Ehdotuksia Veikkausliigan kehittämiseksi?

[Il Bimbo d´Oro]

Veikkausliigan tarvitaan ehdottomasti lisää joukkueita. Tämä nykyinen kolminkertainen sarja on ihan perseestä. 16 joukkuetta voisi olla sopiva määrä, saataisiin tarpeeksi pelejä ja lisää liigapaikkakuntia, ainakin Tampere ja Oulu pitäisi saada liigakartalle. Sitten kaksi joukkuetta voisi aina pudota ja kaksi nousta niin tulisi enemmän vaihtuvuutta liigajoukkueisiin ja sitä kautta mielenkiintoa lisää. Myös Ykköseen tulisi laittaa lisää joukkueita.

[HÄI]

Veikkausliigan tarvitaan ehdottomasti lisää joukkueita. Tämä nykyinen kolminkertainen sarja on ihan perseestä. 16 joukkuetta voisi olla sopiva määrä, saataisiin tarpeeksi pelejä ja lisää liigapaikkakuntia, ainakin Tampere ja Oulu pitäisi saada liigakartalle. Sitten kaksi joukkuetta voisi aina pudota ja kaksi nousta niin tulisi enemmän vaihtuvuutta liigajoukkueisiin ja sitä kautta mielenkiintoa lisää. Myös Ykköseen tulisi laittaa lisää joukkueita.

Perusteletko vielä muutenkin kuin "olisi kivaa"? Suuri osa Kakkosen nousukandidaateistakaan ei ole valmis Ykköseen taloudellisesti.

[radics]

Ei riitä Suomessa fyrkat 16 liigajengille. Jos siihen mennään, taso laskee väistämättömästi. Tuntuu ettei fyrkat riitä edes 12 jengille. Olosuhteet pitäis ehdottomasti saada paremmiksi. Kymmenen jengiä voisi siihen pystyä.

Sitä paitsi parempi tasoinen Liiga vaatii myös kovatasoisen Ykkösen. Jos Liigassa olisi 16 jengi, putoisi myös Ykkösen taso. On parempi että Ykkösen kärkijengit ovat liigatasoa kuin että Liigan häntäpää on Ykkösen tasoa.

[Vlad Kepes]

Ei riitä Suomessa fyrkat 16 liigajengille. Jos siihen mennään, taso laskee väistämättömästi. Tuntuu ettei fyrkat riitä edes 12 jengille. Olosuhteet pitäis ehdottomasti saada paremmiksi. Kymmenen jengiä voisi siihen pystyä.

Sitä paitsi parempi tasoinen Liiga vaatii myös kovatasoisen Ykkösen. Jos Liigassa olisi 16 jengi, putoisi myös Ykkösen taso. On parempi että Ykkösen kärkijengit ovat liigatasoa kuin että Liigan häntäpää on Ykkösen tasoa.

Jos liigassa on 12 joukkuetta, ykkösen kärkiporukat ovat lähellä liigatasoa.
Jos liigassa on 6 joukkuetta, ykkösen kärkiporukat ovat lähellä liigatasoa.
Jos liigassa on 30 joukkuetta, ykkösen kärkiporukat ovat lähellä liigatasoa.
Jos liigassa on 90 joukkuetta, ykkösen kärkiporukat ovat lähellä liigatasoa.

[HÄI]

On parempi että Ykkösen kärkijengit ovat liigatasoa kuin että Liigan häntäpää on Ykkösen tasoa.

Eivätkö nämä ole pohjimmiltaan sama asia Tai jos oletuksena on, että Ykkösestä noustaan suoraan mitalikamppailuihin, ja että Liigasta putoaja on aina 75% varma takaisin nousija, niin ei tuossakaan nyt ihan täydellistä logiikkaa ole.

[ginikettu]

Ei riitä Suomessa fyrkat 16 liigajengille. Jos siihen mennään, taso laskee väistämättömästi. Tuntuu ettei fyrkat riitä edes 12 jengille. Olosuhteet pitäis ehdottomasti saada paremmiksi. Kymmenen jengiä voisi siihen pystyä.

Tuohan on sikäli mielenkiintoista, että koskaan ei riitä fyrkat kaikille, mutta ennemminkin vaikuttaisi, että olisi suhteellisen "vakiot" (esim. isoimmalle 2m ja pienimmälle 250k riippumatta oliko 10 vai 16 jengiä) nuo mitä eri sarjatasojengeille riittää fyrkkaa oli niitä 10 tai 16. Ei fyrkkaa heitetä suomifutikselle tasaisesti vaan ennemminkin (mutulla stetson harrison arvioita) suurin yksittäinen tekijä on sarjataso ja sitten menestys sarjatasolla. Eli toki parilla ykkösen kärkijengillä tulee olemaan enemmän budjetissa kuin veikkausliigan heittopusseilla ja isommalla sarjalla nuo voitaisiin vaihtaa vuosittain . Ennemminkin riittääkö pelaajat suomessa laajempaan veikkausliigaan.

[Grorudil]

Norja, väkiluku 5,0 miljoonaa, 16 joukkueen liiga.

Norjassa toki monet haluaisivat supistaa liigaa, ja jopa Norjan palloliiton erityinen työryhmä oli sitä mieltä, että 12 joukkueen sarja olisi kaikkein paras siellä. Joten voi olla että kaudella 2015 liigaa on jo supistettu. Sori Ot.

Tarkoittaisko muuten Norjan tilanne toteutuessaan myös siirtymistä talvisarjaan? Edellytkset siihen siellä ainakin on ja harppaus esim. Tanskan malliin ei olisi kovinkaan suuri. Jo nyt sarjakaudet on lähes yhtä pitkät. Parin viikon venytys molemmistä päistä.

Ei käsittääkseni tarkoittaisi vaan kesäsarjana jatkaisivat. Mutta supistaminenkin on vielä päättämättä. Viime vuonna siitä oli enemmän puhetta. Tällä kaudella en ole keskusteluun juurikaan törmännyt.

[HuonoKunto]

Toki Norjassa tilanne ei vastaa Suomea mm. siksi, että esimerkiksi katsojamaksimit on moninpaikoin jo saavutettu ja liigan tasoa täytyy jollain muulla konstilla saada nostettua.

Suomessa jalkapallon suosiota kai täytyy ensin nostaa aika roimasti, jotta voidaan verrata tilanteita.

[HuonoKunto]

Tarkoittaisko muuten Norjan tilanne toteutuessaan myös siirtymistä talvisarjaan? Edellytkset siihen siellä ainakin on ja harppaus esim. Tanskan malliin ei olisi kovinkaan suuri. Jo nyt sarjakaudet on lähes yhtä pitkät. Parin viikon venytys molemmistä päistä.

[Pelle-Wermanni]

Ei riitä Suomessa fyrkat 16 liigajengille.

Riittää. Suurin osa seurojen sponsorirahoista tulee paikallisilta tukijoilta. Rovaniemi ei saa Tampereen rahoja, eikä Jyväskylä Porin tai Seinäjoki Kotkan. Toisaalta liigajengi kerää enemmän rahaa kuin ykkösen jengi.

16 liigajengiä kerää suomifutiksen kehittymiseen enemmän rahaa kuin 12 liigajengiä plus 4 ykkösen jengiä.

[Professor Costello]

Riittää. Suurin osa seurojen sponsorirahoista tulee paikallisilta tukijoilta. Rovaniemi ei saa Tampereen rahoja, eikä Jyväskylä Porin tai Seinäjoki Kotkan. Toisaalta liigajengi kerää enemmän rahaa kuin ykkösen jengi.

16 liigajengiä kerää suomifutiksen kehittymiseen enemmän rahaa kuin 12 liigajengiä plus 4 ykkösen jengiä.

Juuri näin. Itse kannatan 16 joukkueen ja 30 ottelun liigaa.

[HuonoKunto]

Riittää. Suurin osa seurojen sponsorirahoista tulee paikallisilta tukijoilta. Rovaniemi ei saa Tampereen rahoja, eikä Jyväskylä Porin tai Seinäjoki Kotkan. Toisaalta liigajengi kerää enemmän rahaa kuin ykkösen jengi.

16 liigajengiä kerää suomifutiksen kehittymiseen enemmän rahaa kuin 12 liigajengiä plus 4 ykkösen jengiä.

Juuri näin.

[yyber]

Ikiliikkuja on keksitty ja se on keskustelu tämän aiheen ympärillä.

[Ben Sherman]

16 liigajengiä kerää suomifutiksen kehittymiseen enemmän rahaa kuin 12 liigajengiä plus 4 ykkösen jengiä.

Tässä olennainen.

[Piet Keizer]

Jos menestystä Euroopassa ei tule, ei tule rahaakaan. Siinä ei auta sarjan laajentaminen.

Jo 14 joukkueen liiga oli vitsi vapaamatkustajineen.

[Pelle-Wermanni]

Jo 14 joukkueen liiga oli vitsi vapaamatkustajineen.

Tarkoitatko kenties 14 joukkueen liigaan nousseita Honkaa, Vepsua, IFK Mariehamnia tai JJK:a, vai 14 joukkueen liigasta useimmin pudonneita RoPS:a ja KuPS:a?

[pyry]

16 liigajengiä kerää suomifutiksen kehittymiseen enemmän rahaa kuin 12 liigajengiä plus 4 ykkösen jengiä.

Hyvin kiteytetty.

[Pelle-Wermanni]

Jo 14 joukkueen liiga oli vitsi vapaamatkustajineen.

Sarjan sisäistä tasoeroa kuvaava variaatiokerroin* on 12-joukkueisilla veikkausliigakausilla ollut keskimäärin 30,5 % ja 14-joukkueisilla kausilla 30,5 %. Ero nähdään, jos mennään prosentin sadasosiin, sillä tarkemmat luvut ovat 30,54 vs. 30,49 %. Vitsien suhteen mennään joskus aika ohuella rajalla näköjään

*joukkueiden kauden aikana keräämän pistesaldon (per ottelu) keskihajonta jaettuna keskiarvolla

[pyry]

Tasoerot liigan sisällä ovat tosiaan olleet pieniä joukkuemäärästä riippumatta ja tilastohistorian valossa tuo puhe "vapaa-matkustajista" on itse asiassa se vitsi. Suuremman joukkuemäärän miinuspuolia täytynee hakea liigan sijasta Ykkösestä, joka on viime vuosina mennyt kiistattomasti eteenpäin. Tämä kausi saattoi kuitenkin olla poikkeuksellinen myös nykysysteemin puitteissa, sillä (kuten monesti todettu) isosti panostaneista SJK:sta ja Hakasta toinen nousi ja toisella ei ole varaa panostaa ensi kaudella samalla tavalla. Nousijoiden ja JJK:n kontribuutio jää nähtäväksi.

[Pelle-Wermanni]

Ohessa nyt vielä sitä tilastohistoriaa kaikille, jos kiinnostaa

Tässä taulukossa kaikkien tähän mennessä pelattujen liigakausien (1990-2012) tiedot (P/O = pisteet per ottelu). Kauden 1990 osalta tiedot muutettu vastaamaan nykymallia, jossa voitosta saa 3 pistettä. Jatkolohkollisilta kausilta (1993, 1996, 1999, 2002) huomioitu vain 22 kierroksen alkusarja.

Kausi	Joukkuemäärä	P/O, max	P/O, ka	P/O, min	P/O, kh	Variaatiokerroin (keskihajonta/keskiarvo)
2012	12	1.94	1.40	0.97	0.30	22%
2011	12	2.45	1.36	0.70	0.46	34%
2010	14	2.00	1.38	1.00	0.31	22%
2009	14	2.00	1.36	0.62	0.44	32%
2008	14	2.08	1.38	0.31	0.49	36%
2007	14	2.08	1.35	0.85	0.35	26%
2006	13	2.13	1.40	0.79	0.41	29%
2005	14	2.15	1.37	0.62	0.51	37%
2004	14	2.27	1.37	0.62	0.46	33%
2003	14	2.19	1.38	0.69	0.43	31%
2002	12	2.18	1.36	0.73	0.46	34%
2001	12	2.06	1.38	0.73	0.45	33%
2000	12	2.00	1.37	0.67	0.44	32%
1999	12	2.27	1.37	0.36	0.51	37%
1998	10	1.78	1.31	0.78	0.32	24%
1997	10	2.15	1.35	0.96	0.37	28%
1996	12	1.68	1.38	0.73	0.29	21%
1995	14	2.27	1.39	0.81	0.45	32%
1994	14	2.00	1.38	0.77	0.34	24%
1993	12	1.86	1.40	0.59	0.40	28%
1992	12	2.00	1.40	0.94	0.40	29%
1991	12	1.79	1.36	0.24	0.43	32%
1990	12	2.14	1.34	0.45	0.46	34%

Kun nuo lyödään kuvaajaan, jonka x-akselille laitetaan joukkuemäärä ja y-akselille sarjan sisäistä tasoeroa kuvaava variaatiokerroin, saadaan toki regressiosuoralle positiivinen kulmakerroin, mutta R2-arvoksi tulee lähes 0 (tarkemmin 0,034) eli tilastohistorian perusteella liigan sisäisellä tasoerolla ei ole suoraa korrelaatiota liigan joukkuemäärään:

[petteri72]

Ei riitä Suomessa fyrkat 16 liigajengille. Jos siihen mennään, taso laskee väistämättömästi. Tuntuu ettei fyrkat riitä edes 12 jengille. Olosuhteet pitäis ehdottomasti saada paremmiksi. Kymmenen jengiä voisi siihen pystyä.

Jalkapallon sponsorirahavirroilla ei tavoitella valtakunnallista näkyvyyttä kuin ehkä HJK:n osalta. Perusluonteeltaan jalkapallon rahavirrat ovat tällä hetkellä pääosin paikallisia.

Otetaan vaikka esimerkki Jarosta ja sieltä yksi satunnainen pienempi sponsori eli Relino pipe. http://www.relino.fi/ Kuinka moni uskoo että tuollainen pk-yritys sponsoroi jalkapalloa jos joukkue ei ole kotipaikkakunnalta.

Tuollaisista pienistä puroista koostuu suuri osa valtapallon rahavirroista. Jos alueella ei ole Veikkausliigatason tarjontaa nuo rahat jäävät vaan jalkapalloon pääosin tulematta. Lisäämällä joukkueiden määrää 16 jengiin, saadaan jalkapalloon lisää tuloja uusilta alueilta.

Mitä laajennuksen vaikutukseen Veikkausliigan tasoon tulee, en usko sillä olevan siihen merkittävää vaikutusta. Lisärahalla tulee sen verran "ammattipelaajan" paikkoja auki, että osa pelaajista vaan pysyy jalkapallon piirissä pitempään. Veikkausliiga on HJK:n takana erittäin tasainen sarja eikä laajennus sitä rajusti muuta. Yksittäisiä heittopusseja toki aina silloin tällöin liigaan nousee vähän helpommin.

Toisaalta laajennus antaa ylemmän keskitason joukkueille paremmat mahdollisuudet toimia pitkäjänteisesti kun  putoamispeikko ja sen mukana talouden potentiaalinen romahdus on kauempana. Kannattaa huomioida, että tämän hetken kaksi viimeistä joukkuetta eli Inter ja JJK olivat ennen kauden alkua mitalispekulaatioissa mukana. Minusta esimerkiksi kahden kauden putoajat eli Haka ja JJK ovat vaan"turhan hyviä" putoamaan liigasta.

[J. Soini]

Suomalaisen jalkapallon ratkaiseva tekijä on junioritoiminnan laatu, ei joukkuemäärä Veikkausliigassa.
Itse en kuitenkaan kannata Veikkausliigan laajentamista.

Tällä hetkellä Veikkausliigan kärjessä olevat HJK ja FC Honka ovat ainakin poikien maajoukkuepelaajien määrällä mitattuna myös kaksi eniten maajoukkuepelaajia kasvattanutta seuraa. Veikkausliigassa on kuitenkin monta seuraa, joiden pelaajakasvatus on varsin vaatimattomalla tasolla.

Jos me haluamme laadukkaampaa suomalaista jalkapalloa, me tarvitsemme laaja-alaisesti laadukkaasti toimivia seuroja. Yksikään suomalainen seura ei varmasti täytä kovin tiukkoja kriteereitä, mutta seuraavat seurat ovat ainakin viime vuosina selvästi parantaneet junioritoimintansa laatua: SJK, Ilves, VPS, FC Jazz, FC Espoo, KuPS, VJS, PKKU jne. SJK tosin nousi Veikkausliigaan aikamoisella muukalaislegioonalla, mutta seura on myös panostanut junioritoimintaansa.

Oma lukunsa on tietysti KäPa (en ole mitenkään KäPan toiminnassa mukana). Jos mukaan lasketaan juuri valitun 99-ikäryhmän (99-maajoukkue http://www.palloliitto.fi/uutiset/maajoukkueet/u15-nuorten-olympiakarsintaan-nimetty) pelaajat, käpalaisia on ollut tänä vuonna eri-ikäisten poikien maajoukkueissa 11, mikä on kolmanneksi suurin määrä HJK:n (31 pelaajaa) ja Hongan (13) jälkeen.

Alla loppujen ikäluokkien maajoukkuepelaajat ja heidän seuransa. SPL ei aina pidä pelaajalistoja täysin ajan tasalla, mutta listat ovat kuitenkin suurin piirtein oikeassa.


1998: http://www.palloliitto.fi/maajoukkueet/u15-1998/u15-1998-maajoukkue
1997: http://www.palloliitto.fi/maajoukkueet/u15-1997/u15-1997-maajoukkue
1996: http://www.palloliitto.fi/node/665/u18-1996-maajoukkue
1995: http://www.palloliitto.fi/node/620/u17-1995-pelaajat/u18-1995-maajoukkue-2013
1994: http://www.palloliitto.fi/maajoukkueet/u18-1994/u18-1994-maajoukkue

Tällä hetkellä Suomessa ei yksinkertaisesti ole riittävästi hyviä pelaajia 16 joukkueen Veikkausliigaan. Kuten niin moni on täällä jo huomauttanut, laajennus vesittäisi tänä vuonna ennätyksellisen mielenkiintoisen Ykkösen. Klubin ylivoima Veikkausliigassa kasvaisi todennäköisesti entisestään. Parhaiden seurojen mahdollisuudet menestyä edes hiukan paremmin eurokentillä eivät myöskään paranisi.

