FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
28.11.2024 klo 17:34:36 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: [1]
 
Kirjoittaja Aihe: Suomalaispelaajien loukkaantumisherkkyys  (Luettu 1852 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Picard

Poissa Poissa


: 31.05.2012 klo 12:45:16

Ovatko suomalaiset pelaajat teidän mielestänne erityisen loukkaantumisherkkiä? Jos ovat, niin mistä tämä voisi johtua? Tehdäänkö meillä harjoittelussa jatkuvasti jotain väärin? Tainio-topikissa jotkut olivat spekuloineet, että loukkaantumisherkkyys johtuisi siitä, että Suomessa treenataan liian yksipuolisesti.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #1 : 31.05.2012 klo 13:00:35

Seuraavat asiat ainakin vaikuttaa:

-Suomessa ei treenata niin kovaa kuin maailmalla
-Suomalaiset pelaajat eivät ole tarpeeksi urheilullisia
-Suomessa harjoitellaan yksipuolisestikkin varmasti
Ricardo Leite

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ylimieliset


Vastaus #2 : 31.05.2012 klo 13:05:44

Edellämainittujen lisäksi fysiikkavalmennus ei ole seuratasolla kai ihan nykyhetkeä ja huippujoukkueita lukuun ajatellut pelaajia yksilöinä. Ihmiset ja ruumiit ovat erilaisia ja se mikä sopii yhdelle, ei todellakaan sovi toiselle.

Lisäksi ainakin aikanaan nuoret pelaajat, 15-16 -vuotiaat, tekivät heti edustusjoukkueeseen noustuaan täsmälleen samat fyysiset harjoitteet kuin kolmekymppiset äijät. Lienee vähän vitun selvää, ettei se tee hyvää.

Vastauksena kysymykseen: jostain syystä tuntuu, että varsinkin suomalaiset huiput ovat poikkeuksellisen usein loukkaantuneina. Voi olla vain valheellista kuvitelmaa. Voi olla täyttä faktaakin.

edit: Tainio nyt ainakin on hyvä esimerkki siitä, että nuori ja keskenkasvuinen poika pistetään treenaamaan ja pelaamaan samalla tapaa kuin kolmekymppiset ammattilaiset tai lähes-ammattilaiset.
Picard

Poissa Poissa


Vastaus #3 : 31.05.2012 klo 15:18:49

Kiitos hyvistä vastauksista.

Vastauksena kysymykseen: jostain syystä tuntuu, että varsinkin suomalaiset huiput ovat poikkeuksellisen usein loukkaantuneina. Voi olla vain valheellista kuvitelmaa. Voi olla täyttä faktaakin.

Pitäisi melkein tehdä vertailu siitä, kuinka usein vaikkapa Suomen ja Ruotsin maajoukkueen vakiopelaajat ovat olleet loukkaantuneina viimeisen 5 vuoden aikana. Siitä saisi ainakin vähän osviittaa. Tällaisten selvitysten luulisi kiinnostavan Palloliittoakin.
ZZlatan

Poissa Poissa


Vastaus #4 : 31.05.2012 klo 18:37:37

Ruokavalion merkitystä ei tässäkään voi aliarvioida. Kehon polttoaineen määrä ja ennen kaikkea laatu ratkaisevat.

Olen ollut saksalaisen professorin vetämässä koulutuksessa, jossa hän kertoi mykistävän tutkimustuloksen. Proffan mukaan kaikista 16-21 vuotiaiden futareiden loukkaantumisista voitaisiin välttää peräti 75 prosenttia oikealla ravinnolla - ruualla ja nesteellä.

Tutkimus oli pitkän ajan huipputason saksalaisten pelaajien seurantatutkimus, johon kuului ruokavalion seurannan lisäksi erilaista veriarvojen selvittämistä jne.

Nivelet, jänteet ja siteet ovat hyvin herkkiä reagoimaan kehon kuivumiseen, mutta myös hiven- ja muiden suoja-aineiden puutteeseen.

Ja alkoholi on Suomessa aina ongelma. Niin myös urheilussa. Yksikin hölmöily voi pilata muuten urheilullisen kaverin jopa koko uran. Tiedän 2000-luvulta kaksi tapausta, jolloin pelaajan eturisteside on hajonnut vaarattomassa tilanteessa. Molemmissa tapauksissa pelaaja treenasi pienessä kankkusessa. Toinen pelaa nyt aladivareissa, toinen ei palannut koskaan. Ja kyse oli liigatason kavereista.

Krapulan varoitellaan olevan vaarallinen pumpulle, mutta paljon vaarallisempi se on nivelille. Keho kun kuivuu, niin nivelistä loppuu voiteluaine ensimmäisenä ja lihasten elastisuus katoaa. Naks naks.

Eikä känniin liittyvä valvominen ainakaan paranna asiaa, vaikka olisi vielä kuinka nuori ja energinen.

