futiskulttuurimaassa nuoresta "normaalista lahjakkuudesta" vasta aikuisissa supertähdeksi, ei ole poikkeuksellista. Mutta nämä "perustalentit" olisivat Suomen kokoisessa maassa täysin poikkeuksellisia pelaajia teininä. Jos jalkapallosta haluaa ammatin, 15-vuotiaana futaajalla pitää olla kaikki futiksen aakkoset hallussa, eikä mitään isoja heikkouksia. Muun väittäminen on pelkkää pelaajan/itsensä pettämistä.
|
|
« Viimeksi muokattu: 20.05.2012 klo 22:03:21 kirjoittanut ZZlatan »
|
|
|
|
|
Mersault
Poissa
Suosikkijoukkue: muutosvastarintaliikemies
|
|
Vastaus #53 : 21.05.2012 klo 09:14:19 |
|
Tekikö se pelaaja ne maalit siksi, että oli lahjakas vai siksi, että se oli harjoitellut itsestään maalintekijän tai syöttäjän? Minkä ikäinen pelaaja? Oliko ne muut lahjattomia, koska ne eivät voineet tehdä samaa, vai olisiko niillä ollut jotain muuta lahjakkuutta?
Sinänsä ihan jännä ilmiö luovuttaa, kun tajuaa, että pelaajista ei voi tulla huippupelaajia. Itsellä on ainakin koko ajan mielessä, että todennäköisesti kenestäkään mun valmentamasta ei tule huippupelaajaa, mutta uskon, että jos keskimäärin aletaan tekemään asioita valmennuksellisesti paremmin, nousee tuo todennäköisyys.
Tämän ketjun tarkoitus on, että mietitään missä mennään tärkeässä vaiheessa, mitä on vikana ja mitä voidaan parantaa.
Totta kai. Se ei silti tarkoita sitä, että kannattaisi lyödä se joukkuevalmennus läskiksi. Jos sen tasoa saadaan nostettua, saadaan ehkä nostettua innokkaiden yksilöharjoittelijoidenkin harjoitteiden tasoa.
Mihin tämä oikein liittyy? Yleistä katkeruutta?
Joo, mutta kuka päättää ketkä ovat keskinkertaisuuksia ja ketkä lahjakkuuksia ja missä iässä? Kannattaako lahjakkaaseen pelaajaan panostaa, jos hänellä ei ole intoa panostaa omatoimiseen harjoitteluun (Enckelman, Ro. Riski...)? Kannattaako heikkolahjaisempaan innokkaaseen himoharjoittelijaan panostaa?
Voiko yksittäisen henkilön katkeruus olla yleistä katkeruutta? Joo. Asian villakoira, ydin, sinipunainen, punamulta tai jonkin muu lanka oli siinä, että Palloliittossa on yhtäkkiä huomattu, että suurin osa suomalaisista junioreista on melkoista pullamössöä ja yleistä liikunnallisuutta lisäämällä kuvitellaan, että pystytään nostamaan huippujen tasoa. Kylmä totuus vaan on, että lahajakkaat jalkapalloilijoista tai minkä lajin urheilijoista hyvänsä, huippulahjakkaat ovat liikunnallisesti lahjakkaita ja näihin pelaajiin pitäisi panostaa eikä tähän keskinkertaisuuksien massaan jota Suomessa ja muualla maailmassa on yllin kyllin. Toki näidenkin joukossa on muutama jotka raa´alla työllä puskevat itsensä huipulle, mutta ilman sen kummempaa tutkimustustulosten antamaa taustatukea, näitä on vain muutama, eikä heistäkään lopulta tule huippuja, vaan eurooppalaista keskitasoa. Sinänsä Palloliitossa ollaan oikealla jäljillä siinä, että Suomeen ollaan perustamassa alueellisia harjoituskeskuksia, mutta sen sijaan, että sinne roudataan joukkueittan pelaajia ilman minkäänlaista pelaajatarkkailua, homman pitäisi mennä niin, että alueittain etsittäisiin todelliset lahjakkuudet ja tuettaisiin heidän kehittymistään. Siinä ei ole mitään järkeä, että esimerkiksi testataan tusinoittain tavallisia tallaajia, huomataan, että vittu että kaverit ovat hitaita ja kuvitellaan, että nyt kun ongelma on tunnistettu, geneettisesti hitaasta saadaan ilman kiellettyjä lisäaineita nopeita. Huippujalkapalloilijoiden pitää olla taitavia, urheilullisia, nopeita ja myös kestävyyttä täytyy löytyä, mutta kylmä tosiasia vaan on, että tällaisia kavereita ei kasva joka oksalla vaan nämä tyypit pitäisi löytää esikouluiässä ja panostaa heihin. Sen lisäksi pitäisi tehdä jatkuvaa pelaajatarkkailua muiden osalta, jotta Messin mainitsemat puurtajat löydetään ajoissa. Totuus vaan on, että Suomesta ei hirveästi potentiaalisia huippuja löydy. Suurin syy siihen on, että Suomesta ei löydy tarpeeksi poikia, jotka eskariikäisestä saakka jaksavat viettää vuosittain satoja tunteja pallon kanssa. Lahjakkuudessa samalla tasolla olevia taatusti löytyy enemmänkin, mutta se miksi heistä ei ikinä tule mitään on se, että omalla ajalla harjoittelu ei kiinnosta, koska homma toimii junioriässä muutenkin.
