Veikkausliigan taso

[Kiinanmuuri]

Tanskassa kuusi eri seuraa on ollut 2010-luvulla lohkovaiheessa, ovatko Suomessa edes kuusi eri seuraa voittaneet otteluparia samana aikana?

[Ringo Star]

Tanskassa kuusi eri seuraa on ollut 2010-luvulla lohkovaiheessa, ovatko Suomessa edes kuusi eri seuraa voittaneet otteluparia samana aikana?

Eikä näihin kuuteen edes kuulu Bröndby, joka on aina sarjansa mitalisuosikki.

[Krannan Valderrama]

Tanskassa kuusi eri seuraa on ollut 2010-luvulla lohkovaiheessa, ovatko Suomessa edes kuusi eri seuraa voittaneet otteluparia samana aikana?

Äkkiä tarkistettuna 2010-luvulla vähintään yhden otteluparin on voittanut yhdeksän suomalaista seuraa: HJK, FC Lahti, TPS, MyPa, FC Honka, KuPS, JJK, RoPS ja VPS. Onhan tuossa merkittävä tasoero tanskalaisiin, mutta edelleen huutonaurua näille naisiin vertailuille.

[Utelias Vili]

Euroopassa menestyminen taitaisi härmäläisjengeiltä vaatia vakinaista osallistumista ja vähitellen sijoitetuksi pääsemistä.
Ei toki senkään jälkeen eteneminen olisi mitenkään automattista, mutta todennäköisempää. Onko esim nyt tuolla Tanskassa ollu kui iso vaihtuvuus jengeissä?

[ginikettu]

Euroopassa menestyminen taitaisi härmäläisjengeiltä vaatia vakinaista osallistumista ja vähitellen sijoitetuksi pääsemistä.

Onko tähän ratkaisuna kenties suorien lohkopaikkojen jakaminen suomelle? Vai kenties tason nosto kotimaassa.

[Utelias Vili]

Onko tähän ratkaisuna kenties suorien lohkopaikkojen jakaminen suomelle? Vai kenties tason nosto kotimaassa.

Koetin sössöttää sitä, että ne jengit jotka näihin karsintakarkeloihin osallistuisi olisi vuodesta toiseen suht samoja; nythän vaihtuvuus sijoilla 2-4 on aikas isoa ja mikään jengi ei pääse kerryttämään rankingpojoja kovinkaan vakinaisesti. Tää on toki Veikkausliigan kannalta hyvin mieleinen tilanne, mutta euromenestyksen kannalta vähän huono.

[Jari-ja-Minä]

Onko tähän ratkaisuna kenties suorien lohkopaikkojen jakaminen suomelle? Vai kenties tason nosto kotimaassa.

Tummennettu ei vaatisi pelaajilta ylimääräistä hikoilua ja he voisivat edelleen kesällä käydä festareilla, joten ehdottomasti tämä

[petteri72]

...sanotaanko silleen kivasti, että näyttäisi sitä tasoeroa hieman olevan Suomen ja Tanskan välillä.

Kun jalkapallossa rahalla saa nämä luvut kertovat taustaa mistä tämä johtuu:

Tanskan Superligan suurseuroilla (FC Kööpenhamina, Midtjylland,Bröndby) on kaikilla paljon isommat budjetit kuin kaikilla Veikkausliigaseuroilla yhteensä. Näiden seurojen budjetit ovat noin 5-8-kertaisia HJK:hon verrattuna.

Superligan heikoimmilla putoamista vastaan taistelevilla joukkueilla on tyypillisesti suunnilleen HJK:n budjetti. Muut Veikkausliigajoukkueet ovat taloudellisesti Tanskan ykkös- tai kakkosdivaritasoa.

Nämä tasoerot toki tarkoittavat, että ennen kauden alkua Veikkausliigassa ei pelaa yhtään edes Tanskan liigan keskikastissa paperilla avaukseen selvästi mahtuvaa pelaajaa. Tanskan liiga ei kuitenkaan ole ihan kovimpia eikä sen joukkueiden taso yleensä riitä Europa Leaguen karsinnoista lohkovaiheeseen, vaikka joskus paikka tulee tuotakin kautta. Helpompaa mestareiden reittiä kuitenkin lohkopaikkoja tulee Tanskaan säännöllisesti.

[rukkanen]

Piti alunperin kirjoittaa HJK:n europelitopikkiin, mutta sitten huomasin, että ajauduinkin vähän laajemmalle raiteelle:

Klubin matsihan oli aivan joitakin yksittäisiä tilanteita lukuun ottamatta täysin kotijoukkueen kontrollissa, kuten monet otteluketjussa ovatkin todenneet. Aika lailla täydellisesti onnistunut pelisuunnitelma punatähdeltä. Ensimmäisen puoliajan prässäsivät lähes kauttaaltaan todella kovalla intensiteetillä, koska tiedossa takuulla oli, että tuohon tempoon kun tämän tason vastustajan pakottaa, ei se tule saamaan pallollisena mitään aikaan. Toisen puoliajan suunnitelmana taasen oli varmistaa, ettei vierasmaalia pääse tulemaan, ja mahdollisesti itse iskeä lisämaaleja, kun vastustaja nostaa riskitasojaan. Yksi vaaralliseksi asti äitynyt tilannehan Klubilla sitten oli, mutta siinäkin maali meinasi syntyä puolittain onnenkantamoisena (toki Riskin hyvä syöttö pakotti puolustajan vaikeaan suoritukseen, josta sitten meinasi sutia omiin).

Ei siinä mihinkään sen suurempaan hiustenrepimiseen ole aihetta, hyvin klassinen hävittiin kelle pitikin -tapaus vain. Venymään ei HJK pystynyt, mutta näkisin tämän enemmän vastustajan hyvyytenä kuin Klubin huonoutena. Taso nyt vain on tämä.

Ottelu myös alleviivasi varsin selvällä tavalla sitä, missä suomalaisessa seurafutiksessa ollaan muita perässä. HJK pystyi parhaimmillaankin vain lähes yhtä nopeisiin ratkaisuihin kuin vastustaja, ja silloinkin tämä tarkoitti lähes joka kerta sitä, että 2–3 peräkkäisen intensiteetiltään maksimisuorituksen jälkeen pallo menetettiin, kun tekniikka ei vain enää kovassa tempossa riittänyt. Merkittävä syy ongelmaan on se, että Veikkausliigassa pelataan liikaa riskejä vältellen. Esimerkkinä puolustuskolmanneksen pallonhallinta, jolla on saatu liikutettua vastustajaa ja pelattua ensimmäisen linjan läpäisevä syöttö pelintekoalueelle keskimmäiselle kolmannekselle. Tällöin todella usein tapahtuu niin, että vaikka olisi selvä paikka nopeuttaa hyökkäysrytmiä, jäädäänkin varmuuden vuoksi himmailemaan, ettei nyt ainakaan menetettäisi palloa, tai vastaavasti niin, että rytmiä nopeutetaan aivan liikaa siihen nähden, mikä olisi järkevää.

Nämä kaksi heikkoa tapaa ratkaista tilanne, jossa on jo saavutettu jonkinmoinen etu vastustajaan nähden, aiheuttavat sen, että pelin intensiteetti jää kokonaisuudessaan matalaksi. Puolustava joukkue pääsee molemmissa tapauksissa helpolla – ei tarvitse kuin kärsivällisesti pysyä muodossa ja silloin tällöin napsia pois yksittäiset epätoivoiset linjan taakse räimityt läpisyöttöyritykset.

Arvelisin syyksi sitä, että valmentajat (aivan oikein) pyrkivät pitämään sattuman osuuden tuloksessa mahdollisimman pienenä. Ylivarovaisen pelaamisen ongelma on kuitenkin siinä, että se ei tuota vastustajan puolustukselle tarpeeksi päänvaivaa, jotta virheiden todennäköisyys kasvaisi. Näin ollen ristiriitaisesti sattuman osuus tuloksesta kasvaa, kun pelaaminen on liian varovaista.

Jos ottelua haluaa oikeasti kontrolloida, täytyy kyetä myös säännöllisesti ottamaan riskejä. Homman juju on siinä, kuinka paljon ja kuinka suuria riskejä missäkin pelin vaiheessa kannattaa ottaa. Välillä Veikkausliigaa seuratessa tulee väkisinkin mieleen, että monella valmentajalla on aivan liian vähän osaamista saada pelaajia ottamaan oikeanlaisia riskejä oikeissa paikoissa.

Niin, ja mitään perinteistä lädityylistä koohotuspalloahan en ole tässä peräänkuuluttamassa, vaan sitä, että opittaisiin valmentamaan eri hyökkäysrytmejä. Nyt tuntuu, että meillä on paljon valmentajia, jotka kyllä osaavat valmentaa nopeaa rytmiä, ja kourallinen niitä, jotka hallitsevat hitaan hyökkäämisen joten kuten, mutta onko niitä, jotka osaavat "kiihdytysvaiheen", jossa hitaasta rytmistä siirrytään nopeaan?

[World]

Kun jalkapallossa rahalla saa nämä luvut kertovat taustaa mistä tämä johtuu:

Tanskan Superligan suurseuroilla (FC Kööpenhamina, Midtjylland,Bröndby) on kaikilla paljon isommat budjetit kuin kaikilla Veikkausliigaseuroilla yhteensä. Näiden seurojen budjetit ovat noin 5-8-kertaisia HJK:hon verrattuna.

Superligan heikoimmilla putoamista vastaan taistelevilla joukkueilla on tyypillisesti suunnilleen HJK:n budjetti. Muut Veikkausliigajoukkueet ovat taloudellisesti Tanskan ykkös- tai kakkosdivaritasoa.

Nämä tasoerot toki tarkoittavat, että ennen kauden alkua Veikkausliigassa ei pelaa yhtään edes Tanskan liigan keskikastissa paperilla avaukseen selvästi mahtuvaa pelaajaa. Tanskan liiga ei kuitenkaan ole ihan kovimpia eikä sen joukkueiden taso yleensä riitä Europa Leaguen karsinnoista lohkovaiheeseen, vaikka joskus paikka tulee tuotakin kautta. Helpompaa mestareiden reittiä kuitenkin lohkopaikkoja tulee Tanskaan säännöllisesti.

Ja sitten voikin kysyä miksi Tanskassa on näin paljon isommat budjetit ja saatu tukea taakse. Tekemällä asioita kunnolla jo aikaa sitten.

Aivan ensimmäinen askel on siinä, että ihan ensimmäiseksi pään sisällä jokainen pelaaja ja toimija suhtautuu jalkapalloon siihen kuuluvalla vakavuudella. Tämä on tärkein ja oleellisin vaihe koska motivaatiota hyvään kuntoon pääsyyn ja temmon saamiseksi ylös ei ole, jos tämä asia ei ole kunnossa. Eli yksinkertaisesti puhutaan ammattimaisesta suhtautumisesta joka päivä.  Sitten tulee taktiset asiat, joista en olisi niin huolissani. Veikkausliigavalmentajat tänä päivänä on kyllä osaavia ja koulutettuja, mutta kuten rukkanen tuossa kirjoittaa, kehittämistä tälläkin osa-alueella on valtavasti.

Nyt tilanne on se, että peli sinänsä on välillä erittäin hyvääkin taktisesti Veikkausliigassa, mutta koska nämä asiat tapahtuvat aivan liian hitaassa pelitemmossa osittain myös liian huonossa kunnossa olevien pelaajien toimesta, menettää taktisuus merkitystä aika reilusti juurikin näissä europeleissä.

Pohja ensin kuntoon.

[Triangelikostaja]

Niin, ja Veikkausliigassa näkee edelleen pelaajia jotka saattavat olla tarpeeksi hyviä muuten, mutta fysiikkaa ei olla vaan kehitetty tarpeeksi ja sen takia vähän kovemmissa peleissä ei pystytä sitten tekemään samoja juttuja. Voin olla väärässä, mutta mielestäni esim. Lappalainen on ottanut viimeisen vuoden-parin aikana ison askeleen nimen omaan fyysisellä puolella, ja sen takia tapahtui iso tasonnosto.

