Ruotsin ja Suomen jalkapallokulttuurin välinen ero

[Toni]

Onko Ruotsin sarjataso niin paljon parempi että ymmärtää sen, että Suomessa tehdään pieniä ei-niin hienoja tifoja ja yleisömäärät ovat paljon alhaisempia kuin Ruotsin? Kun vähän googlaa löytää hienoja tifoja, joita Ruotsissa on toteutettu ja yleisöäkin voisi jakaa vähän Suomeenkin.
Esimerkit: 

[Toni]

Ruotsi: url]http://webnews.textalk.com/upload/article/bild/168229-05e112.jpg[/url]
http://fotbollsbloggen.blogg.se/images/dsc00770_filtered_1144095603.jpg

[Robben]

Siis kysytäänkö tässä nyt eroa liigojen vai kulttuurin tasossa? Liigat nimittäin mielestäni ovat paljon tasaväkisemmät kuin kulttuuri.

[Toni]

Sitä että onko Ruotsin liigojen taso (joukkueiden pelaaminen) niin paljon parempi (jota kysytään), että Ruotsin fanikulttuuri on laajempi, vai ovatko liigat samantasoisia ja suomalainen fanikulttuuri on huonompi, liigojen tasoista huolimatta... ymmärsikö kukaan...? ;D

[Thouni]

... ymmärsikö kukaan...? ;D

Ei ;D

[lammaspaimen]

...Suomessa tehdään pieniä ei-niin hienoja tifoja ja yleisömäärät ovat paljon alhaisempia kuin Ruotsin?

Yhtään suomalaista tifoa näkemättä voisin sanoa, että vedä vittu päähäsi. Sillä ei ole mitään väliä minkälaisia ne ovat, kunhan ovat. Tuo on sitä paljon puhuttua futiskulttuurin eteenpäin viemistä, että kitistään Äänternetissä suomalaisen futiskulttuurin olevan paskaa, tifojen olevan paskoja, katsojamäärien pieniä, ja arvatenkin kitisijä on tässäkin tapauksessa joku vitun luuseri joka ei ole koskaan käynyt katsomassa Suomifutista tai osallistunut yhteenkään suomalaiseen tifoon.

Tälläsissä ketjunavauksissa kakkosen ja ykkösen ero näyttäytyy räikeimmillään. Painu sinne Ruotsiin katsomaan potkupalloa ja tifoja, jos täkäläiset eivät kelpaa.

uhh

[Nybergin poika]

Eli otetaas uudestaan. Kai näitä perustamisvuosiakin vertailemalla voi nähdä - että perinteet ovat Ruotsissa aikalailla eri luokkaa kuin Suomessa.

NYKYISET VEIKKAUSLIIGAJOUKKUEET/PERUSTAMISVUOSI

HJK 1907
IFK MARIEHAMN 1919
TPS 1922
KUPS 1923
VPS 1924
HAKA 1934
MYPA 1947
FC HONKA 1957
JARO 1965
INTER TURKU 1993
FC LAHTI 1996
TAMPERE UNITED 1998
FC KOOTEEPEE 2000 (1927)

NYKYISET ALLSVENSKANIN JOUKKUEET/PERUSTAMISVUOSI


Gefle IF 1882
Örgryte IS 1887
AIK 1891
Djurgårdens IF 1891
GAIS 1894
Hammarby IF 1897
IFK Göteborg 1904
IF Elfsborg 1904
Helsingborgs IF 1907
Malmö FF 1910
Kalmar FF  1910 (1927)
Halmstads BK 1914
Östers IF 1930
BK Häcken 1940

edit. korjattu vuosiluku

[Dieter Bohlen]

Eikös Ruotsissa oltu aika lailla samassa tilanteessa kuin Suomessakin vielä tuossa 80-luvulla? Sen jälkeen ollaan oltu vakiovieras MM- ja EM-kisoissa, mitalikin saavutettu ja ollaan saatu nämä Larssonit, Zlatanit, Freddiet ja muut ulkomaille. Lisäksi seurojen perustamisvuosissa pitäisi ottaa huomioon, että ei ne välttämättä ole aina olleet jalkapalloseuroja. Esim. Saksassa on paljon muista lajeista lähteneitä seuroja, jotka myöhemmin ovat laajentaneet jalkapallosiipeen asti.

[Thouni]

Suomessa vaan tunnutaan menevän aika hitaasti eteenpäin ainakin katsojamäärissä. Ruotsissahan katsojakeskiarvot on noussu melkein 1000 katsojalla per.vuosi, mutta Suomessa taas katsojakeskiarvot nousee parilla sadalla kaudessa, jos nousee. Mutta eteenpäin ollaan silti menossa ;D. Jos Suomi nyt vaikka pääsis seuraaviin EM-kisoihin niin sehän olis selvää, että silloin katsojamäärät nousis selvästi.

[Ior Bock]

Eikös honkakin ole alunperin perustettu 1957

Olihan Suomessakin noita perinteisiä seuroja niinkuin Tpv1930-1940(en muista tarkkaan) puhumattakaan Reippaasta 1897(joskus 1800-luvun puolella kuiteski) mutta sitten tulivat "kansainvälisyys" ja "eteenpäin meno" ja perustettiin kaiken maailma äfceet ja uniittedit. Siis siksi niille :keskari:

edit: onkos Suomessa paljon noita 1800-luvun puolella perustettuja seuroja(Ponnistus 1887)

[Game]

Mutta eteenpäin ollaan silti menossa ;D. Jos Suomi nyt vaikka pääsis seuraaviin EM-kisoihin niin sehän olis selvää, että silloin katsojamäärät nousis selvästi.

- Ei kyllä liikaa kannata kuitenkaan odottaa, että pääsy arvokisoihin nostaisi katsojamäärät kertaheitolla pilviin. Vaikka Suomi pelaisikin arvokisoissa, niin enpä usko, että suhtautuminen Veikkausliigaan kuitenkaan muuttuisi kovinkaan radikaalisti. Eiköhän harmittavan moni pitäisi Veikkausliigaa edelleen kuitenkin heikkotasoisena ja epäviihdyttävänä ja paikalle saapuisi korkeintaan ilmaislipulla ja pahimmassa tapauksessa vertaisi tasoa MM-peleihin. Tärkeää olisi, että ihmiset alkaisivat tuntea oman paikkakuntansa joukkueen omaksi ja tunteet olisivat toiminnassa mukana. Ruotsissa ollaan tässä asiassa menty jo ihan mukavasti eteenpäin. Ruotsissa liikkuu myös enemmän rahaa jalkapallon parissa. Fakta on se, että vaikka kuinka paljon panostettaisiin valmennukseen ja omiin kasvatteihin, niin kyllä se nykyaikana on aika pitkälti raha, joka tuota hommaa pyörittää. Rahalla on mahdollisuus pitää pelajat Suomessa ja myös hankkia tasokkaita pelaajia, mikä taas puolestaan nostaa viihdearvoa. Lisää vaan pitää houkutella tukijoita ja sponsoreita niin kyllä se Ruotsi saadaan vielä äkkiä kiinni.

[Nybergin poika]

Eikös honkakin ole alunperin perustettu 1957

Oikeassa olet. Korjattu

edit: onkos Suomessa paljon noita 1800-luvun puolella perustettuja seuroja(Ponnistus 1887)

http://www.slu.fi/slu-esittely/150_vuotta_hyvassa_seurassa/vanhimmat_seurat/
Suosituimpia lajeja ennen 1900-luvun alkua ampuminen, purjehdus, luistelu, mies- ja naisvoimistelu

[Ricky Rocket]

Mielestäni tuo arvokisamenestys olisi erittäin tärkeää.. Otetaan esimerkiksi vaikkapa curling.. Kuinka moni tiesi curlingista hölkäsen pöläystäkään ennen tuota Olympia-menestystä, jonka jälkeen syttyi valtaisa curling-buumi.. Halleja vaadittiin varmaankin jokaiseen kylään ja kaupunkiin.. Kyllä se vain niin on, että menestys synnyttyy buumeja (ja parhaimmissa tapauksissa kestävää kannatusta/kiinnostusta).. Esimerkkejähän riittää vaikka muille jakaa, kuten tuo juuri mainitsemani curling, sekä lordi, brömbrömräkä yms..

