FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
20.08.2018 klo 02:23:24 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 ... 4 [5] 6
 
Kirjoittaja Aihe: Nappulavalmennukseen vihjeitä (F8)  (Luettu 24198 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Lenko

Poissa Poissa


Vastaus #100 : 03.08.2018 klo 14:19:45

Tähän monilajisuuteen palataan aina aika ajoin, koska suomalainen junnuvalmennus on yksipuolista ja junnaavaa. Meillä fysiikkavalmennus on monin paikoin (ei kaikkialla) vielä jotain futiksen sivussa tapahtuvaa oheisjumppaa. Liikkumisen monipuolistamiseksi ratkaisuksi esitetään monilajisuus, vaikka oikea vastaus olisi lisätä ja kehittää fysiikkavalmennusta ja -treenejä.

Olisi kiinnostava esimerkiksi tietää, kuinka iso prosentti monilajitaustaisia pelaajia oli MM-lopputurnauksessa ja kuinka paljon ihan vain jalkapalloilijoita. Siitä saisi jo jonkinlaisen käsityksen maailman menosta Raumaa edempänä.

Eikä kukaan edelleenkään kiellä junnua hiihtämästä kevätauringossa isän kanssa tunturin päälle, koska se puhdistaa pään, mutta siinä puhutaan ihan eri asiasta kuin varsinainen monilajisuus.
« Viimeksi muokattu: 03.08.2018 klo 14:22:24 kirjoittanut Lenko »
Tommi13

Poissa Poissa


Vastaus #101 : 03.08.2018 klo 15:05:54

Monilajisuus on yksi mielenkiintoinen aihe. Toinen aihe, josta minusta ei ole keskusteltu tarpeeksi, on harjoittelun sisältö ja tavoite, millaisia pelaajia haluamme tulevaisuudessa. Tuleeko kaikkien huippupelaajien valmistua samasta putkesta samanlaisiksi ulkomaisten akatemioiden kasvattien kanssa vai haluammeko kasvattaa erilaisia pelaajia (monilajisia tai ei), joilla on eri painopistealueet valmennuksessaan. Tarkoitan tällä sitä, että vaikka päätyisimme yksilajisuuteen, niin onko painopiste valmennuksessa näin hieman kärjistäen esimerkiksi coerver vai ekkono -tyylinen valmennus, sallitaanko useampi eri koulukunta junnujen valmennukseen ja kuka päättää, mikä on oikea tapa valmentaa?
Huolestunut lajiniilo

Poissa Poissa


Vastaus #102 : 03.08.2018 klo 15:10:15

Tähän monilajisuuteen palataan aina aika ajoin, koska suomalainen junnuvalmennus on yksipuolista ja junnaavaa. Meillä fysiikkavalmennus on monin paikoin (ei kaikkialla) vielä jotain futiksen sivussa tapahtuvaa oheisjumppaa. Liikkumisen monipuolistamiseksi ratkaisuksi esitetään monilajisuus, vaikka oikea vastaus olisi lisätä ja kehittää fysiikkavalmennusta ja -treenejä.

Olisi kiinnostava esimerkiksi tietää, kuinka iso prosentti monilajitaustaisia pelaajia oli MM-lopputurnauksessa ja kuinka paljon ihan vain jalkapalloilijoita. Siitä saisi jo jonkinlaisen käsityksen maailman menosta Raumaa edempänä.

Eikä kukaan edelleenkään kiellä junnua hiihtämästä kevätauringossa isän kanssa tunturin päälle, koska se puhdistaa pään, mutta siinä puhutaan ihan eri asiasta kuin varsinainen monilajisuus.
Pitäisi määritellä mitä tarkoittaa monilajisuus. Onko se kerran viikossa ohjattu harjoitus (esim. painia tai koripalloa) jalisharkkojen lisäksi vai pari kertaa viikossa lätkää, joka on pois jalsitreenistä. Edelliessä tapauksessa se on paremminkin tukilaji ja jälkimmäisessä varsinkin huipulle tähtäävällä "haittalaji"...
Harvassa seurassa (jos missään) Suomessa on niin kokonaisvaltainen ja monipuolinen treeniohjelma, että pitäisi tehdä päivittäin kotiläksyjä fysiikan eteen. Mutta mitä?
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #103 : 03.08.2018 klo 17:24:07

Pitäisi määritellä mitä tarkoittaa monilajisuus. Onko se kerran viikossa ohjattu harjoitus (esim. painia tai koripalloa) jalisharkkojen lisäksi vai pari kertaa viikossa lätkää, joka on pois jalsitreenistä. Edelliessä tapauksessa se on paremminkin tukilaji ja jälkimmäisessä varsinkin huipulle tähtäävällä "haittalaji"...
Harvassa seurassa (jos missään) Suomessa on niin kokonaisvaltainen ja monipuolinen treeniohjelma, että pitäisi tehdä päivittäin kotiläksyjä fysiikan eteen. Mutta mitä?

Tässä nyt tärkein huomio.

Otetaan esimerkkinä ihan tutkimiestoa tai siitä muistelua. Hannele Forsman teki tohtoristyönkin aiheesta. Suomessa kun siis monilajisuus on sitä että viedään 2-3 eri lajiin viikossa harjoituksiin. Niin että vaikka viikossa käydään 2 kertaa pelaamassa fudista, kaksi kertaa säbää ja kolme kertaa lätkää. Ajatellaan että monipuolista liikuntaa. Kuitenkin tällä ei ainakaan fudiksen huipulle kyllä päästä. Jalkapallo vaatii kuitenkin niin paljon toistoja pallon kanssa.

Hannele Forsmanin tutkimuksessa oli otettu esim. saksalaisten akatemiajoukkueiden pelaajia ja heidän kohdalla monilajisuus tarkoitti sitä, että viikossa harrastettiin muuta lajia muistaakseni 1,5-2h. Käytännössä siis tarkoittaa sitä, että kerran viikossa oli joku toinen harrastus.

Toinen ongelma, kun otetaan tämä monilajisuus esiin ja vertaillaan lajeja, vaikka se on täysin mahdotonta. Esim. varmasti yleisurheilijaksi voit tulla silläkin että käyt niissä 2-3 eri seuran "kilpaharjoituksissa" viikossa vaikka 13-vuotiaaksi. Jalkapallossa se ei kuitenkaan toimi, kuten aiemmin todettua.

Ei esim. Saksassa, Espanjassa, Italiassa, Englannissa, tms. missään esitetä jalkapallon kehityksen ratkaisuksi, että pelaajat pelaisivat merkittävän ajasta jonkun muun lajin harjoituksissa(no ehkä pl. Futsal). Ei esim. Englannissa jalkapalloilijoita ohjata Rugbyyn, Krikettiin, tms.

Nyt sitten tulee taas se että "mutta ei meillä missään ole riittävän monipuolista harjoittelua". Onko tämä faktaa? Tai käännetään se niinpäin, että riittääkö muutenkaan se "joukkueharjoittelu". Itse väitän että ei. Kyllä tärkeämpää olisi saada lapset liikkumaan edelleen omalla ajalla muutenkin, kuin niin että pelaajaa kuskaillaan 7 krt/viikko autolla reeneihin ja takaisin.

Tässä tuo teksti vielä: https://www.eerikkila.fi/monipuolisuus-vai-monilajisuus-miten-jalkapalloilussa-voi-paasta-huipulle/

Eli tuolla olikin se, eli muuta lajia harrastettiin 60 kertaa vuosi. Eli käytännössä vähän yli kerran viikossa. Tämän lisäksi käytännössä kaikissa merkittävin tekijä on ollut se, että pelaajilla on ollut lapsuudessa/nuoruudessa enemmän jalkapalloharjoittelua(pääosin omalla ajalla) kuin muilla.

Itse ainakin tuo oli hyvinkin kattava teksti asiasta ja mielestäni erinomaisesti tuossa juuri näkyy se, mikä Suomessakin pitäisi ymmärtää. Tärkeää liikkua monipuolisesti, ei tärkeää harrastaa seuroissa montaa lajia. Pelaajan tärkeä paljon tehdä pallon kanssa jo pienestä pitäen asioita.

Ja en siis sano, että nyt jonkun pitää viedä väkisin sinne harjoituksiin tms. vaan ainoastaan tuossa selvää faktaa, että jos pelaaja haluaa ITSE sinne huipulle, niin aika selvät suuntaviivat.
« Viimeksi muokattu: 03.08.2018 klo 17:28:52 kirjoittanut Jortsukka »
Futsalcoach

Poissa Poissa


Vastaus #104 : 03.08.2018 klo 19:15:57

Itseäni on monilajisuus hyödyttänyt. Tunnen myös useita huippu-urheilijoita , otka ovat oman lajinsa lisäksi erinomaisia monessa muussakin lajissa.

Jokainen on yksilö ja mahdollisimman monipuolinen harjoittelu ja liikunta mahdollisimman myöhäiselle iälle on voimavara joka kantaa läpi elämän.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #105 : 03.08.2018 klo 19:20:07

Itseäni on monilajisuus hyödyttänyt. Tunnen myös useita huippu-urheilijoita , otka ovat oman lajinsa lisäksi erinomaisia monessa muussakin lajissa.

Jokainen on yksilö ja mahdollisimman monipuolinen harjoittelu ja liikunta mahdollisimman myöhäiselle iälle on voimavara joka kantaa läpi elämän.