|
|
|
|
nozick
Poissa
|
|
Vastaus #54 : 21.05.2012 klo 10:36:22 |
|
homman pitäisi mennä niin, että alueittain etsittäisiin todelliset lahjakkuudet ja tuettaisiin heidän kehittymistään. Siinä ei ole mitään järkeä, että esimerkiksi testataan tusinoittain tavallisia tallaajia, huomataan, että vittu että kaverit ovat hitaita ja kuvitellaan, että nyt kun ongelma on tunnistettu, geneettisesti hitaasta saadaan ilman kiellettyjä lisäaineita nopeita. Huippujalkapalloilijoiden pitää olla taitavia, urheilullisia, nopeita ja myös kestävyyttä täytyy löytyä, mutta kylmä tosiasia vaan on, että tällaisia kavereita ei kasva joka oksalla vaan nämä tyypit pitäisi löytää esikouluiässä ja panostaa heihin. Sen lisäksi pitäisi tehdä jatkuvaa pelaajatarkkailua muiden osalta, jotta Messin mainitsemat puurtajat löydetään ajoissa. Fakta vain sattuu olemaan, että ei ole olemassa mitään keinoa löytää niitä huippujalkapalloilijan aihioita esikouluiässä. Sellaista testiä tai testijoukkoa ei kerta kaikkiaaan ole, jolla ne huippulahjakkuudet voitaisiin löytää. Sen takia ainut keino on tarjota mahdollisimman monille mahdollisimman hyvää liikuntakasvatusta. Siitä joukosta sitten toivottavasti seuloutuu hyviäkin jalkapalloilijoita ja mahdollisesti jopa muutama huippujalkapalloilija. Lisäksi näen itse kyllä jotain arvoa harrastejalkapallossakin. Jos Suomessa ei olisisi yhtään jalkapallon harrastajaa vaan ainoastaan 10-100 kansainvälistä tähteä, niin voi olla että yleinen kiinnostus jalkapalloiluun ei olisi kovin kestävällä pohjalla.
|
|
|
|
Jortsukka
Paikalla
|
|
Vastaus #55 : 21.05.2012 klo 10:56:12 |
|
Fakta vain sattuu olemaan, että ei ole olemassa mitään keinoa löytää niitä huippujalkapalloilijan aihioita esikouluiässä. Sellaista testiä tai testijoukkoa ei kerta kaikkiaaan ole, jolla ne huippulahjakkuudet voitaisiin löytää. Sen takia ainut keino on tarjota mahdollisimman monille mahdollisimman hyvää liikuntakasvatusta. Siitä joukosta sitten toivottavasti seuloutuu hyviäkin jalkapalloilijoita ja mahdollisesti jopa muutama huippujalkapalloilija.
Lisäksi näen itse kyllä jotain arvoa harrastejalkapallossakin. Jos Suomessa ei olisisi yhtään jalkapallon harrastajaa vaan ainoastaan 10-100 kansainvälistä tähteä, niin voi olla että yleinen kiinnostus jalkapalloiluun ei olisi kovin kestävällä pohjalla.
