Kääpiöpallo, kuolisitko pois?

[Egotrippi]

Hohhoijaa. Se on eri asia että ensimmäisellä 50 heitolla tulee kruuna ja jälkimmäisellä 50 heitolla klaava, kuin että 100 heitolla tulisi 50 kumpaakin missä tahansa järjestyksessä, jonka todennäköisyys on kaikkien tällaisten yksittäisten tulosten mahdollisuudet laskettuna yhteen.

Ei sitä mun muokkausta viestin loppuun ilmeisesti sitten tarvitse huomioida.

[Englantilainen]

Menkää heittelemään sitä kolikkoa ja kertokaa tulos tänne, älkääkä jauhako pelkkää paskaa koko topikkia täyteen. Håmåt!

[Rantasipi]

Let's go Rangers!

[Lorenzo]

Monien mielestä Chelsean voittaessa Barcelonan, tiki taka taktiikka oli löyty ja joidenkin mukaan se jopa joutaisi romukoppaan. Todellisuudessa Barcelona oli "parempi" ja Chelsea vain sattui voittamaan.

Chelsea voitti Barcelonan kahden ottelun yhteistuloksella. Chelsea kykeni estämään Barcelonaa tekemään keskialueen hallinnallaan yhtään mitään pitämällä oman pakettinsa kasassa sen alapuolella ja pelaamalla omaa peliään sen keskikentän yli pitkillä palloilla ja nopeilla vastahyökkäyksillä. Tämä siitä huolimatta että toisesta osaottelusta Chelsea pelasi tunnin verran alivoimalla ilman joukkueen kapteenia ja puolustuksen avainhahmoa.

Tottakai suurista egoista koostuva joukkue voi olla myös suuri joukkue (niinkuin Hollantikin voisi), mutta sanotaan nyt näin, että silloin kun asiat eivät mene niinkuin on suunniteltu ja joukkueelle satelee kritiikkiä, silloin ne egot muuttuvat helposti rasitteeksi.

Tuskin silti esimerkiksi Romário ja Bebeto olivat Brasilian joukkueelle rasitteita vaikkeivät tulleetkaan kentän ulkopuolella keskenään toimeen ollenkaan. Harvoin mikään joukkue egoihinsa kaatuu, kyllä lähes aina ensisijaiset syyt romahdukseen ovat pelillisiä vaikka se näkyisikin sitten ulospäin helposti suurten egojen kiukutteluna. Ja näyttiväthän nämäkin kisat kuinka jopa Cassanon ja Balotellin kaltaiset kaikkien aikojen kärkeä hätyyttelevät nerokkaat taiteilijaluonteet eli sekopäät kykenevät antamaan joukkueellekin kaikkensa kun pelataan suurimmista asioista.

[Jii]

Chelsea voitti Barcelonan kahden ottelun yhteistuloksella. Chelsea kykeni estämään Barcelonaa tekemään keskialueen hallinnallaan yhtään mitään

Yhtään mitään? En nyt ihan noinkaan sanoisi, Barca loi noissa otteluissa kymmenkunta maalipaikkaa. Toki maalejakin syntyi kaksi.

[Lorenzo]

No sehän on sitten oikein hävitty 80 % pallonhallinnalla.

[Jii]

No sehän on sitten oikein hävitty 80 % pallonhallinnalla.

Tämä ei vissiin liity aiempaan keskusteluun? Olet toki oikeutettu mielipiteeseesi

[Lorenzo]

Barcelonaa ilman Messiä voi estää käyttämästä pallonhallintaansa hyödyksi samoin keinoin kuin Barcelonan Messin kanssa.

[Eiccu]

Ei muuten mene noin.  Kun todennäköisyys klaavan tulolle on 50 prosenttia, niin pitkässä juoksussa keskiarvo menee lähelle tuota lukua.

Tässä ajattelussa on sama virhe, kuin hokemassa "pitkässä juoksussa virheet tasoittuu". Äärellisellä määrällä toistoja ei voi koskaan olla varma, että päästään lähelle oikeaa todennäköisyyttä. Jos heität kolikkoa 100 000 kertaa, niin klaavojen osuus ei välttämättä ole lähelläkään 50%, mutta jos teet tuon 100 000 heiton kokeen vaikka 1000 kertaa, niin todennäköisesti aika suuressa osassa kokeita klaavoja noin 50%. Yksittäisessä kokeessa on mahdollista käydä niin, ettei tule yhtään klaavaa, vaikka heittäisi 10 000 000 kertaa. Jos kolikkoa olisi mahdollista heittää ääretön kertaa, niin silloin suhde olisi reilulle kolikolle aina 50/50, mutta millään äärellisellä määrällä heittoja ei välttämättä päästä lähellekään tuota suhdetta.

[katuporo]

Tässä ajattelussa on sama virhe, kuin hokemassa "pitkässä juoksussa virheet tasoittuu". Äärellisellä määrällä toistoja ei voi koskaan olla varma, että päästään lähelle oikeaa todennäköisyyttä. Jos heität kolikkoa 100 000 kertaa, niin klaavojen osuus ei välttämättä ole lähelläkään 50%, mutta jos teet tuon 100 000 heiton kokeen vaikka 1000 kertaa, niin todennäköisesti aika suuressa osassa kokeita klaavoja noin 50%. Yksittäisessä kokeessa on mahdollista käydä niin, ettei tule yhtään klaavaa, vaikka heittäisi 10 000 000 kertaa. Jos kolikkoa olisi mahdollista heittää ääretön kertaa, niin silloin suhde olisi reilulle kolikolle aina 50/50, mutta millään äärellisellä määrällä heittoja ei välttämättä päästä lähellekään tuota suhdetta.

Tää on kyl täyttä paskaa. Totta kai voidaan miettiä mikä on "lähellä oikeaa todennäköisyyttä", mutta jo 1000 heiton sarjassa on todella vaikeaa saada yli 60%-40% ero. 10 000 000 sarjassa ero voi numeraalisesti toki olla jo isokin, mutta prosentuaalisesti varmasti joka kerta ollaan prosenttiyksikön sisällä. Jos näitä ei usko (eikä halua rupee kuluttaa loppuelämäänsä kolikkoa heitellen), niin netistä löytyy vaikka kuinka monta "coinflip simulatoria", joilla asiaa voi testata. Ei toki liity ketjuun vielkään mitenkään, mut koko ketjun olemassaolon järkevyyskin on varsin kyseenalainen .

[PuluZu]

Myös rivi 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 on Lotossa kyllä erittäin paljon epätodennäköisempi kuin se, että kone arpoisi ihan minkä tahansa muun rivin.

Mitä helvettiä, miksi muka? Mikä rivi on todennäköisempi, kun tuo? Jokainen arvottu numero on täysin muista, jo arvotuista numeroista, riippumaton.

Sen sijaan ennen kuin ensimmäinen numero on arvottu, seitsemän peräkkäistä numeroa on tottakai vähemmän todennäköinen, kuin "mitä tahansa". Silti veikkaajan näkökulmasta numeroilla 1-7 on ihan sama todennäköisyys voittaa täysosuma, kun millä tahansa muulla seitsemällä numerolla. Voittosumma toki jäisi naurettavan pieneksi, koska retardit edelleen pelaa tuota suosituinta riviä.

[Eiccu]

Tää on kyl täyttä paskaa. Totta kai voidaan miettiä mikä on "lähellä oikeaa todennäköisyyttä", mutta jo 1000 heiton sarjassa on todella vaikeaa saada yli 60%-40% ero. 10 000 000 sarjassa ero voi numeraalisesti toki olla jo isokin, mutta prosentuaalisesti varmasti joka kerta ollaan prosenttiyksikön sisällä. Jos näitä ei usko (eikä halua rupee kuluttaa loppuelämäänsä kolikkoa heitellen), niin netistä löytyy vaikka kuinka monta "coinflip simulatoria", joilla asiaa voi testata. Ei toki liity ketjuun vielkään mitenkään, mut koko ketjun olemassaolon järkevyyskin on varsin kyseenalainen .

Et tainnut ymmärtää lukemaasi. On todennäköistä, että suurella määrällä heittoja päästään lähelle oikeaa todennäköisyyttä, mutta varmaa se ei ole.

[Edmundo]

Mitä helvettiä, miksi muka?

Ööö, siis tuo rivi on epätodennäköisempää kuin että ihan mikä tahansa muu rivi arvottaisiin...

[Egotrippi]

Chelsea voitti Barcelonan kahden ottelun yhteistuloksella. Chelsea kykeni estämään Barcelonaa tekemään keskialueen hallinnallaan yhtään mitään pitämällä oman pakettinsa kasassa sen alapuolella ja pelaamalla omaa peliään sen keskikentän yli pitkillä palloilla ja nopeilla vastahyökkäyksillä. Tämä siitä huolimatta että toisesta osaottelusta Chelsea pelasi tunnin verran alivoimalla ilman joukkueen kapteenia ja puolustuksen avainhahmoa.

99% joukkueista on viimeisen 4 vuoden aikana pelannut barceloonaa vastaan tuolla tavalla. Ei todellakaan mitään uutta auringon alla. Joskus jotkut siinä onnistuvat, yleensä ei. Eihän se toki mikään voittamaton joukkue ole. Chelsea sattui sillä kertaa onnistumaan ja sai tehtyä enemmän maaleja. Ottiko se taktisen niskalenkin? Ehkä. Oliko se parempi joukkue kenttätapahtumia ajatellen? Ei.
 
Heh saapa nähdä miten pitkälle tuo kolikonheittoläppä vielä etenee. En kyllä kommentoi sitä enää vahingossakaan

[viiksi]

Pilataan vielä vähän tätä alunperin laadukasta lankaa offtopicilla:

Useasti mahdollinen virhe/huijaus löytyy helpoiten laittamalla tulokset todennäköisyysjakaumalle (tässä tapauksessa binomijakauma) joka paljastaa miten luonnollisesti ne käyttäytyvät odotusarvoon nähden.

Jos klaavan todennäköisyys on 50%, niin sadan heiton heittosarjassa odotusarvo on 50 klaavaa.

Klaavojen määrä on tasan 50 8% todennäköisyydellä.
Klaavojen määrä on välillä 48-52 38% todennäköisyydellä.
Klaavojen määrä on välillä 45-55 73% todennäköisyydellä.
Kolme kertaa sadasta heittosarjasta klaavojen määrä ei ole välillä 40-60.
Kolme kertaa sadastatuhannesta heittosarjasta klaavojen määrä ei ole välillä 30-70
Kerran 3.3 miljardista heittosarjasta klaavojen määrä ei ole välillä 20-80

Pelkkiä klaavoja aiheuttavan mittavirheen (koejärjestely, kolikko, heittäjä, heittotapa, huijaus, ulkopuolisen sabotointi, jumala, mitä tahansa..) todennäköisyys on toki pieni, mutta varmasti ainakin tuota boldattua luokkaa, tai isompi.

Sadan klaavan sarja on vielä aivan helvetisti tuota boldattua (klaavoja eri määrä kuin 20-80) epätodennäköisempi.

Se on 3.43×10^20, eli 343 triljoonaa kertaa harvinaisempi kuin tuo kerran 3.3 miljardista.


..ja vissiin käsiteltiinkin jo miksi neljän heiton sarjassa KLAAVA-KLAAVA-KLAAVA-KLAAVA on toki itsessään yhtä harvinainen kuin KLAAVA-KLAAVA-KRUUNA-KRUUNA, tai KLAAVA-KRUUNA-KLAAVA-KRUUNA jne. mutta neljän klaavan todennäköisyys on 1/16, kun taas kahden klaavan ja kahden kruunan 6/16..

[katuporo]

Et tainnut ymmärtää lukemaasi. On todennäköistä, että suurella määrällä heittoja päästään lähelle oikeaa todennäköisyyttä, mutta varmaa se ei ole.

Ei toi artikulointi tosiaan oo sun vahvinta alaasi ni myönnetään että taitava "lähelle" ja "todennäköisyydellä" sanojen toistelu onnistu hämäämään, varsinaisestihan sä et lopulta tossa kirjottamassasi kappaleessa sanonut mitään.

Pilataan vielä vähän tätä alunperin laadukasta lankaa offtopicilla:

Useasti mahdollinen virhe/huijaus löytyy helpoiten laittamalla tulokset todennäköisyysjakaumalle (tässä tapauksessa binomijakauma) joka paljastaa miten luonnollisesti ne käyttäytyvät odotusarvoon nähden.

Jos klaavan todennäköisyys on 50%, niin sadan heiton heittosarjassa odotusarvo on 50 klaavaa.

Klaavojen määrä on tasan 50 8% todennäköisyydellä.
Klaavojen määrä on välillä 48-52 38% todennäköisyydellä.
Klaavojen määrä on välillä 45-55 73% todennäköisyydellä.
Kolme kertaa sadasta heittosarjasta klaavojen määrä ei ole välillä 40-60.
Kolme kertaa sadastatuhannesta heittosarjasta klaavojen määrä ei ole välillä 30-70
Kerran 3.3 miljardista heittosarjasta klaavojen määrä ei ole välillä 20-80

Pelkkiä klaavoja aiheuttavan mittavirheen (koejärjestely, kolikko, heittäjä, heittotapa, huijaus, ulkopuolisen sabotointi, jumala, mitä tahansa..) todennäköisyys on toki pieni, mutta varmasti ainakin tuota boldattua luokkaa, tai isompi.

Sadan klaavan sarja on vielä aivan helvetisti tuota boldattua (klaavoja eri määrä kuin 20-80) epätodennäköisempi.

Se on 3.43×10^20, eli 343 triljoonaa kertaa harvinaisempi kuin tuo kerran 3.3 miljardista.


..ja vissiin käsiteltiinkin jo miksi neljän heiton sarjassa KLAAVA-KLAAVA-KLAAVA-KLAAVA on toki itsessään yhtä harvinainen kuin KLAAVA-KLAAVA-KRUUNA-KRUUNA, tai KLAAVA-KRUUNA-KLAAVA-KRUUNA jne. mutta neljän klaavan todennäköisyys on 1/16, kun taas kahden klaavan ja kahden kruunan 6/16..

Wow, tämmösiä postauksia ku näkis joltain joskus futikseen liittyen

[Lorenzo]

99% joukkueista on viimeisen 4 vuoden aikana pelannut barceloonaa vastaan tuolla tavalla. Ei todellakaan mitään uutta auringon alla. Joskus jotkut siinä onnistuvat, yleensä ei. Eihän se toki mikään voittamaton joukkue ole. Chelsea sattui sillä kertaa onnistumaan ja sai tehtyä enemmän maaleja. Ottiko se taktisen niskalenkin? Ehkä. Oliko se parempi joukkue kenttätapahtumia ajatellen? Ei.

Jalkapallossa enemmän maaleja tehnyt on kuitenkin se parempi joukkue. Keskikentän pallorallista ei saa tyylipisteitä ja jos se ei tuota tarpeeksi maalejakaan ei siitä ole mitään hyötyä. Myös oman sarjan Barcelona hävisi lopulta 9 pisteen erolla joten kyse ei ole pelkästään yksittäisistä otteluista.

[bjorn]

http://yle.fi/urheilu/pele_brasilia_parempi_kuin_espanja/6206628

Spekulointi voidaan lopettaa. Pele kertoo faktat.

[Egotrippi]

Jalkapallossa enemmän maaleja tehnyt on kuitenkin se parempi joukkue. Keskikentän pallorallista ei saa tyylipisteitä ja jos se ei tuota tarpeeksi maalejakaan ei siitä ole mitään hyötyä. Myös oman sarjan Barcelona hävisi lopulta 9 pisteen erolla joten kyse ei ole pelkästään yksittäisistä otteluista.

Toki ainahan näin voi ajatella, että parempi on se kumpi tekee enemmän maaleja, koska jalkapallossa paremmuus ratkaistaan sillä kumpi tekee enemmän maaleja. Itse kuitenkin ajattelen sen niin, että se joukkue kumpi tekee niitä pelin pieniä asioita oikein jotka YLEENSÄ johtavat maaleihin ja voittoihin on se parempi joukkue. Siksi käytinkin tuossa heittomerkkejä parempi sanan yhteydessä. Ja kun tässä topicissa on kyse kääpiöpallosta ja Espanjan ja Barcelonan pelitavasta, toin sen asian esiin, että mielestäni tuota pelitapaa vastaan ei ole keksitty mitään sellaista mitä jossain on annettu ymmärtää. Chelseankin pelitapa tuossa ottelussa oli se perinteinen, puollustuslinja alas, paketti niin tiukaksi kuin mahdollista ja vastaiskut. Tuota pelitapaa on käytetty niin kauan kuin jalkapalloa on pelattu silloin kun vastustaja on taitavampi. Ainahan niitä maaleja ei tule, vaikka olisitkin "parempi" ja loisit enemmän tilanteita niinkuin Barcelona tuossa Chelsea pelissä, mutta ei sitä pelitapaa voi luoda tai alkaa muuttamaan yksittäisten tulosten perusteella.

Niin ja tosiaan eihän se Barcelona siellä sarjassa niin kovin montaa peliä hävinnyt. Real Madrid ei vaan suostunut menettämään pisteitä millään. Ensimmäinen Real Madridin voitto Barcelonasta aikoihin tuli ihan tuolla kauden lopussa.

[Heiska]

http://yle.fi/urheilu/pele_brasilia_parempi_kuin_espanja/6206628

Spekulointi voidaan lopettaa. Pele kertoo faktat.

Seniili horisee taas. Odotellaan Vavaa paikalle.

[leeremick26]

http://en.wikipedia.org/wiki/Stephen_Hawking

[Elmo]

Jalkapallossa enemmän maaleja tehnyt on kuitenkin se parempi joukkue.

Tätä en ole ikinä allekirjoittanut, enkä allekirjoita. Enemmän maaleja tehnyt on voittajajoukkue, mutta ei välttämättä parempi joukkue.

[Taavetti_Merimies]

Haters gonna hate.

Vaikka menestyskelkkaan hypänneiden wannabe- manoloiden ryömiminen koloistaan hihkumaan "meidän La Rojasin" ylivertaisuutta onkin vastenmielistä, ei se tarkoita sitä etteikö urheilullisesti katsottuna joukkue ansaitisi arvostusta.

Espanjan dominanssista kertoo parhaiten finaaliottelun 4-0 voiton lisäksi tilasto jatkopelistä Ranskaa vastaan: ensimmäisen puoliajan jälkeen joukkue ei rikkonut kertaakaan vapaapotkun arvoisesti oltuaan 1-0 johtoasemassa.

Espanjan ylivoimaisuutta hehkuttavien on syytä muistaa, että Espanjan pelaaminen finaalissa oli yhdestä epäonnistuneesta rankkarista kiinni. Jos Portugalin pakki olisi pistänyt pallon sisään välierässä, niin voi hyvin olla, että näitäkään otsikoita ei olisi avattu.

...ja jos vuonna 1990 Chris Waddle olisi onnistunut Saksaa vastaan tai vuonna 1994 Baggio olisi onnistunut Brasiliaa vastaan - tai jos vuoden 1998 kisoissa Di Biagio olisi onnistunut Ranskaa vastaan. Ja niin edelleen, ja niin edelleen.

[Jii]

Haters gonna hate.

Vaikka menestyskelkkaan hypänneiden wannabe- manoloiden ryömiminen koloistaan hihkumaan "meidän La Rojasin" ylivertaisuutta onkin vastenmielistä, ei se tarkoita sitä etteikö urheilullisesti katsottuna joukkue ansaitisi arvostusta.

"meidän La Rojan"

[idänihme]

Toki ainahan näin voi ajatella, että parempi on se kumpi tekee enemmän maaleja, koska jalkapallossa paremmuus ratkaistaan sillä kumpi tekee enemmän maaleja. Itse kuitenkin ajattelen sen niin, että se joukkue kumpi tekee niitä pelin pieniä asioita oikein jotka YLEENSÄ johtavat maaleihin ja voittoihin on se parempi joukkue. Siksi käytinkin tuossa heittomerkkejä parempi sanan yhteydessä. Ja kun tässä topicissa on kyse kääpiöpallosta ja Espanjan ja Barcelonan pelitavasta, toin sen asian esiin, että mielestäni tuota pelitapaa vastaan ei ole keksitty mitään sellaista mitä jossain on annettu ymmärtää. Chelseankin pelitapa tuossa ottelussa oli se perinteinen, puollustuslinja alas, paketti niin tiukaksi kuin mahdollista ja vastaiskut. Tuota pelitapaa on käytetty niin kauan kuin jalkapalloa on pelattu silloin kun vastustaja on taitavampi. Ainahan niitä maaleja ei tule, vaikka olisitkin "parempi" ja loisit enemmän tilanteita niinkuin Barcelona tuossa Chelsea pelissä, mutta ei sitä pelitapaa voi luoda tai alkaa muuttamaan yksittäisten tulosten perusteella.

Niin ja tosiaan eihän se Barcelona siellä sarjassa niin kovin montaa peliä hävinnyt. Real Madrid ei vaan suostunut menettämään pisteitä millään. Ensimmäinen Real Madridin voitto Barcelonasta aikoihin tuli ihan tuolla kauden lopussa.

Tuo boldattu on fiksumpi ajatustapa. Aivan kuten Italialaisetkin sanoivat finaalin jälkeen "Espanjaa vastaan pelatessa vaan käy niin että hävitään kuusi tai seitsemän peliä kymmenestä, siksi olisi ollut kiva päästä täysillä voimilla peliin". Käsitän että tuo lausunto koski pelejä joita Espanja pelaa Italian tasoisia jengejä vastaan, ei mitään euroopan keskikastin jengejä vastaan. Italiakin siis myönsi että olivat huonompia, mutta toivoivat että olisivat pääseet täysillä voimilla peliin, jotta finaali olisi voinut olla yksi niistä kolmesta-neljästä joita Espanja ei voita varsinaisella peliajalla tai jopa se yksi kymmenestä jonka vastustaja voittaa.

Vähän vastaavasti Chelsea pelasi fiksusti ja taisteli hienosti Barcelonaa vastaan. Se ei poista faktaa että heillä kävi hyvä tuuri mm. rimaan lauotun pilkun muodossa. He eivät olleet Barcaa parempia, mutta toivat joukkueiden tasoeron riittävän pieneksi jotta heillä oli pikkutuurilla mahdollisuus voittaa. Samassa onnistui myös Portugali Espanjaa vastaan. Mielestäni he onnistuivat jopa paremmin kuin Chelsea, mutta heillä ei vaan ollut onni myöten (viheltämätön käsiosuma boksissa, ainut Ronaldon hyvä vapari torjuttiin vahingossa kädellä, pilkkukisan rimaosumat). Ranska ja Italia olivat niin heikkoja Espanjan senhetkiseen vireeseen verrattuna että heillä ei ollut voittosaumoja ilman lottovoittotason tsägäpomppuja. Italialla kävi vielä niin että tsägäpomput (mm. 2 loukkaantumista joita ainakaan molempia ei olisi ennen matsia arvannut) menivät toiseen suuntaan.