Vielä oli johonkin päästävä, ennenkuin saksassakin mennään lomille. Frankfurt ja Stuttgart oli näkemättä, joten sinne siis.
Lauantai: Stuttgart - Wolfsburg
Sunnuntai: Fsv Frankfurt - Dresden
Halvahkot lennot Tampere - Frankf/hahniin, josta sitten lentokenttä - Frankfurt hbf väli bussilla Mainzin ja muiden peräkylien kautta kierrellen.
Taisi kestää sen 2h ja pulitti sen 14e/suunta. Taisin nähdä kentällä foorumistin, valkoinen kuningas-paita päällä??
Joskus puolenyön aikoihin mäkkärin kautta hotlalle nukkumaan.
Lauantai 5.5Aamulla pientä pyöriskelyä kaupungilla, ennenkuin junalla Stuttgarttiin. Liput ostin ennakkoon bahn.de, joten taisi saada hieman halvemmallakin.
Näkymät Main-joelta.
Stuttgarttiin junalla reilu tunnin matka, mutta nälkähän siinä tuli. Samalla tuli vähän puljuja kierreltyä aseman läheisyydessä. Itse peliin pääsee niinkuin muuallakin S ja U-reiteillä.
MersuAreena
Ajattelin lähteä jo sisälle katselemaan tyhjää stadionia ennen ryysistä. Lippu viivakoodinlukijaan, muttei minkäänlaista turvatarkastusta suoritettu.
Samalla sattui tulemaan vierasjoukkueen bussikin sisään, joten piti käydä wolkkari"staroja" katsomassa.
Vielä hymyilytti....
Stadion alkoi pikkuhiljaa täyttymään.
Vierasblokkia
Wolkkarilla oli vielä saumaa eurokentille, joten kovaahan sieltä koitettiin tulla ja samalla toivottiin Hannoverille tappiota. Kotijoukkue hallitsi peliä, mutta wolkkari sai käännettyä pelin jo 0-2 (28min. Helmes, 60min. Russ). Toisen maalin kohdilla alkoi satamaan rankasti, jolloin alakatsomon väki joutui evakkoon koska kaikki katolta kertynyt vesi valui putouksena heidän päällensä, Mutta samalla kentälläkin alkoi tapahtumaan.
Alkoi Cacaukin viimein syttymään vaikkakin koko alkupuoliskon olikin silkkaa kuraa, viimein mies kavensi tilannetta 1-2 ja sai stadionin heräämään.
Muutama minuutti ja Maza tasoittaa tilanteen hieman helpostikkin 2-2. Mutta voi sitä hulinaa, kun taas peli vanhenee pari minuuttia ja vaihtomies Traore iskee taululle 3-2. Itsekin hullaannuin senverran tästä hurmoksesta, että hyppäsin vieruskaverin kaulaan.
Hieno ottelu ja ansaittu voitto kotijoukkueelta.
Pelin jälkeen parit oluset ja evästä kaupungilla ennenkuin juna lähtisi takaisin.
Vaikkei kaupunkia ehtinyt hirveästi tutkimaan, niin ihan asialliselta paikalta vaikutti.... Auf Wiedersehen!
Sunnuntai 6.5Vuorossa oli 2.bundeksen päätöskierros Fsv:n ja Dresdenin kesken, muutahan tässä ei oikein ollut tarjolla kuin 3 pojoa. Hotelli sijaitsi hbf:n lähistöllä joten päätin kävellä pari u-pysäkkiä kaupunkia katsellen. Kyytiin nousin Konstablerwachella, josta noin 5 pysäkkiä stadionille (Johanna-Tesch-Platz / Volksbankstadion).
Stadion oli odotuksia vastaava: Pieni ja ruma, mutta helposti löydettävissä. Vanha pääkatsomo oli purettu uuden tieltä ja rakentamista ei oikein oltu vielä aloitettukkaan, vaikkakin sen kait pitäisi ensikaudeksi valmistua.
Pelin alkuun oli vielä aikaa joten maistelin stadionin antimia ja ostin huivin kaulaan.
Pieni faniryhmä viritteli lippujaan
Herkkuja
Remppaa
Kotijoukkue saapui fiilistelemään kenttää
Taisi mennä useampi, mutta aina yhtä hyvää.
Täyttä tupaa eivät saaneet aikaiseksi vaikka pääkatsomo puuttui kokonaan. Kannatuksen tasokin oli hyvin heikkoa saksalaisella mittapuulla, poislukien Dresdenin porukka jotka jaksoivat pitää ääntä koko ottelun.
Tasaväkistä palloilua molemmilta, vaikka kotijoukkueella tuntui pallo polttelevan jaloissa ainakin puolustuksen osalta. 58.minuutilla Dresden menee johtoon hienolla Dedičin nostolla kotijoukkueen maalivahdin yli. Fsv hakee vimmatusti tasoitusta ja onnistuukin siinä Mitsanskin laittaessa pallon reppuun 73.minuutilla. Maali sai vähän eloa kotijoukkueen kannattajistoon ,mutta silti aika heikko suoritus heiltä, vaikka capo jaksoi sinnikkäästi käydä herättelemässä porukoita ääneen. FT 1-1
Viimeisiä viedään
Päätteeksi Dresdenin porukka olisi halunnut käydä tervehtimässä vastapäätyä tai omaa joukkuettaan.
Pelin jälkeen kävin vielä katselemassa vanhaa kaupunginosaa ja torilla valmisteltiin jo Eintrachtin nousujuhlia takaisin 1.bundekseen. En ajatellut jäädä katselemaan, kun muistin että kuljeskelen vielä fsvn huivi kaulassa. Hotlalle päästyä meinasin vielä lähteä takaisin, mutta kelikin oli niin perseestä että jätin välistä.
Aikaa ei taas kummoisesti ollut ja muutenkin olin niin loppu duuneista että oikein masenti nousta koneeseen. Fiilis nousi vasta Stuttgartissa, kun kotijoukkue takoi maalia taululle. Mutta tulipahan käytyä.
