Tekniset harjoitusvälineet

[Capocannoniere]

Olen jo pidempään pohtinut sitä kuinka laajasti erilaisia teknisiä harjoitusvälineitä jalkapalloilussa käytetään. Saksassahan ne ovat olleet jo muutaman vuoden muodissa ja esimerkiksi Adidas on ollut mukana niiden kehitystyössä. Dortmundilla on käytössä oma Footbonautinsa ja moni muu saksalainen joukkue käyttää samankaltaista, mutta tietenkin selkeästi karsitumpaa versiota. Brittien ja espanjalaisten kohdalla en tiedä kuinka laajalle nämä ovat levinneet, mutta ainakin suurseurat olivat pari vuotta sitten hankkimassa omia footbonautteja.

Onko yhdelläkään suomalaisseuralla käytössään teknisiä harjoitusvälineitä vai ovatko/olisivatko ne suomalaiseen kulttuurin liian suurta hifistelyä. Varmasti esimerkiksi oppilaitosyhteistyön kautta olisi mahdollista rakentaa yksinkertaisimpia reaktioiden ja syöttöjen kehittämiseen soveltuvia laitteita seuran kannalta kustannustehokkaaseen hintaan.


Adidaksen neljän paneelin syöttötesti.


Dortmundin 64:n paneelin/aukon Footbonaut.

[muumi]

Meinasin kysyä, että mitäs hittoa nuo tekee, mutta jaksoinkin youtubettaa:
http://www.youtube.com/watch?v=WhAyX81zP2M

eli jostain tulee pallo ja tietokone arpoo ruudun mihin se pitää palauttaa. Mielenkiintoista ja tuolla saa varmasti yksinään hyviä toistoja verrattuna lautaseinään, mutta kuinka pelinomaista tuo sitten on. No voihan tuohon tietysti ottaa puolustajankin mukaan, mikäs siinä.

Mitäs tuo neljän paneelin syöttötesti tekee - seinistä tietokoneen ilmoittamaan seinään vai?

[Capocannoniere]

Meinasin kysyä, että mitäs hittoa nuo tekee, mutta jaksoinkin youtubettaa:
http://www.youtube.com/watch?v=WhAyX81zP2M

eli jostain tulee pallo ja tietokone arpoo ruudun mihin se pitää palauttaa. Mielenkiintoista ja tuolla saa varmasti yksinään hyviä toistoja verrattuna lautaseinään, mutta kuinka pelinomaista tuo sitten on. No voihan tuohon tietysti ottaa puolustajankin mukaan, mikäs siinä.

Mitäs tuo neljän paneelin syöttötesti tekee - seinistä tietokoneen ilmoittamaan seinään vai?

Dortmundin footbonaut siis ampuu pallon keskelle vaihtelevalla nopeudella, korkeudella ja suunnalla. Yksi 64:sta kohteesta syttyy palamaan ja pelaajan on kyettävä toimittamaan pallo mahdollisimman nopeasti sinne. Kaikki data tulee valmentajan käyttöön ja pelaajien suoriutumishistoriaa seurataan. Ideana siis on kehittää pelaajien reagointi- ja syöttötaitoa, joka johtaisi nopeaan pallon liikuttamiseen keskikentällä kuten saksalaiseen pelikulttuuriin kuuluu. Se myös ohjaa pelaajia ajattelemaan tilanteita etukäteen. Ja ainakin tämän kauden CL:n perusteella näyttää toimivan.

Adidaksen systeemi toimii samaan tapaan, mutta ainakin yleisölle esitellyssä karsitussa versiossa oli tosiaan neljä maassa olevaa paneelia ja pallot tulivat parista eri suunnasta.

[Capocannoniere]

Sandro Modeon Barçaa lukiessa tuli vastaan mielenkiintoista tietoa legendaarisen Lobanovskyin harjoitusmetodeista. Hänhän kasasi ympärilleen valmennustiimin johon kuului eri alojen asiantuntijoita joiden avulla jalkapallosta tehtiin tiedettä. Yksi näistä työtovereista oli bioinsinööri Anatoli Zelentsov. Hänen avullaan pelaajia opetettiin ymmärtämään tulevat ratkaisut ennen, kuin he olivat saaneet pallon haltuunsa.

Tämä tapahtui kvantitaavisilla testeillä jotka toteutettiin pacman-tyyppisellä videopelillä. Niillä kehitettiin pelaajien reagointikykyä, vastustuskykyä, paikannusmuistia ja koordinaatiota. Näiden testien lisäksi pelaajien yksilökohtaisia ottelutilastoja seurattiin tarkasti ja niiden avulla pyrittiin kehittämään pelaajien ominaisuuksia. Tavoite oli siis osittain sama mihin footbonauteilla pyritään pääsemään.