MLS (ja muut USA:n sekä Kanadan sarjat) 2013-14-15-16-17-18

[Louhikkokoskettaja]

Brian Fernandez teki Portlandin voittomaalin Kansasia vastaan lisäajalla Diego Valerin hienosta esityöstä ja Portlandille 2-1-voitto. Portland nousi lännen kuudenneksi Dallasin ja LA Galaxyn ohi, joten Galaxy on nyt pudotuspeliviivan alapuolella. Galaxyn loppuohjelma on tosin hyvin helppo, joten jos joukkue ei nyt sijoituksen putoamisesta mene johonkin henkiseen lukkoon, niin pudotuspeleihin Galaxy tulee selviytymään. Viimeisessä kuudessa ottelussa Galaxy kohtaa viidessä joukkueen, jonka pudotuspelimahdollisuudet ovat aikalailla varmasti menneet ja vain vierasottelussa Salt Lakea vastaan on molemmilla panosta. Toki panoksetonta Houstonia vastaan Galaxy viime kauden lopussa puppeloi itsensä pudotuspeleistä ulos...

Kansasin mahdollisuudet ovat kyllä Portland-tappion jälkeen käytännössä menneet, melkeinpä vaatisi kaikkien viiden jäljellä olevan ottelun voittamista, neljä voittoa ja tasapeli olisi siinä ja siinä luultavasti, muilla saldoilla vaatisi epätodennäköisiä aika täydellisiä romahduksia edellä olevilta. Yllätys on Kansasin heikko suoritus tällä kaudella ollut, Ike Oparan myymistä Minnesotaan varmasti kadutaan, kun korvaajilla toppariosastolla oli vaikeuksia sopeutua MLS:ään. Alkukaudesta vielä rankka loukkaantumissuma ja Kansas jäi liian kovalle takamatkalle. Vaikka puolustus on viime aikoina parantanut ja joukkue tuloksellisesti ollut hyvässä vireessä, niin Kansas ei ole kuitenkaan pystynyt tarpeeksi muiden etumatkaa kirimään.

[Louhikkokoskettaja]

LA Galaxy sitten hävisi Coloradossa maalein 2-1 ja jatkaa pudotuspeliviivan alapuolella, joten kyllähän tuossa voi paniikkia alkaa Galaxyn leirissä syntymään. Viikonlopun kotiottelu Kansasia vastaan onkin sitten mielenkiintoinen ottelu, koska Kansasin tuo olisi käytännössä aivan pakko voittaa säilyttääkseen mahdollisuudet pudotuspeleihin, eikä Galaxyllakaan olisi oiken varaa pisteitä enää pudottaa.

Coloradon ja Galaxyn ottelun syttyi vasta loppupuolella, kun Colorado siirtyi reilu kymppi ennen loppua johtoon, Galaxy tasoitti muutama minuutti myöhemmin, mistä taas muutama minuutti ja Colorado rankkarista uudestaan johtoon. Vaikutti kyllä hyvin heppoiselta rankkarilta, kun Shinyashiki näytti kaatuvan ihan omia aikojaan pallon karattua, mutta videotuomari ei nähyt tarvetta tilanteeseen puuttua ja rankkarivihellys jäi voimaan. Lisäajalla sitten videoita katseltiin, kun ensin Galaxyn Pavonin punainen kumottiin, hieman epäselvää, että mitä punaisen arvoista tuomari siinä alkujaan näki. Lisäajan lopussa sitten katseltiin tilannetta Coloradon boksissa, missä Rapidsin puolustaja potkaisee Galaxyn Feltscheriä päähän, mutta ei nähnyt tuomari videoiltakaan rankkarin arvoiseksi, mikä oli hyvin erikoinen ratkaisu, kun vaikka Feltscher hieman puskuun kumartui, niin hyvin korkealla jalalla puolustaja tilanteeseen silti tuli.

[IlDiavolo]

Lisäajan lopussa sitten katseltiin tilannetta Coloradon boksissa, missä Rapidsin puolustaja potkaisee Galaxyn Feltscheriä päähän, mutta ei nähnyt tuomari videoiltakaan rankkarin arvoiseksi, mikä oli hyvin erikoinen ratkaisu, kun vaikka Feltscher hieman puskuun kumartui, niin hyvin korkealla jalalla puolustaja tilanteeseen silti tuli.

Nykin puolella ja niin ikään lisäajan puolella oli myöskin varsin erikoista ettei tämä tämä tilanne tuomarin mielestä ollut edes videotarkistuksen arvoinen. Ansaitusti päätösvihellyksen jälkeen joukkueet ja eri toten tuomarit pukukoppiin ankarin vihellysmyrskyn säestämänä. Torontolla kuitenkin pelissä kaksikin rangaistuspotkua ja jälkimmäisessä tuomari viitsi sentään käydä videoita kelaamassa. Melkoista arvuuttelua koko videotuomarointi Ja olihan tuossa Toronton ekassa pilkussa mielestäni vähemmän virhettä mitä New Yorkin viheltämättä jättämässä.

[Louhikkokoskettaja]

Chicagossa on juhlapäivä, kun Firen omistajanvaihdos vahvistettiin ja samalla seura myös ilmoitti siirtyvänsä ensi kaudesta lähtien pelaamaan Chicagon keskusta-alueella sijaitsevalle Soldier Fieldin jenkkifutisstadionille, missä pelasivat myös historiansa alkuvuosina 90-luvun lopussa ja 00-luvun alussa. Vuodesta 2007 seuran omistanut ja puheenjohtajana toiminut Andrew Hauptman myi enemmistöosuutensa Joe Mansuetolle, joka tuli reilu vuosi sitten mukaan vähemmistöosakkaana, mutta omistaa kaupan jälkeen seuran täysin ja tulee myös toimimaan jatkossa seuran puheenjohtajana.

Hauptman on ollut äärimmäisen epäsuosittu omistaja, kun urheilullinen menestys on jäänyt puuttumaan. Hauptmanin vuodesta 2007 alkaneella omistajakaudella Chicago selvisi pudotuspeleihin vain neljästi 13:n kauden aikana, mikä on kyllä erittäin surkea saldo. Hauptmania edeltäneillä yhdeksällä kaudellaan Chicago jäi vain kerran pudotuspelien ulkopuolelle, selvisi kolmesti finaaliin ja voitti yhden MLS Cupin. Ei tuo ole edes ollut niin satsauksistakaan kiinni, vaan tälläkin kaudella Chicagolla on yksi MLS:n kovapalkkaisimmista joukkueista, mutta pudotuspeleihin ei silti ole asiaa. Johtajavalinnat, valmentajavalinnat, linjavalinnat, suurin osa aika paljolti metsään. Varsinkin akatemiatoiminnan arvostuksen puute Chicagossa on ollut menestyksen puutetta pohjustamassa.

Muutto jalkapallostadionilta jenkkifutisstadionille on tietysti ongelmallista, mutta Bridgeview'lle ei vaan ole saatu yleisöä houkuteltua huonon sijainnin takia ja katsojapotentiaali on keskusta-alueella paljon suurempi. On vain toivottava, että Fire onnistuu keskusta-alueelle saamaan oman stadionin aikaiseksi, eikä tilapäisjärjestelystä tule käytännössä pysyvä, kuten NYC:n kohdalla... Bridgeview oli toki Anschutzin rakennuttama ja on yksi niitä seuran harvoja ongelmia, mikä ei mene Hauptmanin piikkiin.

[Louhikkokoskettaja]

LAFC varmisti lännen ykköstilan Minnesotan hävittyä viikolla Houstonille, joten samalla varmistui, että LAFC on USA:n toinen edustaja ensi vuoden CONCACAF:n Mestarien Liigaan, Atlanta varmisti paikkansa jo aiemmin cupin voittajana. Varmasti mennyt niin kuin MLS:n johto on halunnutkin, molemmat "uuden MLS:n" keulakuvat ovat jo varmistaneet paikkansa hyvissä ajoin. Tarkoittaa sitten sitä, että ensi kaudella ovat taas USA:n puolella kovat odotukset Mestarien Liigaan...

Jotain perinteisempää Seattlea tai LA Galaxya varmaan vielä toivotaan lännesta ja NYC:tä idästä täydentämään tuo USA:n kiintiö. Kanadassahan Montreal ja Toronto ratkaisevat edustajan Kanadan Mestaruusturnauksen finaaleissa.

[Louhikkokoskettaja]

Chicago aloitti Hauptmanin jälkeisen ajan vahvasti, 4-0-johto tauolla Dallasia vastaan. On ollut Dallasin puolustuksella taas niitä päiviä, kun mikään ei onnistu. Epätasainen on Dallas tällä kaudella ollut ja näitä puolustuksen sekoiluesityksiä on kauden mittaan aika monta sattunut. Chicagon ensimmäinen maali seitsemän minuutin kohdalla varsinkin oli oikein kokonaisvaltaista perseilyä Dallasin puolustukselta. Cannon pistää hieman huonon syötön alaspäin, Hedges hölkkäilee ja osoittelee palloa odottaen Gonzalezin tulevan maaliltaan siihen vastaan, mutta Gonzalez ei tulekaan vastaan, joten Sapong pääsee pallon viemään ja maalintekoon.

Sapong teki myös Chicagon 3-0-maalin ja nosti kauden maalisaldonsa 12:een. Nikolic teki Chicagon 4-0-maalin ja on myös tehnyt 12 maalia tällä kaudella. Chicagon kaksikko jakaa maalipörssin kahdeksatta sijaa tällä hetkellä, ainoastaan ylivoimaisella LAFC:llä on myös kaksi pelaajaa maalipörssin kymmenen kärjessä... Voitolla Chicago nousisi kahden pisteen päähän idän viimeisestä pudotuspelipaikasta, mutta on sitten pelannut jo kaksi ottelua enemmän kuin tuota paikkaa pitävä New England, joten ei Chicagolla mahdollisuuksia pudotuspeleihin ole, vaikka miten nyt loppukaudesta lähtisikin rullaamaan.

[Louhikkokoskettaja]

Salt Laken pitkäaikaiset runkomiehet alkavat kentiltä huveta, kun vuodesta 2008 asti RSL:ää edustanut laitapakki Tony Beltran ilmoitti lopettavansa kauden päätteeksi, siis virallisesti, käytännössä ura on kuitenkin jo ohi, koska ei enää pelikuntoon tälle kaudelle toivu. Sitkeät polvivaivat ovat 31-vuotiaan Beltranin päätöksen takana, viimeiseksi otteluksi jäi kauden 2017 päätöskierroksen ottelu, missä loukkasi polvensa pahasti. Kaudella 2018 istui kerran penkillä käyttämättömänä vaihtopelaajana ja tällä kaudella kolmesti, mutta aina ovat ongelmat uusiutuneet ennen kuin Beltran on kentälle asti päässyt, joten hyvin odotettu lopettamispäätös.

Nick Rimando ilmoitti jo kauden alussa kyseessä olevan viimeinen kausi, joten Kyle Beckerman ilmeisesti jäänee viimeiseksi yksinäiseksi RSL:n luottomiehistä, jotka pelasivat seurassa vuosikausia ja olivat voittamassa vuoden 2009 MLS Cupia.

[Louhikkokoskettaja]

Mike Petke on käynnistänyt oikeusprosessin laittomasta irtisanomisesta Real Salt Lakea vastaan. Oikeusjuttu pohjautuu enimmäkseen siihen, että Petke tunnusti toimineensa väärin Tigres-ottelun jälkeen ja teki Salt Laken kanssa sopimuksen, minkä mukaan rangaistuksena on pari viikkoa sivussa seuran toiminnasta. Noin ei kuitenkaan tapahtunut, vaan Salt Lake laittoi Petken pihalle omistaja Dell Loy Hansenin päätöksellä. Petke hakee menetettyjä palkkoja voimassa olleesta sopimuksesta sekä vahingonkorvauksia maineen menettämisestä.

Tuon noudattamatta jääneen kurinpitosopimuksen ohella Petkellä on aseena ilmeisesti kirjeenvaihtoa RSL:n operatiivisen johdon kanssa. Toimitusjohtaja Craig Waibel  ja jalkapallopuolen varapresidentti Rob Zarkos ovat ilmeisesti kumpikin olleet sitä mieltä, ettei Petken toiminta ollut kuitenkaan potkujen arvoista, mutta Hansen potkupäätöksessä marssi kaksikon yli. On sitten luultavaa, että Salt Lakessa kauden päätteeksi tulee jalkapallopuolella vähän isompiakin muutoksia... Oikeudessa sitten ratkeaa, että keille ja mitä Hansen maksaa ellei sopua löydy oikeuden ulkopuolella.

[Louhikkokoskettaja]

MLS julkisti vuoden 2019 laajennusvaraustilaisuuden yksityiskohtia, ainoa suurempi muutos on, että seurat voivat nykyään suojata yhden pelaajan enemmän kuin aiemmin eli jokainen seura saa suojata 12 pelaajaa, lisäksi omia kasvatteja ja muita nuoria pelaajia on automaattisesti suojattu. Entistä enemmän tuolla on siis tarjolla vain jämäkaveria ja pelaajia, jotka seurat kokevat ylipalkatuiksi tai muuten turhiksi, ja ihan suoraan haluaisivat, että joku varaisi pois...

Torstaina 19. päivä marraskuuta järjestettävän laajennusvaraustilaisuuden varausjärjestys Inter Miamin ja Nashvillen välillä ratkeaa myöhemmin arvonnalla, molemmat saavat sitten valita viisi pelaajaa. DC:n, Vancouverin, Dallasin, Houstonin ja New York RB:n pelaajia ei voida varata, koska Cincinnati edellisessä laajennusvaraustilaisuudessa valitsi noiden seurojen pelaajia. Seura voi menettää laajennusvaraustilaisuudessa vain yhden pelaajan ja sen jälkeen kyseisen seuran suojaamattomia pelaajia ei voi enää varata.

[ginikettu]

On kyllä mielenkiintoinen toimintamalli. Mutta mikäs siinä, jos se toimii. Onpahan joku keino uudella seuralla saada liigatasoinen joukkue nopeasti kasaan.

[Louhikkokoskettaja]

Onhan tuosta laajennusvaraustilaisuudenkin järkevyydestä ja tarpeellisuudesta ollut keskustelua, kun hyödyt joukkueen kasaamisessa ovat rajalliset. Toki osaavat organisaatiot ovat osanneet laajennusvaraustilaisuudessa tehdä hyviä ratkaisuja, huonommat organisaatiot eivät ole oikein mitään hyödyllistä osanneet valita ja jopa kärsineet, kun ovat täyttäneet palkkabudjettia täysin turhilla pelaajilla. Kuitenkin kun 11 pelaajaa on saanut suojata, niin käytännössä laajennusseura on päässyt valitsemaan eri seurojen 12:nneksi parhaita pelaajia. Vielä kauden päätteeksi, milloin siis pelaajia on seuroilla vähän, kun sopimuksia on loppunut kauden päätteeksi. Nyt kun yhden pelaajan enemmän saa suojata, niin tarjolla on vielä vähän heikompia tai hinta-laatusuhteeltaan huompia pelaajia.

Kolme edellistä laajennusvaraustilaisuutta on käyty suunnilleen samoilla säännöillä, jos noita katsoo, niin isommat onnistumiset ovat keskittyneet LAFC:lle, Atlanta onnistui ihan kohtalaisesti, Minnesota sai tuollaisia MLS:n pohjalle kelpaavia pelaajia ja Cincinnati epäonnistui aivan täydellisesti.

Atlanta 2016
Donny Toia (Montreal) - Myytiin heti Orlandoon vaihdossa SuperDraftin ensimmäisen kierroksen (8.) varaukseen. Ei välttämättä paperilla ihmeellinen korvaus, mutta Atlanta otti varausoikeudesta kaiken irti valitsemalla Julian Gresselin, joka valittiin vuoden tulokkaaksi kauden päätteeksi.
Zach Loyd (Dallas) - Kokenut puolustaja kärsi loukkaantumisista ja pelasi Atlantan riveissä vain yhden ottelun cupissa, vapautettiin kauden päätteeksi ja lopetti uransakin siihen.
Clint Irwin (Toronto) - Myytiin heti takaisin Torontoon puolustaja Mark Bloomia ja allokaatiorahaa vastaan. Bloom oli ihan turha ja vapautettiin kauden päätteeksi pelattuaan pari ottelua kauden aikana, sentään jotain allokaatiorahaa Atlanta sai.
Mikey Ambrose (Orlando) - On ollut ihan käypä pienen roolin rotaatiopuolustaja Atlantalle, oli voittamassa mestaruutta ja pelaa seurassa edelleen.
Alec Kann (Kansas) - Ihan kelvollinen varaveskari, joka sai ennen Guzanin saapumista vähän vastuutakin. Oli voittamassa mestaruutta ja jatkaa seurassa edelleenkin.

Minnesota 2016
Chris Duvall (New York RB) - Myytiin heti Montrealiin vaihdossa laitahyökkääjä Johan Venegasiin ja allokaatiorahaan. Venegas oli huono ja lähetettiin aika nopeasti Costa Ricaan, mutta sentään jotain rahaa tuli.
Collen Warner (Houston) - Oli ihan kelvollinen keskikentän puolustava pelaaja Minnesotan heikkoina alkuaikoina, päästettiin kahden kauden jälkeen pois.
Mohammed Saeid (Columbus) - Siirtyi isommassa kaupassa nopeasti Coloradoon ja palasi aika pian sieltä Ruotsiin.
Jeff Attinella (Salt Lake) - Myytiin heti Portlandiin Miguel Ibarran MLS-oikeuksia sekä toisen kierroksen varausoikeutta SuperDraftissa vastaan. Minnesota halusi seuraa NASL:ssa edustaneen Ibarran, miksi sitten Attinella yleensä valittiinkiin. Seuraikoni Ibarra ei ehkä MLS:ssä ole ollut ihan sitä, mitä Minnesotassa odotettiin. Toisen kierroksen varausoikeudella valittiin hyökkääjä Xavier Gomez, jolle ei lopulta tarjottu sopimusta.
Femi Hollinger-Janzen (New England) - Myytiin ennen MLS-kauden alkua takaisin New Englandiin vaihdossa maalivahti Bobby Shuttleworthiin. Siinä mielessä jännä kauppa, että Minnesotalla olisi ollut mahdollisuus jo laajennusvaraustilaisuudessa napata Shuttleworth. Shuttleworth oli Minnesotan alkuaikoina ihan kelvollinen veskari heikon joukkueen taakse, mutta sittemmin jäänyt turhaksi. Hollinger-Janzen jäänyt jatkossa ilman MLS-sopimusta ja pelaa USL:ssä.

LAFC 2017
Tyler Miller (Seattle) - Seattle satsasi jo tasonsa näyttäneeseen Stefan Freihin, eikä toisaalta pystynyt Milleriä kauppaamaan ajoissa pois, joten LAFC pääsi Millerin valitsemaan. Miller on ollut hyvä maalivahti LAFC:lle ja noussut USA:n maajoukkuekuviohin.
Latif Blessing (Kansas) - Vielä vähän Milleriä suurempi onnistuminen ja yleisesti ottaen viime vuosien ykkösosuma laajennusvaraustilaisuudessa. Blessing oli laitahyökkääjänä Kansasissa väläytellyt, mutta LAFC:ssä siirrettiin keskikentällä hieman alemmas ja noussut pelipaikallaan liigan parhaimmistoon. Nuoresta 22-vuotiaasta pelaajasta edelleen kyse, jatkosopimuksenkin LAFC sai Blessingille tehtyä. Sopimustilanne ilmeisesti oli merkittävä syy siihen, ettei Kansas nähnyt tarvetta Blessingiä suojata, kun olettivat pelaajan lähtevän Eurooppaan ensimmäisen mahdollisuuden tullessa.
Marco Urena (San Jose) - Aloitti LAFC:ssä hyvin keskushyökkääjänä muiden tehdessä maaleja, vaikka omat tehot jäivät hyvin vähiin. Kesällä LAFC jo osti uusia hyökkääjiä, Urena jäi tarpeettomaksi ja lähtettiin Costa Ricaan.
Jukka Raitala (Columbus) ja Raheem Edwards (Toronto) - Kaksikko myytiin heti Montrealiin vaihdossa Laurent Cimaniin. Montreal sai Raitalasta luottomiehen, Ciman oli LAFC:lle huti ja Edwards Montrealille.

Cincinnati 2018
Darren Mattocks (DC) - Ei ole vastannut odotuksia, ollut kärjessä aika vaisu.
Kei Kamara (Vancouver) - Myytiin heti Coloradoon naurettavan halvalla.
Roland Lamah (Dallas) - Ei ole vastannut odotuksia ja on aika pirun kallis.
Eric Alexander (Houston) - Oli ihmeellinen valinta ja osoittautui täysin turhaksi, vapautettiin kesken kauden.
Hassan Ndam (New York RB) - Lupaavana pidetty puolustaja ei ole onnistunut edes USL:ssä tällä kaudella.

[Louhikkokoskettaja]

LAFC:n hyökkääjä Adama Diomande on hakeutunut vapaaehtoisesti MLS:n päihde- ja ongelmakäytösohjelmaan ja on toistaiseksi sivussa kentiltä. Jättää kyllä LAFC:lle sitten keskushyökkääjäongelman, kun Christian Ramirez myytiin Houstoniin kesän ikkunassa, ehkä sitten Vela pelaa valeysinä jatkossa Rossin ja Rodriguezin pelatessa laidoilla.

Diomande on viime vuodet puhunut olevansa harras muslimi, joka ei alkoholia tai muita päihteitä käytä, joten tuo on aika yllättävä uutinen. On toki islamiin ja päihteettömyyteen kääntynyt vasta kesken uransa, minkä on kertonut olleen uran käännekohta, miksi on sitten Englannin Valioliigassakin pelannut, joten on ehkä ollut jotain ongelmaa pohjalla, minkä on uskoontulolla aikanaan selättänyt, mutta nyt sortunut uudestaan.

E: Näytävät nyt toimittajat twiittailevan, että Diomanden ongelma ei liity päihteisiin vaan, että Diomandella on jokin henkilökohtainen ongelma, minkä takia tarvitsee taukoa ja menee siis tuossa MLS:n ohjelmassa tuonne ongelmakäytöksen puolelle, mikä sitten voi tarkoittaa ihan mitä vaan lievästä masennuksesta vakavasti itsetuhoisiin ajatuksiin tai ajatuksiin muihin kohdistettavasta väkivallasta. Yleensä tuonne on pelaajia päätynyt vakavasta väkivallalla uhkailuista tai tehdysitä väkivaltaisista teoista, mutta kun Diomande on tuonne itse hakeutunut, niin todennäköisesti noin pitkälle ei ole kuitenkaan mennyt.

[leeremick26]

Hämmensi LA Times uutisessa asiaan liittyen, että muuten asiapitoinen juttu päätettiin näin:

"According to figures released by the MLS players’ association, Diomande will make $935,000 this season."

Toki luen varmasti tähän vähän liikaa, mutta omaa silmään tuossa on sellainen "vittuako se valittaa, sehän on miljonääri" -viba loppukaneetissa.

[Louhikkokoskettaja]

Toronto, DC ja New York RB varmistivat pudotuspelipaikkansa tällä kierroksella, joten idässä on enää yksi pudotuspelipaikka jaossa viimeisillä kierroksilla ja siinäkin New England on erittäin vahvasti kiinni. New England on kolme pistettä edellä Chicagoa, neljä Montrealia, viisi Orlandoa ja kuusi Columbusta, kun New Englandilla otteluita on jäljellä kolme ja haastajilla vain kaksi.

Tosin New Englandin loppuohjelma on erittäin vaikea, kun edessä ovat vierailut Portlandiin ja Atlantaan sekä välissä kotiottelu NYC:tä vastaan, joten täysin mahdotonta ei ole, ettei New England loppukaudesta pisteitä juuri saisi. Lisäksi tasapisteisiin päätyessä Revs todennäköisesti häviää vertailuissa kaikille joko voittojen määrällä tai maalierolla, joten jonkinlainen taistelu tuosta idän seitsemännestä tilasta saattaa vielä syntyä.

[Louhikkokoskettaja]

Michael Parkhurst ilmoitti lopettavansa kauden päätteeksi. Sitä jopa odoteltiin, että Parkhust olisi lopettanut jo viime kauteen Atlantassa voitettuaan viimeinkin sen MLS Cupin oltuaan aiemmin häviämässä neljästi finaalissa, kolmesti New Englandissa ja kerran Columbuksessa. Parkhurst kuitenkin teki vielä vuoden sopimuksen Atlantan kanssa, alkukaudesta vastuuta tuli vielä reippaastikin, mutta kauden edetessä pudonnut penkille ja nyt sitten päätti, että on aika kauden päätteeksi laittaa nappikset naulaan.

Komeahan Parkhurstin ura on saavutuksiltaan ollut, MLS:n vuoden tulokas 2005, vuoden puolustaja 2007, kuudesti valittu MLS:n tähdistöotteluun, kolmesti voitti MLS:n reilun pelin palkinnon ja kerran humanitaarisen työn palkinnon. MLS Cupin voitto, kaksi US Open Cupin voittoa ja Campeones Cupin voitto Pohjois-Amerikassa, Euroopan vuosina Tanskan mestaruus sekä kaksi Tanskan Cupin voittoa Nordsjaellandissa. USA:n maajoukkueessa kaksi Gold Cupin voittoa.

Aivan huipulle Parkhurst ei kuitenkaan onnistunut nousemaan, onnistuneiden kausien Tanskassa jälkeen pääsi kokeilemaan Bundesliigassa, mutta tuo oli lyhyt keikka hyvin vähällä vastuulla, minkä jälkeen palasi MLS:ään. Maajoukkueessakin tuli 25 ottelua ja kaksi Gold Cupin voittoa, mutta MM-kisajoukkueeseen ei kertaakaan mahtunut, lähinnä oli 2014, kun Parkhurst kutsuttiin alustavaan 30:n pelaajan joukkueeseen, mutta lopullisesta joukkueesta putosi pois.

[Louhikkokoskettaja]

MLS:n runkosarjan toiseksi viimeinen kierros pelataan sunnuntaina, idän ottelut puoliltaöin Suomen aikaa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä ja lännen ottelut puoli kolmen maissa.

Idässä NYC:llä on mahdollisuus varmistaa konferenssin voitto, nelossijasta eli viimeisestä kotiedusta avauskierrokselle taistelee vielä useampi seura, kuten myös seitsemännestä tilasta eli viimeisestä pudotuspelipaikasta.

New Englandin ja NYC:n kohtaamisessa molemmilla on vielä panosta, kun New England pyrkii varmistamaan viimeisen pudotuspelipaikan ja NYC tosiaan konferenssin voiton, New England tarvitisi voiton, kun NYC:lle riittäisi tasapelikin. Toki New Englandin asema tällä hetkellä näyttää aika turvalliselta, kun Portlandista irtosi piste viikkopelissä Revsin noustua lopussa kahden maalin takaa tasoihin, tasoitusmaali rankkarista pitkällä lisäajalla, joten New England on neljä pistettä edellä Chicagoa, viisi Montrealia ja kuusi Orlandoa. Tasapisteissä Revs kuitenkin häviäisi vertailussa kaikille kolmelle, joten pieniä mahdollisuuksia tuossa muillakin on.

DC on tällä hetkellä neljäntenä ja kohtaa pisteen päässä viidentenä olevan New York RB:n kotona erittäin ratkaisevassa ottelussa nelostilan kannalta. Kuudentena oleva Toronto on taasen pisteen päässä NYRB:stä ja kohtaa vieraissa vielä pudotuspeleistä haaveilevan Chicagon.

Lännessä LAFC:n takana taistellaan vielä muista sijoista, niin kotiedusta kuin pudotuspeleihin pääsystä. Minnesota, LA Galaxy ja Seattle ovat pudotuspelipaikkansa varmistaneet, mutta kotiedun varmistaminen vaatisi vielä pisteitä. Salt Lake, Portland, Dallas ja San Jose ovat kolmen pisteen sisällä sijoilla viidestä kahdeksaan ja yksi noista tulee jäämään pudotuspeleistä ulos. Toki kuusi pistettä Dallasin takana olevalla Coloradollakin on vielä äärimmäisen pienet mahdollisuudet pudotuspeleihin, mutta tuo vaatisi hyvin erikoisia tuloksia loppukierroksilla.

[Louhikkokoskettaja]

MLS:llä on tällä hetkellä kirjoilla seitsemän pelaajaa ilman seuraa, joille liiga maksaa palkan. Yleensä tuo siis tapahtuu, kun seura vapauttaa pelaajan, eikä sitten kyseiselle pelaajalle löydy ottajaa. Vapautettua pelaajaa ei enää lasketa seuran palkkabudjettiin, pelaajamäärään tai ulkomaalaiskiintiöön, mutta nuo palkkarahat seura kuitenkin joutuu MLS:lle maksamaan.

Yura Movsisyan kuittaa MLS:ltä reilut 2,2 miljoonaa tästä kaudesta, vaikka on ollut viime kauden lopun jälkeen pelaamatta, Shkelzen Gashille reilu 1,6 miljoonaa, kun mitään uutta seuraa ei ole löytynyt. Molempien sopimus sentään taitaa päättyä tähän kauteen.

Chad Marshall on poikkeuksena MLS:n palkkalistoilla, kun ilmoitti lopettavansa uransa loukkaantumisten takia kesken kauden, joten poistui Seattlen pelaajalistoilta, mutta noin 400k/kausi palkka maksetaan kuitenkin tämän kauden loppuun asti.

Sam Cronin, Nicolas Del Grecco ja Andreas Ivan pienemmillä palkoilla noita seurojen vapauttamia pelaajia. Cronin on toki sittemmin ilmoittanut lopettavansa useiden aivotärähdysten takia.

Toinen poikkeus on maalivahti Charlie Lyon, jonka MLS hankki kiertäväksi hätäapumaalivahdiksi eli jos seuralta on loukkaantumisten ja/tai pelikieltojen takia maalivahdit käyttännössä loppu, niin Lyon saapuu auttamaan. Portlandissa Lyon kävi jonkun ottelun istumassa penkillä, mutta muuten ei ole tarvetta toistaiseksi ollut.

[Louhikkokoskettaja]

Salt Lake ilmoittaa, että yhteistyö toimitusjohtaja Craig Waibelin kanssa on päättynyt yhteisymmärryksessä ja seuraajaa haetaan. Waibel antoi omistaja Dell Loy Hansenista aika negatiivisia kommentteja tuossa Mike Petken potkujen ja niitä seuranneen oikeusjutun yhteydessä, mutta tuskinpa nuo ovat syynä Waibelin toimitusjohtajakauden loppumiseen Salt Lakessa, vaan kommentit ovat todennäköisemmin annettu tilanteessa, missä Waibel on jo tiennyt, ettei jatkoa ole tulossa. Voi sitten olla, että kommentit nopeuttivat Waibelin lähtöä joitakin viikkoja, kun muuten tuosta olisi ilmoitettu vasta kauden päätteeksi.

Enemmin se syy Waibelin lähtöön näkyy tuosta yhtä viestiä ylempää, Yura Movsisyanin kolmivuotinen megasopimus, yli 2,2 miljoonaa vuosi, mutta pelaaja vapautettiin jo yhden kauden jälkeen. Tuo on se Waibelin suurin huti, mutta muutenkin hankintojen onnistuminen on jättänyt toivomisen varaa ja ikääntynyttä runkoa on uusittu vasta pakon edetessä.

Salt Lakelle oli myös täydellinen aika uutisoida Waibelin pestin loppumisesta, kun uutinen saatiin haudattua sivulla heti alas kaikkien puolentusinan Nick Rimandon viimeisestä kotiottelusta kertovan tarinan alle.

[Louhikkokoskettaja]

Tulevana yönä Suomen aikaa on sitten tosiaan Nick Rimandon viimeinen kotiottelu Real Salt Laken riveissä, siihen on toki vielä mahdollisuudet, että Salt Lakella olisi pudotuspeleissä joku kotiottelu, mutta hyvin pienet nuo mahdollisuudet ovat.

Salt Laken Rio Tinton stadionin läheinen tie nimettiin jo Rimando Wayksi maalivahdin kunniaksi ja todennäköisenä pidetään, että MLS:n parhaan maalivahdin palkintokin tulisi kantamaan jatkossa Rimandon nimeä, vaikka Rimando itse ei tosin ole palkintoa kertaakaan voittanut, kolmesti sijoittunut toiseksi. Mutta kyllähän Rimandon 20 kautta kestänyt ura MLS:ssä on ollut huikea, varsinkin lähtökohtiin verrattuna, kun noin 175-senttisen Rimandon piti olla veskariksi liian lyhyt.

UCLA:n yliopistojoukkueesta Rimando varattiin Miami Fusioniin ja monien yllätykseksi otti heti kaudella 2000 ykkösmaalivahdin paikan kokeneemmalta Jeff Cassarilta. Samalle kaudelle 2000 saapui Fusionin riveihin myös pari vuotta Rimandoa nuorempi keskikenttäpelaaja Kyle Beckerman akatemian kautta. Miami Fusion lopetti toimintansa kaudella 2001, vaikka seura tuolla kaudella voitti runkosarjan.

Rimando siirtyi DC Unitediin, missä taisteli Troy Perkinsin kanssa ykkösveskarin paikasta vaihtelevalla menestyksellä. Kuitenkin DC:n voittaessa MLS Cupin vuonna 2004 Rimando oli finaalissa ykkösveskarina maalilla. Perkins kuitenkin otti paikkansa myöhemmin takaisin ja kauden 2006 runkosarjamestaruuden jälkeen, vain kaksi ottelua tuolla kaudella Perkinsin taustalla pelannut, Rimando kaupattiin Salt Lakeen, missä vaiheessa sitten Rimandon ura isommassa kuvassa vasta lähti kunnolla käyntiin.

2007 Salt Lakeen saapui myös pelaajauransa lopettanut Cassar apuvalmentajaksi ja kesken kauden hankittiin Coloradosta Beckerman keskikentälle. 2009 Salt Lake voitti MLS Cupin, Rimando valittiin pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi. 2013 Rimando oli USA:n maajoukkueen mukana voittamassa Gold Cupia, samoin Beckerman. Rimandon maajoukkueura on ollut aika paljon varaveskarina, kun samoihin aikoihin ovat myös Tim Howard ja Brad Guzan olleet uransa huipulla ja esiintymisiä maajoukkueessa Rimandolle tuli parikymmentä.

512 MLS:n runkosarjaottelua pelannut Rimando on ainoa 500:n runkosarjaottelun rajan MLS:n historiassa rikkonut pelaaja. Ainoana edes jokseenkin lähellä on Beckerman, jolla otteluita on 486. Rimandon loppusaldo tullee olemaan 514 runkosarjaottelua, joten uraansa vielä jatkavalla Beckermanilla on ehjän kauden pelatessaan mahdollisuus ensi kaudella nousta ohi. Beckermanista tulee ensi kaudella sitten viimeinen Miami Fusionia edustanut pelaaja MLS:ssä, seuran kuoppaamisesta kun on 18 vuotta kulunut.

Hyvin poikkeuksellinen kaksikko ovat Rimando ja Beckerman olleet, Miamista Salt Lakeen. MLS:n runkosarjaotteluissa kolmostilaa jakavat Jeff Larentowicz ja Kevin Hartmann 416:lla ottelulla eli yli kaksi kautta Beckermanista, kolme kautta Rimandosta nuo ottelumäärät. Larentowicz toki edelleen on aktiivipelaaja, mutta vain vuoden Beckermania nuorempi ja vähän pienempään rooliinkin pudonnut.





Sandyn kaupungin, missä Real Salt Lake pelaa, pormestari näemmä melko pitkä jamppa ja kuvissa kummitätinsä ja lastensa kanssa Rimando enemmän näyttää maalivahdilta.

[Louhikkokoskettaja]

Idässä NYC:n runkosarjan ykköstila varmistui, vaikka NYC hävisi New Englandille, mutta Philadelphiakin hävisi Columbuksessa ja tasapelin Montrealista hakenut Atlanta nousi tasapisteisiin Philadelphian kanssa, mutta on enempien voittojen ansiosta edellä nyt idän toisena. DC ja New York RB pelasivat tasan, Torontokin pelasi oman ottelunsa Chicagoa vastaan tasan, joten idän nelossija ja viimeinen kotietu pudotuspelien avauskierrokselle jäi vielä auki, DC päätöskierrokselle pisteen edellä NYRB:tä ja kaksi Torontoa. New England voitollaan varmisti viimeisen pudotuspelipaikan, toki päätöskierroksella on vielä pienet mahdollisuudet Toronton ohittamiseenkin. Chicago, Montreal, Columbus, Orlando ja Cincinnati pelaavat kauden viimeisen ottelunsa ensi viikonloppuna, kun idän pudotuspelipaikat ratkesivat ja tuo viisikko jäi ulos.

Lännessä Minnesota pelasi kotonaan 1-1-tasapelin LAFC:tä vastaan ja Seattlen voitettua San Josessa Morrisin lisäaikamaalilla 1-0 ovat Minnesota ja Seattle päätöskierroksen keskinäiseen otteluun lähdettäessä tasapisteissä, mutta Minnesota maalierolla edellä. Tuon ottelun voittaja sijoittuu varmasti lännen toiseksi, tasapeli jättäisi, tällä kierroksella yllättävän 3-4-kotitappion Vancouverille kärsineelle, LA Galaxylle mahdollisuuden nousta kummankin ohi. Salt Lakellakin on vielä viimeisellä kierroksella mahdollisuudet nousta parhaimmillaan kolmanneksi lännessä.

Lännen kaksi viimeistä pudotuspelipaikkaa ratkaisevat Portland, Dallas, San Jose ja Colorado. Portland ja San Jose kohtaavat Portlandissa, kun taas Dallas kohtaa kotonaan Kansasin ja Colorado vieraissa LAFC:n. Portland on tasapelilläkin San Josea vastaan varmasti pudotuspeleissä, San Jose taas on varmasti pudotuspeleissä voittamalla tuon päätöskierroksen ottelun. Dallas oman ottelun voittamalla menee pudotuspeleihin, tasapelikin riittää, jos San Jose ei voita. Viimeisestä kuudesta ottelustaan viisi voittaneella Coloradollakin on viimeisellä kierroksella pienet mahdollisuudet pudotuspeleihin, tuo vaatisi Coloradolta voiton Los Angelesista samalla, kun Dallas ja San Jose häviävät tai jos Colorado voittaisi Los Angelesissa vähintään kahdella maalilla, niin San Josen tasapelikin kelpaisi.

Carlos Vela teki LAFC:n maalin Minnesotassa ja nosti kauden maalisaldonsa 31:een eli sivuaa Josef Martinezin viime kaudella tekemää runkosarjan maaliennätystä. Päätöskierroksen ottelussa Coloradoa vastaan on Velalla siis mahdollisuus ottaa ennätys omiin nimiinsä. Zlatanille maali Galaxyn tappiossa ja ruotsalaisella maaleja on 29.

Kansasin ja Portlandin 2-2-tasapelissä Portlandin Brian Fernandez ja Kansasin Roger Espinoza ottivat torikokouksen yhteydessä punaiset kortit avausjaksolla. Espinozalle kyseessä on jo MLS-uran 11:s punainen kortti, mikä nosti Espinozan yksinään eniten punaisia MLS:ssä keränneeksi pelaajaksi, kun aiemmin Espinoza jakoi ennätystä Jamison Olaven kanssa.

[Louhikkokoskettaja]

Sunnuntaina ratkeaa pudotuspelipaikkojen ohella muutakin, kun Nashvillen ja Miamin välinen kolikonheitto varausjärjestyksistä on myöskin ohjelmassa. Kolikonheiton voittaja saa valita yhden viidestä vaihtoehdosta eli SuperDraftin ensimmäinen varausoikeus, laajennusdraftin ensimmäinen varausoikeus, pelaaja-allokaation ykköspaikka, toiseksi viimeinen paikka re-entry-draftissa tai toiseksi viimeinen paikka MLS:n pelaajien löytöoikeuksien listalla. Voittajan valittua, häviäjä saa valita seuraavan ja sen jälkeen taas voittaja, jne...

SuperDraftin ykkösoikeus on kuitenkin parempi kuin laajennusdraftin, joten eiköhän voittaja sen valitse. Yliopistopelaajia on kuitenkin pystytty tarkkailemaan ja kärkivaraukset jo tässä vaiheessa aikalailla selvillä, kun taa muiden MLS-seurojen suojaamatta jättämät pelaajat ovat vielä täysin auki laajennusvaraustilaisuutta ajatellen. Pelaaja-allokaation ykköspaikka voi houkuttaa myöskin, varsinkin jos jommalla kummalla seuralla on kokenut paluumuuttaja MLS:ään kiikarissa tai vähintäänkin tuolla voi pusertaa rahaa joltain muulta seuralta. Sillä ei ole sitten oikein mitään merkitystä, että onko re-entry-draftissa tai löytöoikeuksien listalla toiseksi viimeinen vai viimeinen.

Eli kyllähän tuon kolikonheiton voittaminen on arvokas asia, kun tuossa nyt on tarjolla kolme hyödyllistä oikeutta, joista voittaja saa sitten kaksi ja häviäjä yhden, molemmille yksi aikalailla täysin turha oikeus siihen päälle.

[Louhikkokoskettaja]

Carlos Vela otti MLS:n yhden kauden maaliennätyksen omiin nimiinsä vietyään LAFC:n johtoon Coloradoa vastaan, Velan kauden 32:s maali MLS:ssä. Ja pari minuuttia myöhemmin ennätys on 33 LAFC:n siirryttyä 2-0-johtoon...

Zlatan on osunut Houstonia vastaan, joten on nyt 30:ssa maalissa.

Lännen pudotuspelipaikat näyttävät jo ratkenneilta, kun Dallas johtaa Kansasia 2-0 ja Portlandkin siirtyi San Josea vastaan johtoon.

Seattle siirtyi johtoon Minnesotaa vastaan ja samoihin aikoihin Salt Lake teki johtomaalin Vancouverissa ja kun Galaxykin johtaa, niin Minnesota olisi näillä tuloksilla putoamassa viimeisellä kierroksella lännen kakkossijalta viidenneksi.

Wondolowskikin osallistui ennätysten rikkomiseen tasoitettuaan Portlandissa, 159:s maali Wondolle MLS:ssä ja San Josella on taas mahdollisuuksia. Pakko kuitenkin on Portlandissa voittaa, kun Dallas johtaa.

[Louhikkokoskettaja]

Vela teki lopulta hattutempun LAFC:n 3-1-voitossa ja MLS:n yhden kauden maaliennätys on nyt 34 maalia. Lisäksi Velalle 15 maalisyötöä, yhteensä 49 maalia ja syöttöä on selkeä uusi ennätys. LAFC teki runkosarjan yhden kauden piste-ennätyksen 72:lla pisteellä, mikä on yksi piste enemmän kuin NYRB:llä viime kaudella. Tehdyissä maaleissa LAFC:n 85 sivuaa LA Galaxyn ennätystä vuodelta 1998 ja LAFC:n maaliero +48 on MLS:n historian paras.

Lännen pudotuspelitaistelussa LAFC:n takana Seattle nappasi kakkospaikan 1-0-kotivoitolla Minnesotasta, Salt Lake nousi kolmanneksi 1-0-vierasvoitolla Vancouverista ja Minnesota putosi neljänneksi. LA Galaxylta toista vuotta putkeen viimeisen kierroksen perseily Houstonia vastaan, tällä kertaa tappio lukemin 4-2, nyt sentään ei mennyt pudotuspelipaikka vain ainoastaan kotietu. Portland voitti kohtalonottelussa San Josen ja on kuudes, Dallas seitsemäs, kun Kansas kaatui peräti 6-0.

Joten lännen avauskierroksen parit ovat:
Seattle - Dallas
Salt Lake - Portland
Minnesota - LA Galaxy

LAFC tulee sitten toisella kierroksella mukaan ja kohtaa Minnesota - LA Galaxy -ottelun voittajan.

Idässä Atlanta voitti New Englandin maalein 3-1 Josef Martinezin palattua avaukseen ja maalintekoonkin loukkaantumisen jälkeen ja kun Philadelphia hävisi kotonaan NYC:lle 1-2 on Atlanta idän toinen ja Philadelphia kolmas. Nelostilalle kiilasi yllättäen Toronto 1-0-kotivoitolla Columbusta vastaan, kun edellä olleista DC jäi kotonaan maalittomaan tasapeliin Cincinnatia vastaan ja NYRB hävisi Montrealissa 0-3. Cincinnati pelasi jo avausjakson lopulta kahden pelaajan alivoimalla Gyaun ja Lamahin ulosajojen jälkeen, mutta DC ei onnistunut maalinteossa, vaikka laukoi ottelussa 33 kertaa, tosin noista Tyton Cincinnatin maalilla joutui torjumaan vain kolme. Pelikieltoisen Rooneyn puttuminen ilmeisesti DC:n hyökkäyksessä näkyi...

Cincinnati rikkoi jo edellisellä kierroksella MLS:n päästettyjen maalien yhden kauden ennätyksen, 75 päästettyä maalia, mikä on yksi enemmän kuin Orlandolla viime kaudella, mutta onnistuivat nyt viimeisellä kierroksella estämään ennätyslukemien kasvun. Cincinnatin maaliero -44 on myös MLS:n historian huonoin, melko selkeästikin, kun edellinen oli vuodelta 2013 Chivasin ja DC:n jakama -37.

Idän pudotuspeliottelut ensimmäisellä kierroksella ovat siten:

Atlanta - New England
Philadelphia - New York RB
Toronto - DC

New York City tulee toisella kierroksella mukaan ja kohtaa Toronto - DC -ottelun voittajan.

Pudotuspelien ensimmäisen kierroksen ottelut pelataan lokakuun 19-20. päivä.

[Louhikkokoskettaja]

Portlandin hyökkääjä Brian Fernandez on hakeutunut vapaaehtoisesti MLS:n päihde- ja käyttätymisongelmien ohjelmaan ja on toistaiseksi sivussa kentiltä. Fernandezin alku Portlandissa oli hurja, mutta viimeiset pari kuukautta ovat olleet selkeästi vaisumpia ja muutama yllättävä poissaolokin on ollut, huhuissa liikkuu, että treenejä olisi jäänyt luvatta väliin, minkä takia on muutaman kerran pudotettu kokoonpanosta. Fernandezhan on jo urallaan kärsinyt puolentoista vuoden pelikiellon kokaainikäryn takia ja ilmeisesti päihteiden kanssa on nytkin ollut jotain ongelmia, mitkä Fernandezin ovat sitten ajaneet ohjelmaan hakeutumaan. Fernandez itse on kommentoinut asiaa lähinnä varotoimenpiteeksi, kun joitakin vaikeuksia tällä hetkellä on ja haluaa ratkaista ne ajoissa.

Poissaolon kestosta ei ole varmuutta, kun se riippuu lääkärien päätöksistä, mutta todennäköisenä pidetään, että Fernandezin kausi olisi ohi, vaikka Portland menisi pudotuspeleissä pitkällekin.

[Louhikkokoskettaja]

Ensimmäistä valmentajanvaihdosta kauden päätteeksi ei tarvinnut kauaa odottaa, kun Orlando ilmoitti James O'Connorin saavan mennä. Hyvin odotettu ratkaisu, kun se seuran historian ensimmäinen pudotuspelipaikka jäi edelleenkin saavuttamatta. Se on sitten kysymys, että kuinka paljon tuosta tavoitteesta jääminen meni O'Connorin pikkiin ja kuinka paljon seurajohdon epäonnistumisiin joukkueen kasaamisessa.

Ei vaan Orlando ole hankinnoissaan riittävän hyvin onnistunut, että pudotuspelipaikkaa tulisi. Täksi kaudeksi oli sentään hyviäkin hankintoja, kun Nani oli hyvä hyökkäyspäässä, kuten myös Tesho Akindele, joka taas parin vaisumman kauden Dallasissa jälkeen onnistui siirryttyään Orlandoon ja Robin Jansson oli selkeä vahvistus puolustukseen. Mutta liikaa on vaan sitten tällä hetkellä alisuorittajia joukkueessa, Sacha Kljestan ja Dom Dwyer ne suurimmat, joiden kummankin otteet Orlandossa ovat olleet suuri pettymys. Merkittävän sopimuksen pelaajana kesken kauden saapunut Mauricio Pereyra ei loppukaudesta kummempia esittänyt, mutta todellinen taso nähtäneen vasta ensi vuona, kun jotain loukkaantumistakin vielä oli.

Orlandossa kerrotaan, että nyt haetaan hyökkäysvoittoista jalkapalloa peluuttavaa valmentajaa. Voisi olettaa, että uusi valmentaja tulee ulkomailta, kun Pohjois-Amerikan sarjoista kokemuksensa hakeneiden valmentajien kanssa on menty metsään. Jason Kreisillä on meriittinsä MLS:ssä ja Adrian Heath sekä O'Connor olivat onnistuneet USA:n alemmilla tasoilla, mutta ei noista kukaan onnistunut. Kreisin ja O'Connorin alaisuudessa Orlando on vielä pelannut aika negatiivista jalkapalloa, missä on tuloksen ohella usein puuttunut myös viihdearvo, Heath sentään ajoittain sai joukkueen pelaamaan viihdyttävästi, vaikka tulokselliseti Heathin aikakin oli samaa kuin kahden seuraajan.