Juuri totesin, että turha verreta lajeja. On täysin erilaista olla huippu esim. yleisurheilussa tai vaikka pesäpallossa, kuin jalkapallossa. Vaatimukset hermostolle täysin erilaiset.

Jalkapallo esim. toimii erinomaisena lajina usean muun lajin tukilajiksi, mutta esim. jääkiekko taas ei kyllä sovi vaikka jalkapallon vastaavaksi.
Sportacus

Poissa Poissa


Vastaus #106 : 04.08.2018 klo 20:33:07

Monilajisuuskeskustelussa aika oleellinen juttu on se minkä ikäisistä puhutaan. Pienemmillä on hyvä juttu harrastaa montaa lajia, isompana sitten täytyy erikoistua ja se monipuolinen harjoittelu tehdään oman lajin ehdoilla.

Kannattaa myös miettiä kuinka monella futisseuralla on resursseja ja osaamista oikeasti riittävän monipuolisen ja määrällisesti riittävän liikunnan järjestämiseen. Ei kovin monella. Siksi voi olla järkevämpää, että ne alle 10-vuotiaat käy harrastamassa yleisurheilua ja telinevoimistelua muualla.

Moni myös tuntuu katsovan asiaa vain sen oman lajin näkökulmasta. Alle 10-vuotiaasta on mahdotonta sanoa, että mihin lajiin ne lahjat ja motivaatio sitten lopulta suuntautuvat. Siksikin on parempi harrastaa useampia lajeja. Tietysti jos näkökulma on pelkästään huippufutarien määrän maksimointi ja muilla lajeilla ei ole väliä, niin sitten ihan ymmärrettävää.

Tuntuu myös, että aika moni on helposti luokittelemassa juuri sen oman lajin varhaista erikoistumista vaativaksi.
« Viimeksi muokattu: 05.08.2018 klo 01:30:24 kirjoittanut Sportacus »
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #107 : 04.08.2018 klo 20:35:55

Tuntuu myös, että aika moni on helposti luokittelemassa juuri sen oman lajin varhaista erikoistumista vaativaksi.

No jalkapallo nyt on sitä aikaista kiinnitymistä ainakin väkisinkin. Ihan vain sen takia, että sitä pelataan jaloilla.
Sportacus

Poissa Poissa


Vastaus #108 : 04.08.2018 klo 20:42:59

No jalkapallo nyt on sitä aikaista kiinnitymistä ainakin väkisinkin. Ihan vain sen takia, että sitä pelataan jaloilla.

En osta tuota väitettä ihan noin helpolla. :)
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #109 : 04.08.2018 klo 23:12:50

En osta tuota väitettä ihan noin helpolla. :)

Suomi on maailman ainoa maa missä edes keskustellaan tästä asiasta oikeasti. Siis jopa ns. piireissä jotkut puhuvat sen puolesta, että riittää kun vähän höntsää 1-2 krt/viikko 12-vuotiaaksi.  Kuitenkin tuossa yllä jo oli useampi tutkimus, joissa KAIKISSA oli sama yhtäläinen tulos. Pelaajat jotka pääsivät huipulle olivat niitä jotka olivat jo pienenä pelanneet/harjoitelleet(pääosin omalla ajalla) enemmän jalkapalloa kuin ne muut pelaajat. Suomi varmasti myös ainoa maa, missä vielä sen jälkeen kun on erilaisia tutkimuksia esitetty tämän faktan puolesta, niin koitetaan väittää että ei se ole näin.

Turha siis mutuilla, kun juuri linkitin viime sivulla Hannele Forsmanin tohtori-työn nostoja asiasta. Ja niissä juuri näin todetaan, kuin aiemmin sanoin.

Ei siis ihme, että jalkapallo ei voi hyvin, kun Suomessa vedetään mutulla että "parempi mitä enemmän pelaat lätkää ja hiihdät talvet", niin susta tulee sitten futaaja isona. Sen sijaan, että otettaisiin tutkimustietoa vastaan ja mietittäisiin että "no ei ihme ettei meillä tapahdu menestystä, kun ei ole riittävästi pelaajia jotka riittävästi olisivat pallon kanssa tekemisissä".
« Viimeksi muokattu: 04.08.2018 klo 23:15:44 kirjoittanut Jortsukka »
Takatasku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: LFC


Vastaus #110 : 05.08.2018 klo 11:24:35

Tuolla oli myös tuo toteamus, mikä ehkä on osittäin syynä monilajisuuteen. Yhden lajin harjoitukset eivät ole tarpeeksi monipuolisia kehittääkseen lasta tarpeeksi kaikilla osa-alueilla. Joku jo aikaisemmin mainitsikin, että fysiikkavalmennuksen osaaminen ei ole tarpeeksi korkealla tasolla. Eräänkin kerran on tullut kentän laidalla katsottua reenejä ja reenin jälkeen pojat/tytöt näyttää ihan siltä kuin olisivat olleet päiväkävelyllä sen sijaan, että näyttäisi siltä, että nyt tultiin hyvästä reenistä.
Sportacus