« Viimeksi muokattu: 31.05.2012 klo 18:41:34 kirjoittanut ZZlatan »
referee3000

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Tamperelainen jalkapallo & futsal


Vastaus #5 : 31.05.2012 klo 21:28:30

Sen verran uskallan sanoa vastaan, että puhuttaessa eturistisidevamman kokoluokassa olevasta loukkaantumisesta, niin kyse aivan jostain muusta kuin oikeasta ruokavaliosta. Vammamekanismi on poikkeuksetta sama ja se vaatii juuri sen tietyn vääntöliikkeen polveen. Useimmiten kyseessä on huono tuuri ja vaarattoman oloiset tilanteet ovat niitä vaarallisimpia tässä tapauksessa.
Ricardo Leite

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ylimieliset


Vastaus #6 : 31.05.2012 klo 21:41:18

Sen verran uskallan sanoa vastaan, että puhuttaessa eturistisidevamman kokoluokassa olevasta loukkaantumisesta, niin kyse aivan jostain muusta kuin oikeasta ruokavaliosta. Vammamekanismi on poikkeuksetta sama ja se vaatii juuri sen tietyn vääntöliikkeen polveen. Useimmiten kyseessä on huono tuuri ja vaarattoman oloiset tilanteet ovat niitä vaarallisimpia tässä tapauksessa.

No kyllä kehon kuivuminen lisää loukkaantumisriskiä aivan varmasti. Ja juuri nivelsiteiden kuivumisen takia myös juuri eturistisidevamman riskiä. Mutta ei se yksistään sitä tietenkään aiheuta...

Ja joo. Brenkuttelu ja pikkudarrassa treenailu on toki ongelma Suomessa, mutta ei kyllä yhtään suurempi kuin mitä se on vaikkapa Saksassa, Englannissa tai melkein missä vaan. Kyllä pelimiehet tykkäävät vetää viinaa vähän melkein missä maassa tahansa.
Jortsukka

Poissa Poissa


Vastaus #7 : 01.06.2012 klo 09:14:02

Niin yleisellä tasolla kyllä Suomessa tuossa ruokavalio-kysymyksessä ollaan oikeasti ihan hyvällä tasolla suhteessa moniin maihin. Ei ehkä paremmalla, mutta hyvällä. Sitten suhteessa vaikka Englantiin ollaan paljon paremmalla mallilla. Tämä ihan tietona Englannin akatemioista. Toki tässäkin voidaan Suomessa varmasti parantaa, mutta ei kyllä ole oikeasti todellakaan suurin ongelma. Suomessa kuitenkin on syöty perinteisesti suht. terveellisesti ja hyvin Euroopan tasollakin.
Sportacus

Poissa Poissa


Vastaus #8 : 04.06.2012 klo 12:24:23

Oikeanlaisella fysiikkatreenillä saataisiin suuri osa loukkaantumisista estettyä. Riittävä liikkuvuus, hyvä lihastasapaino, oikeat liikemallit, jne. Esimerkiksi nilkan ja lonkan huono liikkuvuus lisää aivan suoranaisesti polvivammojen riskiä. Ja tietysti pitää osata levätä ja välttää kroonisia ylirasitustiloja, esimerkiksi akillesjänteen repeämiset johtuvat usein pitkittyneen tulehduksen heikentämästä jänteestä.

Toki ruokavaliollakin pystytään ainakin joihinkin vammoihin vaikuttamaan. Esimerkiksi luunmurtumissa ruokavaliolla (D-vitamiini, kalsium, magnesium, jne.) on varmasti vaikutusta lopputulokseen. Ja ehkä ravinteet vaikuttavat ainakin jossakin määrin lihasten elastisuuteen tjsp.
LaPK

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Atleticon mies & LFC


Vastaus #9 : 16.06.2012 klo 04:44:15

Eikös näissä ole joskus puhuttu Hyypiän urasta? Kaverihan ei kovin paljon loukkaantuneena ollut uransa aikana, korkeintaan pienempiä vaivoja. Verrattuna vaikka lasinilkka kuninkaaseen, tai vaikka tainioon tai mikluun. Onko kyse ollut erilaisesta harjoittelusta vai geeneistä. Ja eikös maailmalla tunnu olevan sama että nuoret jotka pääsevät kovaan seuraan nuorena nii kärsivät loukkaantumisista, toiset isommista/pidempiaikaisista, ja toiset lyhyemmistä/pienemmistä?
joks11

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Rakennusliike M. Seppälä Oy


Vastaus #10 : 18.06.2012 klo 08:57:31

Eikös näissä ole joskus puhuttu Hyypiän urasta? Kaverihan ei kovin paljon loukkaantuneena ollut uransa aikana, korkeintaan pienempiä vaivoja. Verrattuna vaikka lasinilkka kuninkaaseen, tai vaikka tainioon tai mikluun. Onko kyse ollut erilaisesta harjoittelusta vai geeneistä. Ja eikös maailmalla tunnu olevan sama että nuoret jotka pääsevät kovaan seuraan nuorena nii kärsivät loukkaantumisista, toiset isommista/pidempiaikaisista, ja toiset lyhyemmistä/pienemmistä?
Tästä lisätietoa.

 
Sivuja: [1]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa