Pelisilmä - mitä se on?

[Superjunnukoutsi]

Mitä pelisilmä noin paperille laitettuna on? Itse en ole parempaa määritelmää vielä keksinyt kuin "tietää missä pallo on seuraavaksi".
Eli pallottomana pelaajana osaa hakea sen paikan mihin kaveri pallon sinulle syöttää ja pallollisena tiedät mihin sen syötät seuraavaksi.

Näkemyksiä asiasta?

[Panze]

Tekee kentällä oikeita valintoja niin pallollisena kuin pallottomanakin. Usein hyvän pelisilmän omaava pelaaja tietää jo pallon saadessaan mitä tekee sen kanssa, syöttääkö, laukooko vai kuljettaako.

[Nalliton Kuqi]

Tekee kentällä oikeita valintoja niin pallollisena kuin pallottomanakin. Usein hyvän pelisilmän omaava pelaaja tietää jo pallon saadessaan mitä tekee sen kanssa, syöttääkö, laukooko vai kuljettaako.

Melko hatara määritelmä, kun edes puoliammattilaistasolla hyökkäävällä pelaajalla ei ole liiemmin mahdollisuuksia pärjätä, ellei boldattuun kykene.

[Panze]

Melko hatara määritelmä, kun edes puoliammattilaistasolla hyökkäävällä pelaajalla ei ole liiemmin mahdollisuuksia pärjätä, ellei boldattuun kykene.

Toki näin, mutta kyllä ammattilaistasollakin näkee usein, että tietyt pelaajat tekevät tässä suhteessa usein vääriä valintoja, monet ottavan pallon turhaan haltuun, vaikka voisi pelata ykkösellä eteenpäin. Maalipaikoissa tämä näkyy joillakin pelaajilla turhina kosketuksina, kun pallon voisi pistää ykkösellä sisään. Toki kaikilla vähänkään pelanneilla on jonkunlainen käsitys, mitä tehdä seuraavaksi, mutta ei se tarkoita, että läheskään kaikilla tämä käsitys olisi oikea

[Sope]

Pelisilmä on sitä, että tekee oikeita ratkaisuja oikeissa tilanteissa oikeaan aikaan.

Huipputasolla eri sarjoissa pelaajilla ei ole suurta eroa fysiikassa ja tekniikassa, mutta suurin erotus on se, että ihan huiput tekevät keskimäärin enemmän oikeita ratkaisuja tiukoissa tilanteissa ja keskimäärin nopeammin. Bayernin ja Realin jälkimmäinen matsi tämän vuoden Mestarien liigassa oli hyvä esimerkki pelistä, jossa nämä oikeat ratkaisut tiukoissa tilanteissa korostuivat, kun ottelussa oli niin hurja tempo ja tiukkoja tilanteita tuli koko ajan.

[nozick]

Hyvä pelisilmä näkyy siinä, että sijoittuu ja liikkuu kentällä oikein ja että tekee pallon saadessaan sen kanssa oikeita ratkaisuja (syöttö, kuljetus, laukaus). Jotta näissä asioissa voi onnistua, pitää pystyä hahmottamaan muiden pelaajien ja pallon sijainti ja liikesuunnat. Lisäksi ymmärrys oman joukkueen ja vastustajan pelitaktiikasta mahdollistaa sen, että näitä asioita voi arvata jopa pari-kolme syöttöä eteenpäin.

[Kilhammer]

Pelisilmästä puhuttaessa puhutaan liian usein taitavan pallollisen/pallottoman pelaajan toiminnasta ja jopa romantisoidaan pelisilmällinen pelaaja.

