Jalkapallo pelikirjapelinä

[Mansen Miäs]

Joskus vuonna seitenviis tilailin Urheilulehden kun kylkiäisinä sai Klubin peleihin melkoiset määrät lippuja. Tyhmänä ja laiskana en ole jaksanut tilausta peruuttaa, joten lehti tippuu edelleen postilaatikosta viikottain. Urheilulehdessä puhutaan jääkiekkoon liittyen jatkuvasti pelikirjoista eli joukkueiden pelitavoista. Kyseisen paska-aviisin nettisivuilla on vaikka minkälaisia videoita, joissa puretaan jääkiekon taktista puolta todella yksityiskohtaisiin pieniin paloihin.

Jossain vaiheessa itselleni valkeni se, että nykyään tiedän paljon enemmän ja yksityiskohtaisemmin jääkiekon taktisista kuvioista kuin jalkapallon. Tämä siitä huolimatta, että futista olen pelannut kymmenen vuotta ja seurannut ihan ala-asteen ekoilta luokilta lähtien. Jääkiekon pelaaminen jäi luistelukouluun.

Yleisesti ottaen jalkapalloa pidetään äärimmäisenä pelikirjapelinä ja varmasti taktisimmista pallopeleistä. Voisiko joku yrittää jollain tasolla avata sitä, kuinka organisoitua pelaaminen on eri tasoilla. Omat kokemukset kun rajoittuvat Uudenmaan A-nuorten aluesarjaan ja Helsingin piirin nelosdivariin. Näissä taktinen puoli oli täysin lapsenkengissä. Aluepuolustusta prässäyksineen, kavennuksineen sun muineen käytiin vähän läpi. Kenttäryhmitystä ehkä muutettiin vähän tilanteiden mukaan. Erikoistilanteissa saattoi olla joku löyhästi suunniteltu kuvio. Takaakiertoja tai muuta paskaa opeteltiin.

Jääkiekossahan käytännössä jokaisen pelaajan jokainen liike on tietyllä tapaa organisoitu. Kun kiekko on toisessa hyökkäyskulmassa niin jokaisella kenttäpelaajalla on oma etukäteen sovittu tehtävänsä ammattilaistasolla. Miten tämä toimii vaikkapa jalkapallossa? Oletetaan, että maalivahti avaa lyhyen maalipotkun toiselle laitapakille. Kuinka monen pelaajan liikkeeseen ja sijoittumiseen tämä käytännössä suoraan vaikuttaa ammattilaistasolla? Pilkkua nussimalla voisi vastata, että jokaisen. Mutta kuinka tarkkaan pelaajia näissä tilanteissa ohjeistetaan. Kenttäryhmitystä muuttamalla pelin kulkuun on varmasti helppo vaikuttaa luomalla miesylivoima halutulle alueelle.

Avatkaa tyhmälle vähän näitä kuvioita, kun kukaan muu ei sitä tunnu tekevän. Näissä tv-lähetysten studioissakin analysoijat lähinnä keskittyvät kertomaan ketkä ovat futaajia kun osaavat syöttää ja ketkä potkupallisteja. Tai että Chelsean peli ei toimi, koska Mata on liian kaukana Drogbasta eikä näin ollen pääse pitkistä palloista suoritettuihin pudotuksiin. Näin maallikon silmin Chelseankin pelit UCL-vaiheessa näyttivät ainoastaan siltä, että 9 jätkää makoilee kahdessa linjassa oman rankkarialueen tuntumassa ja pallon voittamisen jälkeen se potkaistaan mahdollisimman pitkänä kohti Drogbaa, joka yrittää pudottaa sille toiselle mukana olleelle pelaajalle tai suojata palloa niin että muut ehtisivät ylös. Tällaiseen kuvioon riittäisivät meikäläisenkin valmentajantaidot ja tuon ymmärtää varmasti se Pihtiputaan kyläkirkon mummokin.

Kysymys on todella moniulotteinen, mutta täältä löytynee fiksuja miehiä (ja naisia) vastaamaan tähän. Nykyisellään en vaan osaa nostaa jalkapalloa pelikirjalajina mitenkään vaikkapa jääkiekon tai koripallon edelle.