Niin ja itse kuitenkin näen että se että valmentaja on onnistunut auttamaan jotain poikaa/tyttöä löytämään koko elämän kestävän hyvän ja jopa rakkaan harrastuksen on aina hieno asia. Itse ainakin olisin todella iloinen jos näistä junnuista joita nyt valmennan vaikkapa 20-vuoden päästä vielä moni pelaisi eri sarjatasoilla fudista ja nauttisi siitä aina yhtä paljon kun itse nautin jalkapallosta. Toki olisi hieno asia nähdä joku jota valmentanut pelaamassa hyvinkin korkealla tasolla, mutta silloin koen että kuitenkin se on niin paljon itse pelaajan ansiota ettei siitä tarvitisi itseäni koskaan kiitellä. Sen sijaan siitä voisi "kiitellä" että onnistuisi usean uran lopettemaan kun valmennus on ollut sellaista että kiinnostus jalkapalloa kohtaan olisi laskenut.
|
|
|
|
Pussikalja
Poissa
|
|
Vastaus #56 : 21.05.2012 klo 13:09:11 |
|
Kaksi parasta pelaajaa tästä maasta ovat olleet hitaita, mutta kankeita. Oisko he läpäisseet nykytestit urheilullisuudesta? Ja onhan tästä maasta tullut jalkapalloammattiölaisia aina Rytkösen, Tolsan jne ajoista ihan näihin Pukkeihin ja Raitaloihin asti.
Sitä henk,koht työmäärää jonka ehkä taitavimmat suomalaiset eli Ismail tai Litti on tehnyt, ei voi valmennuksella toisen puolesta tehdä. Sen sijaan täällä voidaan valmentaa paremmat valmiudet tuleville Wisseille, Riihilahdille jne... Eli kyllä sen panostuksen on oltava siinä perustyön parantamisessa. Ja jos se perustyön taso kehittyy, nousee tempo ja taito peleissä joka taas kehittää yksilöitä jne...
Ja sitten, että etsittäisiin ne absoluuttiset huippuaihiot ja valmennetaan ne. No joku piirisarjatason yleisurheilija pyyhkii lattiaa jonkun Xavin fyysisillä maksimeilla ja ei olisi pätkääkään kiinnostunut uhraamaan omaa fyysistä urheilijamaisuuttaan joukkuelajeissa, jossa tappion voi aiheuttaa kaverin "luovuttaminen. Puhutaan aivan erityyppisistä lahjakkuuksista jos etsitään "uutta Litmasta" fysiikkatesteillä. Yksilöurheilijan ja joukkuelajiihmisen pääkopassa on valtaisa ero, joka ei urheilullista lahjakkuutta mittaamalla löydy. Oletko valmis uhraamaan itsesi joukkueelle, vai et. Siinä ei 30m juoksuajalla ole mitään merkitystä..
Mutta jalkapalloilijalle riittävän fysiikan voi keskivertolahjakas treenata helpostikkin, jos urheilijan vikaa on. Ei ne maksimit mitään järettömiä maailman huipullakaan jalkapallossa ole, täysin poikkeuksillisia yksilöitä lukuunottamatta. Ei jalkapallo ole taktisesti mitään avaruustiedettä, eikä fyysisesti verrattavissa urheilullisesti yksilölajien yksilöiden suorituksiin. Ei pidä tehdä futiksesta vaikeampaa, kuin se on.
|
|
|
|
Earl Godwin
Poissa
Suosikkijoukkue: Democracy Dies in Darkness
|
|
Vastaus #57 : 21.05.2012 klo 15:25:04 |
|
On erittäin harvinaista että muusta kuin huipputalentista tulee ammattilainen, ja silloinkin puhutaan max. keskitason euroammattilaisesta pääsääntöisesti. Jos katsotaan vaikka maajoukkuetta, niin Forssell, Pukki, Kappe, Roman, Perpa, Ring, Sparv, Moisander, Toivio jne. jne. ovat kaikki olleet teininä huipputalentteja. Kannattaako ylläpitää isoa keskinkertaisten massaa siksi, että sieltä voi kerran vuosikymmenessä nousta joku Mako Heikkisen tasoinen pelaaja? Kyse ei ole siitä, että keskinkertaisia kielletään harrastamasta futista, vaan resurssien kohdentamisesta.
|
|
|
|
Savon keisari
Poissa
|
|
Vastaus #58 : 21.05.2012 klo 15:50:13 |
|
Kannattaa sikäli, ainakin Suomessa, missä harrastajamäärä on keskeisellä sijalla kun jaetaan rahaa.
Noin muuten määrällä ei ole merkitystä vaan laadulla sikäli kun jalkapallojoukkueeseen ei tarvita tuhansia pelaajia, se reilut parikymmentä riittää. Jugoslavian maat ovat tästä hyviä esimerkkejä.
Tietysti huipputalentitkin nousevat massasta, mutta ei Suomi voi olla mikään Brasilia missä volyymi on niin kova että lahjakkuuksia nousee ihan tämän vuoksi kuin sieniä sateella, vaan oppia pitäisi ottaa juuri Jugoslaviasta.
|
|
|
|
Koom
Poissa
|
|
Vastaus #59 : 21.05.2012 klo 15:59:35 |
|
Omista junnuajoista on kulunut jo jonkin aikaa, mutta muistan hyvin kun eräs A-maajoukkuetaustainen seuralegenda tuli seuraamaan meidän C-junnujen ottelua ja antoi sitten matsin jälkeen aika suoraa palautetta muutamalle joukkueemme ns. tähtipelaajalle. Viesti oli pelkistettynä: kun saat pallon keskikentällä sinulla on kolme vaihtoehtoa ja tässä järjestyksessä, a) syötä vapaalle joukkuekaverille, b) kuljeta ja etsi vapaa kanssapelaaja ja syötä hänelle sekä c) jos ei löydy syöttöpaikkaa niin yritä päästä vastustajasta ohi harhautuksella. Valitettavasti teette nämä asiat päinvastaisessa järjestyksessä.
Tuo edellä mainittu on tietysti aika äärimmäinen esimerkki, mutta totta ainakin toinen puoli. Monissa seuroissa/joukkueissa toistuvat tänäkin päivänä nämä samat virheet eli edes lahjakkaimmat yksilöt eivät saa tarpeeksi henkilökohtaista taktista ohjausta ja heidän virheisiin ei puututa, koska puutteista huolimatta onnistuvat dominoimaan kentällä. Jossain vaiheessa sitten lankeaa lasku maksettavaksi, kun osaaminen ei riitä isoimmissa ympyröissä.
|
|
|
|
Pussikalja
Poissa
|
|
Vastaus #60 : 21.05.2012 klo 16:10:24 |
|
Missä te kuvittelette niiden suomalaisten huippuaihioiden pelaavan kehitysaikansa. Autotallissa keskenään, vai?
Jugoslavian alue on kieltämättä hyvä esimerkki alueesta, jossa palloilukulttuuri on ollut ja on yhä syvälle iskostettu. Siellä sarjapelit on jopa sotien jälkeen nopeahkosti nousseet, jos nyt ei ihan entiseen loistoonsa, niin kuitenkin veikkausliigan ohi. Ainakin jos eurocupeja mittarina käyttää. Tähän meillä suomessakin pitäisi pyrkiä. Valmentaa junnut niin hyvin, että ne lahjattomatkin nostaa jatkossa kakkosen tasoa jne...Aika koomistahan se sinänsä oli, kun sieltäpäin tuli pakolaisia suomeen, niin järestään vahvistuksia suomifutikselle, vaikka yhtään "tähteä" porukassa tuskin tänne tullessa oli. Olipahan perusjätkä jostain serbia/kosovo-alueelta, mikä nuoruudessaan vähän oli palloa potkinut, kuitenkin parempi kuin ikätoverinsa Suomessa. Minusta se kertoo nimenomaan juniorityön leveydestä.
Ja tuo Koomin kommentti on juuri yksi syy, miksi meidän "lahjakkuudet" joudutaan maailmalla uudelleen kouluttamaan pelaajiksi. Ei opeteta, vaan kerätään talentteja ja kilpaillaan...
|
|
|
|
Ricardo Leite
Poissa
Suosikkijoukkue: Ylimieliset
|
|
Vastaus #61 : 21.05.2012 klo 16:23:49 |
|
Omista junnuajoista on kulunut jo jonkin aikaa, mutta muistan hyvin kun eräs A-maajoukkuetaustainen seuralegenda tuli seuraamaan meidän C-junnujen ottelua ja antoi sitten matsin jälkeen aika suoraa palautetta muutamalle joukkueemme ns. tähtipelaajalle. Viesti oli pelkistettynä: kun saat pallon keskikentällä sinulla on kolme vaihtoehtoa ja tässä järjestyksessä, a) syötä vapaalle joukkuekaverille, b) kuljeta ja etsi vapaa kanssapelaaja ja syötä hänelle sekä c) jos ei löydy syöttöpaikkaa niin yritä päästä vastustajasta ohi harhautuksella. Valitettavasti teette nämä asiat päinvastaisessa järjestyksessä.