Pelisilmää on myös se, että osaa oikea-aikaisesti sukittaa vastustajan ylivoimahyökkäykseen starttaavan keskikenttäpelaajan keskialueella ja ottaa keltaisen kortin, mutta estää vastustajan tekemästä voittomaalin. Myös kulmatilanteissa oikea-aikainen rottamaisuus vastustajan parasta pääpelaajaa vastaan erotuomarin silmien ulottumattomissa on pelisilmällistä pelaamista. Pelisilmää on myös se, että pelaaja ei lähdekään tekemään maalia 1v3-tilanteessa, kun pelataan ottelun viimeisiä hetkiä, vaan kuskaa pallon kulmalipulle ja tuhnuttaa siellä kymmeniä sekunteja lopun peliajasta. Pelisilmää on taitavasti ajoitettu sukellus boksissa, mistä on seurauksena voiton takaava rangaistuspotku. Pelisilmää on havaita avustavan erotuomarin epävarmuus liputuksissaan ja hyödyntää sitä joko puolustavana tai hyökkäävänä pelaajana.

[muumi]

Keskusteluun voisi tuoda sen näkökulman, johon Kilhammer jo viittasikin, eli helposti syntyy illuusio, jossa muita taitavammat pelaajat vaikuttavat herkästi todellisuutta paremmilta pelisilmän suhteen. Kun on taitoa ottaa peliväline haltuun tilanteessa kuin tilanteessa, se pysyy hallinnassa ja pystyy tekemään harhautuksia huomaamattaan, voi katseen nostaa ylös muita useammin. Sitä oikeasti näkee peliä enemmän kuin muut, eikä vain näe tulevaisuuteen, kuten hyvän pelisilmän omaavat. Tätä näkee usein alasarjoissa, mutta myös huipulla, kuten jan caloun jääkiekossa tai lionel messi ja muut pienet kipittäjät jalkapallossa. Sama illuusio syntyy, kun joukkueen pelityyli ja pelikavereiden liikkeet on riittävän tuttuja, kuten vaikkapa barcelonassa.

Joku voisi sanoa, ettei pelisilmää ole olemassakaan, vaan kaikessa on kyse sovituista kuvioista ja taidosta, joka mahdollistaa katseen nostamisen ylös. Toisaalta näemme pelaajia, joilla ei taitoa ole juuri yhtään, vaan jatkuvasti pitää keskittyä pelivälineeseen ja silti tekevät suhteettoman fiksuja ratkaisuja. Tai ehkä se kömpelyys on vain opittu tyyli. Näemme myös pelaajia, jotka ovat aina oikeassa paikassa ja suuntaavat pelin aina oikeaan suuntaan, vaikka laji vaihtuisi, vaikka heillä ei kyseisiä lajitaitoja olisikaan niin paljoa. Pelisilmä onkin universaalia, tietysti jokaisessa lajissa on omat lainalaisuutensa, mutta muuten pelit ovat pitkälti samoja ja jos osaa lukea ennalta peliä jossakin lajissa, niin se on helposti siirrettävissä toiseen lajiin. Helpommin kuin uuden pelivälineen hallinta tai tarkasti sovittujen kuvioiden oppiminen.

[Superjunnukoutsi]

Kilhammerilta ja muumilta mielenkiintoisia näkemyksiä. Erityisen hyvä huomio tuo katseen pallossa pitäminen vastaan katseen pelissä pitäminen.

Vaikka monessa lajissa pärjääminen olikin hyvä pointti, niin itse olen huomannut, että useampaa lajia harrastavat ovat keskimäärin rohkeampia menemään tilanteisiin kuin vain yhtä lajia harrastavat. Pelisilmää, moukan tuuria vai harhakuvitelmaa?

[Il Guerriero Romantico]

Pelisilmä on yksinkertaisesti kykyä ennakoida pelin tulevia tapahtumia. Taktiset rikkeet yms. Killhammerin mainitsemat seikat ovat taas pelin syvempää ymmärtämistä, eikä intuitioon pohjautuvaa pelisilmää.