Poissa Poissa


Vastaus #111 : 05.08.2018 klo 13:54:07

Suomi on maailman ainoa maa missä edes keskustellaan tästä asiasta oikeasti. Siis jopa ns. piireissä jotkut puhuvat sen puolesta, että riittää kun vähän höntsää 1-2 krt/viikko 12-vuotiaaksi.  Kuitenkin tuossa yllä jo oli useampi tutkimus, joissa KAIKISSA oli sama yhtäläinen tulos. Pelaajat jotka pääsivät huipulle olivat niitä jotka olivat jo pienenä pelanneet/harjoitelleet(pääosin omalla ajalla) enemmän jalkapalloa kuin ne muut pelaajat. Suomi varmasti myös ainoa maa, missä vielä sen jälkeen kun on erilaisia tutkimuksia esitetty tämän faktan puolesta, niin koitetaan väittää että ei se ole näin.

Turha siis mutuilla, kun juuri linkitin viime sivulla Hannele Forsmanin tohtori-työn nostoja asiasta. Ja niissä juuri näin todetaan, kuin aiemmin sanoin.

Tuossa nyt on hiukan taas vedetty mutkia suoraksi. Huipulle päässeet harjoittelivat enemmän jalkapalloa ja myös enemmän muita lajeja. Ylipäätään siis liikkuivat enemmän. Tuosta ei voi mitenkään suoraan sanoa, että johtuuko huipulle pääsy siitä että harrasti enemmän jalkapalloa, vai siitä että harrasti enemmän urheilua ylipäätään. Ja voi myös miettiä, että onko ne huipulle päässeet siellä huipulla siksi, että harjoittelivat junnuna paljon, vai siksi että heillä oli ja on motivaatiota ja harjoitteluintoa, joka sai heidät jo lapsena harjoittelemaan muita enemmän. Ei noita tutkimuksia voi tulkita noin yksinkertaisesti, asiassa on oikeasti todella monia tekijöitä.

Kannattaa kuunnella vaikka Suomen parhaan taitoharjoittelun asiantuntijan Sami Kalajan näkemyksiä asiasta. Kalaja korostaa paljon monipuolisen ja monilajisen harjoittelun merkitystä ja tutkimustietoa löytyy kyllä taustalta riittävästi.

Itse en ajattele asiaa pelkästään jalkapallon näkökulmasta, vaan laajemmin urheilun näkökulmasta. Miksi pitäisi jo pienestä pitäen tehdä kaikki vain jalkapallon näkökulmasta? Entä jos 14-vuotiaana huomaakin, että motivaatio ja lahjat suuntautuukin toiseen lajiin, mutta liian aikainen jalkapalloon keskittyminen ei olekaan kehittänyt ominaisuuksia riittävän monipuolisesti? Tietysti pelkästä jalkapallonäkökulmasta katsoen tuossa ei ole mitään ongelmaa.


Edelleenkin kyseenalaistan sitä, että kuinka monessa seurassa oikeasti harjoittelu on niin monipuolista, että muiden lajien toimintaa ei tarvittaisi monipuolistamaan harjoittelua. Pikkuisen haaraperushyppyjä ja tasapainoharjoittelua futisreenien alkulämpässä ei vielä paljoa tee.

Voiko joku esittää esimerkin jonkun seuran alle 10-vuotiaiden monipuolisesta harjoittelusta? Mitä se futisseuran järjestämä monipuolinen harjoittelu nyt sitten käytännössä on?
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #112 : 05.08.2018 klo 17:30:13

Kannattaa kuunnella vaikka Suomen parhaan taitoharjoittelun asiantuntijan Sami Kalajan näkemyksiä asiasta. Kalaja korostaa paljon monipuolisen ja monilajisen harjoittelun merkitystä ja tutkimustietoa löytyy kyllä taustalta riittävästi.

Itse en ajattele asiaa pelkästään jalkapallon näkökulmasta, vaan laajemmin urheilun näkökulmasta. Miksi pitäisi jo pienestä pitäen tehdä kaikki vain jalkapallon näkökulmasta? Entä jos 14-vuotiaana huomaakin, että motivaatio ja lahjat suuntautuukin toiseen lajiin, mutta liian aikainen jalkapalloon keskittyminen ei olekaan kehittänyt ominaisuuksia riittävän monipuolisesti? Tietysti pelkästä jalkapallonäkökulmasta katsoen tuossa ei ole mitään ongelmaa.


Edelleenkin kyseenalaistan sitä, että kuinka monessa seurassa oikeasti harjoittelu on niin monipuolista, että muiden lajien toimintaa ei tarvittaisi monipuolistamaan harjoittelua. Pikkuisen haaraperushyppyjä ja tasapainoharjoittelua futisreenien alkulämpässä ei vielä paljoa tee.

