No niin, alkaa pikkuhiljaa pöly laskeutua ja krapula häipyä joten yritetäänpä laittaa pientä raporttia viime viikonlopun pelistä ja Berliinistä noin muutenkin.
Perjantai - ottelupäiväAamulla ylösnousu tuotti tyypillisiä vaikeuksia, päässä humisivat vielä edellisillan tumutukset ja vatsassa kiersivät yöpalaksi vedetty döner.
Paskalle, suihkuun, hampaiden pesu ja sheivaus ja taas tuntui että tästä päivästä voisi tullakin jotain.
Peli alkaisi vasta 8.30. joten mitään kiirettä ei onneksi ollut. Aluksi tarvittiin tietysti muonitusta ja läheinen pastapaikka sopi tarkoitukseen mainiosti. Paremmin ravittuna päätimme vielä tehdä kierrellä kauppoja ja Alexanderplatzin Galeriasta tarttui mukaan iltaa varten Herthan kaulahuivi.
Joskus iltapäivän aikana päätettiin lähteä pohjustamaan illan peliä Kreutzbergiin. Samalla matkalle osui myös pätkä vanhaa muuria, joten jäätyämme Postbahnhofin asemalla pois junasta, kävelimme Eastside Galleryä pitkin sillalle, jonka jälkeen edessämme aukeni Kreutzbergin sympaattisen boheemi alue. Hetken muutamaa jättikokoista Ronaldon ja Ronadinhon seinämaalauksia ja muutenkin graffitien värittämää ympäristöä ihmeteltyämme oli aika suunnata baariin ja aloittaa nestetankkaus peliä silmällä pitäen.
Muutamien maukkaiden berliiniläishiivojen jälkeen kello näytti jo sen verran että oli pakko alkaa raahautumaan stadionille päin. Noin kuuden maissa nousimme Görlitzer Bahnhofin asemalle ja hyppäsimme U-linjan Olympiastadionille vievään metroon, emme kuitenkaan ennen kuin olimme tankanneet jälleen yhdet parin euron pitakebabit(näitä ei todellakaan kannata missata). Metro vaikutti aluksi tyhjälle, mutta alkoi pikkuhiljaa täyttyä valkosiniseen pukeutuneista berliiniläisistä, taisipa siellä seassa olla muutama rohkea Cottbusin punaiseenkin verhoitunut vieraskannattaja. Matka kesti varmaan lähemmäs puolituntia jonka aikana vaunu täyttyi ja laulu yltyi.
Lopulta saavuimme stadionin metroasemalle ja lähdimme seuraamaan tuota valtavaa ihmismassaa kohti stadionia.
http://www.dropshots.com/photos/262747/20070316/b_220025.jpghttp://www.dropshots.com/photos/262747/20070316/b_220337.jpgEdessämme aukeni stadionin itäkaarre vaikuttavan näköisenä iltavalaistuksessa. Portin vieressä olleesta lippukojusta sain lunastettua kirjekuoren jonka päällä oli nimeni ja sisällä kaksi ottelulippua. Tämä oli pieni helpotus ottaen huomioon varauksen saksankielisten nettisivujen kautta. Turvatarkastukseen sai vielä jonottaa reilusti ja kun lopulta pääsimme stadionille sisään oli ottelun alkuun enää vartti jäljellä. Nopeasti oluet kouraan ja paikkoja etsimään. Ne löytivät Ostkurven ylemmältä tasolta niin kuin pitikin aivan fanikatsomon yläpuolelta mistä näki hyvin kentän sekä alapuolella olevan hulinan.
http://www.dropshots.com/photos/262747/20070316/b_224503.jpghttp://www.dropshots.com/photos/262747/20070316/b_224526.jpghttp://www.dropshots.com/photos/262747/20070316/b_224543.jpghttp://www.dropshots.com/photos/262747/20070316/b_224619.jpgPelaajien astellessa kentälle stadionilla kajahti komeasti Herthan tunnuslaulu Nur Nach Hause. Muutenkin koko ottelun ajan Ostkurve piti kiitettävää meteliä. Vastapäätä olleista Cottbusin faneista ei meidän paikoille kuulunut luonnollisesti mitään, mutta yritys näytti oleva sielläkin kovaa.
http://www.dropshots.com/photos/262747/20070316/b_225055.jpgItse ottelun taso ei päätä huimannut, Hertha hallitsi tapahtumia mutta maalipaikat tuhrittiin Marco Pantelicin johdolla.
