MUFC 2013 - 2014Kausi 2012-2013 saatiin hiljattain päätökseen. Ja hyvinhän se Unitedin kannalta päättyi kun mestaruuspokaali palasi takaisin todellisen Valioliigamestarin haltuun traumaattisen edelliskauden jälkeen. Ehdottomasti onnistunut kausi vaikka erinäisiä (pieniä) pettymyksiäkin matkalle mahtui.
Valjussa piste-ero vastustajiin nähden kasvoi jopa suureksi ja samalla Unitedin suorituskyky säilyi olennaisesti samalla tasolla kuin aiemminkin pisteiden valossa. Nyt täytyy mennä jo kauteen 2004-2005 jolloin United on viimeksi jäänyt alle 80 pisteen. Viimeisimmästä kaudesta taaksepäin mentäessä pisteet ovat olleet 89, 89, 80, 85, 90, 87, 89, 83, 77. Melkoista suorituskykyä ja tasaisuutta tämä kyllä osoittaa, mutta onko nyt selvän rakennemuutoksen vuoksi odotettavissa notkahdusta? Tässä topikissa taatusti riittää spekuleerattavaa tämän osalta jatkossa.
Mestareiden liigassa United onnistui viime kauden aikana palauttamaan uskon jonkinmoisiin menestysmahdollisuuksiin. Joiltain osin (minusta) nykyinen ykkösmateriaali ei ole riittävää taistelemaan pitkällä aikavälillä isokorvaisesta, mutta edelliskauden romahdukseen nähden tämä sesonki oli tietenkin parempi. Realia vastaan United onnistui pelaamaan 3 jaksoa erittäin hyvin, mutta se viimeinen ei sitten onnistunut tunnetulla tavalla ja tippuminen tuli osaksi. Opiksi olisi otettava, jotta jatkossa menestysmahdollisuudet olisivat paremmat. Tosin voi kyllä olla, että kermakenttien suurimmat tähtiteot eivät ole realismia lähivuosina kun asemien säilyttäminen omalla saarella on varmastikin pääprioriteetti.
Cupeissa ei ole viime vuosina United juhlinut. Esim. Chelssin hurjaan vireeseen näissä turnauksissa on syytä suhtautua mielenkiinnolla nähden siihen mitä United on näitä turnauksia viime aikoina potkinut. Miksi näin? Keskittymisongelmia? Asenneongelmia? Vai mistä tämä oikein kumpuaa? Vai onko vaan niin, että United on liigajoukkue, jyrä ja joka jyrää pidemmän päälle tasaisimmin jolloin yksittäiset pelit eivät ratkaise niin paljoa. Eihän F.A.Cup mikään kauden ykkösprioriteetti ole, mutta pikku hiljaa tässä alkaa kyllä vähän arveluttamaan, että tässä turnauksessa United ei ole menestynyt 10 vuoteen.
Aika entinen ei enää koskaan palaa"The expectation is always there" - Sir Alex Ferguson –
Siirrytään sitten nykyhetkeen ja tähän kesään. Lähtisin siitä, että ensi kauden todelliset alkutunnelmat voidaan nähdä vasta elokuussa, joten keskitytään nyt tulevien kuukausien tapahtumiin laajalla pensselillä tässä yhteydessä ja katsotaan sitten elokuussa missä mennään.
Jalkapallohistorian menestyksekkäin seuramanageri jätti paikkansa muutama viikko sitten. Hirvittävä shokkihan tämä oli ja aivan ”avuttomana” viime viikkoina on paria tapahtumaa tullut katseltua. Aivan käsittämätöntä tämä nimittäin on. Olen seurannut jalkapalloa ja Unitedia tammikuusta 1993 ja siitä lähtien manageri on aina ollut AF tai SAF. Itse olen sentään syntynyt Atkinsonin aikana, mutta Fergien aloittaessa oli kyllä aivan muut pelit mielessä. Minä en siis tiedä Unitedin managerienvaihdoista mitään, joten olisikohan parempi jo lopettaa tähän? No, kun nyt tuli luvatuksi…
Se, mitä edellä olevassa lainauksessa todetaan, pätee kuitenkin tästä eteenpäin(kin). SAF:n aikana United on noussut Englannin ykkösseuraksi, menestyskoneeksi vailla vertaa, jonka odotetaan jatkavan tällä linjalla. Moyesin haaste ei ole helppo eikä yksinkertainen, mutta hän kuitenkin perii liigamestariryhmän, joka on juuri voittanut mestaruuden selvällä erolla kaikkiin vastustajiin nähden. Tässä vaiheessa on toki vielä liian aikaista sanoa mitä ensi kaudelta tulisi odottaa, mutta joitain suuntaviivoja siitä voidaan jo vetää. Voiko United voittaa EPL:n. Kyllä voi, tehdään se jo heti selväksi.