[Röytän Karhu]

Luulisi tämän johtuvan siitä että esimerkiksi jääkiekossa pelaajia nyt on vain se 5+1 ja pelialue suhteessa pieni. Tuosta määrästä ei kovin paljoa variaatioita saa aikaan joten harjoiteltujen kuvioiden määrä on myös pienempi. En ole näihin kendon pelikirjoihin kyllä koskaan tarkemmin tutustunut mutta mitä käänteentekevää noista vaihtoehdoista nyt saa aikaan?

Futiksessa pelaajia on 10+1 ja pelialue iso. Varmaan "pelikirjaan" kuuluu jo ne pikkujunnuna kaikille päähän taotut perusskenaariot pelin sisällä mutta eihän isommassa skaalassa 11 pelaajasta voi - ehkä erikoistilanteita lukuunottamatta - mitään yleispäteviä kuvioita jokaiseen mahdolliseen tilanteeseen kehittää sillä vastassa on kuitenkin se toiset 11 pelaajaa jolloin muuttujia yksinkertaisesti tulee niin paljon. Ellei tietty valmenna jotain Mensan joukkuetta.

[nozick]

Pöydällä on dokumentti jonka kannessa lukee 7v7 pelikirja. Kyseessä on siis moniste jossa kuvataan nappuloiden 7v7 peleihin yksi pelitapa. Kyllä tässä pelikirjassa lyhyt avaus laitaan muuttaa kentän jokaisen pelaajan sijoittumista ennalla sovitulla tavalla: Pallollinen pakki nousee, muut puolustajat kaventavat, pallollisen puolen keskikenttä liikkuu pelattavaksi ja toinen kk-pelaaja reagoi liikkeeseen. Kärkipelaaja siirtyy kohti pallollista puolta.

Kyllä jo E-junnujen 7v7 pelissä on periaatteessa kaikki liikkeet ennalta sovittuja ja harjoiteltuja. Toki variaatiotia on paljon ja vaikkapa pallon pelaaminen ahtaasta paikasta prässin ohi on tietyllä tavalla "luovaa". Tosin tämä luovuuskin perustuu ennalta harjoiteltujen ratkaisumallien käyttöön (esim. seinäsyöttö).

Mitä olen ymmärtänyt, niin aikuisten peleissä pelikirjat ovat vielä yksityiskohtaisempia ja tiukempia.

Jalkapallon ja jääkiekon erona lienee ainakin se, että jääkiekossa periaatteessa kaikki kenttäpelaajat ovat koko ajan ainakin pelattavissa kentän pienen koon ja pelaajien vähäisen määrän vuoksi. Jalkapallossa  osa pelaajista on kahden tai kolmen syötön päässä pallosta.

[Vastapallo]

Mitä olen ymmärtänyt, niin aikuisten peleissä pelikirjat ovat vielä yksityiskohtaisempia ja tiukempia.

Jalkapallon ja jääkiekon erona lienee ainakin se, että jääkiekossa periaatteessa kaikki kenttäpelaajat ovat koko ajan ainakin pelattavissa kentän pienen koon ja pelaajien vähäisen määrän vuoksi. Jalkapallossa  osa pelaajista on kahden tai kolmen syötön päässä pallosta.

Aivan varmasti ovat yksityiskohtaisempia ja tiukempia. Ja nimenomaan tuo, että osa pelaajista on kahden, kolmen tai jopa useamman syötön päässä, tekee sen, että ei tarvitse nussia pilkkua yhtään sanoakseen maalivahdin syötön pakille vaikuttavan kentän jokaiseen pelaajaan. Jopa vastustajan maalivahti alkaa todennäköisesti vähitellen ohjaamaan puolustajia, tai ainakin hipsimään vähitellen sieltä 20-25 metristä takaisin omaan boksiinsa.

[Raian]

Katsoin myös minä juuri noita U-studion lähetyksiä. Kaikkihan noille nauraa, vai?

Faktaa nyt kuitenkin taitaa olla, että Suomi pärjää kansainvälisellä areenalla aika hyvin henkilökohtaiseen taitoon ja pelaajatuotantoon verrattuna. Sihvosen mediassa rummuttama Meidän Peli on kaikkien huulilla.

Minua ottaa päähän ja kovasti, ettei jalkapallossa pystytä samanlaiseen analyysiin. Sihvosen uskottavuutta ainakin nostaa Suomen A-maajoukkueen valmentajaportaaseen kuuluvat henkilöt, jotka käyvät hänen kanssaan keskustelua faktojen ja matematiikan avulla pelattuja pelejä. Jalkapallon puolella Gert Remmel käy vain ruudussa huutamassa, että kaikki suomalaiset valmentajat ovat pässejä. Ja aivan samoin Ylen jalkapallostudioissa analyyttinen pohdinta on aivan naurettavaa.

Kysymys: Voiko jalkapallosta lukea syvemmin mediasta suomenkielellä?

[Ricardo Leite]

Kysymys: Voiko jalkapallosta lukea syvemmin mediasta suomenkielellä?

Joo. Mutta vain forumilta ja täältäkin aivan vitun harvoin.

[2012]

Seuraavat kirjat pitäisi kääntää heti Suomen kielelle:
Coaching Soccer, The Official book of the Dutch Soccer Accociation
Teambuilding, Road to Success

Tunteeko kukaan ketään kääntäjää?

Kuka muuten käänsi sen Zlatan -kirjan suomeksi? Mistä saisi tämän jannun yhteystiedot?

[referee3000]

Kuka muuten käänsi sen Zlatan -kirjan suomeksi? Mistä saisi tämän jannun yhteystiedot?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Miika_Nousiainen

[2012]

Inverting the Pyramid: The History of Football Tactics

Tämänkin käänsi joku suomalainen suomeksi. Onko e-mail osoitetta, en ainakaan itse löytänyt.

Mikäs on Nousiaisen e-mail?

[Ricardo Leite]

Voin kääntää, mikäli joku siitä hyvän rahan maksaa. Ja tarpeeksi kun tulee rahaa, niin kirjoitan itse vielä paremman ja päivitetyn version .

[grillattu lohi]

Täältä tulee aivan valtavat peukuttelut, jos joku lähtee tuota nyt työstämään, että saataisiin esimerkiksi näitä Horst Weinin, Bert van Lingenin ja Laureano Ruizin kirjoja käännetty. Itsellä näiden lukeminen on jäänyt sen takia, että englannin kielen taito on aivan olematon. Google kääntäjän kanssa näitä olen yrittänyt lukea, mutta oli se sen verran vaivalloista kun yhteen sivuun menee puolestatunnista-tuntiin ja käännökset on mitä sattuu, ettei kymmentä sivua enempää ole koskaan tullut luettua. Halu olisi kuitenkin kova kehittää itseään valmentajana ja lisätä tietoa valmennuksesta päähän, mutta tyssää kirjallisuuden osalta pahasti siihen, ettei mistään näistä arvostetuista kirjoista löydy suomennoksia.

[2012]

Täältä tulee aivan valtavat peukuttelut, jos joku lähtee tuota nyt työstämään, että saataisiin esimerkiksi näitä Horst Weinin, Bert van Lingenin ja Laureano Ruizin kirjoja käännetty.

Tämä on yksi osa-alue, jossa ollaan kehitysmaan tasolla.

Näitä tasokkaita futiskirjoja pitää saada käännettyä suomeksi!

Jos jollain on kontakteja kustantajiin tai kääntäjiin tms. , niin se olisi ensiarvoisen tärkeätä työtä suomalaisen jalkapallon eteen.

[fingerström]

Täältä tulee aivan valtavat peukuttelut, jos joku lähtee tuota nyt työstämään, että saataisiin esimerkiksi näitä Horst Weinin, Bert van Lingenin ja Laureano Ruizin kirjoja käännetty. Itsellä näiden lukeminen on jäänyt sen takia, että englannin kielen taito on aivan olematon. Google kääntäjän kanssa näitä olen yrittänyt lukea, mutta oli se sen verran vaivalloista kun yhteen sivuun menee puolestatunnista-tuntiin ja käännökset on mitä sattuu, ettei kymmentä sivua enempää ole koskaan tullut luettua. Halu olisi kuitenkin kova kehittää itseään valmentajana ja lisätä tietoa valmennuksesta päähän, mutta tyssää kirjallisuuden osalta pahasti siihen, ettei mistään näistä arvostetuista kirjoista löydy suomennoksia.