Aivan toisen puoliajan alussa Cottbus teki ottelun ainoan maalin, itsehän olin luonnosesti sillä hetkellä vielä kaljajonossa
Hertha ei lopun rynnistyksestä huolimatta onnistunut maalinteossa ja Derbytappio oli tosiasia. Muutama pelaaja kävi vielä ottelun jälkeen kiittämässä Ostkurvea, mutta saksaa ymmärtämättömällekin oli selvää ettei kaarteen vastaus ollut kovinkaan kannustavaa tekstiä.
Pettyneen yleisömassa mukana valuimme takaisin metroasemalle jossa poliisit survoivat jokaisen metrovaunun niin täyteen kuin mahdollista. Täysi vaunu keskittyi huutelemaan Cottbus solvauksia. Meidän matkamme jatkui aina viimeiselle Warschauer Strassen asemalle asti jolloin kyydissä oli enää pari Hertha-logoilla verhoiltuihin farkkuliiveihin pukeutunutta perushorstia ja metrovaunun lattialle oksentava teinipoika.
Väsyneinä mutta onnellisina lähdimme raahautumaan kotikulmillemme Prenzlauer Bergiin missä yhden kuppilan jälkeen päätimme painua pehkuihin.
Yleisesti BerliinistäHieno paikka jonne tulee varmaan uudestaankin mentyä. Jollain tavalla muistuttaa Amsterdamia siinä suhteessa että lähes kaikki tuntuu olevan sallittua ja jokaiselle löytyy varmasti jotain. Berliinissä ei myöskään törmännyt suurkaupungeille tyypillisiin kiireisiin ihmisiin. Tunnelma oli ennemminkin unelias kuin hektinen. Graffiteja en ole nähnyt missään niin paljoa kuin Berliinissä - jotenkin ne myös sopivat kaupungin nuorekkaaseen katukuvaan. Vastapainona boheemeille Prenzlauer Bergille ja Kreutzbergille vanhan Itä-Saksan aikana rakennetut kerrostalot. Pitkä Karl Marx Allee reunustettuna harmailla betonimöhkäleillä on masentava näky. Kuitenkin myös tuon aikakauden rakennukset ovat omalla tavallaan näkemisen arvoisia.
Berliiniläiset vaikuttivat myös ihan mukavalle porukalle ja palvelu oli pääosin hyvää. Englantia ymmärrettiin hyvin, vaikka vastaukset tulivatkin usein saksaksi. Kommunikaatio kuitenkin toimi molempiin suuntiin ja sehän on pääasia.
Nähtävyyksiä ei nyt hirveästi tullut kierrettyä kun ei välttämättä mitään museointoilijoita oltu kumpikaan. Muuri toki tuli nähtyä ja holokaustin muistomerkki. Keskustassa olevassa TV-tornissa tuli myös käytyä ja tuo onkin hyvä paikka vaikka matkan aluksi hahmottaa kaupunkia. Nousu reilun 200metrin korkeuteen maksaa 8€.
Kaikenkaikkiaan onnistunut reissu ja käymisen arvoinen paikka. Nuorekas, rento, loistava yöelämä, halpa, mitäpä muuta forumisti kaipaakaan.
Matkakulut: Lennot+3yötä hostellissa+ottelulippu n.250€, kättörahaa toiset 250€ mutta puolella tuostakin pärjää jos ei tee ostoksia ja elää kebabeilla ja currywurstilla.
Arvosana Berliinille 9/10