Moyesin alkuasetelmat“I was confident in my own ability. OK, the club was bigger than I was used to. But I was experienced and the object of the exercise is the same wherever you manage: you want to win” - Frank O’Farrell (vuonna 2011) -
Tuntuuko edellinen lausunto kovinkin sopivalta tähän hetkeen? Kyllä vaan, mutta se ei ole Moyesin suusta vaan Frank O’Farrellilta, joka seurasi 1971 Sir Matt Busbyä, toista Unitedin dinosauruksista, Unitedin peräsimessä. Historian kertauksena, MUFC on pelannut Englannin sarjoissa tällä nimellä rapiat 110 vuotta jona aikana melkein 50 % kokonaisajasta Unitedia on manageroinut joko Sir Matt tai SAF.
Monien mielestä ensimmäinen on vieläkin se kaikkien aikojen MUFC-manageri.
O’Farrell ei onnistunut tehtävässään. Hyvän alun jälkeen tappiot alkoivat seurata toisiaan ja lopulta 18 kuukauden palveluksen jälkeen kalossi heilahti. Ja taatusti siihen aikaan Sir Mattin jättäessä tehtävässä puhuttiin, kuinka ”aikaa annetaan” ja ”United on erikoistapaus”. Syitä toteutuneeseen epäonnistumiseen oli varmasti monia, kuten se, että Busby jätti jälkeensä aika ikääntyneen joukkueen. Tässä suhteessa nyt n. 40 vuotta myöhemmin tilanne on monessakin mielessä vähän toinen vaikkakin muutamilta keskeisiltä osin runko on vähän iäkästä ja osa avainpelaajista on muuten vaan halunnut ajatutua sivuraiteelle (Rooney).
On toki vielä erikseen korostettava, että O’Farrell on muutamissa haastatteluissaan aika katkeraan sävyyn purkanut tuntojaan tuosta ajasta, joten kaikkea ei pidä tietenkään mennä aivan ilman filtteröintiä uskomaan. Toisaalta hän on mielenkiintoinen figuuri asetelman tietyn samankaltaisuuden vuoksi.
Yksi (ainakin) iso yhteinen tekijä kuitenkin löytyy tuohon aikaan nähden. Sir Matt jäi keskeiseksi tekijäksi Unitedin organisaatioon. Sir Alex on päätynyt samaan ratkaisuun. Kuulostaa alustavasti vähän vaaralliselta, mutta ans kattoo nyt. Sir Mattin aikana pelaajien väitettiin edelleen totelleen häntä vaikka muut miehet olivatkin ruorissa. Juuri siihen tapaan kuin loistavassa elokuvassa Damned United Brian Cloughin Leeds-visiittiä kuvattaessa…
Moyesin kannalta yksi kaikkein isoimmista kysymyksistä on, miten SAF onnistuu pitämään itsensä erossa joukkueen ytimestä. SAF on voittanut kaiken ja useampaan kertaan. Hän on Paras, hän Legendoista suurin, ylivoimainen, hän on puolijumala ja kovimmille faneille Jumala on puoli-SAF. Silti, hänen elämäntyönsä, Manchester Unitedin, kannalta aivan ratkaisevaa on jatkossa se miten hän onnistuu tukemaan Moyesia hänen jo valmiiksi lähes mahdottomassa tehtävässä. SAF on (tn:sesti) eläköitynyt lopullisesti toimestaan, mutta kenties yksi hänen kaikkein suurimmista tehtävistä on siis vielä jäljellä.
“If he wins, everything will be fine. But I can tell him this: the moment he starts losing, then the comparison with Alex will start” - Frank O’Farrell (jo vuonna 2011) -
Moyes on selkeästi SAF:n valinta. Tämä on mielestäni hyvä lähtökohta tähän hankalaan tilanteeseen. Mikäli pelit eivät lähde kulkemaan tai tästä eteenpäin parina kautena ei suurempaa tulosta tule, niin SAF:n tuen voimin Moyesilla on tiettyä suojaa olemassa. Vaikea myös uskoa, että SAF vetäisi maton tässä asetelmassa hänen altaan. Jos United olisi päätynyt esim. Mourinhoon, tilanne olisi ollut luultavasti aikalailla toinen.
Toiseksi, tässäkin topikissa on usein pohdittu onko niitä taloudellisia panostuksia luvassa kun manageri vaihtuu. Uskallan luulla, että tässä suhteessa ongelmia tuskin on tulossa. Juuri SAF:n jääminen selkänojaksi (siis ainakin lähtökohtaisesti, hyvän tuolin selkänoja voi tietysti ratketa) sekä Unitedin kohentunut taloustilanne tn:sesti merkitsevät riittävän taloudellisen panostuksen olemassaoloa jatkossakin. Pakkohan omistajienkin on tajuta, että nyt heidän assetinsa arvo on joutumassa todelliseen puntariin.
"Eleven years without any tremendous financial backing, but he's persevered with it and created some decent teams in the last few years. They are the qualities he's going to need at our club” - Sir Alex Ferguson -
Niin, mitäs tästä toisaalta pitäisi ajatella? Siinäkö SAF jo pelottelee että rahaa ei sittenkään ole ja laihat vuodet ovat edessä?
Ehkäpä kuitenkin viesti oli hieman toinen. Joka tapauksessa Moyesin näytöt Evertonin rakennustyöstä ovat vakuuttavia, mutta sen rakennuksen rakentaminen ei ole ollenkaan sama juttu kuin tämän pilvenpiirtäjän hallinnointi. Sitä paitsi tätä taloa ei voi ensiksi räjäyttää pieniin osiin ja rakentaa uudelleen vaan Moyes joutuu hyppäämään suoraan kelkkaan, jossa on Valju- ja UCL-mestareita kasapäin valmiina syömään hänet mikäli isäntä ei löydä oikeaa paikkaansa kopista.
Mitä Moyesilta sitten pitäisi odottaa tässä vaiheessa? Voiko esimerkiksi ensi kausi olla onnistunut vaikka United ei voittaisi Valjua, tai ylipäätään mitään pokaalia? Tässä vaiheessa, tällä informaatiolla pohdittuna, kyllä se voi olla MIKÄLI hän pystyy selvästi osoittamaan selvää ideaa, kehityspolkua, jonka päässä lopputulos on hyvä. Korostettakoon kuitenkin voimakkaasti, että mihinkään Wengerismiin ei kuitenkaa tule olemaan varaa eikä sitä pidä Unitediin tuoda. Tottakai se, kuinka kauas United mahdollisesti tässä tapauksessa jäisi liigamestarista, olisi keskeinen tekijä tulevaa kautta arvioitaessa.
Joka tapauksessa kaikkien on syytä tunnistaa, että nyt on käsillä todella poikkeuksellinen tilanne. Edelleenkin vähänkään realistiselta pohjalta tilannetta tarkastelevan United-ystävän tai vihamiehen on syytä tunnustaa tosiasiat eli kaikkien aikojen seuramanageri on nyt lähtenyt vuosikymmenten palveluksen jälkeen ja mikään ei ole ennallaan tällaisen järistyksen jälkeen.
Pienenä galluppina tuleville ajoille jäsenet voivatkin vastata ja rekisteröidä alla omat ajatuksensa muistiin. Nimittäin mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa teidän tuntemuksia parhaiten Moyesin valinnan suhteen:
(a) Täysin oikea valinta kaikista mahdollisista ehdokkaista.
(b) Perusteltu ja looginen valinta.
(c) Kokemuksen puute (esim. UCL:stä ja pokaalien voittamisesta) arveluttaa ja parempiakin vaihtoehtoja olisi ollut, mutta tämä ratkaisu kuitenkin menettelee.
(d) Väärä ratkaisu. Esim. the Special One olisi ollut se ratkaisu tähän kohtaan. Ei briteillä kermakentille pidä mennä kokeilemaan.
Oma vastaukseni osuu kohtaan (b).
MateriaalistaTutkaillaanpa seuraavaksi hieman pelaajistoa ja kesän näkymiä tässä suhteessa. Otetaanpa alkuun ensin lainaukset vuoden takaa topikin kokeneen sotaratsun Phizzan kesäennakosta ja peilataan tilannetta hieman niitä vasten.
Tulevaisuuden näkymät: Espanjalainen jatkaa entistä selvempänä ykkösmaalivahtina, kunhan nyt toinen kausi ei vain hänen kohdallaan osoittautuisi monen muun tapaan ensimmäistä vaikeammaksi. Lindegaardissa Unitedilla on varma kakkonen, ellei hän sitten lähde peliajan perässä muualle. Ben Amosille järkevin ratkaisu olisi varmasti laina tai jopa siirto muualle, kyseessä kuitenkin nuorten maajoukkueissa pelannut veskari.
De Gea alkoi kauden mittaan jo näyttämään maalivahdilta ( ehkä se harjoittelijan kyltti voidaan jo poistaa) ja Lindegaardin tuloksellisesti huonot pelit johtivat siihen, että ensimmäinen on nyt selkeä ykkönen. Katsotaan nyt sitten (a) jatkuuko kehitys (b) tapahtuuko se yleensä ottaen ollenkaan Unitedissa. Eli kauanko siihen ”unelmasiirtoon” Barcaan tai Realiin on oikein vielä aikaa? Se aika voi loppua jo tänä kesänä vaikka kovin todennäköistä se ei olekaan.
Lindegaardin osalta tilanne on monimutkaisempi. Pelata tietenkin hän haluaisi eikä viimeisimmät näytöt ole kovin vahvoja olleet. En olisi ollenkaan yllättynyt, mikäli hän katsoisi jo muita vaihtoehtoja. Eli summa summarum, maalivahtiosastolla voi hyvin tapahtua kaikenlaista kesän aikana.
Tulevaisuuden näkymät: Mielenkiintoista on nähdä, miten Vidicin paluu vaikuttaa puolustuksen peluutukseen. Itse olen sillä kannalla, että Evans ottaisi ansaitsemansa paikan kipparin vierellä. Ferdinandia on huhuissa viety sinne tänne, mutta uskoisin hänen pysyvän Unitedissa. Smallingin pelaaminen on aina miellyttänyt omaa silmääni, atleettisena puolustajana tuo myös hieman liikkuvuutta takalinjoille.
Vasemmalla jatkaa Evra, ellei vaihtoehtoja sinne saada. Moni on peräänkuuluttanut vasemman pakin hankintaa, mutta uskoisin Fergusonin luottavan tähän kulttihahmoon. Junnuista Fryers antoi jonkinlaisia näyttöjä kauden aikana, mutta kaukana on vakavat haastajat, ellei Fabio löydä uutta vaihdetta uralleen.
Oikealla Rafael lienee se ykkösvaihtoehto. Hieman sellainen tunne on itselläni, että Jones on O'Shea-tyylinen väliinputoaja, jolle ei selvää roolia joukkueesta löydy. Toki ikää on vielä vähän, mutta toisaalta aika ratkaisevia nämä seuraavat vuodet ovat kehityksen kannalta, etenkin kun villeimmät puheet nostavat poikaa ihan sinne maajoukkueen kapteeniksi asti.
Ja tässä suhteessa mikään ei ole näemmä muuttunut!
Rio pelasi kyllä mainion kauden kuten Evanskin. Silti Vidic on edelleen se ykkösmies. Valitettavasti vähän tummia pilviä kyllä on hänen taivaallaan pelikunnon säilymisen osalta. Aivan selkeästi hän ei ole ollut pelikuntoinen pelistä toiseen. Tiedä sitten onko tälle asialle tehtävissä mitään (vrt. Hargreaves), mutta joka tapauksessa Unitedin puolustuksen suorituskyky on silloin aivan toisella tasolla kun Vida on sitä isännöimässä.
Laidoilla Rafael oli kiistatta viime kauden yllättäjiä. Hyviä esityksiä ja ennen muuta pelikunnossa säilyminen olivat positiivinen yllätys. Hän jatkanee tästä ensi kaudella. Evran osalta kaikki onkin jo sanottu. Nyt kun Fergiekin on poissa, niin niinköhän Evra onnistuu enää edes kohtuudella säätelemään hankalan nesteen nousemista päähän? Mitään hankintaa ei sille osastolle kyllä ole näkyvissä niin kauan kun patonki on materiaalissa mukana. Haastajien asetelmat ovat myös vähän kehnot. Buttner ei ole (vielä) oikein vakuuttanut ja Fabion kausi nyt meni miten meni. Itse asiassa tällä kaudella Unitedin lainaamat pelaajat eivät onnistuneet ollenkaan, mutta tästä riskistä harvemmin puhutaan.
Smallingin osalta alkaisi jo pikku hiljaa olla aika ottaa askelia eteenpäin. Helpolta tilanne ei kuitenkaan näytä. Sen verran paljon Valjun näkökulmasta laadukasta materiaalia on edellä. Jonesin osalta monikäyttöisyys jatkuu vaikkakin Moyesin mahdollisesti jatkaessa SAF:n epäonnistumislinjalla kk:n vahvistamisen suhteen johtanee hänen jatkamiseen korostuneesti siinä roolissa.
Tulevaisuuden näkymät: Carrick siinä jatkaa melkoisella varmuudella, mutta toinen paikka on täysin auki. Scholes ilmoitti pelaavansa vielä yhden kauden, joten hänestä United saa hyvän varamiehen ja helpompiin kotipeleihin selvän pelin pyörittäjän. Giggsin rooli pienentyi päättyneellä kaudella, mutta parhaimmillaan laatu on edelleen erinomaista.
Sanon tämän nyt ihan suoraan, jottei tarvitse sitten kauden edetessä sen kummemmin pyöritellä: Parkille, Andersonille ja Cleverleylle näyttäisin ovea. Parkin pelit huipulla on pelattu, Andersonin paikat ei kestä, eikä toisaalta tarjoa mitään niin laadukasta että pitäisi ringissä roikottaa. Cleverleyn taso ei tule uskoakseni huipulle riittämään, mutta on toisaalta sen verran laadukas pelaaja, että menisi moneen valju-jengiin suoraan avaukseen ja näin ollen ylläpitäisi mahdollisuudet myös maajoukkueeseen.
Fletcherin paluu huippuiskuun taitaa olla toiveajattelua, joten jos skotti jatkaa, on käyttöaste mallia Giggs/Scholes. Pogban tulevaisuudesta poika (tai hänen agenttinsa) tuskin itsekään tietää, mutta uusi sopimus saattaa muuttaa Fergien suunnitelmia mahdollisista hankinnoista, potentiaalia kun ranskalaisella kuitenkin on.
Kagawaa on kovasti tuotu Unitediin, ja eiköhän sieltä tosiaan jotain hyökkäävämpää pelaajaa ole tulossa. En ole niinkään vakuuttunut, että Fergie ostaisi puolustavampaa keskikenttää, vaikka tällaista on moni toivonut. Laituriosastolla en usko tapahtuvan mitään ihmeellistä liikettä. Parkin luulisi lähtevän, mutta huippukolmikon lisäksi sinne on … Ja onhan tämä ehkä se Unitedin vahvin osa-alue.
… villinä heittona Valencian kokeileminen keskikentän keskellä…
Aika hyviä ennakointeja jälleen kerran. Scholesin rooli jäi jo aika pieneksi ja urakin siinä samalla sitten loppui. Pogba matkasi Juveen ja Park myytiin pois (eikä yhtään liian aikaisin nähden tämän kauden näytöt). Giggs jatkoi omalla tasollaan, mutta ei hänestä enää ole isoja voittoja Unitedille pelaamaan. Cleverleyn hyvä alkukausi lässähti kunnolla loppua kohden ja Andersonista nyt vaan ei tunnu olevan vastaamaan toiveisiin. Kagawa on selvästikin mahdollinen tulevaisuuden United-tähti, mutta kesän aikana on kyllä fyysisyyttä saatava kehitettyä reilusti. Nimittäin melkoinen heittopussi hän on kyllä kentällä tällä hetkellä. Laituriosasto ei tosiaankaan ollut vastoin kaikkia ennakko-odotuksia Unitedin vahvuus vaan alisuorittamista laajalla skaalalla. Valencian ehdottaminen keskelle edustaa/edusti myös jo melkoista epätoivoa.
Tällä osastolla ne suurimmat muutokset luultavasti tulevat tapahtumaan. Tai ainakin näin sen olla jo pitäisi, kuten NIIN MONTA KERTAA on jo todettu ja keskusteltu. Hieman vaikea on tässä vaiheessa hahmotella mitä Moyes aikoo, mutta huomioiden hänen taktiset formulaationsa Evertonissa (4-5-1-tyyppinen rakennelma, joka saattaisi Unitedissa muotoutua enempi 4-2-3-1-systeemiksi), niin keskustaan luulisi hankitoja (hankinta) tulevan.
Lisäksi minulle on jäänyt mieleen, että Moyes aika usein tykkää peluuttaa yhtä piikkiä ylimpänä pelaajana. Näin ollen näistä asetelmista voisiko tässä nyt käydä niin, että viime kesän hankintakaksikko Kagawa-RvP tulevat olemaan se avauksen parivaljakko kun Ruuni on nyt selvästi sivuraiteella?
Mitä Moyes aikoo tehdä Nanin ja Andersonin kanssa, siinäpä vasta kysymys. Yksi siirtoveikkausten keskeisimmistä kysymyksistä on tietenkin tässä. Muuten suurempia myyntejä tällä puolella tuskin on odotettavissa, ellei sitten Youngia käytetä osamaksuna jostain toisesta pelaajasta bisnestä UK:n sisällä tehtäessä.
Tulevaisuuden näkymät: Itse uskon, että Welbeck ottaa yhä vahvemmin tuon avauspaikan itselleen ensi kaudella. Riippuu tietenkin hieman uusista hankinnoista miten SAF ryhmäänsä peluuttaa, mutta selvittämällä keskikentän probleemat on minusta täysin perusteltua peluuttaa Unitedia kahdella kärjellä, etenkin kun molemmat ykkösvaihtoehdot tekevät vahvasti töitä joukkueelle. Hernandez sitten tuo maalintekovoimaa penkiltä, pelillisen annin pysyessä totutun heikkona.
No RvP sieltä sitten kaikkien yllätykseksi tuli mestaruuden takuumieheksi ja pisti näin pakan uusiksi. Kaikesta päätellen tämä oli ainakin aivan liikaa Ruunille. Hernandezin tehot olivat annettuun vastuuseen nähden kyllä oikein hyvät ja toivottavasti hänet Moyes pystyy pitämään tyytyväisenä myös jatkossa vaikka mitään hyökkäyksen ykkösmiestä hänestä ei koskaan tule. Welbeck otti myös askelia eteenpäin, mutta sitä isoa loikkaa ei kuitenkaan vielä tullut.
”I only known one way to take penalties : to score them”- Eric Cantona –
Tässä on ainakin yksi kohta jota pitäisi kyllä parantaa. Taitavat viimeaikaiset rekordit (muutaman vuoden ajalta) olla aika kehnonlaiset tässä suhteessa?
Kärjen, ja muutenkin Unitedin kokonaispakan, osalta Ruunin tilanteen selvittämien on tietenkin se ensimmäinen seikka. Kahteen kertaan mies on nyt vaatinut lopputiliä melko lyhyen ajan sisään. Vieläkö hänet pitää pelastaa? Edelleen viime kauden aikana Ruuni oli kuitenkin ihan keskeinen palanen United-hyökkäystä vaikka parhaimpaansa ei kyennytkään. Jos nyt elettäisiin joitain aiempia aikoja, niin tässä taitaisi olla seuraava lenkki SAF:n ketjuun korkean profiilin myynneistä. Nyt tilanne on kuitenkin toinen ja onkin hyvin mielenkiintoista nähdä miten Moyes tämän tulee ratkaisemaan olettaen, että aivan lopullisia ratkaisuja ei ole jo tehty. Periaatteessa olen kuitenkin sitä mieltä, että tällaisia Spedejä ei Unitedissa tarvita.
Tässä nyt joitain hyvin yleisiä kommentteja pelaajistosta. Tarkempaa analyysiä sitten kun siirtoveikkaukset alkavat.