[Osmoosi]

Yksinkertaisesti kyky ennakoida pelin tapahtumia mahdollisimman nopeasti. Pallottomana hakeutua mahdollisimman hyvään paikkaan samalla tietäen jo mitä pallolla tekee sen saadessaan. Monipuolinen urheilu ja  pelien seuraaminen kehittävät aina pelisilmää. Kun toistoja pelitilanteissa tulee tarpeeksi alkavat ratkaisutkin tulla jo suoraan selkärangasta. Omiin virheisiin tulee myös suhtautua itsekriitisesti esim epäonnistuneen pystysyötön jälkeen tulee miettiä että oliko syöttö vain teknisenä suorituksena liian huono vai koitettiinko sitä pelata vaan mahdottomaan väliin. Pelisilmä on käytännössä siis koko pelin ymmärtämistä ja sitä kehittääkseen pitää opiskella pelin jokaista osa-aluetta.

[Elmo]

Jotenkin olen mieltänyt pelisilmän myös avaruudelliseksi hahmottamiseksi. Sellainen henkilö näkee yhdellä silmäyksellä missä mennään ja mihin ollaan menossa.

[Callit]

Jotenkin olen mieltänyt pelisilmän myös avaruudelliseksi hahmottamiseksi. Sellainen henkilö näkee yhdellä silmäyksellä missä mennään ja mihin ollaan menossa.

Tämän suuntaisesti itsekin sen hahmotan. Britit käyttävät ilmaisua space awareness, joka on mielestäni hieno ilmaisu. Tuon "oikean ratkaisun tietämisen", rajaisin sikäli pois pelisilmästä, että ratkaisuthan ovat usein valkun eli taktiikan määrittelemiä. Palaaja antaa valkun A alaisuudessa usein rohkean syötön, mutta valkun B alaisuudessa alibisyötön, koska tottelee valkkua, ei siksi, että sen pelisilmä olisi jotenkin kehittynyt. Ratkaisuihin vaikuttaa tietysti valtavasti myös millaisen opetuksen on junnuna tai myöhemminkin saanut.

Pelisilmä on myös erittäin riippuvainen pelaajan tekniikasta. Hyvin pallon hallitseva pelaaja pystyy keskittymään ympäristön tarkkailuun, huonosti hallitseva joutuu keskittymään pallon tiirailuun. Tämän huomaa siitäkin kuinka huonoksi pelisilmä muuttuu, kun joutuu pelaamaan epätasaisella hiekalla. Itse olen huomannut, että pystyn autosta tarkkailemaan ympäristön tapahtumat aikalailla 360 astetta, havaitsen hälytysajoneuvot ennen useimpia jne. Prätkää harvoin ajaessa iskee helposti tunnelinäkö.

Itse olen usein vähätellyt pelisilmän merkitystä ja korostanut tekniikan merkitystä ja noita opittuja toimintamalleja. Pakko kuitenkin todeta, että joiltain ihmisiltä tosiaan puuttuu kyky hahmottaa tilanteita. On suorastaan koomista nähdä liikenteessä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, että jalankulkijoille tietä antava auto antaa reitin vapaaksi muualla ajavalle autolle, jolla olisi väistövelvollisuus jne. Ja ihan tiedoksi, etten todellakaan ole road rage ihminen, vaan naureskelen näille hyväntahtoisesti.

Olen joskus todennut, ettei esim. Mikael Laudrupin pelisilmässä ole kyse juurikaan muusta kuin loistavasta tekniikasta, joka saattaa pallon sinne minne se kuuluukin. Ei mielestäni vaadi mitään suurta lahjakkuutta nähdä, että pistettä X kohti juoksevalle pelaajalle pitää syöttää pallo nimenomaan pisteeseen X. Ennakon laskeminen on paljon helpompaa kuin pallon lähettäminen, kun kyseessä on yleensä pieni piste, joka sijaitsee usein vielä kaukana. Asiaa voisi tarkastella myös siten, että miettii pelaajia, joilla olisi ollut huipputekniikka, mutta on ollut huono pelisilmä. Keitä tulee mieleen? Onko C.Ronaldolla muuten hyvä pelisilmä? Voipi olla, mutta ei se sen varassa elä, vaan tekee äärettömän yksinkertaisia ratkaisuja, jotka perustuvat sen nopeuteen ja tekniikkaan. Pelikavereitaan se ei yleensä viitsi kauheasti pelisilmällään katsella. Täsmälleen sama pätee Robbeniin. Ronaldinholla oli loistava tekniikkaa, ja se oli parhaina Barca-aikoinaan myös hyvä tekemään tilanteita. Joku varmaan kehui niihin aikoihin sen pelisilmääkin. Viimeiset pelit mitä siltä Milan-aikoihin näin olivat kuitenkin kaikkea muuta. Itsekäs pallotaituri, joka pilasi lähes joka hyökkäyksen sillä, ettei tajunnut onko kysymyksessä nopeasta ratkaisusta hyötyvästä tilanteesta vai tilanteesta, jossa palloa kannattaa pitää joukkueella vähän pitempään.

[Fred]

Jotenkin olen mieltänyt pelisilmän myös avaruudelliseksi hahmottamiseksi. Sellainen henkilö näkee yhdellä silmäyksellä missä mennään ja mihin ollaan menossa.

Samaa mieltä. Vaasassa legendaarinen Jyrki "Jimi" Huhtamäki liikkui usein kentällä vastakkaiseen suuntaan kuin muut pelaajat. Jimi siis hahmotti kentän tilanteen tarkemmin kuin muut; tunnisti kuihtuneen hyökkäyksen ja lähti puolustamaan tai haistoi riiston ja lähti vastahyökkäykseen.

Itse puolustajana paljon pelanneena ajattelen pelisilmää paljon juuri sijoittumisen ja liikkumisen kautta. Hyvän pelisilmän omaava pelaaja osaa sijoittua tarkemmin ja osaa lukea tilanteita ennakkoon.

[2012]

Olen joskus todennut, ettei esim. Mikael Laudrupin pelisilmässä ole kyse juurikaan muusta kuin LOISTAVASTA TEKNIIKASTA, joka saattaa pallon sinne minne se kuuluukin. Ei mielestäni vaadi mitään suurta lahjakkuutta nähdä, että pistettä X kohti juoksevalle pelaajalle pitää syöttää pallo nimenomaan pisteeseen X.

Tässä lyhyesti kuvattuna yksi tärkeimmistä asioista jalkapallossa. Onko Suomessa tätä tajuttu?

esim. Pallo toimitetaan itsekin liikkeessä (juoksussa) ollessa ja vastustajan ahdistamana kentän toiselle puolelle juoksussa olevan kaverin jalkaan, siten, että tämä saa sen haltuun täydessä vauhdissa.

Kun tämän taidon osaan, ollaan jo pitkällä. Kun puhutaan TEKNIIKASTA jalkapallossa, niin se tarkoittaa tätä. Tämä on sen tärkein ilmenemismuoto!

(tässä siis puhutaan TEKNIIKASTA, ei pelisilmästä)

[Fred]

Itse puolustajana paljon pelanneena ajattelen pelisilmää paljon juuri sijoittumisen ja liikkumisen kautta. Hyvän pelisilmän omaava pelaaja osaa sijoittua tarkemmin ja osaa lukea tilanteita ennakkoon.

Itseäni jatkaen, hyökkäyspäässä pelisilmää osoittavat mielestäni parhaiten pelaajat, jotka pärjäävät huipputasolla ilman huippu fysiikkaa tai loistavaa tekniikkaa. Callit puhui yllä jo samasta aiheesta viitaten Ronaldoihin ym. joidenka loistokkuus perustuu useimmiten juuri edellä mainittuihin ominaisuuksiin. Itse arvostan erityisen paljon Filippo Inzaghin tyylisiä hyökkääjiä, jotka osaavat olla oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Inzaghi ei omistanut loistavaa fysiikkaa, tekniikkaa tai laukausta, mutta kuitenkin paukutteli maaleja vuodesta toiseen (kun ei ollut loukissa). Inzaghin kaltaiset hyökkääjät omaavat loistavat pelisilmän, sillä he osaavat lukea peliä ja sen rytmiä erinomaisesti. Liikkeet ajoittuvat aina oikein ja oikeaan väliin.

Itse ymmärrän pelisilmän sekä hyökkäys- että puolustuspelissä juuri hyväksi sijoittumiseksi ja tilanteiden lukemiseksi.

