Kääpiöpallo, kuolisitko pois?

[bjorn]

Puhun kuule yleisemmällä otteella tästä asiasta ja perustuen tutkimustietoon. jnejne.

Väitteesi on, että Espanjan maajoukkueen pitää olla kaikkia parempi ollakseen edes yhtä hyvä. En allekirjoita. Numerot ovat hyvin simppeleitä.

[bjorn]

Veikkaajan liiteessä oli esim Espanjalle merkitty mukaan Joan Capdevila ja hänen pituudeksi 200cm...

UEFA tarjoaa tirkistelijöillä apua tässäkin: http://en.euro2012players.uefa.com/Height.aspx#height

Jos pitäisi aivan hatusta heittää joukkueita edes näkemättä, niin menisi muuten aika yksi yhteen. Hollannille pari senttiä lisää joka vaikka Kroatialta pois.

[Nipponheimer]

Niin mikä nyt on sitten hyvän ihmisen tunnusmerkki. Yritysjohtajat tai presidentit niitä eivät ainakaan ole kun ovat keskimääräistä pidempiä.

Sivuun aiheesta, mutta näitä hujoppejahan on Euroopan eliitti täynnä, kuten Sarkozy, Putin, Berlusconi, Medvedev, Hollande jne...

[Lorenzo]

lorenzolle muuten, että koripallossa nämä isoimmatkin jäkehinaajat tulisivat jatkuvasti ylidonkatuiksi, jalkapallossa he olisivat naurettavan kankeita eivätkä jaksaisi liikkua ja lentopallossaheistä iskisivat yli passaritkin.

Eiköhän Teemu Selänne olisi ollut maajoukkuepelaaja jalkapallossakin kuten myös kenties Jari Litmanen jääkiekossa.

[bjorn]

Sivuun aiheesta, mutta näitä hujoppejahan on Euroopan eliitti täynnä, kuten Sarkozy, Putin, Berlusconi, Medvedev, Hollande jne...

Joo Halosen Tarja oli myös alle 185cm. Himppusen pieni otoskoko sulla.

[rysty]

OT: Sadan perättäisen klaavan jälkeen todennäköisyys, että seuraava on kruuna, on mitättömän pieni.

Jeespoks. Se todennäköisyys on tasan 50 %.

[viiksi]

Jeespoks. Se todennäköisyys on tasan 50 %.

OT: Eipäs ole. Todennäköisyys, että sen sadannen perättäisen klaavan jälkeen seuraava onkin kruuna, on lähellä nollaa. (käytäntö kyseessä, ei teoria)

[Igor Byhenikov]

OT: Eipäs ole. Todennäköisyys, että sen sadannen perättäisen klaavan jälkeen seuraava onkin kruuna, on lähellä nollaa. (käytäntö kyseessä, ei teoria)

[Lama-Larsson]

OT: Eipäs ole. Todennäköisyys, että sen sadannen perättäisen klaavan jälkeen seuraava onkin kruuna, on lähellä nollaa. (käytäntö kyseessä, ei teoria)

Semmosta

[Hasselhoff]

OT: Eipäs ole. Todennäköisyys, että sen sadannen perättäisen klaavan jälkeen seuraava onkin kruuna, on lähellä nollaa. (käytäntö kyseessä, ei teoria)

Moi MikaelMik

[Vandit]

Mitäs täällä vammaiset peukuttelee? Jos sadalla heitolla tulee sata klaavaa, niin silloin on todennäköisintä että kolikossa tai kolikonheittotavassa on jotain vikaa, ja tällöin todennäköisyys että seuraava heitto on kruuna ei ole 50% vaan lähellä nollaa.

[Rantasipi]

Niinpä.
Veikkaanpa muuten otsikkoon liittyen, että HJK:n tämän kauden Liigajengin keskipituus on Espanjan maajoukkuetta alhaisempi.
Conkyn pygmit vs. ICKEn kääpiöt. Sexy football Antti Muurinen

[Paitsiossa syntynyt]

Onhan se ikävää, että hyvin syöttelevät, liikkuvat, hyvän pelikäsityksen omaavat ja kliiniset viimeistelijät pärjäävät futiksessa.

[Pera]

Onhan se selvää, että ylivoimaisuus ärsyttää monia. Mutta onko se Espanjan vika? Onko jalkapalloa pelattava foorumistien tavalla vai siten, kuin ammatikseen pelaavat ja harjoittelevat tekevät? La Massian kasvatit ovat pelanneet tuolla tavalla aina ja mielestäni on vain hienoa, että samaa tyyliä voi pelata huipputasolla ja voittaa pokaaleja.
Tuolla tyylillä ei pysty moni pelaamaan, vaikka monet niin haluaisi pelata ja voittaa juuri noin. Kuka kaipaa "norski" futista EM-kisoihin....

Kunhan Saksan nuoret pelaavat pari vuotta kovia pelejä, niin sitten  nähdään todennäköisesti heidän dominointiaan kisoissa. Itketään sitten sitä, että nahkahousut on liian hyviä ja vituttaa kun aina voittavat. Espanjallakin (ja Barcalla) on heikot kohtansa, mutta liian harva joukkue lähtee rohkeasti haastamaan niitä.

Ja jengi itkee esim. Xavin pelaamisesta, liian tylsää yms.  Veikkaan kuitenkin, että noilla syötöillä,pelisilmällä, pelin rytmittämisellä ja yleisellä pallon hallitsemisella hän on aika monen HUIPPUvalmentajan unelma pelaaja. Milloin ottanut kortin viimeksi? Zidane oli ehkä räiskyvämpi, mutta teki ansiokkaalla urallansa aika monta OMAA hölmoilyä, joilla pilasi JOUKKUEEN pelin ja tuloksen. Lisäksi hänellä ei ollut apunaan saman tasoisia pelaajia, kuin Xavilla, eli aika vaikea on vertailla muutenkin.

[outdraw]

Lisäksi hänellä ei ollut apunaan saman tasoisia pelaajia, kuin Xavilla, eli aika vaikea on vertailla muutenkin.

Älä nyt viitsi. Vuodesta 1997 Zidanen pelikavereita kun tutkitaan Ballon d'Or-äänestyksessä, niin top kolmoseen mahtuivat Ronaldo ('97, '98, '02), Beckham ('99), Figo ('00), Owen ('01), Raúl ('01), Roberto Carlos ('02), Henry ('03, '06), Cannavaro ('06) ja Buffon ('06). Jos tuota laajennettaisiin top kahteenkymppiin ja raavittaisiin samaan pakettiin vielä jotain muita yksilöpalkittuja (arvokisat, UCL, liigojen palkinnot jne.), niin lista melko suurella todennäköisyydellä kasvaisi huomattavasti. Zidane pelasi oman aikansa parhaiden pelaajien ja kirkkaimpien supertähtien kanssa, ja varsinkin tuo 2000-luvun taitteen Madrid oli aivan huikea jengi, ja sen lento loppui kauan ennen kuin Zidane siellä lopetti.

[Jones]

Kääpiöfutikselle. Hyvä meno. Kyllä löytyy myös draamaa ja suuria tunteita

http://www.youtube.com/watch?v=jCaGcgwnHcw

[nachox]

Älä nyt viitsi. Vuodesta 1997 Zidanen pelikavereita kun tutkitaan Ballon d'Or-äänestyksessä, niin top kolmoseen mahtuivat Ronaldo ('97, '98, '02), Beckham ('99), Figo ('00), Owen ('01), Raúl ('01), Roberto Carlos ('02), Henry ('03, '06), Cannavaro ('06) ja Buffon ('06). Jos tuota laajennettaisiin top kahteenkymppiin ja raavittaisiin samaan pakettiin vielä jotain muita yksilöpalkittuja (arvokisat, UCL, liigojen palkinnot jne.), niin lista melko suurella todennäköisyydellä kasvaisi huomattavasti. Zidane pelasi oman aikansa parhaiden pelaajien ja kirkkaimpien supertähtien kanssa, ja varsinkin tuo 2000-luvun taitteen Madrid oli aivan huikea jengi, ja sen lento loppui kauan ennen kuin Zidane siellä lopetti.

Sinänsä ihan asiapitoinen viesti, mutta jos katsotaan Zidanen maajoukkuekavereita aikavälillä 1997-2004, niin havaitaan kyllä, että ZZ:n pelikaverit eivät aivan samaa luokkaa olleet kuin Xavilla.

97: Zizou 3. - Djorkaeff 12.
98: Zizou 1. - Desailly 9., Thuram 10.
99: Zizou 4. - ei muita top10:ssä
00: Zizou 1. - Henry 7.
01: Zizou 4. - Henry 11., Vieira 13.
02: Zizou 3. - Henry 9.
03: Zizou 1. - Henry 2.
04: Henry 2. - Zizou 5.

vrt.

08: Torres 3. - Xavi 5. - Casillas 8. - Villa 9. - Iniesta 9.
09: Xavi 3. -  Torres 5. - Iniesta 7.

...

Seurajoukkueissa Zidanella toki oli maailmanluokan seuratovereita siinä missä Xavillakin - sitä en todellakaan kiellä. Toisaalta, ehdoton fakta on, että Ranskan maajoukkueen menestysvuosina (vuosituhanteen taitteessa) Zidanen ja Henryn ympärillä hyökkäyspäässä pelasi sellaisia "keskinkertaisuuksia" kuin Christian Karembeu, Youri Djorkaeff ja Christophe Dugarry. Toisin sanoen Zidane oli yhtä kuin Ranskan pelinteko ja hyökkäys. Joku totesikin hyvin aikasemmin, että Zidane oli kuin moottori ja Xavi taas vain moottorin yksi osa. Ei Espanjan kokonaisuus olisi mitenkään muuttunut, vaikka Xavi olisikin ollut poissa keskikentältä. Zidane oli ennen kaikkea ratkaisija ja individualisti, Xavi taas luotettava rakentaja ja puurtaja, joten miesten vertailu ei aivan aukotonta ole. Joillakin kirjoittelijoilla vain keulii tällä hetkellä mopo sen verran pahasti, että täytyy välillä muistuttaa, millaisten kavereiden ymärillä ZZ taikasauvaansa heilutteli.

Ja faktahan (ikävä kyllä) on, että vain ratkaisijat muistetaan -  ei näkymättömät syöttelijät:





...

[outdraw]

Sinänsä ihan asiapitoinen viesti, mutta jos katsotaan Zidanen maajoukkuekavereita aikavälillä 1997-2004, niin havaitaan kyllä, että ZZ:n pelikaverit eivät aivan samaa luokkaa olleet kuin Xavilla.

Ehkä niinkin, mutta kyllähän tämä Espanja onkin aivan helvetisti edellä tuota Ranskaa. Ja 10-15 vuoden päästä voidaan sanoa, että tässäkin mestarijoukkueessa pelasi sellaisia keskinkertaisuuksia kuin Arbeloa, Pedro, Navas, Negredo ja Silva. Aiemmin siellä on heilunut Sennan, Capdevilan, Luis Garcían kaltaisia suurpelaajia.

Siitä huolimatta, että aiemmin mainitut janarit ovat tänä päivänä ns. huippupelaajia, niin noista yhdelläkään ei oikein ole potentiaalia nousta pelaajiksi, joita muistellaan hartaudella (paitsi tietenkin Navasia, mutta vain Sevillassa). Keskinkertaisuus-Djorkaeffkin aikoinaan kävi pyörähtämässä tuolla vuoden pelaaja-äänestyksessä ihan kivasti, joten siinä mielessä kyllä todellista tusinaa. Karembeukin Madridissa pelaili ihan kivat UCL-pudotuspelit 1998, kun ampui jenginsä 7 viimeisestä maalista kolme matkalla mestaruuteen ohi Zizoun Juven (joka muuten saavutti täsmälleen saman edelliskauden UCL:ssä ennen Zidanen tuloa, mikä kertoo jotain myös siitä, että Juvekaan ei mikään pilipalipuulaakijengi ollut ennen Zidanea).

Xavi taas vain moottorin yksi osa.

Tämä nyt on käytännössä kaikkien "asiantuntijoiden" mukaan täyttä puppua. Xavin roolia niin Barcelonan kuin Espanjankin pelissä on korostettu todella paljon, ja olihan kaveri nyt esim. vuoden 2008 kisojen paras pelaajakin vielä. Nämä kisat eivät olleet täydellinen nappiosuma Xaville, mutta finaalin dominointi ja neljä viidestä matsista muuten perustasolla (oletustasolla, joka on ehkä korkeampi kuin kellään muulla pelaajalla maailmassa, pl. ehkä Messi ja Ronaldo) on ihan ok suoritus kuitenkin.

Ja faktahan (ikävä kyllä) on, että vain ratkaisijat muistetaan

Näinhän se on, ja Xavista ei tule koskaan samanlaista legendaa kuin Zidanesta, enkä sitä ole odottanutkaan. Lähinnä tässä vain yritän muistuttaa eräitä kirjoittelijoita siitä, että Zidane ei tosiaankaan yksin ole mitään voittanut, eikä mielestäni edes ansaitse tulla nostetuksi pelikavereidensa, kuten Ronaldon tai Henryn, yli miksikään superihmiseksi. Jos Zidanen jengeissä joku on mestaruuksia "yksin" tuonut, niin ne ovat ehdottomasti Buffon ja Casillas.

[ensijokolmas]

Mitäs täällä vammaiset peukuttelee? Jos sadalla heitolla tulee sata klaavaa, niin silloin on todennäköisintä että kolikossa tai kolikonheittotavassa on jotain vikaa, ja tällöin todennäköisyys että seuraava heitto on kruuna ei ole 50% vaan lähellä nollaa.

Monta klaavaa pitää heittää, ennen kuin tulee todennäköiseksi, että kolikossa on jotain vikaa? Missä vaiheessa todennäköisyys muuttuu "mitättömän pieneksi"?

[Rantasipi]

Monta klaavaa pitää heittää, ennen kuin tulee todennäköiseksi, että kolikossa on jotain vikaa? Missä vaiheessa todennäköisyys muuttuu "mitättömän pieneksi"?

Ei näin. Todennäköisyys on aina olemassa. Siihen vaikuttavien asioiden tai havaintojen muuttuminen muuttaa myös todennäköisyyttä.
Jos esim. miljoonan kolikon erästä yksi on viallinen, niin todennäköisyys kolikon viallisuuteen on yksi miljoonasta. Toki havaintojen jälkeen arvioitu todennäköisyys on subjektiivista. Sadan heiton jälkeen joku voi sanoa, että kolikko on 100%:n varmuudella viallinen. Toinen taas sanoo sen olevan "hyvin todennäköistä". Varmuuttahan ei ilman kolikon tutkimista saa heittämällä kolikkoa. Voihan se klaava tulla vaikka miljoona kertaa peräkkäin.

Mitättömän pieni kuulostaa iselleni ainakin numerolta, jossa ensimmäinen nollaa suurempi numero tulee vastaan vasta kolmannen desimaalin kohdalla tai myöhemmin. Eli vaikkapa 0,001.

[idänihme]

Mielenkiintoista tässä "kääpiöpallossa" on se että hyvin harva jengi on käynyt kopioimaan sitä kovinkaan selvästi. Ainut kääpiöfutiksen suuntainen muutos mitä viimeistään MM-kullan jälkeen on tapahtunut on että yhä useampi jengi kaikilla sarjatasoilla on alkanut yrittää pitää palloa hallussa vastustajaa enemmän. Tämä muutos on selvästi nähtävissä jopa veikkausliigassa. Tätä kuitenkin tehdään useimmiten "perinteisellä" 4231 ryhmityksellä ja Barcan/Espanjan tyylinen 5-8 keskikenttäpelaajan peluuttaminen on todella harvinaista muualla.

Mielestäni aika mielenkiintoinen yksityiskohta on että "kultaisen sukupolven" viimeisinä vuosina Suomi olisi voinut olla edelläkävijä ja peluuttaa melko "kääpiöpallotyylistä" kokoonpanoa maajoukkueessa. Ehkä jo joskus Mursun viimeisten karsintojen aikana. Kentälle olisi voitu laittaa ainakin Tainio, Väyrynen, Litti, Eremenko jr(Hodarin aikana myös Roma, Mursun kauden lopussa Lagerblom). Hyypiä ja Pasanen olisi olleet hyviä pallollisia toppareita ja Saarinen ihan ok nouseva laitapakki (olikohan Haaralakin Heerenveenin vuosinaan tällainen?), Nure olisi ollut varsin hyvin tyyliin soveltuva/sopeutuva laitapelaaja kun on paljon pelannut keskelläkin. Ei tuonne ihan kuutta pallollisena taitavaa keskikenttäpelaajaa olisi varmaan saatu kerrallaan kentälle, mutta ei sinne olisi välttämättä tarvinnut kovinkaan usein heittää sekaan enempää kuin 1 kärki, nilkoillepotkija tai selkeä laitapelaaja kerrallaan.

Monta klaavaa pitää heittää, ennen kuin tulee todennäköiseksi, että kolikossa on jotain vikaa? Missä vaiheessa todennäköisyys muuttuu "mitättömän pieneksi"?

11 samaa (ekahan vain valitsee kumpi puoli on tuo "sama") olisi täysin satunnaisella kolikolla 1/1024 todennäköisyys, kymmenen hettoa lisää niin todennäköisyys pitäisi taas jakaa tuhannella. Se on sitten jokaisen henkilökohtainen mielipide milloin todennäköisyys on mitättömän pieni.

[ensijokolmas]

11 samaa (ekahan vain valitsee kumpi puoli on tuo "sama") olisi täysin satunnaisella kolikolla 1/1024 todennäköisyys, kymmenen hettoa lisää niin todennäköisyys pitäisi taas jakaa tuhannella. Se on sitten jokaisen henkilökohtainen mielipide milloin todennäköisyys on mitättömän pieni.

Eli meinaat, että kun olet heittänyt 11 klaavaa putkeen, niin on todennäköistä, että kolikossa on jotan vikaa? Tai 21?

Tarkoitukseni ei ole leikkiä fiksua tai kyseenalaistaa liikaa vaan ihan tosissaan kyselen ja ymmärrän kyllä täysin mitä rantasipi tarkoittaa. Todennäköisyydet ovat mielenkiintoinen aihepiiri ihan veikkauksenkin kannalta. Esimerkiksi: On kaksi joukkuetta, jotka pelaavat kausi toisensa jälkeen samaa sarjaa ja sijoittuvat keskimäärin about samoille sijoille keskenään (vrt. kruuna ja klaava -tilanne,), mutta jostain syystä toinen joukkue tuppaa aina häviämään näiden keskenäisissä kamppailuissa. Missä vaiheessa pitää vetää johtopäätökset, että jotkut tiedostamattomat muuttujat vaikuttavat näiden keskenäisten otteluiden väliseen tuloksiin niin paljon, että kahden tasaväkisen joukkueen (ja kuvitellaan myös, että näiden joukkueiden valmentajat, pelaajat ja pelityylit jne vaihtelesivat myös kaudesta toiseen) kohtaamisessa toisella joukkueella on etu puolellaan. Ehkä joku tilastotieteilijä/teekkari osaa kertoa onko olemassa jonkinäköistä "luonnollisen sattuman lauseketta" tai vastaava?
Tuommoisia "joukkue x voittaa aina joukkueen y" asetelmiahan on Euroopan liigat pullollaan.

E: Lisäyksenä toki, että en nyt tarkoita sellaisia mututuntumalta heitettyjä arvioita, vaan ihan tilastoihin ja tuloksiin pohjautuvia ennakkoasetelmia. +Tietenkään mikään joukkue ei voita oikeasti aina jotain toista.

[outdraw]

Eli meinaat, että kun olet heittänyt 11 klaavaa putkeen, niin on todennäköistä, että kolikossa on jotan vikaa? Tai 21?

Riippuu siitä, miten moni kolikko on viallinen. Jos tiedetään, että heittäjä ei vaikuta tulokseen sen paremmin tahallaan kuin tahattomastikaan, ja joka miljoonas kolikko on viallinen, niin 21 heiton jälkeen on suunnilleen yhtä todennäköistä että kolikossa on vikaa kuin että täysin sattumalta olisi tullut vain toista puolta. 25 heittoa tarkoittaa todennäköisyyttä 1/16M, joten silloin ainakin on huomattavasti todennäköisempää, että kolikossa on vikaa, kuin että sattumalta olisi tullut 25 putkeen.

Missä vaiheessa pitää vetää johtopäätökset, että jotkut tiedostamattomat muuttujat vaikuttavat näiden keskenäisten otteluiden väliseen tuloksiin

Siinä vaiheessa, kun veikkaat Atletin puolesta.

Ehkä joku tilastotieteilijä/teekkari osaa kertoa onko olemassa jonkinäköistä "sattuman lauseketta" tai vastaava?  Tuommoisia "joukkue x voittaa aina joukkueen y" asetelmiahan on Euroopan liigat pullollaan.

En oo teekkari ja tilastotieteen opinnotkin jäivät yhteen lukion kurssiin, mutta näihin on kaksi perustapausta. Ensinnä useamman vuoden ajan saattaa tulla sama "yllätystulos" tai muuten vain sama pari pelaa samalla tavalla. Tämä johtuu joko siitä, että toisen pelitapa sopii toiselle erinomaisesti, tai sitten ihan puhtaasti sattumasta. Ei ole nimittäin mitenkään mahdotonta, että tasaisista jengeistä vaikka kolmen kauden ajan toinen ottaa kotivoitot, ja toiselle sattuu kolmesti epäonni (loukkaantumiset, formi, yleinen huono tsägä) juuri sitä joukkuetta vastaan.

Toiseksi voi olla, että Euroopassa tulee tällaisia vuosikymmenten varrelta useampia. Heitetään nyt vaikka läpällä, että Dortmund ei ole 10 yrityksellä koskaan voittanut Barcelonaa, en tiedä pitääkö miten kutinsa. No, ensinnäkin Barcelona on keskimäärin ollut kovempi joukkue. Toiseksi on erittäinkin mahdollista, että joukkueet ovat kohdanneet toisensa vain silloin, kun Barcelona on ollut vahvempi, mikä on puhdasta sattumaa.

[Vavá]

Väitteesi on, että Espanjan maajoukkueen pitää olla kaikkia parempi ollakseen edes yhtä hyvä. En allekirjoita. Numerot ovat hyvin simppeleitä.

Eipäs. Et taaskaan ymmärrä. Pienikokoisen täytyy olla muita parempi tullakseen hyväksytyksi edes tasavertaisena. Hyökkäykseni kohdistuu topiikin otsikkoon, joka on täynnä kaunaa ja ennakkoluuloja ja jossa nimenomaan vedotaan muutaman pienen mutta hyvän keskikenttäpelaajan pelitapaan ja sen kehnouteen vain siksi kun he ovat pienikokoisia. Totta helvetissä heidän on pelattava vahvuuksillaan ja on hienoa, että he menestyvät palloilulajissa, jossa pituus on perinteisesti keskimääräisesti etu.

[Okan Sakset]

Veikkaajan liiteessä oli esim Espanjalle merkitty mukaan Joan Capdevila ja hänen pituudeksi 200cm...

UEFA tarjoaa tirkistelijöillä apua tässäkin: http://en.euro2012players.uefa.com/Height.aspx#height

Espanjan pisimmät pelaajat eivät paljon pelanneet. Esim. Llorente, Pepe Reina, Java Martinez, Raul Albiol...

Avainpelaajista Xavi 170 cm, Iniesta 170 cm, Pedro 169 cm, Jordi Alba 170 cm, David Silva 170 cm, Jesus Navas 170 cm. Ei ton kokoluokan pelaajia muissa joukkueissa kauheasti ole. Esim Saksalla vain yksi alle 180 cm pitkä pelaaja eli Philip Lahm (170 cm).