Mun käsittääksi peruskoulussa on opetettu sen verran englantia, että lisäopiskelu on vain omasta viitseliäisyydestä kiinni. Mä kirjoitin aikoinani ruotsista improbaturin, mutta kun menin sinne duuniin, niin yllättävän nopsaan opin kielen ja sen jälkeen oon jopa pitänyt sitä yllä tutustumalla mm. mulle tärkeisiin kirjoihin. Italian mä opiskelin, koska halusin lukea maailman parasta futiskirjoitusta alkukielellä, josta pyrkimyksestä toki on hohto hävinnyt, mutta taito on jäljellä ja kasvaa. Englantia opittiin kääntämällä Dylania. Mikä sua estää olemasta oma-aloitteinen? Älä käytä mitään vitun googlekääntäjiä vaan ota se kirja ja funtsaa, mitä siinä sanotaan. Jos sulla on aikaisempaa pelaaja/valmennuskokemusta, niin aivan varmasti ymmärrät, mistä on kyse, koska niissä puhutaan tasan samoista asioista, joitten kanssa säkin olet paininut, jos olet ylipäänsä paininut minkään älyllisen haasteen kanssa.

[Syöttöharhojen maailma]

Kai sen ajan (vuodet) voi käyttää hivenen tehokkaammin kuin Ruotsin kielioppia yksilötasolla tankaten, jos parempi kotimainen jalkapallovalmennus on tavoitteena?

[BrDead]

Mikäs on Nousiaisen e-mail?

http://storyof.fi/yhteystiedot/

[2012]

http://storyof.fi/yhteystiedot/

Ei toimi.

[rukkanen]

Voin kääntää, mikäli joku siitä hyvän rahan maksaa. Ja tarpeeksi kun tulee rahaa, niin kirjoitan itse vielä paremman ja päivitetyn version .

Kääntämiseen sama, olisipa kerrankin hauska yhdistää ammatti ja harrastus . Parempaa ja päivitettyä versiota en tosin itse lupaa laatia. Mutta tosiaan nämä on sen kokoluokan projekteja, että ihan asianmukainen korvaus näistä pitäisi myöskin saada.

[grillattu lohi]

Tälläinen näyttää ilmestyneen suomeksi: Sandro Modeo: Barça
Onko joku jo ehtinyt lukemaan? Yhden arvostelun löysin, ja tuon perustella voisi olla ihan mielenkiintoinen.

Tämän kirjan kääntäjä saattaisi lähteäkin tällaiseen projektiin.

[Callit]

Hieno topic, jonka avaaja on selvästi kiinnostunut mielenkiintoisesta aiheesta. Jopa siinä määrin, että luulee asiaa paljon monimutkaisemmaksi kuin mitä se on. Yhdessä urheilulehden artikkelissa johtava Sihvonen muuten kertoi ihailevansa jalkapalloa kaikkien pelikirjapelien äitinä. Se oli tietysti totta. Valoitetaanpa vähän.

Aloittaessani aikanaan itse valkkuna tein tuttuakin tutummalle jengille, jossa olin vuosia ollut perusjanarina, nelisivuisen ppt-esityksen, jossa ranskalaisilla viivoilla kerroin joukkueemme "sääntöjä". Neljällä sivulla ei liene ollut kuin reilu tusina juttua. - Keep it simple.

Tusinasta ohjeesta kaksi taisi liittyä taktiikkaan ja pelaamiseen. 442 ja, että jokaiseen hyökkäykseen lähtee yksi puolustuspelaaja kunnes toisin käsketään. Toimi muuten aivan vitun hyvin. Siis se, ettei suuntanumeroa tarvinnut enää miettiä ja se, että nouseva pakki tiesi, että sillä on kanssapelaajien ja valkun siunaus. Lisäksi kirjoitettiin kiveen, että matsit ratkeavat yleensä kaksinkamppailujen ja laukausten perusteella. Oli siis kehoitus olla aktiivinen niitten saralla.

Pelikirja sitten tietysti kehittyi, ja mukaan tuli jopa vapaari- ja kulmakuvioita. Perusajatus oli kuitenkin koko ajan se, että mukaan otetaan vain sellaisia asioita, jotka pystytään omaksumaan nopeasti. Tärkein asia lienee se, että tietyt asiat on sovittu. Annan esimerkin. Nykyisessä ikisjengissäni on janareita, joitten mukaan "yks vaan menee". Toisten mielestä pallollinen vastustaja otetaan aina, jos mahdollista, kahdella. Sama pätee varsinkin keskialueen liikkumiseen, halutaanko, että jätkät pysyy jollain tietyllä alueella, vai pelataanko pallon tienoille ylivoima. Miten muut silloin siirtyvät jne.

