Kummallakin joukkueella on todellisia ulkomaalaisvahvistuksia. Ei mitään muropakettileluja, vaan vahvoja ja taitavia yksilöitä. Nämä yhdistettynä hieman pienemmässä roolissa pelaaviin oman kylän poikiin sekä Suomessa vuosikausia asuneisiin divarijyriin, tuloksena kaksi Kakkosen kovimman lohkon kärkijoukkuetta samasta kaupungista.
EIF:n Konate ja BK:n Stevens ovat huikeita pelaajia tälle tasolle. Stevens rytmittää ja johtaa koko ysikymppisen, Konate hiipii ja iskee sitten vittumaisella teholla takaisin. BK:n Oliveira oli eilen odotettua vaisumpi, jopa Brain oli häntä aktiivisempi.
Sen sijaan EIF:n parikymppinen jenkkitoppari Alex Dejohn on ihan järkyttävän eleetön ja varma tälle tasolle. EIF:n ainoa heikkous, laitapakit, saavat virheitään anteeksi Dejohnin ansiosta. Ja vaikka keskitys lähtisikin, Dejohn dominoi ilmatilaa. Tässä olisi Ykkösen seuroille huippulöytö loppukaudeksi, tosin EIF ei ole luopumassa kai kenestäkään millään hinnalla.
EIF on myös fyysisempi kuin aiemmin. Casper Källberg ja Fisnik Gerxhaliu ovat vauhtiin päästyään todella vaikeita pysäytettäviä. Etenkin, kun useat etelälohkon joukkueet peluuttavat laitapuolustajinaan fyysisesti vielä heikkoja 1995-1997 syntyneitä junnuja. Tämä kaksikko juoksee heidän yli ja puskee heidän yläpuoleltaan.
EIF on tällä hetkellä sellaisessa lyönnissä, ettei etelälohkossa ole kellään mitään asiaa. Jatkossa jokainen voitto käytännössä pudottaa yhden joukkueen lohkovoittospekulaatioista. Ensimmäinen uhri on ensi viikonloppuna SalPa, joka aloitti kauden neljällä voitolla ja yhdellä tasurilla, kunnes vastaan asettui EIF - ja alamäki alkoi.
Mutta vasta SalPa-ottelun jälkeen voi aloittaa lohkovoitosta ääneen puhumisen. Sen ottelun jälkeen kautta on yli puolet takana (ellei mukaan laske niitä nousukarsintoja
)