[Pelle-Wermanni]

Tällä hetkellä Suomessa ei yksinkertaisesti ole riittävästi hyviä pelaajia 16 joukkueen Veikkausliigaan.

Ei tietenkään, kun vain 12 joukkueella on riittävästi liikevaihtoa satojen tuhansien henkilöstömenoihin.

Kuten niin moni on täällä jo huomauttanut, laajennus vesittäisi tänä vuonna ennätyksellisen mielenkiintoisen Ykkösen.

SJK:n nousu ja Hakan talousvaikeudet todennäköisesti jo vesittivät sen. Seurat eivät pysty Ykkösessä kasvattamaan liikevaihtoja sellaiselle tasolle, että niillä olisi mahdollisuus pitkäjänteiseen kehittymiseen. Ideaalimaailmassa asiat paranevat tekemällä asiat oikein. Reaalimaailmassa asioiden tekemiseen tarvitaan taloudelliset edellytykset.

Parhaiden seurojen mahdollisuudet menestyä edes hiukan paremmin eurokentillä eivät myöskään paranisi.

Liigan tilastohistorian perusteella liigan joukkuemäärällä ei ole suoraa korrelaatiota liigan sisäiseen tasoeroon, joten mikään ei muuttuisi. Liigan taso on suoraan sidonnainen liigassa olevien joukkueiden liikevaihtoon. Liigassa on aina keskimärin suuremmat liikevaihdot kuin Ykkösessä ja liigan joukkueet ovat aina keskimäärin parempia kuin Ykkösen joukkueet.

[Thalian]

SJK:n nousu ja Hakan talousvaikeudet todennäköisesti jo vesittivät sen. Seurat eivät pysty Ykkösessä kasvattamaan liikevaihtoja sellaiselle tasolle, että niillä olisi mahdollisuus pitkäjänteiseen kehittymiseen. Ideaalimaailmassa asiat paranevat tekemällä asiat oikein. Reaalimaailmassa asioiden tekemiseen tarvitaan taloudelliset edellytykset.

Mitä tahansa joukkuemäärien kanssa tehdäänkin tulevaisuudessa, niin sen verran kyllä pitää odottaa, että katsotaan, millaiseksi ykkönen muodostuu ensi kaudeksi. Nyt on kuitenkin nähty historiallisen hyvätasoinen ykkönen ja sitä tosiasiaa ei voida ohittaa sillä, että sanotaan asian olevan väliaikainen tila. Se voi olla vain väliaikaista, mutta on kyllä kaikkien kannalta reilua katsoa ensi kausi, jotta voimme varmsti sanoa, onko kyseessä väliaikainen anomalia vaikko pysyvämpi suuntaus.

[Pelle-Wermanni]

Mitä tahansa joukkuemäärien kanssa tehdäänkin tulevaisuudessa, niin sen verran kyllä pitää odottaa, että katsotaan, millaiseksi ykkönen muodostuu ensi kaudeksi. Nyt on kuitenkin nähty historiallisen hyvätasoinen ykkönen ja sitä tosiasiaa ei voida ohittaa sillä, että sanotaan asian olevan väliaikainen tila. Se voi olla vain väliaikaista, mutta on kyllä kaikkien kannalta reilua katsoa ensi kausi, jotta voimme varmsti sanoa, onko kyseessä väliaikainen anomalia vaikko pysyvämpi suuntaus.

Ei subjektiivisilla mittareilla kuten "taso oli historiallisen hyvä" pidä tehdä päätöksiä. Liikevaihto on paras mittari kertomaan joukkueiden kehittymismahdollisuudesta ja tulevasta tasosta. Ykkösessä seurojen liikevaihdot eivät mahdollista 400 000 - 600 000 tuhannen euron henkilöstömenoja, mikä on edellytys futisjoukkueen ammattimaiselle ja pitkäjänteiselle toiminnalle.

Suomessa futiksen asema on sellainen, että se liikevaihtojen kannalta merkittävin raja on juuri liigan ja ykkösen välillä. Ilman helvetin suuria muutoksia suomalaisessa futiskulttuurissa ja yhteiskunnassa Ykkösen seurojen liikevaihtojen riittämättömyys on pysyvä tila. Ei ole mitään järkeä minimoida elinkelpoisten seurojen määrää pitämällä liigaa liian pienenä.