Kyse on siis mahdollisimman yksinkertaisesta ohjeistuksesta, joka ei koske pelkästään pelaamista. Pelaamiseen liittyvät pelikirjaohjeet ovat tietysti mielenkiintoisimpia ja kenties palkitsevimpia. Väitän muuten, että aladivareissa jengi voi pärjätä pelikirjalla, jossa lukee, että "pallo laidalle ja keskitys heti, alueelle nousee vähintään kolme, max viisi pelaajaa". Todellista vintage footballia, mutta jos se on selkeästi kavereitten mielessä, ja niillä on edellytykset pelata sen mukaan, esim. hyvät pääpelaajat, niin homma toimii. Toimii paljon paremmin kuin jengillä, jolla joka toinen jätkä jätkä ajattelee hiljaa mielessään, että "vittu, MÄ haluaisin, et me pelataan ku Hollanti". Ja loput miettii sitten jotakin Brasilian, Suomen ja Irlannin hienouksia. Eihän siitä leikistä tule mitään, jos ei ole sovittu, mitä kukin tekee.

Tossa vähän alkuun. Toivottavasti keskustelu jatkuu, koska aihe on erittäin mielenkiintoinen.

[Siperia]

Kai sen ajan (vuodet) voi käyttää hivenen tehokkaammin kuin Ruotsin kielioppia yksilötasolla tankaten, jos parempi kotimainen jalkapallovalmennus on tavoitteena?

Jos panostaa, kielen perusteet oppii kuukaudessa. Muutakin tehdessä niin vuosi. Tämän jälkeen tutustuu itselleen mielenkiintoisiin aiheisiin kyseisellä kielellä ja oppii lisää. Ja miten liittyy valmennukseen? Ruotsissa hommat tehdään paremmin kuin täällä, se on maana meitä lähellä ja siellä elää joissain paikoissa suomalainen kulttuuri vahvana. Voi siis lähteä esimerkiksi juuri Ruotsiin hakemaan kokemuksia valmennuksen saralta. Joka taas on helpompaa jos osaa kielen.

Itse näen pelikirjan vain jonkinnäköisenä ajatuksena miten valmentaja näkee pelin. Joillain se on laajempi kokonaisuus, oikea kirja. Toisilla taas yksi A4:nen. Sisältö voi olla hyvin yksilöllistä siis.

Jos itse lähtisin tai lähden kasaamaan pelikirjaa, uskaltaisin epäillä että se olisi kokonaisuus joka lähtee valmistaumisesta peliin ja päättyy pelin jälkeisiin toimiin. Käsittäen koko ja kaikki tapahtumat sekä pelin sisällä että ulkona jotka vaikuttavat otteluun, voittamiseen, kehittymiseen yms.

Jollain valmentajalla, joka suosii tietynlaista pelisysteemiä, on taktiikka varmasti hyvin vahvasti kirjattuna pelikirjaan. Esim. Pep Guardiolalla.
Jokainen suorite pelin sisällä varmaankin käydään läpi sekä pelikirjassa, että pelaajien kanssa harjoituskentällä(HUOM! Itse ottaisin pelikirjaan mukaan miten opettaa asiat kentällä). Sitten on valmentajia, jotka muokkaavat pelityyliään joukkueen mukaan. Heillä on useampi varianssi, mutta oma joukkue ei välttämättä aina tiedosta mitä pitäisi tehdä tietyssä tilanteessa. Eikä ehkä valmentajakaan?

Jos foorumilla on ihmisiä joilta löytyy omia tekstejä taktiikoista, pelikirjoja yms omia havaintoja laajempina tekstikokonaisuuksina, niin olisi erittäin hienoa ja Suomalaista futiskulttuuria nostattavaa jos ne löytävät tänne tiensä rikastuttamaan keskustelua. Mikään ei ole pois teiltä eikä varsinkaan futikselta.

