Kuinka jäit koukkuun futikseen?

[Tomba]

Isäni on...

Itse olen alkanut katsoa jalkapalloa säännöllisesti vasta vuoden 2004 EM-kisojen aikana. Silloin tuli katseltua jokainen peli.

Jotenkin siihen vai jäi koukkuun, ja tässä sitä nyt ollaan. Futista tulee katseltua nykyään niin paljon kuin mahdollista. Ja onneksi sitä riittää.

Hyvä topic.

[Benny Pronssijalka]

Lisätietoja tästä kuninkaan omasta maalista?

Muistin väärin. Oma maali kuitenkin ja muistan sen, kun näytettiin pettynyttä Littiä.

[hertsi-]

Kun näin miten kuningas halusi suomi-saksa karsinta ottelussa vaihtaa pallon superteleksi ja ampui sitten jumalattomalla kierteellä sen yläpörsää!

[Maikson]

Joskus 2000-luvun alussa näin Arsenalin pelin ja siitä se sitten alkoi. Futista olen seurannut 98 kisoista asti, mutta kunnolla koukkuun jääminen tapahtui vasta pari vuotta myöhemmin vuosituhannen vaihteessa.

[el Blanco]

En varsinaisesti ikinä ole jäänyt koukkuun, sillä syntymästä saakka futisveri on iskostettu suoniini, sukuni toinen puolisko on melko vahvasti futistaustainen. Ensimmäiset muistot aktiivisesta jalkapallon seuraamisesta ovat '94 MM-kisoista, siitä se viimeinen kipinä lähti.

[naula]

Itse aloin pelaamaan alle kouluikäisenä Kotkan Nappuloissa ja samaan aikaan pelikavereiden kera keräiltiin futiksen keräilykortteja. Arvokisat ja Veikkausliigaseurat tulivat tutuksi tätä kautta ja pikkuhiljaa aloin käymään itse peleissäkin paikan päällä. En ollut mitenkään hirveän kiinnostunut futiksesta vielä tuolloin mutta Suomi-Unkari-ottelu oli käännekohta, jonka jälkeen aloin seuraamaan maajoukkueen otteita ja KTP:n noustua Liigaan olin lopullisesti koukussa. Varsinkin KTP:n tapaus oli mielenkiintoinen: kävin Ykkösen peleissä, joissa oli n. 500-1000 katsojaa ja kavereitakaan ei kiinnostanut. Liigassa yleisöä oli hulppeimillaan lähes 5000 ja kaikkia kiinnosti Kotkan TP. Kaverit tosin jättivät uppoavan laivan seuraavalla kaudella vain palatakseen kauden 2002 liigakarsinoissa bandwagoniin... :

[soininjo]

CL-finaali 2001 oli se lopullinen käänne. Olin jo ennen sitä seurannut futista, mutta se nyt oli vain yksi laji muiden joukossa, mutta silloin se Bayernin voitto nosti pienen Bayern-fanin(fanitus alkoi josksu 1998) jalkapallohuuman kattoon. Siitä lähtien olen rinnassa on sykkinyt jalkapallo.

[ForzaInter]

Roger Milla 1990-kisailut.

Jee maali 

[lasse11]

Johan Cruyff ja muu Hollannin kollektiivi Argentiinan kisoissa 1978. Samana vuonna alkoi oma junnufutis-ura.

[Shakaali]

Pienestä pitäen, isoveljen merkkiä seuraten. Noin kymmenen vuotta on tullut potkittu palloa

[suomifutiksen Janne Tähkä]

Alle kouluikäisenäkin jo tykkäsin kovasti futiksen pelaamisesta ja sitten kun ekaluokkalaisena liittyi seuraan pelaamaan niin futiksesta on pikkuhiljaa tullut rakkain laji, joka tuntuu "omalta". Toki telkkarista on aina tullut katsottua pelejä kun on ollut tarjolla, itse olen peleissä alkanut käymään vasta viimeisen n. 4 vuoden aikana.

[Kikkara]

Lopullisesti jäin koukkuun kun löysin RoPSin. Sitä ennen katselin arvokisoja enimmäkseen.

[_rok]

Lopullisesti jäin koukkuun kun löysin RoPSin. Sitä ennen katselin arvokisoja enimmäkseen.

Tapahtui todennäköisesti kesällä koska talvella ropsilaiset on sambiassa

[bullitt1144]

[äägee]

Yritin tässä muistella ensimmäistä konkreettista futismuistoani, ja kyllä se on Ranskan MM-finaali 1998 Ranska - Brasilia. Silloiset suosikkipelaajani, Ronaldo ja Bebeto pelasivat tässä Brasilian joukkueessa, mutta muistaakseni toivoin Ranskan voittoa ottelussa sillä isäni oli Brasilian puolella (ei voinut olla samalla puolella isän kanssa).  Samaisena MM-kisavuonna taisin myös aloittaa skulaamisen paikallisessa junnujengissä.

Ensimmäinen kotimainen futismatsi.. hmm. Taitaa itse asiassa olla joku FC Lahden matsi vuonna 1999. Sukulaisia asuu tuolla Lahden suunnalla, joten siellä ollessa käytiin isän kanssa katsomassa FC Lahden matseja mm. Kisiksessä. Itsehän en koskaan FCL:ään hurahtanut, siihen aikaan en ollut IFK Mariehamn -kannattajakaan, mutta isäni taitaa kyllä edelleen olla Lahden miehiä. Ja kyllä minunkin on tunnustettava että toivon aina Lahdenkin pärjäävän liigassa, paitsi jos pelaavat IFK:ta vastaan. Eli jotain jälkiä ne Kisiksen matsit minuunkin on jättänyt.

IFK-innostus syntyikin sitten ykkösdivarikaudella, eli vasta 2004, mutta siitä se on kasvanut rakkaudeksi ja intohimoksi.
Maajoukkuetta olen aina seurannut, mutta ensimmäisen kerran pääsin paikan päälle vasta Suomi - P-Irlanti matsissa ennen edellisten karsintojen alkua. Siitä lähtien kaikki kotiottelut (lukuunottamatta Tampere-matsia johon rahat ei riittänyt) on tullut nähtyä. Ja ensi karsintoihin ostan kausikortin.

Siinähän sitä tuli..

[Ticket]

Olin parisen vuotta sitten lomalla Espaniassa, ja siellä ei tullut telkkarista mitään muuta kun fudista, fudista ja fudista. Kattelin muutamia fudismatseja ja koukkuunhan siinä jäi 

[Gunner]

Olin parisen vuotta sitten lomalla Espaniassa, ja siellä ei tullut telkkarista mitään muuta kun fudista, fudista ja fudista. Kattelin muutamia fudismatseja ja koukkuunhan siinä jäi 

Eikö futista tullut ollenkaan?

[Vastapallo]

1988 oli ensimmäiset futistreenit, mutta lopullinen koukkuunjääminen taisi tapahtua kesällä 1990 kun 7-vuotiaana seurasin Italian MM-kisoja, joita pelattiin pihapeleissä pitkään kisojen jälkeenkin. Toisaalta myös kotimainen futis oli pihapeleissä mukana alusta asti. Lasketaan varmaankin tuhansissa ne kaikki Haka-HJK ja HJK-Haka väännöt, joita pelattiin kahden kaverini kanssa. Molemmat kaverit olivat ja käsittääkseni ovat yhä Klubin miehiä ja itse pidin sitten luonnollisesti Hakan puolia.

[JarinToveri]

Kipinä lähti Siltiksen nurmelta joskus aikoina kun miehet olivat rautaa ja laivat puuta...

Tuota kyseistä nurmiviheriötä (tällä hetkellä tosin lumen peitossa) ihailen tälläkin hetkellä ikkunasta ja samalla muistelen, kuinka junnuna oli tapana pyöräillä Siltiksen nurtsille harjoittelemaan vetoja ja pilkkuja.

[Luis Garcia]

Itselläni asia kävi "luonnollisesti" eli pikkupoikana kesäisin mitään muutakaan tekemistä juuri ollut, kuin vääntää pihapelejä. Tietysti jotain leikkejäkin oli, mutta ei mikään yhtä hauskaa ja tunnerikasta ollut kuin jalkapallo. Mitä enemmän varttui, niin tietenkin leikit jäi vähemmälle ja oikeastaan vapaa-aikana oli enää futista (talvisin jääkiekkoa). Kesälomalla joka päivä tallustettiin pallo kainalossa höntsäilemään läheisen ala-asteen kentälle. 6-7-vuotiaana alkoi sitten seurassa pelaaminen, jonka kuitenkin muutaman vuoden päästä lopetin, sillä kavereiden kanssa höntsäilyn ylivoima vei mielenkiinnon. Myöhemmin taas aloitin futiksen harrastuksena ja tähän päivään saakka sitä on aktiivisesti pelattu.

Vaikea sanoa, mikä lopulta on futikseen koukuttanut. Geeneissä mitään futisperimää tuskin on, eikä vanhemmat mitään jalkapalloihmisiä ole. Kai tämä vaan niin hieno laji on, että väkisin koukuttuu, kun pelaa

[GonzalesBlanco]

-

[sparraaja]

Kyllä ne olivat ne eräät MM-kisat joista se lähti. Muistan kuinka isän kanssa katsoimme otteluita ja oli pakko päästä itse seuraavana päivänä pelaamaan futista. Pian olinkin jo joukkueessa ja olin tuolloin seitsemänvuotias.

[Ally]

Korttelipelit, ensimmäinen väritv ja 1986 MM-kisat. Preben Elkjaer ja hassut taputtavat lippahatut katsomossa. Taistelevat hienot skotlantilaiset. Josimarin unelmaveto. Eipä siinä muuta.

[nimim.huhkaja]

7-vuotiaasta lähtien olen futista harrastanut. Koukkuun jäin about 10-vuotiaana, kun reenaamisesta tuli intohimo

[kurwaslobo]

Seuraaminen alkoi -96 EM-kisoista ja Saksaa gloryhunttaamalla. Palloa potkinut nyt olen koko ikäni