Voiko joku esittää esimerkin jonkun seuran alle 10-vuotiaiden monipuolisesta harjoittelusta? Mitä se futisseuran järjestämä monipuolinen harjoittelu nyt sitten käytännössä on?

Kalaja tietää paljon asioista, mitä tulee yleisesti urheiluun. Ja olen samaa mieltä, jos puhutaan yleisesti urheilusta. Suurin osa näistä tutkimuksistakin joissa käsitellään olympiaurheiljoita ovat lajeja joissa voi myöhemmin vielä kiinnittyä lajiin. Kuitenkin jalkapallo edelleen vaatii erilaisia asioita, koska jalat ja pallo. Tämä on ihan hermollista ja tutkittua asiaa. Tämän takia esim. maalivahdiksi voi alkaa vasta 16-vuotiaana, mutta taas jos et ole saanut riittävästi toistoja jaloilla pallon kanssa, niin myöhemmin hienomotoriikan kehitys jaloilla on todella vaikeaa.

Ja en väitä, että seuroissa olisi riittävän monipuolista, enkä väitä että pitäisi pelkästään liikkua jalkapalloharjoituksissa. Vaan korostan edelleen, pitää liikkua riittävän monipuolisesti, mutta ei liikaa ohjatusti. Mitä enemmän ohjattua harjoittelua nuorena(esim. 5-10 harjoitusta viikkoon 10-vuotiaana) sitä todennäköisempää että et ehdi omalla ajalla liikkumaan riittävästi ja samalla henkisesti se kuormittaa tuon ikäistä liikaa.

Itse olen paljon käynyt keskusteluja valmentajana pelaajien kanssa, että heidän tulisi urheilla/liikkua muutenkin kuin vain pallon kanssa, mutta taas siihen ohjattuun toimintaan en kannusta korostaen sitä. Edelleen mitä enemmän lajeja joita harrastaa seurassa, niin sitä enemmän istutaan yleensä autossa, joten sitä vähemmän aikaa liikkua pallon kanssa tai ilman.

Ja en tajua miksei noista voisi sanoa, kun kuitenkin se merkittävin ero on ollut juuri siinä että sitä jalkapalloa on tullut enemmän kuin muilla. Esim. Saksalaisilla huipuilla siis ohjattua toista lajia oli vuodessa 60 kertaa, mutta jalkapalloa taas valtavasti enemmän, omalla ajallakin.

No se taas tästä, kierrämme kehää. Ja niin kauan kun Suomessa, varmasti ainoana maana maailmassa, yritetään ratkaista jalkapallon ongelmat sillä että pelaajat pelaavat enemmän jääkiekkoa tms. niin ei varmasti ratkaista ongelmia. Kuitenkin merkittävimmät puutteet esim. U19 kisoissa suhteessa vaikka kisat voittaneeseen Portugaliin olivat siinä että Portugalin pelaajat olivat kaikki suomalaisia taitavampia pallon kanssa.
mieskone

Poissa Poissa


Vastaus #113 : 05.08.2018 klo 21:30:18

futiksen ikäkausivalmentajat ovat surullisenkuuluisia siitä, että ovat ajaneet monet jääkiekkoilijat lopettamaan jalkapallon, koska eivät salli toista lajia.

Mielestäni tuo joukkueeseen lisäarvoa jos useimmat hakevat jotain uusia oppeja muista lajeista. esim. koripallosta paikan hakua ja oikea-aikaista ponnistusta tai jääkiekosta kykyä toimia nopeasti ja kovuutta .  Toki jos joku tietää junnuvalmentajan , jonka joukkueesta 20% pääsee liigaan tai 1 divariin niin kannattaa kuunnella tämän teoriat. 
joosar

Poissa Poissa


Vastaus #114 : 05.08.2018 klo 22:05:56

Kuitenkin merkittävimmät puutteet esim. U19 kisoissa suhteessa vaikka kisat voittaneeseen Portugaliin olivat siinä että Portugalin pelaajat olivat kaikki suomalaisia taitavampia pallon kanssa.
Mitä tarkoitat tällä Jortsukka? Minkälaisissa pelitilanteissa se näkyi?
Hyvää keskustelua teillä!
Huolestunut lajiniilo

Poissa Poissa


Vastaus #115 : 10.08.2018 klo 00:51:58

Kalaja tietää paljon asioista, mitä tulee yleisesti urheiluun. Ja olen samaa mieltä, jos puhutaan yleisesti urheilusta. Suurin osa näistä tutkimuksistakin joissa käsitellään olympiaurheiljoita ovat lajeja joissa voi myöhemmin vielä kiinnittyä lajiin. Kuitenkin jalkapallo edelleen vaatii erilaisia asioita, koska jalat ja pallo. Tämä on ihan hermollista ja tutkittua asiaa. Tämän takia esim. maalivahdiksi voi alkaa vasta 16-vuotiaana, mutta taas jos et ole saanut riittävästi toistoja jaloilla pallon kanssa, niin myöhemmin hienomotoriikan kehitys jaloilla on todella vaikeaa.