Jos olisin ollut kuuntelemassa niin olisin sanonut seuralegendalle, että anna nyt vittu pojalle sitten oikeita ratkaisumalleja tiettyihin tilanteiseen kun kerran aloit neuvoa. "Syötä vapaalle pelaajalle" ei ole mikään ohje ja monissa tapauksissa lisäksi vielä täysin väärä virheellinen latteus. Ihan kuin kaikki tilanteet tulisi pelata samoin. Anna ongelma ja jos pelaaja ei oikeaa ratkaisua itse löydä, niin ohjaa löytämään. Sen sijaan: käy yksittäisen tilanteen vaihtoehtoiset ratkaisumallit ja oikeat syöttösuunnat läpi vaikka paperilla pelin jälkeen.
|
|
|
|
Earl Godwin
Poissa
Suosikkijoukkue: Democracy Dies in Darkness
|
|
Vastaus #62 : 21.05.2012 klo 16:29:08 |
|
Vaikea sanoa, mitä tuon Jugojen huippupelaajatuotannon takana on. Se että siirtolais-jugoistakin putkahtelee tähtiä ympäri Eurooppaa, nimenomaan osoittaa, ettei kyse ole Jugoslavian alueen juniorivalmennuksesta. Miten joku Zlatan esim. siitä on hyötynyt? Motivaatio on varmasti yksi tekijä.
|
|
|
|
Savon keisari
Poissa
|
|
Vastaus #63 : 21.05.2012 klo 16:36:26 |
|
Veikkaan että Zlatan on luontaisesti lahjakas minkä lisäksi hän on harjoitellut jalkapallon pelaamista Ruotsissa, joka myös kasvattaa parempia pelaajia kuin Suomi. Suomessakin maahanmuuttajat ovat keskimäärin lahjakkaampia ja/tai ahkerampia harjoittelemaan kuin suomalaiset ainakin sen perusteella miten paljon heitä on yleiseen väestönosuutensa nähden niin miesten kuin ikäluokkien maajoukkueessa. Pelkästään jonkun lahjakkuuden taakse piiloutuminen selityksenä ei kelpaa.
|
|
|
|
Koom
Poissa
|
|
Vastaus #64 : 21.05.2012 klo 16:38:02 |
|
Jos olisin ollut kuuntelemassa niin olisin sanonut seuralegendalle, että anna nyt vittu pojalle sitten oikeita ratkaisumalleja tiettyihin tilanteiseen kun kerran aloit neuvoa. "Syötä vapaalle pelaajalle" ei ole mikään ohje ja monissa tapauksissa lisäksi vielä täysin väärä virheellinen latteus. Ihan kuin kaikki tilanteet tulisi pelata samoin. Anna ongelma ja jos pelaaja ei oikeaa ratkaisua itse löydä, niin ohjaa löytämään.
Sen sijaan: käy yksittäisen tilanteen vaihtoehtoiset ratkaisumallit ja oikeat syöttösuunnat läpi vaikka paperilla pelin jälkeen.
Kyllä siellä niitä ratkaisumalleja käytiin läpi, mutta en nyt alkanut ihan rautalangasta niitä tuohon kommenttiini vääntämään. Tuli ehkä pelistettyä liikaa niin jäi sanoma epäselväksi. Kyseessä oli ns. silmiinpistävä ongelma tietyillä pelaajilla eli pallon saadessaan eivät näe/hahmota tilannetta ja tekee vääriä valintoja.
|
|
|
|
Earl Godwin
Poissa
Suosikkijoukkue: Democracy Dies in Darkness
|
|
Vastaus #65 : 21.05.2012 klo 16:52:52 |
|
Veikkaan että Zlatan on luontaisesti lahjakas minkä lisäksi hän on harjoitellut jalkapallon pelaamista Ruotsissa, joka myös kasvattaa parempia pelaajia kuin Suomi. Suomessakin maahanmuuttajat ovat keskimäärin lahjakkaampia ja/tai ahkerampia harjoittelemaan kuin suomalaiset ainakin sen perusteella miten paljon heitä on yleiseen väestönosuutensa nähden niin miesten kuin ikäluokkien maajoukkueessa. Pelkästään jonkun lahjakkuuden taakse piiloutuminen selityksenä ei kelpaa.
