Jalkapallo pelikirjapelinä

[Kaihlamo]

Mun mielipide on, että ehdottomasti lähin mies pallolliseen kiinni aina, muulla ei ole niin väliä. Organisoitu joukkueena prässääminen ei kuulu nappuloille. Puolustamisen ensisijainen tarkoitus nappulapeleissä on pakottaa vastustaja (treeneissä omat pelaajat) tekemään ratkaisut nopeasti.

Juuri näin.

[Ricardo Leite]

Puolustamisen ensisijainen tarkoitus nappulapeleissä on pakottaa vastustaja (treeneissä omat pelaajat) tekemään ratkaisut nopeasti.

En tiedä assossioitko puolustamisen nyt prässäämiseen. Mutta puolustamisen tärkein tehtävä on iästä riippumatta saada pallo itselle, että päästään tekemään maalia. Turha sitä on miksikään muuksi naamioida...

[Scudetto]

Aiheesta löytyy ainakin englannin kielistä kirjallisuutta, josta löytyy perusteet hyökkäyspelaamiselle erilaisilla pelisysteemeillä. Se, että miten joukkue taas hyökkää riippuu käytettävästä pelisysteemistä, vastustajan pelisysteemistä, omasta pelaajamateriaalista, vastustajan pelaajamateriaalista, kentän koosta, onko kenttä märkä tai kuiva, sataako vettä vai onko helle, hyökätäänkö järjestelmällisesti, hyökätäänkö taktisella vastahyökkäyksellä, hyökättänkö riiston jälkeen nopealla vastahyökkäyksellä, rakennetaanko hyökkäystä järjestelmällisesti, perustuuko pelinkakentelu taktisiin vastahyökkäyksiin, perustuuko pelinrakentelu nopeisiin vastahyökkäyksiin vai onko pelinrakentelu edellisten sekoitus, prässätäänkö ylhäältä, prässätäänkö alhaalta, onko vastustajan puolustuslinjan takana tilaa vai onko vastustajan linja vetäytynyt...

Minkä niminen on tämä kirja? Olisi mielenkiintoista lukea.

[Sope]

En tiedä assossioitko puolustamisen nyt prässäämiseen. Mutta puolustamisen tärkein tehtävä on iästä riippumatta saada pallo itselle, että päästään tekemään maalia. Turha sitä on miksikään muuksi naamioida...

Joo. Pelaajan kannalta totta kai. Pidemmän mittakaavan ja valmentamisen kannalta ajattelen itse sen niin, että tuo prässääminen pakottaa pelaajat tekemään ratkaisuja nopeammin ja tottumaan paineen alla suorittamiseen.

Kaikkien teknisten suoritusten harjoittelemisessa pitäisi mun mielestä pyrkiä siihen, että se kaava menisi (yksin->liikkeessä->paineen alla).

Turhan usein näkee esimerkiksi lähes aikuisia pelaajia, jotka osaavat ponnautella paikallaan 100 000 kertaa, mutta liikkeessä tai paineen alla ei juuri yhtään.

[Callit]

Hieno topic ja hyvää keskustelua!

Itseä on jo pidemmän aikaa askarruttanut se, kuinka paljon Euroopan todelliset huippujoukkueet "suunnittelevat" hyökkäyspeliä. Pohtiminen lähti kunnolla liikkeelle viime keväänä, kun luin jostain netin syövereistä Ringin haastattelun, jossa mies kertoi Mönchengladbachin harjoittelusta. Haastattelussa Ring kertoi, että joukkue harjoittelee taktisia asioita monia tunteja joka viikko, ja että joukkueen hyökkäyspeli on superorganisoitua. Tätä hän avasi kertomalla, että joukkueella on sovittuna syötöt riistosta aina maalipaikkaan asti. Tämä meni Ringin mukaan vielä niin pitkälle, että eri puolilla kenttää ratkaisumallit ja pelaajien liikkeet ja syötöt olivat erilaisia.

Mönchengladbachin hyökkäyspeli kuullostaa näin ollen jääkiekkomaisen organisoidulta, joka on itselleni vierasta. Omaan kokemusta pelaamisesta ja harjoittelusta aikuisten tasolla Suomen kentillä 3.divisioonasta liigaan asti, eikä missään joukkueessani hyökkäyspeli ole ollut kovinkaan organisoitua. Toki joukkueissa on lähes aina sovittu pelinavaamisen perjaatteet, mutta yksittäisten tilanteiden sopimiseen en ole ennen törmännyt. Mitä lähemmäs maalia on menty, sen vähemmän on sovittuja ratkaisumalleja ollut käytössä.