[2012]

TEKNIIKKA

jatkan aiheesta TEKNIIKKA (eli siis asian vierestä)

Kun katsoi telkkarista Atletico Bilban peliä HJK:ta vastaan, niin nämä pelaajat syöttivät jatkuvasti huipputarkasti tuollaisia Laudrup maisia syöttöjä eli tarkasti oman pelaajan jalkaan vaikka nämä olivat liikkeessä. Jatkuvasti.

Kun sitten katsoi HJK:n pelaajien syöttöjä, niin nämä syötöt eivät olleen läheskään niin tarkkoja, ja menivät usein harakoille ja sinnepäin (sinnepäin = samalle alueelle, jossa toinen pelaaja on, EI JALKAAN). Jatkuvasti.

[Pussikalja]

Pelisilmä on mielestäni lajirajat ylittävä ominaisuus, joka ei ole riippuvainen tekniikasta. Totta toki, kaikki huomio mitä pelivälineen hallinta vaatii, on pois kentän tapahtumien havainnoinnista ja mitä kovempi tempo, sen enemmän teku alkaa osaansa näytellä. Karkeasti pelisilmän omaava pelaaja voi pelata hitaassa temmossa harjoittelematta vierasta lajia hyvin, tehokkaasti ja yksinkertaisesti. On viisautta valita tilanteiden ratkaisuksi sellainen, mihin oma tekniikka riittää.

Pelisilmä vaatinee avaruudellista hahmotuskykyä, eli nähdä kentän pinnasta pelialue ja pelaajien sijoittuminen ikäänkuin ylhäältäpäin. Lisäksi on omattava kyky arvioida liikenopeuksia niin pelivälineen, kuin pelaajien juoksujen myötä ja hahmottaa muuttuneet sijainnit hieman  ennakolta. Lisäksi pelissä on rytmi, joka esim kimmokepallojen yhteydessä sekoaa ja pallollisen kannattaa peli tahdoittaa, tai toisaalta tilanteiden luomiseksi yllättäen pelin tempo kiihdyttää, tai joskus jopa hidastaa. Peli vaatii musikaalisuudesta ainakin rytmitajua.

Lisäksi pitää olla kyky jonkinlaiseen taktiseen ymmärrykseen ja nähdä pelaajien muodostamia kolmioita kentällä. Liittynee kahteen edelliseen, eli rytmiin ja liikenopeuden muuttujiin ja kykyyn nähdä tilanne ylhäältäpäin. Hyökätessä omalla sijoittautumisella, syötöillä jne. pelisilmällä haetaan hallitulla riskillä hetkellistä etua joka on sidottu aikaan. Juoksu ja syöttö pallollisella on aina ennen puolustuksen reagointia, joten aika ja tila merkitsee pelissä paljon. Niiden ymmärtäminen on välttämättömyys pelisilmälle. Puolustajat taas tekevät kompromisseja sijoittuen siten, että pallollisen valintojen todennäköisyyksien mukaan oltaisiin mukana tilanteessa, valitsi pallollinen ratkaisun minkä tahansa. Toppari ei voi hyökkääjän tapaan arvata ja juosta vain yhtä vaihtoehtoa, vaan on varauduttava useaan vaihtoehtoon. Tämä ero puolustuksen kompromissien ja pallollisen vapauden valita ensin vain yksi vaihtoehto, luo aina mahdollisen ratkaisun pelitilanteeseen ja pallolliselle edun. Selkeästi se näkyy erikoistilanteissa, jotka ennalta pallollinen on sopinut, mutta aina se on mukana myös pelitilanteissa. Ne pitäisi oppia tunnistamaan.