Ja en väitä, että seuroissa olisi riittävän monipuolista, enkä väitä että pitäisi pelkästään liikkua jalkapalloharjoituksissa. Vaan korostan edelleen, pitää liikkua riittävän monipuolisesti, mutta ei liikaa ohjatusti. Mitä enemmän ohjattua harjoittelua nuorena(esim. 5-10 harjoitusta viikkoon 10-vuotiaana) sitä todennäköisempää että et ehdi omalla ajalla liikkumaan riittävästi ja samalla henkisesti se kuormittaa tuon ikäistä liikaa.

Itse olen paljon käynyt keskusteluja valmentajana pelaajien kanssa, että heidän tulisi urheilla/liikkua muutenkin kuin vain pallon kanssa, mutta taas siihen ohjattuun toimintaan en kannusta korostaen sitä. Edelleen mitä enemmän lajeja joita harrastaa seurassa, niin sitä enemmän istutaan yleensä autossa, joten sitä vähemmän aikaa liikkua pallon kanssa tai ilman.

Ja en tajua miksei noista voisi sanoa, kun kuitenkin se merkittävin ero on ollut juuri siinä että sitä jalkapalloa on tullut enemmän kuin muilla. Esim. Saksalaisilla huipuilla siis ohjattua toista lajia oli vuodessa 60 kertaa, mutta jalkapalloa taas valtavasti enemmän, omalla ajallakin.

No se taas tästä, kierrämme kehää. Ja niin kauan kun Suomessa, varmasti ainoana maana maailmassa, yritetään ratkaista jalkapallon ongelmat sillä että pelaajat pelaavat enemmän jääkiekkoa tms. niin ei varmasti ratkaista ongelmia. Kuitenkin merkittävimmät puutteet esim. U19 kisoissa suhteessa vaikka kisat voittaneeseen Portugaliin olivat siinä että Portugalin pelaajat olivat kaikki suomalaisia taitavampia pallon kanssa.

Muuten sama, mutta varhainen kiinnittymisikä johtuu enemmänkin äärimmäisen kilpaillusta lajista, ei niinkään jalalla pelaamisesta. Tenniksessäkin kiinnittymisikä sama n. 6 vuotta kuin jalkapallossa.
Nyt kun päästy yhteisymmärrykseen, että monilajisuus tarkoittaa kerran viikossa harrastettua tukilajia, niin miten niitä oheisia kotona olisi paras järjestää? Liiketaitoharjoitteluko se oikea termi on? Ei tule seuran puolelta mitään opastusta...
koera

Paikalla Paikalla


Vastaus #116 : 10.08.2018 klo 01:34:20

Muuten sama, mutta varhainen kiinnittymisikä johtuu enemmänkin äärimmäisen kilpaillusta lajista, ei niinkään jalalla pelaamisesta. Tenniksessäkin kiinnittymisikä sama n. 6 vuotta kuin jalkapallossa.

Johtuu molemmista. Jalkojen motorinen oppiminen vaatii mm. neurofysiologisista syistä erityisen paljon huomiota herkkyysikäkausina. Kilpailu tietysti lisää painetta varhaiseen erikoistumiseen. Tenniksessä taitaa olla joitain tuhansia ammattilaispelaajia, siinä missä futiksessa niitä on varovaisesti arvioiden joku 50,000.

Nyt kun päästy yhteisymmärrykseen, että monilajisuus tarkoittaa kerran viikossa harrastettua tukilajia, niin miten niitä oheisia kotona olisi paras järjestää? Liiketaitoharjoitteluko se oikea termi on? Ei tule seuran puolelta mitään opastusta...

Kotona kannattaa mennä pallon kanssa ulos, eikä miettiä jotain muita lajeja. Ellei sitten seuran järjestämät tapahtumat ole järkyttävän yksipuolisia. 
joks11

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Rakennusliike M. Seppälä Oy


Vastaus #117 : 10.08.2018 klo 10:02:09

Tuolla oli myös tuo toteamus, mikä ehkä on osittäin syynä monilajisuuteen. Yhden lajin harjoitukset eivät ole tarpeeksi monipuolisia kehittääkseen lasta tarpeeksi kaikilla osa-alueilla. Joku jo aikaisemmin mainitsikin, että fysiikkavalmennuksen osaaminen ei ole tarpeeksi korkealla tasolla. Eräänkin kerran on tullut kentän laidalla katsottua reenejä ja reenin jälkeen pojat/tytöt näyttää ihan siltä kuin olisivat olleet päiväkävelyllä sen sijaan, että näyttäisi siltä, että nyt tultiin hyvästä reenistä.
Ja tähän ratkaisuksi tarjoat pallollisten treenien vähentämistä entisestään(=monilajisuuden korostamista), jotta parannettaisiin lopputuloksen laatua? Kannattaa ehkä tsekata toi vielä uusiksi.
joks11

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Rakennusliike M. Seppälä Oy


Vastaus #118 : 10.08.2018 klo 12:03:59

Voiko joku esittää esimerkin jonkun seuran alle 10-vuotiaiden monipuolisesta harjoittelusta? Mitä se futisseuran järjestämä monipuolinen harjoittelu nyt sitten käytännössä on?
Meillä tuo tarkoittaa 2-3 kertaa kuukaudessa tapahtuvaa budosalitreeniä. Ei treenata mitään nimenomaista kamppailulajia, vaan budovalkku vetää nimenomaan jalkapalloilijoille suunnatun liiketaitoharjoituksen. Harjoitteet suunniteltu kahden lajin osaajien kesken yhdessä.

Lisäksi me käydään treenaamassa ohjatusti Superparkissa kerran kuussa.

Lajitreenejä on 2 kertaa viikossa noiden lisäksi. Niissä toisessa on mukana fysiikkavalmentaja, joka vetää alkuun puolen tunnin ketteryys-/nopeustreenin ja sen jälkeen osallistuu pisteharjoitteluun. Kyseessä 9v pojat.

Tapahtumien rytmitys tehdään viimeiseen asti niin, että viikonloppuja saadaan pidettyä vapaana omalla ajalla tapahtuvalle liikkumiselle. Puistofutis, lätkä, hiihtäminen jne.

Kyseessä siis matalan kynnyksen paikallinen kasvattajaseura.
Pussikalja

Poissa Poissa


Vastaus #119 : 10.08.2018 klo 19:26:10

Pitäskö lopettaa sen jääkiekon dissaaminen. Siellä on panostettu kehonhallintaan, koordinaatioon ja tukilihaksiston kehittämiseen todella kilpailukykysellä laadulla. Ja onhan jääkiekkoilijoiden ja jalkapalloilijoiden ulkoinen olemuskin alkanut muistuttaa toisiaan, johtuen siitä et molemmissa on ymmärretty, et pelkällä kyykyllä ei pärjää.

Ketteryys ja kehonhallinta on aika samoilla harjotteilla kiekossa, säbässä, pesiksessä, futiksessa, koripallossa ja lentopallossa mukana. Kaikissa kipitetään tikkaita, heitetään kuperkeikkaa ja kärrynpyörää, veetään reaktio lähtöjä. Et ei se maailma kaadu, vaikka ois toinen laji mukana. Noi joks 11 budolajit ja jalkapallo lienee se yleisin yhdistelmä seuransisäisissä. Kannattasko noi ulkoistaa, koordinaatiot yms. ja keskittyy kesyttämään palloa futistreeneissä? Vaikee sanoa.

Se mihin eniten pitäs vaikuttaa on vanhemmat. Et treeneihin tultas fillareilla, siellä vapaa iltoina ois takapihoja minne kaverit saa tulla pelaamaan jne. Ei sitä kannata jalkapallolla markkinoida, vaan terveillä elintavoilla. Useampi laji täyttää kalenterin ja se on iso riski. Pallo pitää kesyttää. Mut jokaisen vastuullisen valmentajan tulis myös muistaa jalkapallon yksipuolisuus, epäergonomia JA ALUSTOJEN KULUTTAVUUS NIVELISTÖLLE. Miellä on aivan liikaa hajonneita 15 kesäsiä, joilla oli taitoa vastapainona pelaajiin, joilla taidossa on paljon puutteita. Monipuolisesti lapsena harrastaneet eivät yleensä ole rikki niin nuorena.
koera

Paikalla Paikalla


Vastaus #120 : 10.08.2018 klo 20:31:47

Mut jokaisen vastuullisen valmentajan tulis myös muistaa jalkapallon yksipuolisuus, epäergonomia JA ALUSTOJEN KULUTTAVUUS NIVELISTÖLLE. Miellä on aivan liikaa hajonneita 15 kesäsiä, joilla oli taitoa vastapainona pelaajiin, joilla taidossa on paljon puutteita. Monipuolisesti lapsena harrastaneet eivät yleensä ole rikki niin nuorena.

Tälle varmaan löytyy joku anekdoottia uskottavampi lähde, vai taasko kaivetaan faktoja hatusta?
Takatasku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: LFC


Vastaus #121 : 10.08.2018 klo 21:44:48

Ja tähän ratkaisuksi tarjoat pallollisten treenien vähentämistä entisestään(=monilajisuuden korostamista), jotta parannettaisiin lopputuloksen laatua? Kannattaa ehkä tsekata toi vielä uusiksi.

No jos sen noin ymmärrät. Yhden lajin harrastajan harjoittelu voi olla liian yksipuolista. Toki se voiolla myös riittävän monipuolista. Ehkä olen katsellut joutessani väärien joukkueiden reenejä kun olen nähnyt liikaa huonoja (omasta mielestäni) harjoituksia.
Sportacus

Poissa Poissa


Vastaus #122 : 10.08.2018 klo 22:54:11

No jos sen noin ymmärrät. Yhden lajin harrastajan harjoittelu voi olla liian yksipuolista. Toki se voiolla myös riittävän monipuolista. Ehkä olen katsellut joutessani väärien joukkueiden reenejä kun olen nähnyt liikaa huonoja (omasta mielestäni) harjoituksia.

Minä tuossa aiemmin kyselin jo esimerkkiä jonkun suomalaisen seuran alle 10-vuotiaiden harjoittelusta, joka on niin monipuolista ettei muiden lajien treeneille ole tarvetta. Vastauksia ei ole kuulunut, vaikka monilajisuuden vastustajat käyttävät argumenttinaan sitä, että monipuolista harjoittelua voi toteuttaa myös pelkästään futisseuran puitteissa. Jos käytännössä missään ei tuollaista monipuolista harjoittelua ole tarjolla, niin lienee turha tuollaista argumenttia tässä keskustelussa käyttää.
Sportacus

Poissa Poissa


Vastaus #123 : 10.08.2018 klo 23:10:55

Ketteryys ja kehonhallinta on aika samoilla harjotteilla kiekossa, säbässä, pesiksessä, futiksessa, koripallossa ja lentopallossa mukana. Kaikissa kipitetään tikkaita, heitetään kuperkeikkaa ja kärrynpyörää, veetään reaktio lähtöjä. Et ei se maailma kaadu, vaikka ois toinen laji mukana. Noi joks 11 budolajit ja jalkapallo lienee se yleisin yhdistelmä seuransisäisissä. Kannattasko noi ulkoistaa, koordinaatiot yms. ja keskittyy kesyttämään palloa futistreeneissä? Vaikee sanoa.

Kyllä junnujen futisreeneissäkin kannattaa jonkin verran fysiikkaa joka reeneissä. Alkulämmittely kannattaa käyttää hyödyksi ja tehdä koordinaatiota, ketteryyttä, liikkuvuutta, yms. Ja joku nopeusharjoitus joka kerta siihen päälle. Tämä siis pienemmillä junnuilla.

Mut jokaisen vastuullisen valmentajan tulis myös muistaa jalkapallon yksipuolisuus, epäergonomia JA ALUSTOJEN KULUTTAVUUS NIVELISTÖLLE. Miellä on aivan liikaa hajonneita 15 kesäsiä, joilla oli taitoa vastapainona pelaajiin, joilla taidossa on paljon puutteita. Monipuolisesti lapsena harrastaneet eivät yleensä ole rikki niin nuorena.

Näitä ongelmia tulee helposti, kun harrastetaan ympäri vuoden vain yhtä lajia monta kertaa viikossa.
Takatasku

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: LFC


Vastaus #124 : 11.08.2018 klo 09:13:06

Lähestytäänpä asiaa hieman eri suunnasta ja kysytään, kehittääkö pallon kanssa tehtävä jalkapalloharjoittelu...

  • reaktinopeutta?
  • liikenopeutta?
  • räjähtävää nopeutta?
  • lihaskestävyyttä?
  • voimakestävyyttä?
  • perusvoimaa?
  • maksimivoimaa?
  • pikavoimaa?
  • räjähtävää voimaa?
  • perusketävyyttä?
  • vauhtikstävyyttä?
  • maksimikestävyyttä?
  • aerobista nopeuskestävyyttä?
  • anaerobista nopeuskestävyyttä?
  • tasapainoa?
  • koordinaatiokykyä?
  • kimmoisuutta?
  • liikkuvuutta?
  • ketteryyttä?
  • rytmikykyä?
  • jne.

Jos ei, niin sitä pitää harjoitella jalkapalloharjoitusten ulkopuolella. Näin kärjistettynä. Tietysti pitää ottaa huomioon pelaajien taso, ikäluokka, biologinen ikä, liikunnalliset herkkyyskaudet ynnä muut vastaavat tekijät, jotka määrittelevät harjoittelun painopistealueita. Seuraavaksi pitää sitten päättää, harjoitellaanko jatkossa sitä jalkapalloreeneissä vähemmälle huomiolle jäänyttä ominaisuutta jalkapalloreeneissä, muussa lajissa vai omatoimisesti?

 
Sivuja: 1 ... 4 [5] 6
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines