[FORTUM TUTOR PLAYBOOK] Harjoittelun puute – suomifutiksen suurin ongelma

[Johnny99]

Tiivistetään kahteen kysymykseen: a) harjoittelevatko suomalaiset juniorit vähemmän kuin muualla ja mihin verrattuna? b) Jos tätä määrää nostetaan niin nouseeko automaattisesti myös suomifutiksen taso verrattuna muihin maihin?

a) Tämän hetkisen parhaan tiedon mukaan kyllä. Omalla ajalla siis, joukkueen kanssa taisi olla suunnilleen tasoissa ja muita lajeja harjoitellaan enemmän. Varmaan vielä olennaisempaa on tieto siitä etteivät suomalaiset juniorit harjoittele tarpeeksi suhteessa tietoon lahjakkuustutkimuksista. Tutkimukset (sekä vertailut, että lahjakkuus) mihin nämä perustuvat löytyvät kyllä SHA:n materiaaleista mikäli ne eivät aiemmin sinulle ole tulleet vastaan.

b) Ehkä ennemminkin pysymme paremmin kyydissä? Toki yrität tästä laatu > määrä -ongelmaa varmasti rakentaa, mutta kumpikaan ei hyödytä yksinään ja molemmissa ollaan pahasti jäljessä.

Ylipäätään tuosta paatoksestasi, ihan asiaahan tuo on: meillä ei ole yhtään seuraa missä tehtäisiin laadukasta pelaajakehitystä. Metsään menet vain siinä, että vasta tuollaisen seuran rakentamisen jälkeen tulisi kiinnittää huomiota harjoitusmääriin.

[neuvonant]

meillä ei ole yhtään seuraa missä tehtäisiin laadukasta pelaajakehitystä. Metsään menet vain siinä, että vasta tuollaisen seuran rakentamisen jälkeen tulisi kiinnittää huomiota harjoitusmääriin.

Pitää paikkansa.

Ei ole mitään. Joten ei ole edes edellytyksiä, että tulisi huippupelaajia.

Mielenkiintoinen muuten tuo SHA:n uusimmat esitykset, josta löytyy linkit tuolta SHA otsikosta.
Mielenkiintoinen myös tutkimus taktisesta asioista, joissa vertailussa Hollanti (ranking 2.-10.) vs. Indonesia (ranking 103.) nuoret pelaajat.

Hollantilaiset päihittivät selvästi Indonesian 3/4 kohdassa ja yhdessä kohdassa ero ei ollut niin suuri, mutta tämän osion puolustuspainotteisuus oli suurempi kuin muitten osioitten.

Mielenkiintoinen oli myös testin ennustettavuus. Jos kyseisessä taktisia asioita mittavassa testissä pääsi kärkeen, niin pelaajasta tuli ammattilainen (puolustaja) 67% varmuudella, (keskikenttä) 81% varmuudella, (hyökkääjä) 74% varmuudella tms.

Tutkimuksessa korostettiin myös taktisen ymmärryksen merkitystä, kun jyvät erotetaan akanoista.

edit:
Testin tuloshan on täysin linjassa sen kanssa mitä Rinus Michels kirjassaan Teambuilding Road to Success kertoo:

Kun jokainen yksilö vaikuttaa myönteisesti toisiin, jokainen voi tiedostamattaan saavuttaa taitojensa rajat. Oivallus siitä, kuinka treeneissä harjoiteltuja asioita voi käyttää pelitilanteissa ja kuinka niitä voi johdonmukaisesti soveltaa ratkaisuihin ja siten saada joukkue pelaamaan parempaa jalkapalloa, parantaa pelin nautittavuutta. Pelaajat oppivat pelaamaan hauskemmalla tavalla. Aluksi sellaisissa muodoissa kuin 4v4 ja 7v7 ja lopulta noin 11 ikäisinä kaikkein vaikeimmassa muodossa: 11v11.

On harmi, että monissa maissa valmentajat valjastavat nuoret pelaajat tiettyyn taktiikkaan liian nuoressa iässä. Tässä vaiheessa on liian vähän tilaa kykyjen vapaaseen kehittämiseen. Syy? Liian monet nuorisovalmentajat ovat sitä mieltä, että heidän joukkueensa menestys on hyvin tärkeää. Tämä tapahtuu nuorten pelaajien pakottoman kehittymisen kustannuksella. Usein fyysisen voiman kartuttaminen menee jalkapallotaitojen edelle.

Hollantilaiset nuorisojoukkueet pärjäävät harvoin hyvin kansainvälisellä tasolla. Ne pelaavat kivaa jalkapalloa, mutta keskinkertaisin tuloksin. Vasta myöhemmin, kun nämä pelaajat aikuistuvat, tämä kehittyminen antaa optimaalisia tuloksia.
Varsinkin hyökkäävämmälle ja riskejä kaihtamattomalle pelityylille pelaajien pakoton kehittyminen on oleellisen tärkeää. Monissa maissa nuorten pelaajien kehitys estyy. Pelaajat eivät saavuta täyttä potentiaaliaan, koska heidät uhrataan liian nuorina tuloksen alttarille. Heidän kehittymisensä pysähtyy, koska sovelletaan periaatetta ”tulos on tärkeämpi kuin tapa jolla se saavutetaan”. Heitä ei varmastikaan kasvateta pelaamaan hyvin luovaa, hyökkäävää jalkapalloa.

Tämä teos pitäsi olla jokaisen suomalaisen valmentajan jalkapallon ABC-kirja. Ja tämä teos pitäisi suomentaa niin pian kuin mahdollista!

Jukolan Jussit tavamaan tuota kirjaa... sanokaa A.... AÄÄÄÄAAÄÄ....
B.....BEEEEBBBBBB....

C... CCCCCCCCCCCCPPPPP

[murdock]

Tiivistetään kahteen kysymykseen: harjoittelevatko suomalaiset juniorit vähemmän kuin muualla ja mihin verrattuna? Jos tätä määrää nostetaan niin nouseeko automaattisesti myös suomifutiksen taso verrattuna muihin maihin?

Muista maista en tiedä, mutta harjoittelemalla tulee parempia jalkapalloilijoita:

http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/13598130701709715
http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/13598130902860721


Tässä muuten Hannele Forsmanin harjoittelua käsittelevät tai sivuavat blogi-postaukset SHA:n sivuilla (avausviestissä olevan lisäksi):
http://www.samihyypiaakatemia.fi/blogi/?entry=8
http://www.samihyypiaakatemia.fi/blogi/?entry=23
http://www.samihyypiaakatemia.fi/blogi/?entry=28
http://www.samihyypiaakatemia.fi/blogi/?entry=35

[zekki]

Kun jokainen yksilö vaikuttaa myönteisesti toisiin, jokainen voi tiedostamattaan saavuttaa taitojensa rajat. Oivallus siitä, kuinka treeneissä harjoiteltuja asioita voi käyttää pelitilanteissa ja kuinka niitä voi johdonmukaisesti soveltaa ratkaisuihin ja siten saada joukkue pelaamaan parempaa jalkapalloa, parantaa pelin nautittavuutta. Pelaajat oppivat pelaamaan hauskemmalla tavalla. Aluksi sellaisissa muodoissa kuin 4v4 ja 7v7 ja lopulta noin 11 ikäisinä kaikkein vaikeimmassa muodossa: 11v11.

On harmi, että monissa maissa valmentajat valjastavat nuoret pelaajat tiettyyn taktiikkaan liian nuoressa iässä. Tässä vaiheessa on liian vähän tilaa kykyjen vapaaseen kehittämiseen. Syy? Liian monet nuorisovalmentajat ovat sitä mieltä, että heidän joukkueensa menestys on hyvin tärkeää. Tämä tapahtuu nuorten pelaajien pakottoman kehittymisen kustannuksella. Usein fyysisen voiman kartuttaminen menee jalkapallotaitojen edelle.

Hollantilaiset nuorisojoukkueet pärjäävät harvoin hyvin kansainvälisellä tasolla. Ne pelaavat kivaa jalkapalloa, mutta keskinkertaisin tuloksin. Vasta myöhemmin, kun nämä pelaajat aikuistuvat, tämä kehittyminen antaa optimaalisia tuloksia.
Varsinkin hyökkäävämmälle ja riskejä kaihtamattomalle pelityylille pelaajien pakoton kehittyminen on oleellisen tärkeää. Monissa maissa nuorten pelaajien kehitys estyy. Pelaajat eivät saavuta täyttä potentiaaliaan, koska heidät uhrataan liian nuorina tuloksen alttarille. Heidän kehittymisensä pysähtyy, koska sovelletaan periaatetta ”tulos on tärkeämpi kuin tapa jolla se saavutetaan”. Heitä ei varmastikaan kasvateta pelaamaan hyvin luovaa, hyökkäävää jalkapalloa.

Tämä teos pitäsi olla jokaisen suomalaisen valmentajan jalkapallon ABC-kirja. Ja tämä teos pitäisi suomentaa niin pian kuin mahdollista!

Jukolan Jussit tavamaan tuota kirjaa... sanokaa A.... AÄÄÄÄAAÄÄ....
B.....BEEEEBBBBBB....

C... CCCCCCCCCCCCPPPPP

Mielenkiintoinen muuten tuo SHA:n uusimmat esitykset, josta löytyy linkit tuolta SHA otsikosta.
Mielenkiintoinen myös tutkimus taktisesta asioista, joissa vertailussa Hollanti (ranking 2.-10.) vs. Indonesia (ranking 103.) nuoret pelaajat.

Hollantilaiset päihittivät selvästi Indonesian 3/4 kohdassa ja yhdessä kohdassa ero ei ollut niin suuri, mutta tämän osion puolustuspainotteisuus oli suurempi kuin muitten osioitten.

Mielenkiintoinen oli myös testin ennustettavuus. Jos kyseisessä taktisia asioita mittavassa testissä pääsi kärkeen, niin pelaajasta tuli ammattilainen (puolustaja) 67% varmuudella, (keskikenttä) 81% varmuudella, (hyökkääjä) 74% varmuudella tms.

Tutkimuksessa korostettiin myös taktisen ymmärryksen merkitystä, kun jyvät erotetaan akanoista.

Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä Rinus sanoisi nyky Hollannin pelaajakehityksestä. Onko se vielä hänen oppiensa mukainen?

Toinen kysymys on sitten miten ne hollantilaiset junnut ne taktiset taidot on oppinut?

Junnuissa parhaat ulkomaiset seurat ovat taktisissa asioissa aika paljon edellä parhaitakin suomalaisia seuroja. Asia on jo pitkään huomattu junnupeleissä. Ilmeisesti tämä on futiskulttuuriin liittyvä asia. On aika ilmeistä, että pidemmällä olevissa maissa taktiset asiat tulevat nopeammin osaksi harjoittelun  kokonaisuutta.  Suomessa junnufutista huipputasollakin ajatellaan ennen kaikkea fyysisen tekemisen lajina. Ajatellaan, että taktiset näkökulman ehtii sitten oppia myöhemminkin. Se on ilmeinen virhe.

Ei junnuille kuitenkaan voi ruveta pitkiä teoreettisia esitelmiä pitämään. Taktiset asiat pitäisi sisällyttää normaaleihin harjoituksiiin niin että niistä tulisi luonteva osa harjoitusta ja harjoituspeliä. Ei pelaajien tarvitse ennakoida pitkiä ja monimutkaisia syöttöketjuja vaan heidän pitäisi olla hereillä aina siitä mitä seuraavaksi voi tapahtua. Peliä pitäisi pystyä lukemaan ennakoiden. Ei siis vain sitä mitä pallo tekee vaan sitä mitä pelaajat tulevat tekemään. Futis on tässä suhteessa vaativa laji. Tyypillinen kolmen linja tuo aivan eri määrän variaatioita pelin kululle kuin mitä on pakki-hyökkääja lajeissa.

Sen verran pitää tarkentaa, että on eria asia, jos taktisia asioita harjoitellaan ja pelaajat tulevat niistä tietoisemmiksi kuin että etukäteen fiksudutaan vain tietyyn taktiseen malliin. Juuri jälkimmäisestähän Rinus varoittaa.

Kyse jälleen myös siitä, mihin se yhteinen harjoitusaika oikein käytetäänkään!

[paternus]

Muista maista en tiedä, mutta harjoittelemalla tulee parempia jalkapalloilijoita:

http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/13598130701709715
http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/13598130902860721


Tässä muuten Hannele Forsmanin harjoittelua käsittelevät tai sivuavat blogi-postaukset SHA:n sivuilla (avausviestissä olevan lisäksi):
http://www.samihyypiaakatemia.fi/blogi/?entry=8
http://www.samihyypiaakatemia.fi/blogi/?entry=23
http://www.samihyypiaakatemia.fi/blogi/?entry=28
http://www.samihyypiaakatemia.fi/blogi/?entry=35

Olen lukenut nuo Forsmanin kirjoitukset mutta en ole huomannut niistä sitä pointtia jota yritän kysyä: Mihin maahan tai maihin verrattuna Suomessa harjoitellaan vähemmän?
Jalkapallomaailmassa on myös vallalla entistä enemmän huomiointi harjoittelun mentaaliselle vaativuudelle ja kilpailullisen paineen vaikutuksesta harjoittelun tehokkuuteen - miten tämä voidaan toteuttaa parhaiten yksilöharjoittelusssa?

[SirLoser]

Olen lukenut nuo Forsmanin kirjoitukset mutta en ole huomannut niistä sitä pointtia jota yritän kysyä: Mihin maahan tai maihin verrattuna Suomessa harjoitellaan vähemmän?

Pistä sinä jankkaamisen sijasta tutkimustuloksia vastaisesta, äläkä jauha samaa mutuun perustuvaa paskaa enää viestiäkään? Kiinnostuneet onnistuvat varmasti löytämään Forsmanin tutkimuksen lähteet.

Myös Lasut ja muut voivat painua helvettiin hollantilaisten valmennusoppien ja taktiikkoidensa kanssa johonkin niihin kymmeniin valmennuksen tasoa käsitteleviin ketjuihin.

Täällä on tarkoitus keskustella harjoittelun määrän puutteesta ja toivottavasti myös keinoista miten niitä jalkapalloa tarpeeksi harjoittelevia saadaan enemmän. Toistaiseksi ehdotetut toimenpiteet ovat olleet aika vähissä.

No nyt on molemmilla epäloogista ajattelua. Tai riippuu toki mitä ammattivalmentajalla tarkoitetaan, mutta jos selkeytetään asiaa ja korvataan termi ammattitaitoisella valmentajalla niin...

Teilasitte juuri sen keskeisimmän ongelmanratkaisumahdollisuuden. Jokainen ammattitaitoinen valmentaja pyrkii toiminnallaan määrätietoisesti siihen että tuo oma-aikaisen harjoittelun määrä on mahdollisimman iso. Tämä vaatii valmentajalta paljon työtä, osaamista ja uusien käytäntöjen luomista, joten tarve ammattitaitoisille valmentajille on suuri. Mikäli tällaisia valmentajia olisi enemmän, niin nuo oma-aikaisen harjoittelun määrätkin olisivat ihan eri lukemilla.

Tästä nyt ainakin olen eri mieltä, että se paljon hehkutettu ammattivalmennus olisi se keskeisin ratkaisu tähänkin, eli ongelmista suurimpaan. Aika vähissä on tuntunut tuolla valmennuskeskusteluissa tämä asia saavan jalansijaa. Kaikkea muuta näpertelyä senkin edestä.

Tässä nyt joitain asioita mitä teemme ja yritämme parhaamme asiaan vaikuttaa:

- Jokainen pelaaja asettaa itselleen kauden alussa kehitystavoitteita jotka haluaa kauden aikana saavuttaa.
- Valmentaja antaa esimerkki harjoitteita tavoitteen harjoitteluun ja mittarin tavoitteen saavuttamisen arvioimiseksi.
- Kyseisen tavoitteen edistymistä seurataan mittarin ja valmentaja-pelaaja keskusteluiden avulla läpi kauden.
- Lisäksi tavoitteesta keskustellaan pelaaja-vanhempi-valmentaja keskusteluissa 2x kauden aikana.
- Henkisen valmennuksen vuosisuunnitelma tähtää pelaajien itseohjautuvuuden parantamiseen
- Jokaiselle viikolle on 3 lajiteknistä liikemallia jotka pitää harjoitella, ne arvioidaan asteikolla 0-2 aina ennen kuin annetaan uudet aiheet (tähän käytetään n. 30min joukkueen kenttävuoron jälkeen)
- Joukkueella on teematekniikkalaji jokaiselle kuukaudelle ja tämän lajin suhteen asetetaan joukkuetavoite jonka edistymistä seurataan säännöllisesti treeneissä
- Olemme aloittaneet omatoimisen fyysisen harjoittelun fyysisen valmentajan tekemällä omatoimisella yksinkertaisella ohjelmalla
- Meillä on omalla-ajalla pelattavia turnauksia. Tällä hetkellä käynnissä futistennis, valmentaja pitää tulospalvelua, pojat pelaa omalla-ajalla ja ilmoittavat tulokset. Myöhemmin mennään 1v1 samalla idealla.
- Olemme keskustelleet vanhempien kanssa useaan otteeseen mikä on harjoitusmäärätavoite ja miksi. Vanhemmille pyritään tällä kaudella jatkuvasti infoamaan viikon teemoista, he olivat mukana kun fyysinen osio käytiin läpi fyysisen valmentajan johdolla -> vanhemmat alkoivat itsekin keskenään pohtia apukeinoja tähän haasteeseen. Halusivat esim. itse varata pojille talveksi ylimääräisen salivuoron oma-aikaista pelailua varten (ja myös maksaa siitä).
- Emme nosta joukkuetapahtumia kalenterin tarjoamaan maksimiin, jotta oma-aikaiseen harjoitteluun jäisi aikaa. Tämä tehdään luonnollisesti selväksi myös pelaajille.

Kuulostaa oikeasti aika tylsältä. Tietysti n. 100 kertaa parempi kun ei mitään, mikä on varmasti tilanne isossa osassa seuroista.

Missä höntsäpelit?

Höntsäpelien määrän lisääminen tuntuisi ainakin omasta mielestäni siltä ensimmäiseltä asialta, mitä pitäisi kaikin keinoin saada lisättyä. Ensimmäinen ja tärkein syy on, että se on helvetin hauskaa.

Mittarit, kehityskeskustelut, henkiset valmennukset, lajitekniset liikemallit, omaehtoiset fysiikkatreenit... varmasti tärkeitä asioita, mutta jotenkin tuntuu, että menee - anteeksi nyt vaan - enemmänkin valmennukselliseksi näpertelyksi, kun se ongelma on, ettei pelaajat pelaa tarpeeksi.

Veikkaan, että lapsi kokisi em. listaa mielekkäämpänä höntsätä kavereiden kanssa, jos sitä olisi vain helppoa ja vaivatonta mennä tekemään. Eli mistä löytää samanhenkisen ja -tasoisesn porukan kasaan ja kentät höntsyihin? Siihen pitäisi mielestäni keskittyä innostamisen ja harjoittelumäärien tärkeyden kertomisen lisäksi.

.
.
.

Jos vielä vähän avataan tutkimusta noista Suomen kärkiseurojen junnujen harjoittelumääristä.

Eli n. 5 pelaajaa/ikäluokka harjoittelee tarpeeksi, ikäluokkia oli mukana 4 ja pelaajia 600, joten se tekee yksinkertaisella laskutoimituksella, että noin 20 pelaajaa kuudesta sadasta, eli vähän reilu 3% Suomen kärkiseurojen junioreista harjoittelee tarpeeksi.

Muutamalla prosentilla koko porukasta on siis edes lähtökohtaisesti mahdollisuus kehittyä huipulle. Muilla ei ole edes mahdollisuutta.

Eikö näissä seuroissa ollut niitä ammattitaitoisia valmentajiakin?

[paternus]

Pistä sinä jankkaamisen sijasta tutkimustuloksia vastaisesta, äläkä jauha samaa mutuun perustuvaa paskaa enää viestiäkään? Kiinnostuneet onnistuvat varmasti löytämään Forsmanin tutkimuksen lähteet.

Myös Lasut ja muut voivat painua helvettiin hollantilaisten valmennusoppien ja taktiikkoidensa kanssa johonkin niihin kymmeniin valmennuksen tasoa käsitteleviin ketjuihin.

Täällä on tarkoitus keskustella harjoittelun määrän puutteesta ja toivottavasti myös keinoista miten niitä jalkapalloa tarpeeksi harjoittelevia saadaan enemmän. Toistaiseksi ehdotetut toimenpiteet ovat olleet aika vähissä.

Väittäisin omaavani asiasta hieman enemmän tietoa kuin mutua. Tässä nyt alkuun yleisesti maailman parhaana pidetyn akatemian 14v pelaajien harjoitusmäärästä:
A league of their own: inside FC Barcelona's football academy
http://www.dailymail.co.uk/home/moslive/article-1265747/Inside-FC-Barcelonas-football-academy-churning-future-Messis--free.html

"...Typically the 14 year-old boys will train for six hours a week and play a game of 90 minutes.
...Each morning the boys are bussed in to the best local schools. The importance of finishing their education is constantly impressed on them by the club, though the lessons are all in Catalan, a language that will at first be unfamiliar to boys from outside the region. They return at 2pm for lunch and siesta, with training from 5pm to 6.30pm, then homework with private tutors on hand to help. After dinner there is a short period of down time before bed."

[SirLoser]

Tutkimustulos = Daily Mailin artikkeli.

Menisitkö vaan pois?

[paternus]

Tutkimustulos = Daily Mailin artikkeli.

Menisitkö vaan pois?

Tämä vaan sattuu olemaan faktaa maailman parhaana pidetyn akatemian harjoitusmääristä, saat saman vastauksen myös suoraan vaikkapa FC Barcelonalta tai miltä muulta ammattilaisseuralta Espanjassa ja todennäköisesti myös Italiassa.
Ja tuosta artikkelin aikataulusta saa aika hyvän käsityksen pelaajan normaalista päiväohjelmasta eli ei siihen erityisen paljon yksilöharjoittelua mahdu.
Tämä liittyy taas mielestäni aika suoraan otsikkoon eli onko harjoittelumäärä suomalaisen jalkapallon suurin ongelma?

Pahoittelut jos tämä on jonkun mielestä jankkausta mutta jos sanotaan että iso ongelma on harjoitusmäärä niin mielestäni pitäisi selvästi kertoa mihin verrattuna?

[Norrisland]

Tämä vaan sattuu olemaan faktaa maailman parhaana pidetyn akatemian harjoitusmääristä, saat saman vastauksen myös suoraan vaikkapa FC Barcelonalta tai miltä muulta ammattilaisseuralta Espanjassa ja todennäköisesti myös Italiassa.
Ja tuosta artikkelin aikataulusta saa aika hyvän käsityksen pelaajan normaalista päiväohjelmasta eli ei siihen erityisen paljon yksilöharjoittelua mahdu.
Tämä liittyy taas mielestäni aika suoraan otsikkoon eli onko harjoittelumäärä suomalaisen jalkapallon suurin ongelma?

Kun otetaan ulkomaat ja erilaiset kulttuurit mukaan vertailuun täytyy muistaa ottaa kulttuurierot huomioon. Hyvin luultavasti espanjalaiset tai italialaiset jalkapalloilevat lapset ja nuoret eivät laske itsekseen pallon kanssa vietettyä aikaa "harjoitteluksi". He ovat tottuneet olemaan aina pallo jalassa ja niin he tekevätkin. Ei kenenkään tekniikka kehity huipputasolle, vaikka olisikin Barcelonan akatemiassa treenailemassa mentaalisesti sopivia harjoituksia pari tuntia päivässä. Taitoa on hyvin vaikea, ellei jopa mahdotonta, harjoitella liikaa.

Ehkä yksi syy omatoimisen harjoittelun pienelle määrälle on se, että se tuntuu harjoittelulta eikä hauskanpidolta. Siksi minusta pitää olla erittäin varovainen kun lapsia yritetään kannustaa harjoittelemaan omatoimisesti. Kaikki varmaan muistavat kun lapsena käskettiin tekemään jotain ei se juuri koskaan tuntunut kivalta.

[neuvonant]

Ikinä en ole tajunnut sellaisia idiootteja, jotka yrittävät tukahduttaa keskustelun. Tai sanoa, että vain tämän ja tämän sanominen on oikein. Tätä ei saa sanoa täällä eikä sitä saa sanoa tuolla.

Mitä tulee tuohon Petreuksen esittämään faktaan, että espanjassa 14-vuotiaana harjoitellaan vain 6 tuontia viikossa + 90 minuuttinen peli, niin saattaa hyvinkin pitää paikkansa.

Itseasiassa kun luin noita alkupään viestejä, niin välähti mielessä, että voiko olla, että tuo 10000h ei pidä edes paikkaansa. En tiedä mistä tämä tuli, mutta kävi mielessä.

Voiko olla niin, että esim. Espanjassa ja Hollannissa valmennuksessa tehdään oikeita asioita. Ja jokaisesta harjoituksesta ja jokaisesta pelistä saadaan tarvittava irti. On lukemattomia esimerkkejä, että tekemällä oikeita asioita missä tahansa asiassa saadaan parempia tuloksia kuin, että tehtäisiin vääriä asioita, mutta näitä tehtäisiin huomattavasti enemmän.

Tuo olisi kyllä hyvä selvittää, kuten myös esim. paljonko pelaajat treenaavat esim. Saksassa, Hollannissa ja vaikkapa Tanskassa eri ikäkausina. Vai onko tuo tuossa SHA tutkimuksess selvitetty?

[Ricardo Leite]

Tyypillinen päivä 12v pelaaja (asuu isossa kaupungissa tai treenaa alueen paremmissa joukkueissa) vaikkapa Espanjassa: Koulua 09-16, kotiin välipalalle, kuljetus treeneihin noin 45min-1h, treeni 19-20:30, kuljetus kotiin noin 45min-1h, illallinen & kotitehtävät. Missä välissä treenaisit omatoimisesti?
Viikonloppuna on pelipäivä & vapaapäivä.

Aamulla ennen yhdeksää ja välipalan jälkeen ennen treenejä. Koulujen välitunnilla. Moni meistä pystyi tekemään sen Suomessa läpi talven futis- ja kiekkotreenien ohessa. Enkä tietenkään nosta jalustalle omaa sukupolveani, vaan sanon vain, että aikaa kyllä löytyy jos halua on.

[Savon keisari]

DAY IN THE LIFE

7am: Get up.
7.30am: Communal breakfast.
8am: Minibus takes them to school in the city.
2pm: Return from school and have a communal lunch.
2.30pm: Some boys have a siesta while others do homework.
4pm-6pm: Intense training sessions.
6.30pm: Fit players head to the gym, while those carrying knocks or injuries have physio.
9pm: Communal dinner.
10pm: Bed time. Some players go straight to sleep but they are allowed to read, listen to music or do homework before lights out.

http://www.totalbarca.com/2010/news/la-masia-the-footballing-factory-par-excellence/ e. tässäkin siis alkuperäislähteenä Daily Mail.

Tässä BBC:n uutisen versio La Masian päiväohjelmasta:

Daily schedule of La Masia student
06:45 Get up and make bed
07:00 Breakfast at La Masia
07:30 School bus pick-up
08:00-14:00 School
14:15 Lunch
15:00 Free hour
16:00-18:00 Added schooling
19:00-20:45 Training
21:00 Shower/Bus back to La Masia
21:30 Dinner
22:00 TV/Internet

http://news.bbc.co.uk/sport2/hi/football/europe/9393966.stm

Tällaisten akatemioiden päivärytmi on täysin suunniteltu jalkapalloharjoittelun (korostan adjektiivia intense) ehdoilla. Suomessa tilanne ei ole tämä. Täällä tuntuu olevan joku perverssi ajatus joillakin, että jos jossain Espanjassa ei harjoitella "kuin" sen ja sen verran, olisi Suomessakin omatoiminen harjoittelu jotenkin peräti haitallista.

Tulee mieleen yksi lukioaikainen luokkatoveri, joka pelasi sählyä eikä voinut siksi ajaa pyörällä kouluun kun se olisi sotkenut hänen harjoitusohjelmansa :

[neuvonant]

Tottakai harjoittella pitää, mutta harjoittelussa pitää olla koko ajan idea.

[Kaihlamo]

Tämä vaan sattuu olemaan faktaa maailman parhaana pidetyn akatemian harjoitusmääristä, saat saman vastauksen myös suoraan vaikkapa FC Barcelonalta tai miltä muulta ammattilaisseuralta Espanjassa ja todennäköisesti myös Italiassa.
Ja tuosta artikkelin aikataulusta saa aika hyvän käsityksen pelaajan normaalista päiväohjelmasta eli ei siihen erityisen paljon yksilöharjoittelua mahdu.
Tämä liittyy taas mielestäni aika suoraan otsikkoon eli onko harjoittelumäärä suomalaisen jalkapallon suurin ongelma?

Pahoittelut jos tämä on jonkun mielestä jankkausta mutta jos sanotaan että iso ongelma on harjoitusmäärä niin mielestäni pitäisi selvästi kertoa mihin verrattuna?

No se nyt ei vaan ole minkään sortin faktaa, että Barcan junnuissa 14-vuotiaat viikossa olisi pallon kanssa tekemisissä alle 10 tuntia. Pistä 20 tuntia lisää niin aletaan olemaan lähempänä. Sama koskee ihan minkä tahansa muun eurooppalaisen akatemian pelaajia. Joten lopetetaan tälläisen paskan syöttäminen heti alkuunsa - joku voi vielä uskoa ja alkaa tälläistä skeidaa levittämään vielä eteenpäin. Se, että joukkueet harjoittelee x-määrän kun ei kerro siitä mitään kuinka paljon lapset pelaavat omalla ajalla. Ja sitä tapahtuu oikeasti kaikissa mahdollisissa väleissä. Porton janari kun oli vuosi sitten Suomessa kertomassa asioista näytti jopa "piilokameralla" kuvattuja pätkiä siitä kun pelaajat pelasivat pukukopissa 2v2-turnauksia ja futistennistä pesuhuoneessa ennen harjoituksia. Kysyttiin, että kuinka usein tätä tapahtuu niin vastaus oli että aina - pelaajat jopa tulivat varta vasten reilusti etuajassa jotta voisivat osallistua näihin höntsiin. Se on elämän tapa eikä silloin lasketa mitään minuutteja tai tunteja vaan sitä tehdään aina kun on mahdollista.

[zekki]

Eerikkilän tutkimukset koskivat siis karkeasti ottaen Suomen johtavien junnufutisjoukkueiden ilmeisesti ykkösryhmiä. Kyse oli keskiarvoista ja siellä näkyi hajontaakin. Siitä olisi ollut kiva tietää vielä enemmän. Mikä on Suomen ykkösjengin taso? (jos kerran joku lähtee vaikka Barcelonaan asioita vertaamaan)

Tavoitearvot on laskettu jonkinlaiseen lahjakkuustutkimukseen perustuen. Mitä sekin tarkoittaa? Olisi kiintoisaa tietää miten parhaat ulkomaiset pelaajat suoriutuisivat niissä samoissa testeissä, joita suomalaisille tehdään. Saataisiin konkreettisia vertailukohtia.

Tavoitearvoissa oman harjoittelumäärä jäi eniten alle tavoitteen. Eerikkillältä olisi kyllä toivonut enemmän asiaan paneutumista ja parempia suosituksia. Nyt tästä on tullut jo Suomen junnufutiksen suurin ongelma!

Ketä se oikein koskee? Parhaissa joukkueissa määrälliset tasot ovat ilmeisesti aika kohdallaan ja tavallisille harrastajille tällaisia kuormituksia tuskin on tarkoitettukaan. Koskee siis lähinnä sitä Suomen parhaiden haastajajoukkoa!

[paternus]

http://www.totalbarca.com/2010/news/la-masia-the-footballing-factory-par-excellence/ e. tässäkin siis alkuperäislähteenä Daily Mail.

Tässä BBC:n uutisen versio La Masian päiväohjelmasta:http://news.bbc.co.uk/sport2/hi/football/europe/9393966.stm

Tällaisten akatemioiden päivärytmi on täysin suunniteltu jalkapalloharjoittelun (korostan adjektiivia intense) ehdoilla. Suomessa tilanne ei ole tämä. Täällä tuntuu olevan joku perverssi ajatus joillakin, että jos jossain Espanjassa ei harjoitella "kuin" sen ja sen verran, olisi Suomessakin omatoiminen harjoittelu jotenkin peräti haitallista.

Tulee mieleen yksi lukioaikainen luokkatoveri, joka pelasi sählyä eikä voinut siksi ajaa pyörällä kouluun kun se olisi sotkenut hänen harjoitusohjelmansa :

Ei varmasti ole haitallista, päin vastoin. Mutta jos asiaa pidetään suomifutiksen isoimpana ongelma on vaarana että todelliset syyt siihen miksi jäämme koko ajan enemmän jälkeen jäävät korjaamatta. Samoin syy tason heikkoudesta on helpointa panna pelaajien laiskuuden piikkiin, mutta jos näin tehdään pitäisi olla aika vedenpitävää ja vertailukelpoista materiaalia tämän väitteen tueksi.

[murdock]

Samoin syy tason heikkoudesta on helpointa panna pelaajien laiskuuden piikkiin

Vai onko syynä, että valmentajat painottavat miten tärkeää tekemisen laatu on, joten junnut eivät vaivaudu treenaamaan omalla ajallaan?

[zekki]

Silloin kun puhutaan vaikka 50-100 ikäluokkansa edistyneimmästä pelaajasta on eriskummallista puhua laiskuudesta. Ei sinne laiskat nouse. Ongelmat alkavat olla jo toisessa päässä. Innostuneet pelaajat voivat tehdä mielettömästi töitä asioissa, jotka eivät enää edistä heidän kehitystään futaajina. Osataanko heidän energiansa ja tarmonsa kanavoida oikein?

Jos katsoo videolta huippujengien harjoituksia ensimmäiseksi pistää silmään niiden intensiteetti ja se kuinka teknisesti puhtaita suoritukset ovat.
Jälkimmäinen on edellytys sille, että edelliseen päästään, mutta varmaan se toimii niinkin, että kovan temmon kautta konkreettisesti opitaan, että tekniikka on hiottava viimeisen päälle. Kyse ei ole vain valmentajan epämääräisesti esittämistä toiveista.

Sitä oikein ihmettelee miten se tempo on saavutettu, ei siellä valmentajat huuda kurkku punaisena, kyllä se lähtee joukkueen sisältä. 

Suomalainen joukkue on yleensä vähän kuin hidas humppabändi, kun muualla jo starojen tähdittämät pallovirtuoosit piiskaavat joukkueitaan hurjaan vauhtiin. Kyse ei ole siitä että suomalainen ei intensiiviseen menoon futiksessa pystyisi vaan siitä että suomalainen futiskultturi ei muutosta tue. 95% junnujoukkueista vetää edelleen sillä humppapoljennolla, johon vanha kaarti on itse tottunut.

Jokainen tietää, että oppiminen tapahtuu siellä uuden rajoilla. Pelailu on erikseen. Silloin kun puhutaan tästä oppimisen nälkäisestä huippuryhmästä, jostain höntsäpeleistä on ihan turha höpistä. Aivan eri asia on sitten se, kun puhutaan koko Suomen nuorisofutiksesta.

[Shefki Wilson]

Ei varmasti ole haitallista, päin vastoin. Mutta jos asiaa pidetään suomifutiksen isoimpana ongelma on vaarana että todelliset syyt siihen miksi jäämme koko ajan enemmän jälkeen jäävät korjaamatta.

Mitähän ne todelliset syyt sitten ovat? Millä muulla kuin harjoitusmäärillä selität esim. albaanitaustaisten junnujen suhteettoman suuren osuuden suomalaisista huippupelaajista? Geenit ei kelpaa vastaukseksi.

[paternus]

Mitähän ne todelliset syyt sitten ovat? Millä muulla kuin harjoitusmäärillä selität esim. albaanitaustaisten junnujen suhteettoman suuren osuuden suomalaisista huippupelaajista? Geenit ei kelpaa vastaukseksi.

Voittamisen halulla, henkisellä kovuudella, keskittymisellä, motivaatiolla, sosiaalisella taustalla.
Luulisin että nämä linkin pelaajat ovat treenanneet eniten 'vapaa- ajallaan' http://koti.kapsi.fi/~hade/taito/ mutta montako todellista jalkapalloilijaa on joukossa? Aika tietenkin näyttää ja olisi mielenkiintoista nähdä seurantatutkimus koska varmasti nämä pelaajat ovat omissa ikäluokissaan määrällisesti eniten harjoittelevien joukossa. Jostain syystä nimilista näyttää myös äkkiseltään maajoukkueisiin verrattuna hyvinkin kantasuomalaiselta.

[Kaihlamo]

Luulisin että nämä linkin pelaajat ovat treenanneet eniten 'vapaa- ajallaan' http://koti.kapsi.fi/~hade/taito/

Voi hellanlettas näiden sun luulojen ja faktojen kanssa.

[Savon keisari]

Kuinka paljon maksaisi Kuningas Litmanen -dokumentin 2-osa. Tämä julkaistaisiin DVD-levitykseen sopuhintaan junnuille. Litmanen näyttäisi harjoitteita joita voi tehdä yksin tai kaverin kanssa ja ennen kaikkea löisi kylmät luvut pöytään kuinka paljon pitää päivittäin/viikottain/vuosittain tehdä harjoituksia että voi haaveilla hyväksi pelaajaksi tulemisesta? Ainakin hän kai on tässä omatoimisessa harjoittelussa tehnyt ainakin jossain määrin oikeita asioita?

[Ricardo Leite]

Kuinka paljon maksaisi Kuningas Litmanen -dokumentin 2-osa. Tämä julkaistaisiin DVD-levitykseen sopuhintaan junnuille. Litmanen näyttäisi harjoitteita joita voi tehdä yksin tai kaverin kanssa ja ennen kaikkea löisi kylmät luvut pöytään kuinka paljon pitää päivittäin/viikottain/vuosittain tehdä harjoituksia että voi haaveilla hyväksi pelaajaksi tulemisesta? Ainakin hän kai on tässä omatoimisessa harjoittelussa tehnyt ainakin jossain määrin oikeita asioita?

Painottaisin tässä pussikaljamaisesti sitä maltillista ohjaamista sinne oikeanlaisiin tuntimääriin. Jos Litmasen tunnit täräytettäisiin kerralla ruutuun ennen kuin se kipinä on oikeasti saatu sytytettyä, voi olla että siihen tukehtuisi moni kovakin jätkä. Herkästä pikkujunnusta puhumattakaan. Mutta "Näin tulet jalkapalloilijaksi, terveisin Jari Litmanen"-video olisi kyllä aika kova.

[paternus]

Voi hellanlettas näiden sun luulojen ja faktojen kanssa.

Tämäkö on mielestäsi keskustelua ja asioiden pohdintaa? Tunnustan vilpittömästi että olen luullut ja nähnytkin taitokilpailuissa menestyvien harjoittelevan erittäin paljon omalla ajallaan ja mielestäni olisi kiinnostavaa tietää kuinka kisojen tulokset korreloivat tulevaan menestykseen jalkapalloilijana?
Eikös tästä juuri ollut kyse? Eli kärjistetysti mitä enemmän harjoittelee omalla ajallaan sitä paremmaksi pelaajaksi tulee?
Kerro toki jos olen mielestäsi väärässä tässä tai muissa asioissa mutta perustelujen kanssa.
Nuo hellanlettakset eivät valitettavasti valaise asiaa tai ajatuksiasi yhtään lisää eivätkä mielestäni vie myöskään keskustelua eteenpäin.