Mönchengladbachin hyökkäyspelin organisointi herätti itselleni heti kysymyksen siitä, suunnittelevatko muutkin huippujoukkueet hyökkäyspeliään näin tarkasti, vai onko joukkue poikkeus. Jos hyökkäyspelin tarkat ratkaisumallit ovat yleinen tapa, niin silloin Suomessa ollaan kyllä pahasti taktisesti jäljessä kaikilla tasoilla.

Onko Mönchengladbach -mainen suunnittelu siis tavallista huipputasolla? Vai tapahtuuko sitä myös Suomessa? Tässä tapauksessa mulle olis osunut aika huono joukko valmentajia. Paljon olisi muutakin juttua topiciin liittyen, mutta pistetään joku toinen kerta.

Favren systeemit ovat tosiaan hyvin organisoituja ja harjoiteltuja. Italiassa ne ovat hyvinkin yleisiä, Arrigo Sachin lipputreeneistä olen hankkinut joskus aikanaan videonkin. Hyökkäyksessä mukana on aina hivenen enemmän satunnaisia tekijöitä ja luovuutta, puolustuksen osalta kyse on siitä, kuka on missäkin, siis miten alueet peitetään, ja ketkä vastustajan kimppuun käyvät. Nuo Ringin mainitsemat harjoitteet ovat hyviä juuri tähän, puolustus automatisoituu, kun kaverit säntäilyn sijaan hakevat automaattisesti omat paikkansa, ja käyvät niiltä sitten pallollisen vastustajan kimppuun.

Tuo Gutin ja Zidanen yhteistyökuvio on puhdasta tekniikkaa, en mitenkään kykene näkemään siinä mitään pelisilmän neroutta tai harjoiteltua kuviota. Itse pystyn, vaikka pallonhallintani on 19 astetta Gutin vastaavaa huonompi, kyllä näkemään wapaana olevia pelaajia siällä sun täällä, tuonkin olisin nähnyt varmasti. Valitettavasti kunpikaan jalkani ei ole kykeneväinen lähettelemään sitä maailmanhuipulle vaadittavalla tekniikalla.

[Ricardo Leite]

Joo. Pelaajan kannalta totta kai. Pidemmän mittakaavan ja valmentamisen kannalta ajattelen itse sen niin, että tuo prässääminen pakottaa pelaajat tekemään ratkaisuja nopeammin ja tottumaan paineen alla suorittamiseen.

Juu käytännössä samaa mieltä, mutta hassuttelin hieman leikkimällä pikku termihitleriä.

Mönchengladbachin hyökkäyspeli kuullostaa näin ollen jääkiekkomaisen organisoidulta, joka on itselleni vierasta. Omaan kokemusta pelaamisesta ja harjoittelusta aikuisten tasolla Suomen kentillä 3.divisioonasta liigaan asti, eikä missään joukkueessani hyökkäyspeli ole ollut kovinkaan organisoitua. Toki joukkueissa on lähes aina sovittu pelinavaamisen perjaatteet, mutta yksittäisten tilanteiden sopimiseen en ole ennen törmännyt. Mitä lähemmäs maalia on menty, sen vähemmän on sovittuja ratkaisumalleja ollut käytössä.

Käytännössä kaikkien oikeiden huippujoukkueiden hyökkäyspeli on hyvin pitkälti suunniteltua. Ratkaisumalleja toki on useampia ja luovuus syntyy niiden soveltamisesta. Miten tarkasti ja kuinka suunnitelmallisesti missäkin, sitä on vaikea sanoa.

Suomessa hyökkäyspelin organisointi on ilman muuta melko alkeellisella tasolla. Johtuen ensisijaisesti varmasti siitä, että liigajengejä lukuun ottamatta joukkueilla ja niiden pelaajilla on käytössä yhteisiä tunteja aivan liian vähän menestyksekkään automaation tasolle. Kun sillä kymmenen viikkotunnin yhteisellä ajalla tulee, tai siis joutuu huoltamaan myös fysiikkaa...

Puolustamisen organisointi on menestymisen kannalta kuitenkin se tärkeämpi, helpompi ja vähemmän aikaa vievä. Ja jos näiden väliltä on valittava, on valinta ilmiselvä.

Kokonaan toinen asia on sitten se, osaavatko valmentajat organisoida ja opettaa suunnitelmallista hyökkäyspelaamista on kokonaan toinen asia. Noh, pitkä pallo tornin päähän ja pienempi hyökkääjistä linjan taakse on toki hyökkäyssuunnitelma sekin. Kysykää vaikka Pyykölältä tai Hyppöseltä.

[Sope]

Mulle selitti erään kerran vähän osaavampi pitkässä taktiikkakeskustelussa kuinka pelin avaaminen, pelin rakentelu ja jopa murtautuminen voidaan tehdä pelikirjaksi tietämättä millaisia pelaajia on käytössä*, mutta maalintekotavat pelikirjan osalta riippuu aina käytössä olevista pelaajatyypeistä (vaihtoehtona on tietenkin barcelonamainen pelaajien kasvattaminen tiettyyn muottiin tai sopivien pelaajien ostaminen pelikirjaa tukemaan).

*totta kai pelaajatyypit vaikuttavat näihinkin, jos joukkueessa on Pirlo, kannattaa rakentaa pelin rakentelu hänen kauttaan

[Vikkelä vaihtomies]

No eiköhän se ole aika itsestäänselvä, että puollustaa ja avata peliä voi kaikentyyppisillä pelaajilla jotakuinkin samalla tavalla, mutta 160 cm kipittäjillä (esim. Messi) ei saada kovin montaa staattista pääpalloa kauden aikana hyökkäysalueella voitettua. Sama toimii toisinkin päin, Jan Kollereita jos on 3 iskeä hyökkäykseen, niin ei kannata mitään tiki-takaa alkaa syöttelemään, vaan roisisti yksinkertaista palloa boksiin.
Kun tiedetään pelaajien taso suurpiirteisesti, niin voidaan päättää keskikentän siirrot sen mukaan, mihin yanareiden pitäisi kyetä normaalitasollaan.

[SirLoser]

Joo. Pelaajan kannalta totta kai. Pidemmän mittakaavan ja valmentamisen kannalta ajattelen itse sen niin, että tuo prässääminen pakottaa pelaajat tekemään ratkaisuja nopeammin ja tottumaan paineen alla suorittamiseen.

Kaikkien teknisten suoritusten harjoittelemisessa pitäisi mun mielestä pyrkiä siihen, että se kaava menisi (yksin->liikkeessä->paineen alla).

Niin, ja nyt puhuttiin kaiketi ihan nappulaikäisistä pelaajista. Missä kehitysvaiheessa ovat?

Ovatko nuo nappulat pallonkäsittelytaidoiltaan siinä kehitysvaiheessa, että optimaalisen kehityksen tarjoaa otteluissa välitön kova vastustajan paine pallollista pelaajaa kohti, vai vieläkö on katse jo ihan luonnostaan tuon ikäisellä vahvasti pallossa? Kehittääkö se sitten pelaajaa, jonka tekniset perusteet eivät ole hallussa, kun vastustaja ryntää valmentajansa käskyttämänä pallolliseen aina välittömästi, ja pallo viedään kerta toisensa jälkeen jalasta ennen kuin katseen saa ylös? Juokseminen on huomattavasti helpompaa kun pallon hallitseminen.

En tiedä, mutta kysyn vaan.

[nozick]

Niin, ja nyt puhuttiin kaiketi ihan nappulaikäisistä pelaajista. Missä kehitysvaiheessa ovat?

Ovatko nuo nappulat pallonkäsittelytaidoiltaan siinä kehitysvaiheessa, että optimaalisen kehityksen tarjoaa otteluissa välitön kova vastustajan paine pallollista pelaajaa kohti, vai vieläkö on katse jo ihan luonnostaan tuon ikäisellä vahvasti pallossa? Kehittääkö se sitten pelaajaa, jonka tekniset perusteet eivät ole hallussa, kun vastustaja ryntää valmentajansa käskyttämänä pallolliseen aina välittömästi, ja pallo viedään kerta toisensa jälkeen jalasta ennen kuin katseen saa ylös? Juokseminen on huomattavasti helpompaa kun pallon hallitseminen.

En tiedä, mutta kysyn vaan.

Valmennan tällä hetkellä 9-vuotiaita poikia. Sanoisin, että näistä ehkä paras neljännes pystyy purkamaan prässin syöttöpelillä. Muilla "ryntäystaktiikka" tuottaa vahvasti tulosta niin, että pallollinen pelaaja ei saa syöttöä lähtemään ainakaan omilleeen. Toisaalta prässääminen opettaa sitten vähintäänkin suojaamaan palloa.

