Ehdotuksia Veikkausliigan kehittämiseksi?

[BrDead]

Tietysti seurojen määrästä keskusteleminen on helpompaa, jos juuri mitään todellista kompetenssia futiskeskusteluun ei ole. Veikkausliigan hallituksen pj. Lasse Lehtinen on esimerkiksi Sauli Niinistöön verrattuna jalkapallotietämykseltään Pep Guardiola, mutta nyt puhutaankin apukoulun priimus -tasosta. En halua olla ikärasisti, mutta jotenkin tuntuu, että suurten ikäluokkien ja vähän sitä nuorempienkien osalta voi seura- ja järjestöjohtamisen osalta heittää kaiken toivon...

Mikään ei tule muuttumaan ennen kuin 80-luvulla syntyneet ovat vallan kahvassa Palloliiton elimissä.

[zekki]

Tuskin missään maassa koko maailmassa on viimeisten 30 vuoden aikana muutettu sarjajärjestelmiä yhtä useasti kuin Suomessa. Jos se olisi se ihmeitä tekevä keino, Suomi olisi varmasti huomattavasti kovempi futismaa kuin mitä se nyt on.

Suomalainen futis voi nousta paremmalle tasolle ainoastaan nykyistä laadukkaammalla juniorityöllä. Näihin talkoisiin tarvitaan niin Veikkausliigan, Ykkösen, Kakkosen kuin kaikkien muidenkin sarjatasojen seuroja. Tällä hetkellä valtaosa jopa Veikkausliigankin seuroista pyörittää laadultaan aika vaatimatonta junioritoimintaa. Meillä on jopa Kakkosessa seuroja, joiden juniorityön laatu päihittää useimmat Veikkausliigaseurat.

Tietysti seurojen määrästä keskusteleminen on helpompaa, jos juuri mitään todellista kompetenssia futiskeskusteluun ei ole. Veikkausliigan hallituksen pj. Lasse Lehtinen on esimerkiksi Sauli Niinistöön verrattuna jalkapallotietämykseltään Pep Guardiola, mutta nyt puhutaankin apukoulun priimus -tasosta. En halua olla ikärasisti, mutta jotenkin tuntuu, että suurten ikäluokkien ja vähän sitä nuorempienkien osalta voi seura- ja järjestöjohtamisen osalta heittää kaiken toivon...

Muutosvauhti kertoo lähinnä siitä, että tekemisessä on juututtu saman asian säätöön. Ja tahti jatkuu.

Juniorityö on tärkeä asia, mutta aika kapea on näkökulma, jos sen varaan kehittäminen jää. Seurajohtajien pitäisi ihan oikeasti miettiä vaihtoehtoja.
Ruotsissa päädyttiin vuonna 1928 siihen, että ykköstasojen seurat perustivat oman huippufutiksen yhdistyksen, http://www.svenskelitfotboll.se/om-sef/  . Syynä se, että paikallisen Palloliiton työ oli harrastus- ja maajoukkuekeskeistä, eikä palvellut heitä. Norjalaisetkin on näissä asioissa terävöityneet.

Suomessa kaikki on sulassa sekasotkussa. Liigan johdon pitäisi olla jatkuvalla roadshowlla tukemassa seurojen sponsorien hankintaa, vaikuttamassa kunnissa huippufutiksen olosuhteiden parantamiseen ja hakemassa maailmalta vaikutteita nimenomaan seura-/liigatoiminan kehittämiseen. Kuinka moni enää uskoo siihen, että nykymenolla jotain muutosta tapahtuu! Ei Palloliitolla ole tälle ammattipuolelle kovin suurta intressiä.

[JanDeGoe]

Juniorityö on tärkeä asia, mutta aika kapea on näkökulma, jos sen varaan kehittäminen jää.

Eiköhän se ole juuri juniorityö, joka on MÄTÄ Suomessa. Mitä tapahtuisi jos siihen panostettaisiin? Alla olevat miehet kuvattuna vuonna 2002. Nämä miehet veivät Belgian kisoihin.

[drone]

Tietysti seurojen määrästä keskusteleminen on helpompaa, jos juuri mitään todellista kompetenssia futiskeskusteluun ei ole.

J. Soinilta kylmää asiaa. Tässä on suomalaisen futiskeskustelun iso ongelma: todellisen asiantuntemuksen ja arvovallan puute.
Kenelläkään suomalaisella ei ole vielä sellaisia näyttöjä, että voisi oikeasti sanoa jotain painavaa, jota muut kuuntelisivat.
Sami Hyypiästä ehkä aikanaan kasvaa sellainen, samoin päävalmentajasta, joka luotsaa Suomen onnistuneesti arvokisoihin ja pitää huolen siitä, että Suomi ei jää kisoissa lohkon heittopussiksi. (Hyypiä?)

Arvovalta tahtoo olla enimmäkseen Suomen rajojen ulkopuolella, mutta konsulttiavun pyytäminen rajojen ulkopuolelta Veikkausliigaa koskeviin kysymyksiin tuskin olisi toimivin ratkaisu, koska kuinka ulkopuolinen voisi todella tuntea suomalaisen jalkapalloilun haasteet?

Siksi tämä keskustelu menee jälleen kerran kissanhännän vedoksi ja liirumlaarumiksi.

[zekki]

Eiköhän se ole juuri juniorityö, joka on MÄTÄ Suomessa. Mitä tapahtuisi jos siihen panostettaisiin? Alla olevat miehet kuvattuna vuonna 2002. Nämä miehet veivät Belgian kisoihin.

En vähättele hetkeäkään juniorityötä, mutta tämän topikin aihe on Veikkausliigan kehittäminen. En tunne Belgian liigaa. Varmasti sieltäkin olisi opittavaa vaikkei näistä Belgian huipusta moni siellä taida pelatakaan. Näin se käy Suomessakin vaikka kuinka hyvä Veikkausliiga olisi. Parhaat pelaajat lähtee ulkomaille.

Siitä ole samaa mieltä edellä kommentoineiden kanssa, että muutokset vievät aikaa. Voi olla että tarvitaan tämän vuosituhannen puolella syntyneitä johtajia, ennenkuin muutosta tulee. Vaikka ottaisi viidenkymmenen vuoden perspektiivin mitään nopeita kehityshyppäyksiä ei liigamme tasossa ole ollut.  Suomi on pysytellyt suunnilleen samalla tasolla. Kaikkialla muuallakin kehittyy. Pienin muutoksin siis mennään.

[robbeni]

Osaltani haluan kehittää surkeaa Suomalaista jalkapalloa tekemällä ehdotuksen:

Laajennetaan Veikkausliiga VÄHINTÄÄN 16 joukkueen KAKSINkertaiseksi sarjaksi ja heitetään Ykkönen menemään ja laajennetaan 2-divaria vaikka nimeksi "Alueliiga" niinkuin monessa muussa maassa on regional liguet millä nimellä sitten onkin. Sitä alemmat voi jatkaa sitten 3-divarina tai piiriliigana tai mitä piirejä sitten huvittaisi nimittää. Veikkausliiga ja "Alueliiga" olisivat palloliiton alaisia, ammattimaisia sarjoja.

Tämä tehtäisiin niin, että päättyneen Ykkösen SJK, Haka ja/tai Ilves, AC Oulu, FC KooTeePee (ja pudonnut JJK toki) sopisi nätisti mukaan niin pelillisesti, kuin TÄRKEÄMPÄNÄ maantietellisesti. Loput ykkösen jengit "pudotettaisiin" 2-divariin, eli ehdottamaani "alueliigaan".

Hieman perusteluja: Perusjuju tässä on mielestäni kuivasti RAHA. Jalkapallo on suurlaji toisin kuin vaikka Lacrosse jossa voidaan päästä harrastelulla maailmanmestariksi. Suurlajia pyörittää vain ja vain RAHA, jos sitä ei ole, ei päästä huipulle vaikka mitä muuta löytyisi kaikki. Rahaa tuo vain ja ainoastaan volyymi. Viime vuosien höpötys jalkapallon tason nostamisesta tiivistämällä veikkausliigaa pienempään ryhmään on kulissimiesten valtataistelua omasta navasta, eikä Suomipallon tilasta. Tiivistäminen vain kaventaa olemassa olevaa TILAA=VOLYYMIA=NÄKYVYYTTÄ=RAHAA. Laajentaminen ei heikennä laatua, kuten jotkut hiekkalaatikkoviisaat väittävät - en väitä että se suoranaisesti parannakkaan lyhyellä tähtäimellä, vaan pitkällä tähtäimellä kyllä, koska laajentaminen tuo KATTAVUUTTA maantieteellisesti =VOLYYMIA=NÄKYVYYTTÄ=SPONSOREJA=RAHAA=RESURSSEJA valmennukseen ynnä muuhun mitä täällä foorumillakin milloinkin esitetään syypääksi suomipallon huonouteen.

Esimerkkejä on: katsokaas vaikka La Ligaa, jossa on joukkueita pilvin pimein, myös heittopusseja. On Barca ja Real, jotka jyräävät eri tasolla, kuten Suomessa HJK, mutta taitaa moni pikkukaupunki olla onnellinen kotimatsistaan Barcaa tai Realia vastaan.

Miksi Ykkönen pois ja "Alueliiga" tms. tilalle? Ykkönen on nykyään kuin Veikkausliigan pikkuveli ja sen tasoinen, että se väkisin kilpailee liigan kanssa resursseista, rahoista, sponsseista jne., mutta ai anna juuri mitään fudikselle. Minusta "alueliiga", josta on alueellisesti mahdollisuus nousta veikkausliigatasolle tekee monelle nälkää kehittyä eri tavalla kuin nykyinen kakkonen. Sitäpaitsi koska Suomi on laaja maa maantieteellisesti, "alueliiga" korjaa etäisyysongelmaa tehokkaasti Ykköseen verrattuna. Laajemmasta veikkausliigasta voisi laittaa putoamispeikon 4 huonoimmalle, ja neljästä alueliigavoittajasta suora nousu veikkausliigaan. Kehittymiselle pitää olla sekä porkkanaa (nousumahis) että keppiä (putoamispeikko).

Saa ampua vapaasti ideaa ja armotta

[zekki]

Arvovalta tahtoo olla enimmäkseen Suomen rajojen ulkopuolella, mutta konsulttiavun pyytäminen rajojen ulkopuolelta Veikkausliigaa koskeviin kysymyksiin tuskin olisi toimivin ratkaisu, koska kuinka ulkopuolinen voisi todella tuntea suomalaisen jalkapalloilun haasteet?

Kyllä ne vaikutteet tärkeitä ovat vaikka muutosvastarinta on futiksen kaltaisessa perinnelajissa kova. Hyvä esimerkki tästä oli JJK:n Vesalainen, joka tuli futiksen puolelle toisen lajin osaamista tuoden. Muutaman vuoden jaksoi puskea ja sitten oli yhden ihmisen takki tyhjä. Suomenkin futiksessa perinteiset tavat ja tottumukset ovat syvässä. Ne ovat suomalaisia perinteitä. Näin on meillä aina tehty - piste. Tällähän ei sinänsä ole mitään tekemistä menestyksen tai menestymättömyyden kanssa.

Kyllä Suomessakin seuratasolla voisi tapahtua Valavuori/Bisons ilmiö, jossa seura nousee melkein tyhjästä ihan huipullekin. Olihan Vesalainen/JJK hyvin lähellä tätä. JJK:ta saattoi verrata start-up yritykseen, joka ei sitten kuitenkaan ihan osannut kasvuaan hallita, eikä riittävän painavaa sijoittajakaan tullut lopussa hätiin.

Seuratasolla siis muutoksia voi odottaa. Liigan muutos onkin toinen asia. Tarvittaisiin ensin muutama moderni ja dynaaminen seura, joilla olisi painoarvoa laittaa muutos liikkeelle ja tietäisivät omasta kokemuksesta mitä menstykseen tarvitaan. Siksi kyse on pitkästä projektista.
 

[Thalian]

Käytännössä on aivan välttämätöntä, että Veikkausliigan alapuolella oleva divari on maanlaajuinen. Muuten tulee pian niitä vahinkoja, että joku Helsingin hassutteluporukka voittaa oman lohkonsa 30000 euron budjetilla ja liigassa on yksi aivan täysin turistijoukkue. Valtakunnallinen ykkönen rajoittaa noita hassuttelijoita, sillä ykkösessä on kuitenkin jo pelkästään matkakulujen takia oltava ihan oikea organisaatio taustalla.

[Myrsky]

En ainakaan muista tällaista ehdotusta nähneeni, joten heitetään lisää maustetta soppaan:

- 11 joukkuetta liigassa, 11 joukkuetta Ykkösessä

- Molemmissa sarjoissa 3 x 10 = 30 ottelua per joukkue. Luultavasti paras mahdollinen ottelumäärä.

- Yksi tippuu, yksi nousee. Kymmenes ja kakkonen karsivat.

[robbeni]

Perusteletko edes vähän, miksi Ykkönen olisi tarpeen? Minä en näe mitään ongelmaa siinä, että joku hassuttelija voittaisikin kakkosen pikkubudjetilla ja tulisi turistiksi liigaan kokeilemaan tippumista. Ehdottamaani laajaan liigaan nimenomaan tulisi mukaan heittopusseja väistämättä, mutta mikä siinä on ongelma jos on enemmän hyötyjä? On LaLigassakin ja muuallakin heittopusseja.

Tällä haavaa Ykkönen ei ole tarpeeksi kiinnostava kokonaistasolla, mutta alueellisesti niin merkittävä, että se syö Veikkausliigan resursseja -> loselose situation. Johtoajatukseni on siis laaja liiga, ei ykköstä, vaan aluetasoinen (laajempi) kakkonen 3-4 lohkossa, jossa varmasti riittäisi paikallistason kiinnostusta nykyisen ykkösen verran.

[JanDeGoe]

Kyllä ne vaikutteet tärkeitä ovat vaikka muutosvastarinta on futiksen kaltaisessa perinnelajissa kova. Hyvä esimerkki tästä oli JJK:n Vesalainen, joka tuli futiksen puolelle toisen lajin osaamista tuoden. Muutaman vuoden jaksoi puskea ja sitten oli yhden ihmisen takki tyhjä. Suomenkin futiksessa perinteiset tavat ja tottumukset ovat syvässä. Ne ovat suomalaisia perinteitä. Näin on meillä aina tehty - piste. Tällähän ei sinänsä ole mitään tekemistä menestyksen tai menestymättömyyden kanssa.

Kyllä Suomessakin seuratasolla voisi tapahtua Valavuori/Bisons ilmiö, jossa seura nousee melkein tyhjästä ihan huipullekin. Olihan Vesalainen/JJK hyvin lähellä tätä. JJK:ta saattoi verrata start-up yritykseen, joka ei sitten kuitenkaan ihan osannut kasvuaan hallita, eikä riittävän painavaa sijoittajakaan tullut lopussa hätiin.

Seuratasolla siis muutoksia voi odottaa. Liigan muutos onkin toinen asia. Tarvittaisiin ensin muutama moderni ja dynaaminen seura, joilla olisi painoarvoa laittaa muutos liikkeelle ja tietäisivät omasta kokemuksesta mitä menstykseen tarvitaan. Siksi kyse on pitkästä projektista.

Suomi menestyy kaikilla mittareilla globaalisti. Työpaikkojakin on vaikea saada kun kilpailu on kova.

Miksi futiksen parissa toimivat vain imbesillit ja jälkeen jääneet? Sellaiset, jotka eivät kykenisi toimimaan yritysmaailmassa.

[Thalian]

Perusteletko edes vähän, miksi Ykkönen olisi tarpeen? Minä en näe mitään ongelmaa siinä, että joku hassuttelija voittaisikin kakkosen pikkubudjetilla ja tulisi turistiksi liigaan kokeilemaan tippumista. Ehdottamaani laajaan liigaan nimenomaan tulisi mukaan heittopusseja väistämättä, mutta mikä siinä on ongelma jos on enemmän hyötyjä? On LaLigassakin ja muuallakin heittopusseja.

Minusta tasainen sarja on ehdottomasti itseisarvo, jota kannattaa tukea. Epätasainen sarja ei ole kiinnostava kuin niiden huippujen kohdalla, mikä ei ole missään nimessä terve suunta.

Tällä haavaa Ykkönen ei ole tarpeeksi kiinnostava kokonaistasolla, mutta alueellisesti niin merkittävä, että se syö Veikkausliigan resursseja -> loselose situation. Johtoajatukseni on siis laaja liiga, ei ykköstä, vaan aluetasoinen (laajempi) kakkonen 3-4 lohkossa, jossa varmasti riittäisi paikallistason kiinnostusta nykyisen ykkösen verran.

Kakkonen on jo nyt tuollainen 4 lohkon laaja sarja. Ykkösen kiinnostavuus on myöskin noussut pari viime vuotta, joten ei ole mitään järkeä siinä, että nyt lähdetään muuttamaan ykköstä kiinnostavuussyiden takia. Ykkönen on myöskin käytännössä yhtä kiinnostava kuin Mestis, mitä voitaneen pitää jonkinlaisena mittarina. En myöskään missään nimessä syö sitä väitettä, että divariseurat jotenkin merkittävissä määrin syövät liigaseurojen resursseja. Tästä ainakin haluaisin ehdottomasti jonkin esimerkin ennen kuin suostun ottamaan väitettä missään määrin vakavasti.

[Thalian]

En ainakaan muista tällaista ehdotusta nähneeni, joten heitetään lisää maustetta soppaan:

- 11 joukkuetta liigassa, 11 joukkuetta Ykkösessä

- Molemmissa sarjoissa 3 x 10 = 30 ottelua per joukkue. Luultavasti paras mahdollinen ottelumäärä.

- Yksi tippuu, yksi nousee. Kymmenes ja kakkonen karsivat.

11 joukkueen sarjassa pelipäivä tarvitaan täysin saman verran kuin 12 joukkueen sarjassakin. Toki yksi joukkue on aina joka kierros huilaamassa, mutta ei tuo silti ole mikään ratkaisu otteluruuhkaan.

[robbeni]

Minusta tasainen sarja on ehdottomasti itseisarvo, jota kannattaa tukea. Epätasainen sarja ei ole kiinnostava kuin niiden huippujen kohdalla, mikä ei ole missään nimessä terve suunta.

Eri. Itseisarvoja minulle ei ole, ne ovat vain luutuneita käsityksiä, siksi ehdotinkin jotain poikkeavaa. Epätasaisia sarjoja on muuallakin. En näe eroa sillä onko suomessa 1 europelitasolla(??) keikkuva joukkue (=HJK) ja 9 vai 12 vai >16 heittopussia, jotka ovat nuo loput samantasoisia lähestulkoon. Minusta HJK:n jälkeen liigajengit ja ykkösen jengit on samaa kuraa kaikki, joten samaan nippuun vaan. Jos ykkösen kiinnostus on väitteesi mukaan noussut, sehän on hyvä asia - vielä parempi olisi jos olisivat liigatasolla ja keltä se olisi muka pois?
Olikohan toissapäiväsessä vai eilisessä hesarissa myös hyviä pointteja miksi liigaa kannattaisi laajentaa, mutta ei siellä sentään ykköstä oltu kaatamassa kuten itse heitän. Kannattaa lukea.

[Tiksa]

Osaltani haluan kehittää surkeaa Suomalaista jalkapalloa tekemällä ehdotuksen:

Laajennetaan Veikkausliiga VÄHINTÄÄN 16 joukkueen KAKSINkertaiseksi sarjaksi ja heitetään Ykkönen menemään ja laajennetaan 2-divaria vaikka nimeksi "Alueliiga" niinkuin monessa muussa maassa on regional liguet millä nimellä sitten onkin. Sitä alemmat voi jatkaa sitten 3-divarina tai piiriliigana tai mitä piirejä sitten huvittaisi nimittää. Veikkausliiga ja "Alueliiga" olisivat palloliiton alaisia, ammattimaisia sarjoja.

Tämä tehtäisiin niin, että päättyneen Ykkösen SJK, Haka ja/tai Ilves, AC Oulu, FC KooTeePee (ja pudonnut JJK toki) sopisi nätisti mukaan niin pelillisesti, kuin TÄRKEÄMPÄNÄ maantietellisesti. Loput ykkösen jengit "pudotettaisiin" 2-divariin, eli ehdottamaani "alueliigaan".

Hieman perusteluja: Perusjuju tässä on mielestäni kuivasti RAHA. Jalkapallo on suurlaji toisin kuin vaikka Lacrosse jossa voidaan päästä harrastelulla maailmanmestariksi. Suurlajia pyörittää vain ja vain RAHA, jos sitä ei ole, ei päästä huipulle vaikka mitä muuta löytyisi kaikki. Rahaa tuo vain ja ainoastaan volyymi. Viime vuosien höpötys jalkapallon tason nostamisesta tiivistämällä veikkausliigaa pienempään ryhmään on kulissimiesten valtataistelua omasta navasta, eikä Suomipallon tilasta. Tiivistäminen vain kaventaa olemassa olevaa TILAA=VOLYYMIA=NÄKYVYYTTÄ=RAHAA. Laajentaminen ei heikennä laatua, kuten jotkut hiekkalaatikkoviisaat väittävät - en väitä että se suoranaisesti parannakkaan lyhyellä tähtäimellä, vaan pitkällä tähtäimellä kyllä, koska laajentaminen tuo KATTAVUUTTA maantieteellisesti =VOLYYMIA=NÄKYVYYTTÄ=SPONSOREJA=RAHAA=RESURSSEJA valmennukseen ynnä muuhun mitä täällä foorumillakin milloinkin esitetään syypääksi suomipallon huonouteen.

Esimerkkejä on: katsokaas vaikka La Ligaa, jossa on joukkueita pilvin pimein, myös heittopusseja. On Barca ja Real, jotka jyräävät eri tasolla, kuten Suomessa HJK, mutta taitaa moni pikkukaupunki olla onnellinen kotimatsistaan Barcaa tai Realia vastaan.

Miksi Ykkönen pois ja "Alueliiga" tms. tilalle? Ykkönen on nykyään kuin Veikkausliigan pikkuveli ja sen tasoinen, että se väkisin kilpailee liigan kanssa resursseista, rahoista, sponsseista jne., mutta ai anna juuri mitään fudikselle. Minusta "alueliiga", josta on alueellisesti mahdollisuus nousta veikkausliigatasolle tekee monelle nälkää kehittyä eri tavalla kuin nykyinen kakkonen. Sitäpaitsi koska Suomi on laaja maa maantieteellisesti, "alueliiga" korjaa etäisyysongelmaa tehokkaasti Ykköseen verrattuna. Laajemmasta veikkausliigasta voisi laittaa putoamispeikon 4 huonoimmalle, ja neljästä alueliigavoittajasta suora nousu veikkausliigaan. Kehittymiselle pitää olla sekä porkkanaa (nousumahis) että keppiä (putoamispeikko).

Saa ampua vapaasti ideaa ja armotta

Hirvittävä kauhuskenaario.

Sarjajärjestelmän täytyy olla sellainen, että tippuminen sarjaporrasta alemmaksi ei syökse seuraa turmioon. Tippumisen täytyy olla ikävää kannattajille, mutta seuran täytyy säilyä hengissä siitä. Tuossa mallissasi vaihtoehdot liigan häntäpään joukkueelle olisivat tippua johonkin rupusarjaan ypan ja sporting kristinan seuraan tai lennättää epätoivoisesti lentokoneellinen Afrikan apuja ja yrittää säilyä parrasvaloissa. Tuollainen järjestelmä johtaisi hirveään paniikkiin liigan häntäpäässä ja siitä huolimatta neljä näistä paniikkihankintoja tehneistä seuroista syöksyisi pimeyteen. Tuo jos mikä tappaisi seuroja.

[robbeni]

Hirvittävä kauhuskenaario.

Sarjajärjestelmän täytyy olla sellainen, että tippuminen sarjaporrasta alemmaksi ei syökse seuraa turmioon. Tippumisen täytyy olla ikävää kannattajille, mutta seuran täytyy säilyä hengissä siitä. Tuossa mallissasi vaihtoehdot liigan häntäpään joukkueelle olisivat tippua johonkin rupusarjaan ypan ja sporting kristinan seuraan tai lennättää epätoivoisesti lentokoneellinen Afrikan apuja ja yrittää säilyä parrasvaloissa. Tuollainen järjestelmä johtaisi hirveään paniikkiin liigan häntäpäässä ja siitä huolimatta neljä näistä paniikkihankintoja tehneistä seuroista syöksyisi pimeyteen. Tuo jos mikä tappaisi seuroja.

Hyvä, joku jopa säikähti nyt. Ehkäpä tippumisella ei kuitenkaan turmiolaan joutuisi? Mitä jos sen sijaan kakkosen kiinnostavuus ja taso nousisi sieltä rupusarjasta vähän edes? Ja näinpähän olisi vähän painetta tosissaan ja toisaalta voisi olla seuroja, joilla ei olisi ambitiota eikä resursseja liigaan, mutta kylläkin aluetason hyväksi kasvattajaksi? Mitä muuta hyvää voisi löytyä?

[Thalian]

Eri. Itseisarvoja minulle ei ole, ne ovat vain luutuneita käsityksiä, siksi ehdotinkin jotain poikkeavaa.

No jotain itseisarvoja kai sulla on, kun kuitenkin teet ehdotuksia. Jos sinulla ei ole mitään itseisarvoja, niin sitten kai on se ja sama pelataanko 5 vai 5000 joukkueen sarjaa.

Epätasaisia sarjoja on muuallakin.

Joo ja niissä ei ole mitään hyvää taikka tavoiteltavaa.

[JanDeGoe]

Experten: "Nostalgi med 16 lag i allsvenskan"

Allsvenskan kan komma att bantas - från 16 ner till tolv eller tio lag.
En av Sveriges främsta fotbollsexperter applåderar förslaget.
- Allt annat är nostalgi.

- Det är rätt väg att gå, allt annat är nostalgi. Alltså, jag älskar ju Åtvidaberg, men de hör faktiskt inte hemma i allsvenskan, säger SVT:s fotbollsexpert Thomas Wernersson till FotbollDirekt.se.

Föreningen Svensk Elitfotboll, SEF, har utvärderat fördelar och nackdelar med att banta allsvenskan. Från 16 lag som nu, till tolv eller till och med tio lag. Bland fördelarna med färre lag framhålls en vassare spets och därmed större chans för svenska klubbar ute i Europa.
Thomas Wernersson gillar tanken på att skära ner antalet lag.

- Ja, det är på tiden. Men tio lag direkt känns lite drastiskt. Börja med tolv lag, så får vi utvärdera sen.

- Om SEF:s pengar fördelas på färre lag får de mer i kassan och på sikt kan vi äntligen börja konkurrera i Europa.

Ett argument mot en bantning är att yngre talanger kan få svårare att slå sig fram i konkurrensen.
Thomas Wernersson köper inte argumentet alls - det kommer att fungera ändå.

- Titta på vilka som släpper fram ungdomar, det är ju topplag som Malmö och Göteborg. Bottenlagen köper ändå bara "videospelare" på sommaren, värvar för att överleva. Låt de unga killarna spela i superettan i så fall, de kommer att möta bottenlagen i allsvenskan fast där istället. Jag tror inte att det är någon fara för utvecklingen.

Vid en bantning till tolv lag föreslår SEF att man ska låta de åtta bästa göra upp i en slutspelsserie. Detta gillas inte av Thomas Wernersson. Han förespråkar istället slutspelsformen - som det var på 80-talet, när han själv var aktiv i IFK Göteborg.

- Det blir en försmak av Europaspel om man tillämpar slutspel med hemma- och bortamöten. Jag tror det gynnar topplagen att få in den vanan.

SVT-experten anser också att antalet matcher måste upp. Därmed måste arenorna bli bättre för att klara det skandinaviska klimatet.
Wernersson menar att det inte är alla klubbar som har förutsättningar att klara det.

- Har vi tio lag som gör upp så kommer en majoritet av dem att ha moderna arenor, på sikt kommer alla ha det.
Som det är nu kommer det uppstickare som gör en säsong i allsvenskan för att sedan försvinna i 15 år.

- Alltså, jag älskar ju Åtvidaberg, men de hör faktiskt inte hemma i allsvenskan. Du kan inte begära av sådana klubbar att de ska ha moderna arenor som klarar kraven när de bara är uppe i allsvenskan och vänder.

Thomas Wernersson kan dock se ett minus med färre lag. Den geografiska spridningen försvinner och därmed det breda intresset ute i landet.

- Till viss del blir det ju så. Intresset för de klubbar som är med kommer i gengäld gå upp, men det går ut över andra, visst.

- Men jag tror inte att det blir total storstadskoncentration. Vi har till exempel Helsingborg, Elfsborg, Kalmar och Norrköping. De kommer finnas med även i framtiden, det är jag övertygad om.

FotbollDirekt.se

[Vlad Kepes]

Ett argument mot en bantning är att yngre talanger kan få svårare att slå sig fram i konkurrensen.
Thomas Wernersson köper inte argumentet alls - det kommer att fungera ändå.

- Titta på vilka som släpper fram ungdomar, det är ju topplag som Malmö och Göteborg. Bottenlagen köper ändå bara "videospelare" på sommaren, värvar för att överleva. Låt de unga killarna spela i superettan i så fall, de kommer att möta bottenlagen i allsvenskan fast där istället. Jag tror inte att det är någon fara för utvecklingen.

Noni, sama meininki Ruotsissa. Isoissa seuroissa peluutetaan junnuja, pohjakasti hankkii "youtube-pelaajia" kesken kauden pysyäkseen hengissä.

Muuten täyttä asiaa, mutta pudotuspelihassutteluille

[JanDeGoe]

Tässä vielä juttu vuodelta 2009, jossa Walden toteaa: "- Se on sama, toimiiko Ykkönen Palloliiton vai liigan alla, mutta kehittämistä sarja kaipaa. Ei siellä tällä hetkellä ole kelvollisia ehdokkaita nousemaan liigaan, Walden toteaa." Ja talouden taantuma on vaan sieltä asti jatkunut näihin päiviin asti. Ei ollut tuolloin, eikä varmasti ole nyt.

Tämä juttu on julkaistu 06.06.2009 04:00

Veikkausliigaan luvassa pienempi pääsarja

Kari Haavisto Wesa Koistinen

6.6.2009 4:00  (päivitetty 6.6.2009 4:00) Jalkapallon Veikkausliiga saatetaan pelata kaudella 2011 nykyisen 14 joukkueen kaksinkertaisen sarjan sijasta 12 joukkueen kolminkertaisena sarjana.

Asiasta tehdään mahdollisesti päätös jo ensi keskiviikkona, kun Veikkausliigan hallitus kokoontuu seuraavan kerran.

- Uusi sarjajärjestelmä saanee vahvan kannatuksen, Veikkausliigan sisäpiirin lähde varmistaa Keskisuomalaiselle.

Myös Veikkausliigan toimitusjohtaja Jan Walden myöntää, että sarjajärjestelmän uudistaminen on hyvinkin mahdollista pian valmistuvassa seuraavan kolmen-neljän vuoden strategiassa.

- Yksinkertaisesti Suomessa ei ole tällä hetkellä 14 liigakelpoista ja riittävän laadukkaasti toimivaa organisaatiota. Sen takia keskustelua sarjan mahdollisesta supistamisesta käydään, Walden lataa.

Walden korostaa, että liigan joukkuemäärä ei ole irrallinen päätös.

- Seuroilla on halu tehdä sellaisia kilpailutoimintaan liittyviä päätöksiä, jotka vievät suomalaista huippufutista eteenpäin, Walden sanoo.

Veikkausliigan joukkuemäärän päättää lopullisesti Suomen Palloliitto sen jälkeen, kun Veikkausliiga on tehnyt esityksensä.

Putoajat auki 2010
Kaudella 2010 liigassa pelataan 14 joukkueen kaksinkertainen sarja. Ensi vuoden sarjan suhteen on epäselvää ainoastaan se, kuinka monta joukkuetta liigasta putoaa.

Nykyinen sarjajärjestelmä on ollut käytössä Veikkausliigassa kaudesta 2003 alkaen.

Jossain vaiheessa tänä vuonna julkaistavassa Veikkausliigan strategiassa etsitään myös keinoja pääsarjan yleisen kiinnostavuuden kasvattamiseksi. Liigan yleisömäärät ovat olleet tänä keväänä suuri pettymys jalkapalloväelle, vaikka sarjanousija JJK onkin onnistunut houkuttelemaan runsaasti katsojia Harjulle.

Veikkausliigassa pyritään tukemaan myös Ykkösen kehittämistä nykyistä tasokkaammaksi sarjaksi.

- Se on sama, toimiiko Ykkönen Palloliiton vai liigan alla, mutta kehittämistä sarja kaipaa. Ei siellä tällä hetkellä ole kelvollisia ehdokkaita nousemaan liigaan, Walden toteaa.

[Tango Rosario]

Hirvittävä kauhuskenaario.

Tippumisen täytyy olla ikävää kannattajille, mutta seuran täytyy säilyä hengissä siitä.

Tippa kerrallaan vajoamisen täytyy olla jo fyysisestikin tuskallista putoamisen aiheuttamasta henkisestä tuskasta puhumattakaan. No, vitsailut sikseen. Kuten aiemmin on todettu, ei suomalaisen jalkapallon kehityskulku ole jostain sarjajärjestelmillä kikkailusta kiinni. Kotimaisen huippujalkapallon näkyvyyden kannalta on kuitenkin olennaista pohtia, halutaanko uskottava kaksiportainen sarjajärjestelmä vai mahdollisimman laajan levinnäisyyden pääsarja, molempia tuskin Suomen kaltaisessa maassa saadaan. Tällä hetkellä Ykkönen on, luultavasti ensimmäistä kertaa kautta aikain, vahvassa nosteessa, mutta miten pysyvästä ilmiöstä on kyse? Perinteisesti Suomessa vain pääsarjafutiksella on ollut riittävää uskottavuutta ja mielenkiintoa suuren yleisön silmissä, joten tavallaan ymmärrän senkin, että tätä näkyvyyttä halutaan levittää mahdollisimman laajalle.

Ainakaan minua ei kiinnosta, millaisiksi tasoerot kärkiseurojen kannalta muodostuvat, mihinkään suoranaisiin heittopusseihin en 16 joukkueen sarjassakaan usko. Merkittävin mielenkiintoa vievä tasoero on joka tapauksessa kärjessä, jossa sama seura vie mestaruuden joka vuosi vähentäen mielenkiintoa etenkin juuri sen takana tulevien isojen kaupunkien joukkueissa. TJEU Turun yleisökehitys viime vuosina. Kaikkein vähiten tässä kuviossa kiinnostaa, millaista sparrausta HJK saa liigassa europelejä varten, jos kansainvälisen menestyksen voi odottaa vain pönkittävän sen asemaa kukkulan kunkkuna.

[Earl Godwin]

Laajennuksen perusteena tuntuu taas olevan "no kun Ruotsissa ja Norjassakin". Tällä kertaa Tanska, jossa on sama systeemi kuin Veikkausliigassa toistaiseksi, jätettiin huomiotta. Ei voi käsittää tällaista poukkoilua, kun parisen vuotta sitten oltiin varmoja 12 joukkueen liigasta. Liigan taso on noussut, samoin etenkin Ykkösen. Tämä kehitys ollaan taas valmiita heittämään roskakoriin uuden, todennäköisesti yhtä lyhyen kokeilun tieltä.

Taso noussut?? Tässä oli meillä just äsken paskin eurokesä 30 vuoteen.

Tanskan pinta-ala on murto-osa Suomesta, joten maantieteellinen kattavuus saadaan hyvin 12 seuralla. Suomessa olisi tärkeää saada/pitää Tampereen, Oulun ja Jyväskylän kaltaiset paikat mukana jos futis haluaa olla vakavastiotettava laji valtakunnallisesti.

[Pelle-Wermanni]

Tuosta Ruotsin jutusta heräsi kysymys, että kuinka paljon enemmän SEF:n ynnä muiden rahoja liigan pienentäminen 14->12 toi suomalaisille liigaseuroille?

Muistakaa nyt, että Suomessa liigan pienentäminen ei tiivistä futismiljoonia harvemmalle seuralle. Se vähentää kokonaisrahaa. Eikä pelaajat automaattisesti järjestäydy harvempiin seuroihin. Kun liigaseurat vähenevät, osa liigatason pelaajista lopettaa täysipainoisen futikseen satsaamisen. Toisin kuin Ruotsissa, Suomessa keskimäärin vain liigapelaajat (ja junnut ja ulkkarit) voivat treenata ammattimaisesti. Ja kun parin liigaseuran vähentäminen ei kasvata niiden muiden liikevaihtoa, ne eivät saa palkattua yhtään parempaa miehistöä (elleivät pelaajat alenna palkkojaan).

Sanoin jo aiemmin. Pohjoismaista juuri Suomi tarvitsee eniten isoa liigaa. Tämä siksi, että taloudelliselta kannalta katsottuna Suomessa on vain yksi sarjataso toisin kuin naapureilla.

[Rotzi]

Tällä hetkellä on nelosella menossa puoli tuntia kestävä kendoliigan makasiiniohjelma, jossa ilmeisesti näytetään viikon kaikki maalit. Samanlainen ohjelma olisi ehdottomasti saatava myös Veikkausliigasta.

[zekki]

Ruotsissa tilanne on tosiaan siinä mielessä vähän erilainen, että siellä huippufutis on suositumpaa ja esimerkiksi tv-oikeudet oikea tulonlähde. Jos siis liigaa siellä supistetaan tulee tätä kautta lisää rahaa per seura ja jos olettaa että samaan aikaan sponsoritkin ostavat ajatuksen tason nostosta ja paremmasta euromenestyksestä, edellytykset paranevat oikeasti ja ja voidaan hankkia kovempitasoisia pelaajia ja valmentajia. Positiivinen kierre voi alkaa.

Suomessa tämä supistuksen ja tasonnoston odotus on liigassa nyt käytetty ja todettu, että täällä se ei toiminut. Nyt lähdetään laajentumisen tielle, jonka ilmeinen motiivi on nopeuttaa isojen asutuskeskusten (Tampere. Oulu) tuloa liigaa. Tähän ollaan valmiita nyt "etuajassa" taso-odotustakin pudottamalla. Nousijaseuroille liigastatus tuo hieman paremmat taloudelliset edellytykset. Muuten tuskin talouteen tulee merkittäviä muutoksia. Vaikka urheilullinen taso hieman laskisikin, tuskin se sponsorointiin lyhyellä aikavälilä vaikuttaa. Sponsorien motiivit on vähän erilaiset. Pitkä tähtäin onkin sitten eri asia.

Jos Veikkausliigan taso laskee sen takia ettei seuratoiminta kehity, voi olettaa, että nuorten eteenpäin pyrkivien pelaajien siirtymä ns. kakkostason eurooppalaisiin liigoihin tulee kiihtymään.  Todennäköisesti Suomen kasvattajaseuratkin toimivatkin yhä enemmän suoraan ulkomaisten seurojen suuntaan. Veikkausliigasta tulee yhä leimallisemmin paikallisliiga paikallisiin tarpeisin.

Ne muutamat suomalaiset seurat, jotka haluavat eurooppatasolle, joutuvat miettimään miten tehdä se Veikkausliigasta huolimatta. Käytännössä niden pitäisi kesken Veikkausliigakaudenkin päästä pelaamaan kovatasoisia matseja kansainvälisiä vastustajia vastaan, jottei hyppy europeleihin tulisi liian suureksi. Niiden näkökulmasta vähemmän Veikkausliigapelejä on parempi!