Zlatan nimenomaan on luontaisesti huippulahjakas, eli liikunnallinen superlahjakkuus, kumiukko joka liikkuu ketterästi kuin paljon kokoaan pienempi janari. Yksinkertaisin selitys Balkanin alueen palloilumahdille onkin, että siellä on paljon liikunnallisesti lahjakkaita ihmisiä. Eron ei tarvitse edes olla kovin suuri, niin se voi näkyä huippu-urheilijoiden huomattavan isona määränä. Huono puoli tässä selityksessä on se, ettei Balkanin alueen maista ole kovinkaan paljon opittavaa.
|
|
|
|
Savon keisari
Poissa
|
|
Vastaus #66 : 21.05.2012 klo 17:00:41 |
|
Zlatan nimenomaan on luontaisesti huippulahjakas, eli liikunnallinen superlahjakkuus, kumiukko joka liikkuu ketterästi kuin paljon kokoaan pienempi janari. Yksinkertaisin selitys Balkanin alueen palloilumahdille onkin, että siellä on paljon liikunnallisesti lahjakkaita ihmisiä. Eron ei tarvitse edes olla kovin suuri, niin se voi näkyä huippu-urheilijoiden huomattavan isona määränä. Huono puoli tässä selityksessä on se, ettei Balkanin alueen maista ole kovinkaan paljon opittavaa.
Mikään asia ei ole maailmassa sellainen, että sen voi selittää ja kuitata yhdellä (teko)syyllä. Miksi esim. Suomen mittakaavalla Suomesta tulee niin paljon hyviä pelaajia, jotka ovat etniseltä taustaltaan albaaneja vaikka heidän osuutensa väestöstä on hyvin marginaalinen, mutta esim. Albanian maajoukkue on Suomea huonompi?
|
|
|
|
Earl Godwin
Poissa
Suosikkijoukkue: Democracy Dies in Darkness
|
|
Vastaus #67 : 21.05.2012 klo 17:21:14 |
|
Mikään asia ei ole maailmassa sellainen, että sen voi selittää ja kuitata yhdellä (teko)syyllä.
Miksi esim. Suomen mittakaavalla Suomesta tulee niin paljon hyviä pelaajia, jotka ovat etniseltä taustaltaan albaaneja vaikka heidän osuutensa väestöstä on hyvin marginaalinen, mutta esim. Albanian maajoukkue on Suomea huonompi?
Albanian futiksen infrastruktuuri lienee täysi vitsi. En tiedä, onko tuo liikunnallinen lahjakkuus oikea selitys, mutta se on kyllä yksinkertaisin ja selvin. Paljon kummallisempi on ajatus jostain mystisestä "palloilukulttuurista", jota balkaanit kantavat mukanaan minne sitten menevätkin, ja kuten todettiin, Jugoslavian alueen hyvä junnuvalmennus ei selitä siirtolaisbalkaanien ilmiötä ollenkaan.
|
|
|
|
Savon keisari
Poissa
|
|
Vastaus #68 : 21.05.2012 klo 17:32:17 |
|
Albanian futiksen infrastruktuuri lienee täysi vitsi.
En tiedä, onko tuo liikunnallinen lahjakkuus oikea selitys, mutta se on kyllä yksinkertaisin ja selvin. Paljon kummallisempi on ajatus jostain mystisestä "palloilukulttuurista", jota balkaanit kantavat mukanaan minne sitten menevätkin, ja kuten todettiin, Jugoslavian alueen hyvä junnuvalmennus ei selitä siirtolaisbalkaanien ilmiötä ollenkaan.