[13ergkamp]

Lisäisin tuohon Rukkasen mainioon kirjoitukseen, että tekniikan sijaan pikemminkin pää ei toimi nopeatempoisissa hyökkäyksissä. Esim. pallottomien liike ei tue hyökkäyksiä paitsi harvoilla kv. vauhtiin kykenevillä (eilen vaikkapa Riski). Kyllä tuosta varmaan harjoittelemalla pääsisi eroon, mutta kellä on kanttia nostaa treenien intensiteettiä?

[Lihamuuri]

Lisäisin tuohon Rukkasen mainioon kirjoitukseen, että tekniikan sijaan pikemminkin pää ei toimi nopeatempoisissa hyökkäyksissä. Esim. pallottomien liike ei tue hyökkäyksiä paitsi harvoilla kv. vauhtiin kykenevillä (eilen vaikkapa Riski). Kyllä tuosta varmaan harjoittelemalla pääsisi eroon, mutta kellä on kanttia nostaa treenien intensiteettiä?

Toki harjoittelemalla oikealla tavalla usean vuoden sopivalla herkkyyskaudella pelinopeus tai -äly kehittyy. Esimerkiksi kun suomalainen akatemiapelaaja (16 -19v) pelaa tyypillisesti Kakkosen joukkueita vastaan säännöllisesti niin ei siinä mitenkään pelitempo tai nopeampi tilanteen lukeminen kehity. Kakkosen pelitempo on todella kaukana mitä toivotaan tai sen pitäisi olla. Treenissä vauhtitaso voi olla todennäköisesti vielä matalampi tai korkeampi, mutta parhaiten pelaajat kehittyvät pelaamalla oikealla tasolla panoksellisia pelejä.

Käytännössä ainoa millä on merkitystä isossa kuvassa olisi akatemiapelaajille oikeanlainen sarja, jossa vauhtia voi pitää yllä, mutta vastustaja ei kontrolloi peliä pelkällä fysiikalla. Kakkonen ja Ykkönen eivät siis todennäköisesti ole suurelle osalle pelaajista oikeanlainen sarja. Liigassa on tietenkin ne valopilkut, mutta aivan liian vähän, jotta sillä olisi euromenestykseen vaikutusta.

[tab]

Muutamassa Urheilulehden numerossa on ollut nyt viimeaikoina nuoria Veikkausliigapelaajia "Miltä nyt tuntuu" -osiossa haastattelussa. Tässä harjoitteluun liittyvät vastauksen kahdelta eri pelajaalta:

Mikä on epämieluisin harjoitus?
– Kaikki kestävyysjuoksuharjoitukset ovat inhottavia.


Mikä on epämieluisin harjoitus?
– En ole ikinä pitänyt niistä harjoituksista, joissa pitää vetää itsensä ihan äärirajoille saakka.

Sitten ulkomaille siirryttäessä ollaan ihmeissään, kun siellä pitää vetääkin itsensä ihan äärirajoille, että tulee helposti loukkaantumisiakin näille rapakuntoisille nuorille.

[törömömmö]

Muutamassa Urheilulehden numerossa on ollut nyt viimeaikoina nuoria Veikkausliigapelaajia "Miltä nyt tuntuu" -osiossa haastattelussa. Tässä harjoitteluun liittyvät vastauksen kahdelta eri pelajaalta:

Sitten ulkomaille siirryttäessä ollaan ihmeissään, kun siellä pitää vetääkin itsensä ihan äärirajoille, että tulee helposti loukkaantumisiakin näille rapakuntoisille nuorille.

Minkä luulisit olevan niiden ulkomaalaisten mielestä epämiellyttävin treeni? Niissä asioissa me ollaan sitten varmaan edellä? Paitsi että ei - kysymyksenasettelusta johtuen siihen vastaukseksi on pakko valita jokin ja nuo äärirajoille menevät treenit voivat olla jonkun toisen mielestä vielä inhottavampia, vaikka hän vastaisi, että höynä on pahinta.

[ginikettu]

Eiköhän se ole kaikista epämieluisinta painaa jotain maksiminopeus tai vauhtikestävyystreeniä. Kuten Roma painoi noita kovaa kilpailukiellon aikana tms. En usko että niistä kukaan nauttii, mutta huipulle pääsyyn niitä pitää sitten tehdä. Harjoituksissa pitäisi lähtökohtaisesti vaatia kovempaa tempoa, kovempia syöttöjä, nopeampia valintoja kuin itse pelissä - ei varmasti aina, mutta muuten pelit kehittää paremmin.

[Cassiano]

Mäkin pystyn omasta duunistani nimeämään helposti epämieluisimman asian, jossa satun kuitenkin olemaan erittäin hyvä. Eli eipä nuo vastaukset välttämättä kerro mistään mitään.

[Kader]

Eiköhän se ole kaikista epämieluisinta painaa jotain maksiminopeus tai vauhtikestävyystreeniä. Kuten Roma painoi noita kovaa kilpailukiellon aikana tms. En usko että niistä kukaan nauttii, mutta huipulle pääsyyn niitä pitää sitten tehdä. Harjoituksissa pitäisi lähtökohtaisesti vaatia kovempaa tempoa, kovempia syöttöjä, nopeampia valintoja kuin itse pelissä - ei varmasti aina, mutta muuten pelit kehittää paremmin.

Tuosta videosta näkee että paljon kovia treenejä pitää salillakin vetää jos haluaa päästä maailman huipulle. Ja kaikkia muuta mahdollista mitä vaan keksii, niitähän on satoja eri liikkeitä mitä salilla pystyy tekemään, tietenkin jotkut jalkakyykyt ja -prässit lienee kaikkein tärkeimpiä jalkapalloilijoille. Siis niitten juoksutreenien lisäksi.

Videolla Pirttijoki vetää ja Diallo avustaa ja katsoo että hommat tulee oikein tehtyä. https://twitter.com/i/status/1121670827068383233

[Jalitsumies]

Tuosta videosta näkee että paljon kovia treenejä pitää salillakin vetää jos haluaa päästä maailman huipulle. Ja kaikkia muuta mahdollista mitä vaan keksii, niitähän on satoja eri liikkeitä mitä salilla pystyy tekemään, tietenkin jotkut jalkakyykyt ja -prässit lienee kaikkein tärkeimpiä jalkapalloilijoille. Siis niitten juoksutreenien lisäksi.

Videolla Pirttijoki vetää ja Diallo avustaa ja katsoo että hommat tulee oikein tehtyä. https://twitter.com/i/status/1121670827068383233

Kannattaisi varmaan katsoa miten maailman huipulla olevat joukkueet treenaavat, jos haluaa tietää miten maailman huipulla olevat joukkueet treenaavat?

[Kader]

Kannattaisi varmaan katsoa miten maailman huipulla olevat joukkueet treenaavat, jos haluaa tietää miten maailman huipulla olevat joukkueet treenaavat?

Pointti oli se että kuinka paljon eri juttuja pitää treenata huipulle päästäkseen, ei se että just KuPSin treenit olisi parhaita ja sinne johtavia ja varmaan muualla asiat tehdään vielä paljon paremmin. Sitä paitsi pelaajille todnäk laaditaan yksilölliset ohjelmat, tuossakin Pirttijoella takana loukkaantuminen ja vetää jotain tarkkaan suunniteltua treeniä huippukuntoon päästäkseen. Luultavasti kaikki pelaajat ei ihan samoja juttuja tee vaan niissä lienee aika paljonkin variaatioita ja eri painotuksia.

[PG]

KuPSin treenivideoista ja -laadusta tuli mieleen, että olivat kyllä eilen ihan hädässä kun oma pelitempo ei riittänyt saamaan tilanteita. Klubi ei päässyt kunnolla edes pois omalta puolustuskolmannekseltaan.

Pelkkä fysiikka ja muu ei riitä, vaan tilanteet on pelattava nopeasti ja kovaa.