[Nybergin poika]

Gunnarit (Gren ja Nordahl) syntyivät noin 50 vuotta ennen Jari Litmasta.

edit. eikä tietenkään kahta ilman kolmatta: Nils Liedholm, niin saadaan koko Gre-No-Li kokoon

[Josef K.]

Ruotsi on jalkapallomaa, Suomi ei.

[terroristi]

Ruotsi on jalkapallomaa, Suomi ei.

Ei tuolla asenteella ainakaan :keskari:

[Rummenigge]

Eikös Ruotsissa oltu aika lailla samassa tilanteessa kuin Suomessakin vielä tuossa 80-luvulla? Sen jälkeen ollaan oltu vakiovieras MM- ja EM-kisoissa, mitalikin saavutettu ja ollaan saatu nämä Larssonit, Zlatanit, Freddiet ja muut ulkomaille. Lisäksi seurojen perustamisvuosissa pitäisi ottaa huomioon, että ei ne välttämättä ole aina olleet jalkapalloseuroja. Esim. Saksassa on paljon muista lajeista lähteneitä seuroja, jotka myöhemmin ovat laajentaneet jalkapallosiipeen asti.

Pikemminkin voi sanoa että Ruotsin jalkapallo oli aallonpohjassa 1980-luvulla. Maajoukkuetta ei näkynyt lopputurnauksissa kymmeneen vuoteen ja Allsvenskanin yleisömäärät putosivat 5000:n alle. Jälkimmäiseen vaikutti epäilemättä sekoilut ottelujärjestelmän kanssa, oli ties mitä loppusarjaa ja pudotuspeli - hirvitystä. Ruotsissa järjestetyt EM-kisat 1992 ja maajoukkueen saavuttama MM-pronssi 1994 olivat sitten jonkinlainen käännekohta, ja sen jälkeen homma on edennyt omalla painollaan.

Ja onhan Ruotsilla vaikka minkälaiset jalkapalloperinteet, joille nykyistä kukoistusta on voinut rakentaa. Ruotsi oli MM-finaalissa jo 1950-luvulla, oli Gre-No-Li:t sun muut aikansa supertähdet. Allsvenskan veti yli kymppitonnin katsojakeskiarvoja jo 1940-luvulla. Myöhemmin tuli menestystä myös eurokentillä, Malmö oli Euroopan Cupin finaalissa 1979 ja voittipa IFK Göteborg parikin kertaa UEFA-cupin seuraavalla vuosikymmenellä.

Mitä tulee seurojen perustamisvuoteen, melko nopeasti vanhimmatkin seurat ottivat jalkapallon ohjelmaansa. Esimerkiksi Örgryte on perustettu 1887 ja jalkapallotoiminta seurassa alkoi 1891. Voittivat ensimmäisen jaossa olleen Ruotsin jalkapallomestaruuden 1896. AIK aloitti jalkapallon 1896, GAIS 1897, Djurgården 1899 jne. Reilusti yli sata vuotta jalkapallotoimintaa saman seuran värien alla siis.

[Rummenigge]

edit: onkos Suomessa paljon noita 1800-luvun puolella perustettuja seuroja(Ponnistus 1887)

Ponnistus (1887) ja HIFK (1897) tulevat lähinnä mieleen. Jalkapalloa alettiin Suomessa järjestyneemmin pelata kuitenkin vasta vuosisadan vaihteen jälkeen. HIFK:n jalkapallotoiminta alkoi 1907-08, eli samoihin aikoihin kun Palloliitto perustettiin ja Suomen mestaruudesta alettiin pelata.

[Nybergin poika]

Pikemminkin voi sanoa että Ruotsin jalkapallo oli aallonpohjassa 1980-luvulla. Maajoukkuetta ei näkynyt lopputurnauksissa kymmeneen vuoteen ja Allsvenskanin yleisömäärät putosivat 5000:n alle.

Aallonpohjassa? Maajoukkueen osalta Labanin ja Nordinin johdolla ei toki lopputurnauspaikkoja tullut, mutta seurajoukkueiden osalta tilanne oli tietenkin toinen. IFK Göteborgin sensaatiomaiset esiintymiset 1982 ja 1987! Eikä tietenkään pidä unohtaa, että 80-luvulla monet tulevat kansainväliset tähdet tekivät läpimurtonsa pääsarjassa.
1980-luvun yleisökato on monesti pistetty Roy Hodgsonin  ja Bob Houghtonin piikkiin, joiden syytetään tappaneen ruotsalaiseen "lirande fotbolliin" ja tuoneen ruotsalaiseen jalkapalloon brittiläisen ulottuvuuden ja tylsyyden elementin.

[Alarcon]

Onko sinusta Ruotsin ja Suomen liigatason välinen ero...

...50-vuotta 

[100%]

Meidän pitää forumisteina edistää Suomen futiskulttuuria

[Nybergin poika]

Onko sinusta Ruotsin ja Suomen liigatason välinen ero...

...50-vuotta 

Jos viittasit minun kirjoitukseen tuolla yllä niin, ei ole. Kun totesin 50 vuotta erottavan Gre-No-Li:n ja Litmasen, niin se ei viittaa liigatason eroon, vaan vain ja ainoastaan siihen, että kansainvälinen menestys, joka voidaan profiloida näihin pelaajiin (tai vaihtoehtoisesti joukkueisiin) on omiaan edistämään jalkapallokulttuuria. Liigatason eroista en itse ainakaan ole kommentoinut.

Jokainen joka on kokenut kuninkaan loistokkuuden ja menestyksen tietää millainen vaikutus sillä on jalkapallokulttuurin kehittymiselle. Se, että Ruotsilla on näitä kansainvälisisesti menestyneitä pelaajia ollut jo paljon aiemmin on tietenkin ruokkinut koko länsinaapurin jalkapalloilua. Tämä näkyy asennoitumisessa lajiin ja jalkapallon arvostuksessa.

[Alka Seltzer]

Vain Suomessa - Koska Suomessa?

[Nybergin poika]

Otetaas vielä yksi tilasto, jota yritin koota. Tietäväiset voivat varmaan lisätä/korjailla asioita.
Suomalaiset ja ruotsalaiset seurajoukkueet ovat kohdanneet toisensa eurokentillä 20 kertaa (sis. kaksivaiheiset ottelut). Näistä peleistä suomalaiset joukkueet ovat onnistuneet voittamaan kaksi ja pelaamaan kolme kertaa tasan. Maaliero on ruotsalaisille joukkueille 46-18. Vain kerran on ottelupareista suomalainen joukkue jatkanut seuraavalle kierrokselle.

Ottelut:

Mestareiden Cup
60/61 Karsintavaihe
HIFK-IFK Malmo 1-3 1-2
74/75 Toinen kierros
HJK-Åtvidabergs FF 0-3 0-1

Cupvoittajien Cup
74/75
Reipas-Malmö FF 0-0 1-3
83/84
Haka-Hammarby IF 2-1 1-1

UEFA Cup
76/77 Ensimmäinen kierros
KuPS-Östers IF 3-2 0-2
79/80 Ensimmäinen kierros
KPT-Malmö FF 1-2, 0-2
81/82 Ensimmäinen kierros
Haka-IFK Göteborg 2-3 0-4
01/02 Karsintakierros
MyPa-Helsingborg 1-3 1-2

Intertoto
1995 Lohkovaihe
Norrköping-HJK 1-1

1997 Lohkovaihe
Halmstad-TPS 6-1

2006 Toinen kierros
TamU-Kalmar FF 1-2 1-3

[Landser]

Ruotsi on jalkapallomaa, Suomi ei.

Tollasella asenteella Suomen fanikulttuuri ei varsinkaan tule nousemaan. Suomen futis on vähintäänkin yhtä hyvän tasoista, kuin Ruotsinkin. Esim. Suomi on huomattavasti parempi kiekkomaa kuin Saksa, mutta fanien käyttäytymistä katsomalla voisi luulla toisin.

Suomalaisten luonteeseen ei oikein tunnu käyvän kunnon tuuletus ja huutaminen (lue= joukkueen kannattaminen), vaan kaikki tuntuvat istuvan kädet ristissä kuten kirkossa. Liekö tämä sitten kukkahattutätien aikaansaannosta vai mitä? Suomalaiset, niin futis- kuin lätkäfanitkin tarvitsevat ns. kanssakumppaneita "räyhäämään", niin kyllä sitten katsomoonkin ääntä saadaan. Myös katsojaluvut pitäisi saada huomattavasti korkeammalle tasolle, kuin mitä ne nyt on.