Jos siis peliäly koostuisi matemaattisesta, musikaalisesta ja hahmotuksellisesta kyvystä, se tuskin kehittyy ilman kokemusta pelaamisesta. Pelitapahtumien pitää olla tuttuja ja ne koetut pitää pelitilanteista tunnistaa, jotta ennakointi on mahdollista. Peliäly siis kehittyy tietyn lahjakkuuden omaavilla pelien myötä. Lisäksi joukkuepeleissä oivallukseen vaaditaan yleensä aina vähintään kahden pelaajan samanaikaista yhteistä ajatusta, joten huonossa jengissä peliälyllä ei loisteta. Ja kaikki nämä asiat pitäisi toimia selkärankatasolla, eikä tietoisen ajattelun puolella, koska aika pelissä on rajallinen. Peliäly antaa siis toisaalta aikaa tekniseen suorittamiseen, kun valinta ja ratkaisu on nopesti suoritettu. Älykäs pelaaja näyttää siksi taitavalta, vaikka ei mikään jönglööri olisikaan.

Peliäly vaatii siis valtavasti harjoittelua ja pelejä, olematta silti rajattu vain yhden pelin sääntöjen sisälle. Nämä pelin ominaisuudet ovat yhteiset kaikille peleille, missä joukkueena maaleihin pelataan.

[idänihme]

Olen joskus todennut, ettei esim. Mikael Laudrupin pelisilmässä ole kyse juurikaan muusta kuin loistavasta tekniikasta, joka saattaa pallon sinne minne se kuuluukin. Ei mielestäni vaadi mitään suurta lahjakkuutta nähdä, että pistettä X kohti juoksevalle pelaajalle pitää syöttää pallo nimenomaan pisteeseen X. Ennakon laskeminen on paljon helpompaa kuin pallon lähettäminen, kun kyseessä on yleensä pieni piste, joka sijaitsee usein vielä kaukana. Asiaa voisi tarkastella myös siten, että miettii pelaajia, joilla olisi ollut huipputekniikka, mutta on ollut huono pelisilmä. Keitä tulee mieleen? Onko C.Ronaldolla muuten hyvä pelisilmä? Voipi olla, mutta ei se sen varassa elä, vaan tekee äärettömän yksinkertaisia ratkaisuja, jotka perustuvat sen nopeuteen ja tekniikkaan. Pelikavereitaan se ei yleensä viitsi kauheasti pelisilmällään katsella. Täsmälleen sama pätee Robbeniin. Ronaldinholla oli loistava tekniikkaa, ja se oli parhaina Barca-aikoinaan myös hyvä tekemään tilanteita. Joku varmaan kehui niihin aikoihin sen pelisilmääkin. Viimeiset pelit mitä siltä Milan-aikoihin näin olivat kuitenkin kaikkea muuta. Itsekäs pallotaituri, joka pilasi lähes joka hyökkäyksen sillä, ettei tajunnut onko kysymyksessä nopeasta ratkaisusta hyötyvästä tilanteesta vai tilanteesta, jossa palloa kannattaa pitää joukkueella vähän pitempään.

Tummennettuun: Veikkausliigan tasolla tulee mieleen erittäin hyvänä esimerkkinä Demba Savage. Hemmetin hyvä pitämään palloa, ei puolustussuuntaankaan ihan hyödytön(aika hyvä riistämään) ja ihan hyvä myös syöttämään tai laukomaan. Silti ajoittain melko tehoton, koska erittäin usein lähtee tekemään täysin väärää ratkaisua. jos nopeassa/puolinopeassa hyökkyäksessä on 2-3 vaihtoehtoa niin valitsee enemmän kuin joka toisessa jonkun muun kuin sen parhaimman, vaikka es valinta vaikuttaisi itsestäänselvältä.

Mutta tosiaan onko pelisilmä sitä että ymmärtää taktiikkaa(useamman pelaajan liikkeet, tyhjä tila jne) vai sitä että ymmärtää miten pallo liikkuu kentällä(pieni mittakaava, korkeintaan pari pelaaja/pallo kosketusta)? Aikanaan netissä pyörineissä C. Ronaldo filmeissä oli hyvä esimerkki siitä että taitava pelaaja ei joudu katsomaan palloa sitä kuljettaessaan, eikä toisaalta edes valojen sammuttaminen sekunti ennen puskua estänyt keskityksen pukkaamista sisään. Jos "pelisilmä" on vain "pallon tajua" niin silloin kuvittelisin että "pelisilmä" ei välttämättä kulje lajista toiseen tai edes futiksessa eri alustojen välillä kovinkaan hyvin. Taktiikoissa on paljon samaa eri lajeissa, mutta eri pallot pomppivat erilaisilla kentillä yllättävän eri tavalla. Jos keskityksen kulun arvioi 10 senttiä väärin menee pusku varmasti ohi (tai vastaavasti mailapeleissä ei edes osu palloon).