PrioriteetitMikäli SAF olisi jatkanut managerina, niin UCL olisi ollut selkeä ykköstavoite alkavalla kaudella. Nyt tilanne on luultavasti toinen. UCL:n valloittamistodennäköisyys on kuitenkin sen verran alhainen, että se kalpenee selkeästi sen rinnalla, mikäli Moyes kykenisi säilyttämään EPL-tittelin OT:lla. Toiseksi, riippuen toki nyt hieman Moyesin valinnoista koskien muuta valmennustiimiä (tänään jo kuulimme, että Micky Phelan jättää Utd:n), saattaa olla että sieltä ei edes löydy riittävää kokemusta (ja osaamista tässä vaiheessa) UCL-taistoista. Kolmanneksi, juuri nyt Unitedin materiaali ei ole pitkässä juoksussa riittävä taistelemaan kaikkein kovimpia vastustajia vastaan.
”Prestige alone demanded that the continental challenge should be met, not avoided”- Sir Matt Busby -
Edellisestä huolimatta Moyes ei voi suhtautua UCL-peleihin paineettomasti. Valjuun tähtäämisen rinnalla hänen tulisi (minusta) nyt näin heti kesästä alkaen osoittaa selvää suunnitelmaa millä tavalla United nostetaan uudelleen Euroopan kärkeen. Siellä sen ison tähtäimen kuitenkin pitää olla. Tämä tietenkin tuo meidät jälleen tähän kk:n keskustan vahvistamiseen, joka on aivan fundamentaalinen kysymys.
Uhka vai mahdollisuus?Parin viimeisimmän (erityisesti kauden 2010-2011) kohdalla asiantuntijat ovat kertoneet kuinka se ero kilpakumppaneihin on muodostunut SAF:sta. Nyt tämä valttikortti ei sitten enää olekaan Unitedin käsissä. Suorien johtopäätösten aika?
Vaikka SAF:n eläköityminen lyhyellä aikavälillä onkin negatiivinen seikka, niin olen taipuvainen ajattelemaan, että ehkä sittenkin tämä oli kaikkien kannalta hyvä ratkaisu ja ajoituskin vaikuttaa aika optimaaliselta. Kyllä Fergiellä olisi ollut kova työ ensi kaudeksi saavuttaa se taso, jolla todella hän olisi voinut haaveilla UCL-mestaruudesta. Toisaalta muutamien pelaajien käyttöikä (ja esim. Ruunin tapauksessa sietokyky) on täyttynyt tai pikaisesti täyttymässä, niin ehkä tähän vaiheeseen tietty squadin uudelleenharkinta uuden managerin myötä oli juuri optimaalinen ajoitusmielessä. Nyt Moyesille annetun pitkän sopimuksen (ja sitä myötä lähtökohtaisesti pitkäaikaisen luoton) perusteella hän pääsee rakentamaan uutta Unitedia muutamilta keskeisiltä osiltaan.
Avataanpa kuitenkin tässä kohtaa historiankirjat vielä kertaalleen. Voisiko historia nyt jälleen toistaa itseään eli kuivien aikojen paluu (esim. Liverpoolin malliin) tulisi Unitedin osaksi? Unitedin historia koostuu itse asiassa useammasta pidemmästä pätkästä ilman mestaruutta. Lähimpänä tietenkin on vuosien 1967 ja 1993 välinen 26 vuoden välinen aika, mutta vieläkin pidempiä pätkiä löytyy menneisyydestä. Newton Heathin perustamisen jälkeen (1878) meni 30 vuotta ensimmäiseen mestaruuteen MUFC:n nimellä. Edelleen, United oli myös mestari 1911, jonka jälkeen seurasi 40 vuoden odotus ennen seuraavaa mestaruutta 1952! Eli joku voisi sanoa, että tämän seuran perimässä on taipumusta tämänkaltaisiin jaksoihin. No, tikulla sitä silmään joka (liikaa) historiaa muistelee.
Lopuksi
“It's been an unbelievable experience for all of us, so thank you for that.
Your job now is to stand by our new manager. That is important.”- Sir Alex Ferguson -
Siinä se on, eipä tuohon ole mitään lisättävää.
Tästä se uuden kauden odottaminen alkaa. Keisari lopettaa tällä kertaa tähän. Parempaan en nyt pystynyt (kun vielä oli vähän kiirettä ilmassa eikä ajatuskaan enää tässä vaiheessa viikkoa oikein enää kulje sitäkään vähää), mutta alku se on tämäkin.
Äänestys