Se on varmasti yksi syy. Kaikki ex-Jugoslavian maajoukkueet ovat sen verran hyvätasoisia, ettei sille tasolle, joka on vaatimuksena maajoukkueeeseen mahtumiseen, yllä jos ei ole lahjakas. Minusta on erittäin kummallinen ajatus ettei ymmärretä, että hyvin harva asia maailmassa johtuu mistään yksittäisestä kaiken selittävästä syystä, vaan asioilla on useita syitä ja näiden yhdistelmiä, muualla kuin yksinkertaisten ihmisten ajattelussa. Minusta ajatus "palloilukulttuurista" ei ole lainkaan mahdoton ajatus yhtenä selittävänä tekijänä. Siirtolaisetkin ovat usein ensimmäisen tai toisen polven siirtolaisia ja he tuovat oman kulttuurinsa mukanaan, kasvavat osittain siinä, osittain ympäristön kulttuurissa. Ehkä voimakas halu harjoitteluun ja hyväksi tulemiseen, sen toteuttaminen, urheilullinen lahjakkuus ja ympäristön tarjoamat hyvät olosuhteet tämän toteuttamiseen ovat sellaisia tekijöitä, jotka edesauttavat hyväksi pelaajaksi tulemista?
|
|
|
|
Ricardo Leite
Poissa
Suosikkijoukkue: Ylimieliset
|
|
Vastaus #69 : 21.05.2012 klo 17:40:44 |
|
Savon keisari on melko lähellä oikeaa käsitystä, eikä viinurikaan väärässä ole.
Ihminen tekee yleensä sitä, mitä haluaa tehdä ja tulee hyväksi siinä mitä tekee. "Palloilukulttuuri" on melko abstrakti termi, mutta kenties se pitää sisällään sen, että ihmiset arvostavat palloilua siinä määrin, että sitä halutaan tehdä ja siinä halutaan tulla hyväksi. Lienee aika turvallista sanoa, että iso osa suomalaisista palloilulahjakkuuksista haluaa lopulta tehdä jotain muuta kuin pistää kaiken yhden kortin varaan ja pelata palloa. En tunne balkanilaista kulttuuria kovin hyvin, mutta luulisin, ettei junnareille siellä sanota kovin usein, että lopeta tuo palloilu, keskity kouluun ja hanki hyvä siviiliammatti, sillä palloilu ei elätä.
|
|
|
|
Earl Godwin
Poissa
Suosikkijoukkue: Democracy Dies in Darkness
|
|
Vastaus #70 : 21.05.2012 klo 19:58:21 |
|
Missä te kuvittelette niiden suomalaisten huippuaihioiden pelaavan kehitysaikansa. Autotallissa keskenään, vai? Tavoitemaaimassa treeni- ja pelikentillä keskenään. Kaikki ovat varmaan siitä samaa mieltä, että lupaukset tarvitsevat tasokasta treeni- ja peliseuraa. Yksi tapa toteuttaa tätä on yrittää nostaa kaikkien junnujen tasoa, mutta huomattavasti realistisempi ja tehokkaampi keino on kerätä lupaukset ja laittaa ne pelaamaan keskenään.
|
|
|
|
Sope
Poissa
Suosikkijoukkue: KemPa
|
|
Vastaus #71 : 21.05.2012 klo 20:56:52 |
|
On totta, että Zlatanilla on fyysistä lahjakkuutta, mutta ainakin hänen oman kirjansa mukaan se ei ole näkynyt kuin vasta myöhäisessä teini-iässä. Pienenä hän on ollut hontelo pienikokoinen poika ja varhaisessa teini-iässä vähän pidempi hontelo poika. Taidoiltakaan hän ei ole omien sanojensa mukaan ollut mikään ihmeellinen vaan kaikki on natsannut kohdalleen vasta teini-iässä kovan työn ja itsepäisen puurtamisen jälkeen. Siihen asti hän on ollut itsekäs driblaaja, joka on vielä usein epäonnistunut tempuissaan teini-iässä.
Lahjakkuuksia yhteen keräävässä järjestelmässä hän jäisi ulkopuolelle. Ainakin, jos kerääminen tehtäisiin ennen teini-ikää.
|
|
|
|
Superjunnukoutsi
Poissa
|
|
Vastaus #72 : 21.05.2012 klo 22:13:26 |
|
Hyviä näkemyksiä epäkohdista tullut esiin, mutta näin mielenkiinnosta; mitä foorumilaiset esittäisivät ratkaisuksi? Omista junnuajoista on kulunut jo jonkin aikaa, mutta muistan hyvin kun eräs A-maajoukkuetaustainen seuralegenda tuli seuraamaan meidän C-junnujen ottelua ja antoi sitten matsin jälkeen aika suoraa palautetta muutamalle joukkueemme ns. tähtipelaajalle. Viesti oli pelkistettynä: kun saat pallon keskikentällä sinulla on kolme vaihtoehtoa ja tässä järjestyksessä, a) syötä vapaalle joukkuekaverille, b) kuljeta ja etsi vapaa kanssapelaaja ja syötä hänelle sekä c) jos ei löydy syöttöpaikkaa niin yritä päästä vastustajasta ohi harhautuksella. Valitettavasti teette nämä asiat päinvastaisessa järjestyksessä.
Tuohan taitaa olla ongelmana vähän joka ikäryhmässä ja joukkueessa; "huippujätkät" tekevät kaiken itse ja "vähemmän huiput" pelaavat näille sitä palloa. Vaakakupissa tosin painaa toinenkin asia nimenomaan yksilösuorittamista koskien; Suomifutiksessa kun ei noilla yksilötaidoilla tavallisesti loisteta. Esimerkkinä yksi U16 maaottelu jonka kävin katsomassa viime vuonna. Mieleenpainuvin asia oli, että vastustaja vei järjestäen 1-1 tilanteet keskikentällä. Eli, jos noita yksilötaitoja ei pääse kentällä kokeilemaan, niitä tuskin tullaan osaamaan vaikka kuinka harhauttelisit mielikuvituspuolustajaa. Tuo edellä mainittu on tietysti aika äärimmäinen esimerkki, mutta totta ainakin toinen puoli. Monissa seuroissa/joukkueissa toistuvat tänäkin päivänä nämä samat virheet eli edes lahjakkaimmat yksilöt eivät saa tarpeeksi henkilökohtaista taktista ohjausta ja heidän virheisiin ei puututa, koska puutteista huolimatta onnistuvat dominoimaan kentällä. Jossain vaiheessa sitten lankeaa lasku maksettavaksi, kun osaaminen ei riitä isoimmissa ympyröissä.
Tuossa onkin sitten dilemma; miten kehittää sitä vahvaa osaamisaluetta, mutta samanaikaisesti korostaa joukkuepelin merkitystä ja vahvistaa niitä heikompia taitoja.
|
|
|
|
palis
Poissa
Suosikkijoukkue: ISS-Stadion
|
|
Vastaus #73 : 22.05.2012 klo 13:00:15 |
|
Lahjakkuuksien tunnistamisen ongelmasta;
Ennen teini-ikää lasten näennäistä liikunnallista lahjakkuutta dominoi syntymäaika. Tammikuun alussa täysiaikaisena syntyneen ero saman vuoden joulukuussa keskosena syntyneeseen on murrosikään asti melkoinen. Kuitenkin kyseiset lapset pelaavat saman ikäluokan joukkueessa. Luonnostaan pienikokoisen loppuvuodesta syntyneen on pirun vaikea vaikuttaa lahjakkaalta.
Murrosikä sitten sekoittaa pakan uudestaan.
|
|
|
|
Sope
Poissa
Suosikkijoukkue: KemPa
|
|
Vastaus #74 : 22.05.2012 klo 13:23:04 |
|
Tammikuun alussa täysiaikaisena syntyneen ero saman vuoden joulukuussa keskosena syntyneeseen on murrosikään asti melkoinen.
Joo ja kääpiökokoisella sokealla kehitysvammaisella on erilaiset fyysiset ominaisuudet kuin Shefkin ja Didier Drogban lapsella. En ole itse huomannut syntymäajalla niin suurta vaikutusta (itse asiassa yllätyin, kun kerran selasin omien junnujen syntymäaikoja ja aika moni isokokoisista oli syntynyt loppuvuonna ja pienikokoisia alkuvuonna). Lähinnä vaikutusta on geeneillä (pitkillä vanhemmilla on pitkiä lapsia) ja kasvatuksella (paljon leikkineet ja vauhdikkaat lapset ovat valmiiksi liikunnallisempia kuin kaatumahaarniskoissa ja kävelykypärissä pidetyt lapset joille lässytetään vielä tokaluokalla).
|
|
|
|
|
|