[Siperia]

Pelisilmä, kyky hahmottaa tilanteet. Älyä käyttää omia taitojaan parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi. Kyky nähdä tilanteet joita muut ei näe. Sekä ratkaista tilanteet nopeammin kuin muut. Onhan sitäkin sanottu että Litmanen tavallaan meni hukkaan, kun ratkaisi Suomessa tilanteet samalla tavalla kuin maailmalla, mutta potkupallisti ei Suomessa tajunnut niitä ratkaisuja. Esimerkiksi maailmalla pelaajat osaavat syötön jälkeen tehdä liikkeen, tai osaavat venytys->vastaan yms automaationa, niin harvemmin niitä Suomessa näkee samalla tavalla.

Ja pelisilmän huomaa viimeistään kun pelaaja laitetaan pelaamaan vierasta lajia. Jotkut pärjäävät vähintään kelvollisesti, suurin osa ei.

[Elmo]

http://www.tiede.fi/uutiset/4942/urheilijat_omaa_luokkaansa_hahmottamisessa

01.02.2013 18:00
Urheilijat omaa luokkaansa hahmottamisessa


Mikä tekee huippu-urheilijan? Ainakin kyky hahmottaa monimutkaisia, muuttuvia näkymiä.

Aiemmat tutkimukset ovat vihjanneet, että huipputasolla menestyvän urheilijan täytyy olla taitava näköhavaintojen käsittelijä. Uudessa tutkimuksessa Jocelyn Faubert Montrealin yliopistosta mittasi 308 koehenkilön suoriutumista 3D-MOT-testillä (three-dimensional multiple-object-tracking), jossa jäljitettiin kohteita kolmiulotteisessa tunnistamattomassa ympäristössä.

Koehenkilöistä 102 oli ammattiurheilijoita, esimerkiksi Englannin liigan jalkapalloilijoita, NHL-jääkiekkolijoita ja Ranskan parhaiden rugbyjoukkueiden pelaajia. 173 oli menestyviä amatööriurheilijoita ja 33 urheilua harrastamattomia yliopisto-opiskelijoita. Ammattiurheilijat suoriutuivat testistä selvästi muita ryhmiä paremmin ja kehittyivät enemmän 15 pelikerran aikana. Harrastajaurheilijat taas olivat taitavampia kuin tavalliset opiskelijat.

Tukijat arvelevat, että kyky hallita monimutkaisia, ennustamattomia ja muutoksessa olevia näkymiä on tärkeä tekijä urheilumenestyksessä.

Tukimuksen julkaisi Scientific Reports, ja siitä voi lukea lisää täältä.

[zekki]

Kyllähän sitä ymmärtää suunnilleen mitä tarkoitetaan, mutta käytetäänkö pelisilmä sanaa tosiaan?

Jos on hyvä pelisilmä osaa yleensä myös lukea peliä ja reagoida oikein.

Englannissahan usein usein tässä yhteydessä jaetaan asioita esim: awareness, anticipation & decision making.
Onhan aika vaikeata tietää kuinka pelaaja vaikkapa oikeasti hahmottaa peliä. Se tulee näkyviin vasta siinä miten hän reagoi.
Eihän silmäkään "näe" vaan silmän tuottama informaatio kulkee aivoihin, jossa se tulkitaan ja johtaa erilaiseen vaistonvaraiseen ja harkittuun
reagoimiseen.