[rukkanen]

Tämä on monen tekijän summa. Tilanteet voi pelata nopeasti ja kovaa onnistuneesti vain, jos fysiikan ja tekniikan yhteistyö pelaa. Suomessa liigajoukkueet harjoittelevat Veikkausliigan tempoa, eivät europelien tempoa varten, ja tämä näkyy karulla tavalla kansainvälisissä otteluissa heti, kun vastustaja on napsun kovempi. Silloinkin, kun halutaan tarkoituksella pitää ottelun tempoa alhaalla, pitäisi siihen tähtäävien suoritusten olla teräviä ja päätösten tapahtua nopeasti. Tähän eivät Veikkausliigan ottelut valmista lainkaan, koska seurat tyytyvät pitämään päätavoitteenaan mahdollisimman hyvää sijoitusta liigassa. Ei esimerkiksi tämän kauden HJK:kaan ole millään tavalla pakottanut vastustajia yhä terävämpään pelaamiseen, vaan aika varman päälle ovat tulosta lähteneet hakemaan.

Tästä toki päästään isompaan kysymykseen eli siihen, mikä oikeastaan on yksittäisen veikkausliigaseuran tehtävä suomalaisessa jalkapalloyhteisössä. On toki ymmärrettävää, että ne yksittäiset mestaruudet ja mitalit ovat houkutteleva tavoite, mutta jos halutaan pidemmän aikavälin laajempaa kehitystä, täytyisi seurojen joukosta alkaa löytyä useampia vastuunkantajia, joissa kaikissa ymmärretään, ettei se ole niin justiinsa, jos ihan joka kausi ei mitalia tai mestaruutta tulekaan, jos kokonaiskuvassa saadaan tasoa nostettua. Liigaorganisaatiot tarvitsisivat ennen kaikkea rohkeutta ottaa enemmän riskejä, jotta seuraava pelillinen taso voitaisiin saavuttaa.

[petteri72]

Osin kyse on siitä, ettei tekniikkaa opita kun ei pelata tai leikitä pallolla nuorena riittävästi. Suomessa jalkapallokentillä ei vaan näy lapsilaumoja, jotka pelaisivat kaiken vapaa-aikansa palloa ympäri vuoden. Se tarkoittaa, ettei tekniikkaa yleensä opita niin hyvin, että voitaisiin pelata korkean temmon jalkapalloa. Toki jotkut harvat oppivat hyvän tekniikan, mutta sarjatasolla jo tekniset taitopuutteet pakottavat rauhallisempaan peliin.

[tab]

Osin kyse on siitä, ettei tekniikkaa opita kun ei pelata tai leikitä pallolla nuorena riittävästi. Suomessa jalkapallokentillä ei vaan näy lapsilaumoja, jotka pelaisivat kaiken vapaa-aikansa palloa ympäri vuoden. Se tarkoittaa, ettei tekniikkaa yleensä opita niin hyvin, että voitaisiin pelata korkean temmon jalkapalloa. Toki jotkut harvat oppivat hyvän tekniikan, mutta sarjatasolla jo tekniset taitopuutteet pakottavat rauhallisempaan peliin.

Näin juuri ja ne kaikista tunnollisimmat harjoittelevat tekniikkaa ja pallonkäsittelyä esimerkiksi talvisin yksin jossain autotallissa tai kesällä pelaavat hyvinkin aukeilla kentillä, joissa on liikaa tilaa ja aikaa pallon kanssa. Pitäisi pelata pienillä tiiviillä kentillä usean lapsen porukassa kymmeniätuhansia tunteja, jolloin pelitilanteissa tarvittava pallonkäsittelytaito ja jalkapallon pelaamisen taidot kehittyvät.

[Djortikkaeff]

Lisätään edellisiin että jo 7-vuotiaana lapsesta erottaa, että onko hänellä riittävä motoorinen valmius potkiskella palloa oikein. Tärkein jalkapalloilijan treeni tehdään 2-6 vuotiaana. Silloin pitää jo oppia jalan asettelu oikein jotta pallo saadaan liikkumaan haluttuun suuntaan halutulla nopeudella.