[zapatero]

Itse näen pelikirjan vain jonkinnäköisenä ajatuksena miten valmentaja näkee pelin. Joillain se on laajempi kokonaisuus, oikea kirja. Toisilla taas yksi A4:nen. Sisältö voi olla hyvin yksilöllistä siis.

Pelikirja terminä on vähän teennäinen. Sehän juontaa juurensa jenkkien koris- ja jenkkifutisjoukkueisiin, joilla on yleensä sivukaupalla suunnilleen askelmerkkikuvioita, joihin pelintekijä sitten halutessaan viittaa. En tiedä, kuinka tuo ajattelutapa sopii lätkään, mutta dynaamiseen futikseen pelifilosofia, -tapa ja taktiikka ovat parempia termejä.

[Callit]

Itse näen pelikirjan vain jonkinnäköisenä ajatuksena miten valmentaja näkee pelin. Joillain se on laajempi kokonaisuus, oikea kirja. Toisilla taas yksi A4:nen. Sisältö voi olla hyvin yksilöllistä siis.

Jos itse lähtisin tai lähden kasaamaan pelikirjaa, uskaltaisin epäillä että se olisi kokonaisuus joka lähtee valmistaumisesta peliin ja päättyy pelin jälkeisiin toimiin. Käsittäen koko ja kaikki tapahtumat sekä pelin sisällä että ulkona jotka vaikuttavat otteluun, voittamiseen, kehittymiseen yms.

Pelikirjan pitää nimenomaan olla kokonaisajatus siitä, miten joukkue toimii. Ammattilaistasolla hyvin kommunikoiva valmentaja pystyy varmasti pistämään pelikirjaansa jopa tietyn kenttäalueen kuvioita, mutta se lienee huipullakin harvinaista. Kaikkein säälittävimpiä valkkuja ovat ne valopäät, jotka kuvittelevat, että "mä tiedän miten tätä pelataan", ja kertovat sen sitten 15-5 minuuttia ennen peliä joukkueelle pitkiä lauseita ja käsiä hyväksikäyttäen. Sellaisesta touhusta ei tule lasta eikä paskaa. Ei, vaikka ko. kaveri ihan oikeasti osaisikin pelata futista järkevästi.

[rukkanen]

Varsinaisesta pelikirjakeskustelusta tulee melko hankalaa, elleivät kaikki tarkoita termillä pelikirja suurin piirtein samaa asiaa. Itse miellän pelikirjan kokonaisuudeksi, jonka perustana tai "motiivina" on tietty pelifilosofia (esim. pallonhallinta, suoraviivainen hyökkääminen, oman maalin varjelu hinnalla millä hyvänsä tms – käytännössä tietysti jonkinnäköinen yhdistelmä monia "ominaisuuksia"). Pelikirja sisältää sitten sen, miten perustana oleva pelifilosofia siirtyy "sanasta lihaksi", eli mitä elementtejä joukkueen pelaamisessa on / halutaan olevan. Tärkein yksittäinen pelikirjan osa-alue mielestäni on se, miten nämä pelaamisen elementit saadaan tuotua joukkueen pelaamiseen – käytännössä siis harjoitepankki. Harjoitepankin tulisi sisältää jokaiseen pelikirjaan kuuluvaan pelilliseen ongelmaan/tehtävään liittyviä harjoitteita, jotta haluttu pelitapa saadaan iskostumaan pelaajiin.

Tässä nyt jonkinlaista rautalankahahmotelmaa siitä, miten tuon käsitteen itse miellän.

[kezzzman]

Tämä on yksi osa-alue, jossa ollaan kehitysmaan tasolla.

Näitä tasokkaita futiskirjoja pitää saada käännettyä suomeksi!

Jos jollain on kontakteja kustantajiin tai kääntäjiin tms. , niin se olisi ensiarvoisen tärkeätä työtä suomalaisen jalkapallon eteen.

Onko tämä käännöshomma mihinkään edennyt?

[2012]

Onko tämä käännöshomma mihinkään edennyt?

Ei ole käännöshomma edennyt.

Olisi HUIPPUTÄRKEÄÄ suomalaisen futiksen kannalta, että etenisi. (Pitäisi löytää jostain joku kääntäjä, joka alkaisi kääntämään kirjallisuutta suomeksi liukuhihnalta!)

Olen itse käännättänyt joitain tekstejä ihan virallisellä kääntäjällä.