Johtopäätöksenä ei minusta ole, että nappulapeleissä ei pitäisi prässätä, vaan että niitä pitää pelata tarpeeksi pienillä joukkueilla.

[Pussikalja]

Sehän se pikkasen pulma pikkujunnujen "prässissä" on, että sitä voi käyttää helposti väärin. Karkein esimerkki on nuo maalipotkut, jossa opetetaan ottamaan ylhäältä miesvartioinnilla joka ukko kiinni ja sitten irtokaroista taotaan isot numerot taululle. Se ei kehitä ketään, ei edes maalin teossa, eikä se ole edes prässäämistä. Kärkimiehenkin kun pitäisi oppia liikkumaan myös omien pelin mukaan, ei vastustajan potkuvoiman puutteen tuomien lahjamaalien mukaisesti. Kentän koko ja mittasuhteet ja pelaajamäärät on tosiaan se avain, millä lasten peliä voi järkevöittää. Miesvartiointiin ne eivät vain vaikuta ja siksi sitä ei kenenkään pitäisi "prässinä" mielestäni käyttää.

Peliä ei kannata opettaa mielestäni perustumaan vastustajan heikkouteen, vaan mieluumin johonkin omaan tapaan pelata. Aktiivisuus riistää pallo saa kuulua siihen omaan pelitapaan, mutta ei mielestäni alueellisella miesvartioinnilla, niinkuin liian usein näkyy. Se oppi ei valmista aikuisten peleihin, kun voima jo tekniikasta riippumatta sen pelitavan riittää purkamaan. Puolustaminen pitäisi oppia tapahtumaan joukkueena järkevästi, mahdollisimman vähän energiaa tuhlaten. Voimat pitäisi säästellä myös siihen hyökkäämiseen ja aktiivisuuteen pallollisena ja ennenkaikkea pallottomana.

 Puolustamiseen ja prässiin ei juuri valmennusminuutteja toinna ihan nassikoiden kohdalla  tuhlata, muuten kuin sijoittumisen ja välimatkojen osalta ja nekin vain riiston jälkeisen pelin ja pelin suunnan kautta ajateltuna. Sijoittuminen ja kentän hahmotus on avain prässäämisellekin ja mielestäni välivaihe joka pitää ensin omaksua, ennenkuin voi edes puhua oikeasta prässäämisestä. Poikkeuksen muodostaa se, että heti pallon menetyksen jälkeen lähimmän isku vastustajaan pitää iskeä selkärankaan. Ei hyökkäysaseena, vaan voitettuna aikana muille sijoittua, jollaisena se pitäisi junnuille myydä. Ylhäällä kun jalkapallossa palloa ei oikeassa elämässä systemaattisesti riistetä. Se  riistetään omalla alueella ja siitä pelaaminen on se, mitä junioreille pitäisi vähitellen alkaa opettaa. Mitä tapahtuu, kun pallo on voitettu? Hyvin harvoin se on juoksu kohti vastustajan maalia, laukaus ja tuuletus, kun oikeita pelejä pelataan. Näitä ei tuloksen vuoksi pidä junnujen osalta sivuutta ja hypätä suoraan munaraviin, vaikka sillä pelejä aluksi voitetaankin. Pelin tempo tulee kuitenkin loppujen lopuksi pallollisen pelin nopeudesta ja junnuaika on lyhyt sen opetteluun.

[joks11]

Sehän se pikkasen pulma pikkujunnujen "prässissä" on, että sitä voi käyttää helposti väärin. Karkein esimerkki on nuo maalipotkut, jossa opetetaan ottamaan ylhäältä miesvartioinnilla joka ukko kiinni ja sitten irtokaroista taotaan isot numerot taululle. Se ei kehitä ketään, ei edes maalin teossa, eikä se ole edes prässäämistä. Kärkimiehenkin kun pitäisi oppia liikkumaan myös omien pelin mukaan, ei vastustajan potkuvoiman puutteen tuomien lahjamaalien mukaisesti. Kentän koko ja mittasuhteet ja pelaajamäärät on tosiaan se avain, millä lasten peliä voi järkevöittää. Miesvartiointiin ne eivät vain vaikuta ja siksi sitä ei kenenkään pitäisi "prässinä" mielestäni käyttää.

Joo, noita joukkueita näkee jonkun verran. Ei se niin vakavaa ole. Aika nopeasti lapset oppivat purkamaan tuollaisenkin "prässin" ja parin vuoden päästä se miesvartio-ylhäältäprässi-jengi ottaakin käkättimeen matseissa.

Ikävä tietty niiden lasten osalta, joiden valmentaja ei tuon vertaa ymmärrä, mutta ei kaikki aina mene niin kuin pitäisi.

[Sope]

En itse jätä jotain asiaa ohjeistamatta sen takia, että joku voisi väärinkäyttää samaa asiaa. Pallollisen pelaajan päälle menemisessä ja kaikkien pelaajien miesvartioinnissa on ero.

SirLoser ja nozick: en tarkoittanut, että asian pitäisi mennä niin, että jossain vaiheessa koko ikäluokka pakotettaisiin pelaamaan prässin kanssa, vaan että siinä vaiheessa, kun tekniset suoritukset onnistuvat liikkeestä, pitäisi alkaa harjoittelemaan samoja asioita paineen alla. Nozickin joukkueen tapauksessa tuon kehittyneimmän neljänneksen olisi syytä treenata avausta paineen alla. Tiedän itse, että on vaikeaa järjestää samaa harjoitusta eri tasoille eri tavalla, mutta jos mennään sen helpomman mukaan, koska heikoimmat eivät pysty, tylsyy kärki ja joukkue keskinkertaistuu. Näin on käynyt meillä jossain määrin. Päätimmekin alkaa vetämään melkeinpä eri treenejä eri tasoille samojen treenien sisällä.

Olen tosin huomannut sen, että jos pelaa samantasoista porukkaa vastaan heikollakin joukkueella, voi huoletta ohjeistaa menemään pallolliseen kiinni. Pelaajat ovat keskimäärin yhtä heikkoja siinä kiinnimenemisessä kuin pallollisessa osaamisessa, vaikka uhkakuvien mukaan päällerynnimisen opettaminen olisi helppoa. Pallollisesti arat pelaajat tuppaavat olemaan arkoja myös pallottomina.

[Kaihlamo]

Joo täytyy jatkossa kertoa jätkille, että ottavat peleissä huomioon sen ettei vastustajan pelaajat välttämättä osaa pelata nopeasti. Voivat sitten antaa vastustajille enemmän tilaa ja aikaa pelata. Ei tule sitten paha mielikään vastustajalle kun vie pallon jalasta. Täytyy myös muistuttaa etteivät potkaise ihan nurkkaan tai liian kovaa maalintekotilanteissa,  jos vastustajan maalivahti ei olekaan tottunut sellaisiin laukauksiin.

Ei meille ainakaan ole tullut vastaan vielä joukkuetta joka olisi ylhäältä ottamalla pystynyt estämään pelaamisen alhaalta asti. Muutenkin tuntuu olevan näiden heikompien joukkueiden "taktiikkaa", jotka sitten itse avaavat aina pitkällä.  Siltikin vaikka kuinka antaisi tilaakin avata lyhyellä.

Kertoo sekin jotain,  että täälläkin ollaan pelkästään puhuttu prässin purkamisesta syöttämällä nappuloissa. Eiköhän kuitenkin siihen prässin purkamiseen ole joku muu ratkaisu olemassa nappuloissa ensin,  vai? Tämä ratkaisu muuten toimii vielä hyvin 9-vuotiallakin - jos vaan taitoa on riittävästi.

[SirLoser]

Joo täytyy jatkossa kertoa jätkille, että ottavat peleissä huomioon sen ettei vastustajan pelaajat välttämättä osaa pelata nopeasti. Voivat sitten antaa vastustajille enemmän tilaa ja aikaa pelata.

Känkkäränkkä.

Siihen väliinkin mahtuu kaiketi vaihtoehtoja, käskytätkö erikseen puolustamaan vain eteenpäin ja iskemään välittömästi heikolla teknisellä tasolla oleviin nappulapelaajiin kiinni ennen kuin saavat katseensa ylös ja että erikseen käskytät antamaan vastustajalle tilaa ja aikaa.

[Kaihlamo]

Känkkäränkkä.

Siihen väliinkin mahtuu kaiketi vaihtoehtoja, käskytätkö erikseen puolustamaan vain eteenpäin ja iskemään välittömästi heikolla teknisellä tasolla oleviin nappulapelaajiin kiinni ennen kuin saavat katseensa ylös ja että erikseen käskytät antamaan vastustajalle tilaa ja aikaa.

Mä en käskytä yhtään mitään. Ilmeisesti sun keinovalikoimaan valmentajana kuuluu käskyttäminen? Mutta kyllä meillä yritetään se pallo ottaa pois vastustajalta aina niin  nopeasti kuin mahdollista - riippumatta siitä ketä  vastaan pelataan milloinkin . Ei kai mun tarvitse miettiä sitä mitä vastustajan pelaajat osaa ja mitä niiden treeneissä tehdään -  saati sitten. nappuloiden pitäisi asiaa miettiä tai alkaa sen mukaan muuttamaan omaa pelaamistaan.

[Pussikalja]

"Kertoo sekin jotain,  että täälläkin ollaan pelkästään puhuttu prässin purkamisesta syöttämällä nappuloissa. Eiköhän kuitenkin siihen prässin purkamiseen ole joku muu ratkaisu olemassa nappuloissa ensin,  vai? Tämä ratkaisu muuten toimii vielä hyvin 9-vuotiallakin - jos vaan taitoa on riittävästi."

Tulisi äkkiä mieleen kaksi muuta tapaa kuin syöttäminen purkaa prässi. Kuljettaminen ja pitkä pallo. Pitkää palloa esiintyy myös jalkapallossa, muttei kuljettamalla alhaalta pallon ylös tuontia. Se on yksinkertaisesti liian helppo puolustaa. Palveleeko moisen iskostaminen pelaajaa jalkapallossa myös 9 ikävuoden jälkeen? Eikö viisaampi olisi opettaa kentän alueet ja mm. se, että kuljettamalla palloa on hankala viedä läpi kentän ja haastamisen valinnan järkevyyteen vaikuttaa kentän alueet ja mm. oma 16 ei ihan edullisimpia alueita kenttää ole sitä systemaattisesti harrastaa? Jos olet opettanut topparille, että kuljeta vaan rohkeasti läpi kentän, niin kenen vastuulle jää kertoa, ettei se kovin fiksua ole?  Ei, vaikka se isolle fyysisesti kehittyneemmälle pelaajalle teoriassa nappuloissa on täysin mahdollista.
Kuka sen poisopettaa, jos se on opetettu pelaajalla vaihtoehto nro:1 valinnaksi?

[Sope]

Kysymys on oppimisesta ei opettamisesta. Jos lapsi oppii, että jokin toimii, on vaikea sanoa, että älä tee noin. Jos joku ampuu puolesta kentästä ylänurkkaan pikkujunnuissa ja yrittää aina vetoa, kannattaako kieltää, kun aikuisissa ei läheskään aina uppoa? Jos joku harhauttaa kaikki pelaajat, miksi kieltää, jos se toimii?

Kyllä normaalijärkinen oppii, että ei kuljeta sumppuun, kun ei enää onnistu siinä. En tosin ymmärrä miksi kieltääkään prässin avaamista kuljettamalla. Viimeksi lauantaina näin tv-pelissä kuinka toppari purki painetilanteen omalla alueella kuljettamalla yllättäen nopealla spurtilla pallon linjan ohi vastustajan peittäessä mahdolliset syöttösuunnat.

En yleensäkään itse pidä ajatuksesta, että opetetaan "oikeat tavat" pelata. Opettaa ainoastaan oikeat tekniset suoritukset ja antaa lasten itse kokeilla mikä toimii taktisesti ja mikä ei. Jos opettaa kaiken, ei kukaan uskalla kokeilla, kun pelkää, että valitsee "väärän" ratkaisun. Huonon ratkaisun tullessa voi sitten kysellä, että mikähän meni vikaan ja mitä olisi voinut tehdä toisin ja katsoo oppiiko lapsi tulevien yritysten aikana.

[Kaihlamo]

Voi elämän kevät ja pyhä Sylvi.  Ei nyt ihan oikeasti jaksais aloittaa taas tätä samaa vääntöä.  Sulla on omat mielipiteet asioista ja mulla on omat.  Mulle riittää se,  että tiedän mun valmennettavien pärjäävän yksilöinä ja joukkueena niin pallon kanssa kuin ilmankin kentällä. Ja oppivat koko ajan kovaa tahtia lisää. Tämä siis pussikaljalle.

Ei olemassa oikeaa ja väärää. Ainoastaan hyviä ja vähän huonompia ratkaisuja. Joku voi tosiaan sanoa, että sumppuun kuljettaminen on jo lähtökohtaisesti väärin tehty.  Samaan aikaan joku Messi vetää ässän hihasta ammattilaistasolla  ja juuri samalla kaavalla toimien tekee maalin joka komeilee kaikkien maalikoostevideoissa seuraavat 50 vuotta.  Käykö samat ihmiset sanomansa sille että väärin pelattu? Tai kiellettiinkö kyseistä herraa  tekemästä niin junnuna? Epäilen että ei - tosin pussikalja ja kumppanit varmaan näin olisivat tehneet.  Ja ei,  en usko että mun valmennettavien joukossa olisi tuleva Messi,  mutta ei se silti tarkoita sitä että niille kertoisin mitä ei saa ja mitä saa tehdä kentällä.  Ei ne lapset mitään idiootteja ole.

[nozick]

Omalta osaltani voin sanoa, että ainakin 9-vuotiassa prässin purkaminen harhauttamalla ja kuljettamalla on ihan hyvä ratkaisu. Pääosa pojista on vielä siinä oppimisvaiheessa, että kuljettamista on syytä opetella. Laadukkaaseen syöttöpeliin pystyy pieni vähemmistö. Tässä en siis puhu vain omasta joukkueestani, vaan koko ikäluokasta omien havaintojen mukaan.

[Mersault]

Voi elämän kevät ja pyhä Sylvi.  Ei nyt ihan oikeasti jaksais aloittaa taas tätä samaa vääntöä.  Sulla on omat mielipiteet asioista ja mulla on omat.  Mulle riittää se,  että tiedän mun valmennettavien pärjäävän yksilöinä ja joukkueena niin pallon kanssa kuin ilmankin kentällä. Ja oppivat koko ajan kovaa tahtia lisää. Tämä siis pussikaljalle.

Ei olemassa oikeaa ja väärää. Ainoastaan hyviä ja vähän huonompia ratkaisuja. Joku voi tosiaan sanoa, että sumppuun kuljettaminen on jo lähtökohtaisesti väärin tehty.  Samaan aikaan joku Messi vetää ässän hihasta ammattilaistasolla  ja juuri samalla kaavalla toimien tekee maalin joka komeilee kaikkien maalikoostevideoissa seuraavat 50 vuotta.  Käykö samat ihmiset sanomansa sille että väärin pelattu? Tai kiellettiinkö kyseistä herraa  tekemästä niin junnuna? Epäilen että ei - tosin pussikalja ja kumppanit varmaan näin olisivat tehneet.  Ja ei,  en usko että mun valmennettavien joukossa olisi tuleva Messi,  mutta ei se silti tarkoita sitä että niille kertoisin mitä ei saa ja mitä saa tehdä kentällä.  Ei ne lapset mitään idiootteja ole.

Ei lapset tyhmiä ole. Kun niitten antaa pelata vapaasti, pallo lentää komeassa kaaressa puolustuksesta kärkeen. Näinhän ne aikuisetkin telkkarissa tekevät ja sillä tavalla luodaan nopeasti maalipaikkoja. Kun kärkeen vielä laittaa ison ja/tai nopean kaverin, on kuin Stoken tai Newcastelin peliä kattelis.

Alla on linkki Ajaxin vs Barcelona u10 peliin. Tuon pätkän perusteella puolustuspelaaminen on kaihlamolaista yhden pelaajan prässiä pallolliselle pelaajalle muiden tuijottaessa palloa ja juostessa mukana.  

http://www.youtube.com/watch?v=-xP224zLPX0&feature=related

[Pussikalja]

Suomalaisista pelaajista ne, joilla on myös muuta kuin futistaustaa, on pelaaminen älykkäämpää, kuin pelkillä futareilla. He kykenevät oman jengin pitäessä palloa, luomaan syöttösuuntia pallolliselle. Muissa pallopeleissä lopullinen pelin muoto tulee peleihin mukaan jo ensimmäisistä joukkuetreeneistä. Jalkapallon lopullinen muoto 11 vs. 11 on mielestäni vähän niinkuin useita 5 vs 5 pelejä toisiinsa lomittuneena, eli variaatiomäärältään moninkertainen. Silti ne samat peli liikkeet mitä pelin eteenpäin vieminen vaatii, sieltä löytyy. Pelin muoto eli ryhmitys on mielestäni oleellinen, jotta tekniikka ja yksilösuoritukset opitaan peliä edistävässä muodossa.

Meillä on ongelmana muihin futismaihin verrattuna se, että emme kykene luomaan läheskään niin paljon syöttösuuntia, kuin kulttuurimaat. Se tekee vaikeaksi, hitaaksi ja arvattavaksi pelaamisen. Lisäksi meillä on käsitys jalkapallosta, ettei sitä voi opettaa, vaan se on opittava kantapäänkautta. Nappuloissa meillä ei ajatella joukkuepelin opastusta tarpeelliseksi. Oisko niiden syöttösuuntien vähyyden ja joukkuepelin/ ryhmityksen tarpeellisuuden vähättelyllä jokin yhteys? Miksi jalkapallo on ainut peli ja ainut asia jota ei voi opettaa myös kokonaisuutena, vaan sen on oltava yksilön vapauksien temmellyskenttä? Ei opeteta, vaikka sen yksilön luovuus ja mahdollisuus onnistua rohkeissa haastoissa on huomattavasti paremmalla todennäköisyydellä mahdollista, jos ohitusta tukee omien pallottomien liike, joka luo vastustajan puolustukselle useamman huomioon otettavan vaihtoehdon varmistaa. 

Esimerkkinä vaikkapa tuon prässin purku harhautuksella ja ohituksella. Mikään ei ole helpompaa, kuin topparina pyöräyttää vastaan ryntäävä hyökkääjä, kun tilaa ja aikaa alakerrassa on hyökkäyspäähän verrattuna yleensä moninkertaisesti. Katastrofi sen sijaan seuraa, jos sen topparin ohituksen jälkeen kk/ pakit omilta eivät ole tilanteessa mukana ja syöttösuunnat puuttuvat. Ei ole oikeanlaista ensimmäistä kosketusta, ilman syöttösuuntia, ei hyvää keskitystä, ilman oikea-aikaista pallotonta kanssapelaajan juoksua, ei järkevää prässiä, ilman kanssapelaajan varmistusta. Mutta silti niitä ei pelaajille saa kertoa, saati opettaa. Pitää junnujen tajuta ne itse ...

[rukkanen]

Mutta silti niitä ei pelaajille saa kertoa, saati opettaa. Pitää junnujen tajuta ne itse...

Tiedostan, että näihin sun juttuihisi kommentointi on täysin turhaa, koska jauhat samaa mantraasi viestistä toiseen. Silti tuollaista idiotismia ja provosointia on mahdoton sulattaa älähtämättä. Minä en ole ainoastakaan viestistä tällä keskustelualueella ymmärtänyt, että kukaan olisi väittänyt, että junnuille ei saa yksilö- tai joukkuetaktisia asioita opettaa tai että heidän täytyisi ne täysin itse oivaltaa ilman minkäänlaista valmentajan tukea.

Mutta toki jos haluat itse lokeroida kyselytekniikan ja oppimaan ohjaamisen (E: sekä nappuloiden psyykkisen kehitysvaiheen huomioimisen) samaan kategoriaan "ei saa opettaa, pitää tajuta itse" kanssa, niin ole hyvä vain.

[nozick]

Alla on linkki Ajaxin vs Barcelona u10 peliin.

Kiitos mielenkiintoisesta linkistä. Toinen asia joka pisti silmään oli pitkät pallot. Suomessa kun usein tuomitaan pitkät pallon vain "huonojen" joukkueiden pelitavaksi kun taas "hyvät" joukkueet pelaavat vain lyhytsyöttöpeliä.

Näillä joukkueilla oli sekä lyhyitä että pitkiä syöttöjä.

[Sope]

Tiedostan, että näihin sun juttuihisi kommentointi on täysin turhaa, koska jauhat samaa mantraasi viestistä toiseen. Silti tuollaista idiotismia ja provosointia on mahdoton sulattaa älähtämättä. Minä en ole ainoastakaan viestistä tällä keskustelualueella ymmärtänyt, että kukaan olisi väittänyt, että junnuille ei saa yksilö- tai joukkuetaktisia asioita opettaa tai että heidän täytyisi ne täysin itse oivaltaa ilman minkäänlaista valmentajan tukea.

Mutta toki jos haluat itse lokeroida kyselytekniikan ja oppimaan ohjaamisen (E: sekä nappuloiden psyykkisen kehitysvaiheen huomioimisen) samaan kategoriaan "ei saa opettaa, pitää tajuta itse" kanssa, niin ole hyvä vain.

Meinasin itse jo vastata Pussikaljalle jotain, mutta tämä tiivisti kaiken.