Se mikä tässä on kiintoisaa on se, kuinka suuri osa tästä on geneettistä ja kuinka paljon on opittua. Varmasti iso osa siitä, mitä sanotaan lahjakkuudeksi liittyy perimään. Siihen osaan, jossa raja tule vastaan vaikka kuinka harjoittelisi. Pelaaja vain tietää vaistonvaraisesti mikä on milloinkin oikein. Eihän se tietenkään yksistään riitä. Pitää myös pystyä vastaamaan tilanteeseen oikein. Jos ei ole tekniikkaa, ei "pelisilmäkään" riitä.

Kun itse olin junnujen parissa vuosia sitten, ei silloin tällaisia asioita koskevia harjoitteita oikein arvostettu.  Toivottavasti tilanne on hiukan muuttunut.

[zekki]

http://www.tiede.fi/uutiset/4942/urheilijat_omaa_luokkaansa_hahmottamisessa

01.02.2013 18:00
Urheilijat omaa luokkaansa hahmottamisessa


Mikä tekee huippu-urheilijan? Ainakin kyky hahmottaa monimutkaisia, muuttuvia näkymiä.

Aiemmat tutkimukset ovat vihjanneet, että huipputasolla menestyvän urheilijan täytyy olla taitava näköhavaintojen käsittelijä. Uudessa tutkimuksessa Jocelyn Faubert Montrealin yliopistosta mittasi 308 koehenkilön suoriutumista 3D-MOT-testillä (three-dimensional multiple-object-tracking), jossa jäljitettiin kohteita kolmiulotteisessa tunnistamattomassa ympäristössä.

Koehenkilöistä 102 oli ammattiurheilijoita, esimerkiksi Englannin liigan jalkapalloilijoita, NHL-jääkiekkolijoita ja Ranskan parhaiden rugbyjoukkueiden pelaajia. 173 oli menestyviä amatööriurheilijoita ja 33 urheilua harrastamattomia yliopisto-opiskelijoita. Ammattiurheilijat suoriutuivat testistä selvästi muita ryhmiä paremmin ja kehittyivät enemmän 15 pelikerran aikana. Harrastajaurheilijat taas olivat taitavampia kuin tavalliset opiskelijat.

Tukijat arvelevat, että kyky hallita monimutkaisia, ennustamattomia ja muutoksessa olevia näkymiä on tärkeä tekijä urheilumenestyksessä.

Tukimuksen julkaisi Scientific Reports, ja siitä voi lukea lisää täältä.

Ruotsalaiset ovat tutkineet että ylä(HD)- ja alasarjojen(LD) pelaajien välillä on eroja korvien välissä. Tutkivat sellaista asiaa kuin executive functions:

http://www.plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0034731

"Executive functions are not a uniformly defined term but generally used as a term to describe the cognitive processes that regulate thought and action, especially in non-routine situations [19]. Examples of these processes are problem solving, planning, sequencing, selective and sustained attention, inhibition, utilization of feedback, multi-tasking, cognitive flexibility and ability to deal with novelty"

"This study shows that general executive functions are important in soccer and can even predict a future success in soccer players. In our cross-sectional test on executive functions (including our primary test, DF, and the two other control tests - CWI and TM) we found that the soccer players in the HD group had significant better results than soccer players in the LD group. Moreover, both groups performed much better on the executive tests than the general population. The findings were observed for both male and female players."


"The development of the executive functions is considered to take place progressively throughout childhood and the adolescence from birth to 19 years of age [26], [27]. It is possible that good players actually develop better executive functions, although these functions have been regarded as relatively stable through life [28]"

[Juoksentelija]

Kyllähän sitä ymmärtää suunnilleen mitä tarkoitetaan, mutta käytetäänkö pelisilmä sanaa tosiaan?

Jos on hyvä pelisilmä osaa yleensä myös lukea peliä ja reagoida oikein.

Englannissahan usein usein tässä yhteydessä jaetaan asioita esim: awareness, anticipation & decision making.

Amerikkalaisselostajat puhuu aina, että jollain on "high basketball IQ" tai "high hockey IQ". Sitten oon lukenut myös, että parhaat pelaajat näkee pelin hidastettuna.