Veikkausliigan taso

[Tarinankertoja]

Suomen veikkausliigan tasoa jarruttaa vain ja ainoastaan veikkauksen monopoli.

Nää sosialistiset unelmat, että sarjaa pitäisi tasottaa rakenteellisesti on kyllä melkoista.
Näillä eväillä ei sitten jatkossa nähdä yhtään joukkuetta siellä legendaarisessa euro lohkovaiheessa.

...Juurikin päinvastoin.. Se, että nyt haaveillaan Eurojen lohkovaiheista, ja koitetaan saada se yksi joukkue sinne tuottaa epätasaista sarjaa. Ja kun se euron lohkopaikka ei juuri lisää  sen liigan kiinnostavuutta, vaan se täytyy tehdä siä Liigassa itsessään. Ja vain sitä kautta se taso nousee ja tasainen sarja alkaa tuottaan niitä europaikkoja. Eli juuri päinvastoin tää homma toimii, kun tällä hetkellä kuvitellaan.

Korismiehet menesty hemmetin hyvin kymmenenvuotta, korisliigan katsojamäärät ei noussut yhtään, sama lentiksessä. Kiakossakin Ensin ne katsojamäärät ja raha rakentu siä Liigassa, ja se kumuloi kansainvälisen menestymiseen resurssien kasvun ja sitäkautta valmennuksen laadun parantuessa.

Silti jääkiekon yleisömäärät ovat vain hiukan Veikkausliigaa suuremmat, siis kun lasketaan ihan oikeasti ne paikallaolijat. Joku TPS vetää varmaan 2 - 2.5k katsojaa normisti vaikka aina taidetaan ilmoittaa yli 3k jne.

Tämä taas on jalkapallofanien omaa fantisointia, ilmeisen huonon itsetunnon takia. Kun on sitä KiakkooKin seurannut vuosikymmeniä, niin joka kaudelta löytyy se alisuorittaja, joka koittaa pitää yleisökeskiarvoaan koholla ilmaslipuilla jne (joista siis ehkä 10% saapuu paikalle), mutta pääsääntöisesti ne liigan katsojaluvut pitää ihan kutinsa, ja ovat siis tuplaten Veikkausliigaan nähden. Sitä alisuorittajaaa sit vaan käytetään oman argumentin tukena, kun halutaan kuvitella jalkapallon olevan lähellä kiakon lukemissa Suomessa. Valehdellaan siis itselleen, ja siksi mitään ei tapahdukaan…

Ja jos Veikkausliigan yleisömäärät nousisivat vaikka muutamalla sadalla katsojalla, niin mihin tuo oikeasti vaikuttaisi? Ei mihinkään. SM-liigaseurat taitavat saada rahansa ihan vaan yritysmyynnillä, eli aitioilla ja sitten kausarimyynti on paljon suurempaa ja kausarit ovat myös kalliimpia. Plus se iso tv-sopimus.

Miten se TV sopimus on saatu? Aivan, saamalla paljon yleisöä ja sitäkautta markkinointikanava sellaiseksi että se kiinnostaa yrityksiä.
Miksi se yritys haluaa tuoda asiakkaitaan kiakkopelin aitioon? Jälleen kerran, koska siä on muitakin ja yleisöä.
Ja EI joukkueet ei tee pääsääntöisesti tulojaan aitomyynnillä. Tulot jakaantuu kolmanneksen lohkoihin sponssien, yleisötuottojen ja muiden tulojen kesken, toki joukkueesta toiseen varioiden (futisfoorumilla näistä jaksa tarkemmin, käykää vaikka jatkisesta lukemassa miten ne menee). JA nämä kaikkitulot siis linkittyvät siihen yleisömäärään.

Se, että Kiakko saa paljon sponsseja ja rahakkaan TV sopparin ON seuraus, ei syy, ja vastaavaan seuraukseen pitäisi Veikkausliigankin pyrkiä.

…ja ei vaikuttas, jos yleisömäärät nousisi muutamalla sadalla.. niin, taas kuvitellaan, että olisi joku taikasauvan heilautus ja asiat muuttuisi. Yleisömäärien kasvattaminen on pitkä prosessi, johon kuuluu paljon asioita ja keskiössä on se Sarja Itse.

Oppia ruotista, niin jalkapallosta kuin jääkiekosta. Ruotsin kiekkohan nosti 15 vuodessa yleisömääriään 25% määrätietoisella sarjan joukkueille velvoittamilla toimilla (esim pakollinen kokoaikainen markkinointipäällikkö joka seuraan). . mutta siis 10 – 15 vuotta oli se aikajänne.

[Puupiä]

Tarinankertojalla on hyviä asioita ja olen samaa mieltä. Tarvitaan siis niitä isompia massoja kautta Suomen ja se minusta onnistuu kasvattamalla liigan joukkuemäärää (ei vähentämällä). Tässä pitää kuitenkin olla tarkkana, että ei kasvateta liikaa, sillä kiekossa ilmeisesti mentiin jo rajan yli ja kiinnostus on hiipunut samaa tahtia kuin tasokin. Semmoiset 14-16 joukkuetta voisi olla maksimi (ensin 2 lisää ja sitten 2 jos vielä tarvii). Sama homma myös ykköseen. Kun yleisöä on saatu lisää, niin sen jälkeen ne sponsoritkin alkavat kiinnostua tuotteesta samoin kuin TV-yhtiöt kun haistavat bisneksen. Tämä ei tosiaankaan tapahdu itsestään, eikä kovinkaan nopeasti, mutta nyt olisi se aika pistää homma aluille, sillä EM2020 tuo sitä näkyvyyttä ja sitä pitää myös Veikkausliigan osata hyödyntää. Jos nyt nukutaan, niin milloin tulee se seuraava mahdollisuus? Onko vara jäädä odottelemaan?

[Hunaja]

Se, että Kiakko saa paljon sponsseja ja rahakkaan TV sopparin ON seuraus, ei syy, ja vastaavaan seuraukseen pitäisi Veikkausliigankin pyrkiä.

…ja ei vaikuttas, jos yleisömäärät nousisi muutamalla sadalla.. niin, taas kuvitellaan, että olisi joku taikasauvan heilautus ja asiat muuttuisi. Yleisömäärien kasvattaminen on pitkä prosessi, johon kuuluu paljon asioita ja keskiössä on se Sarja Itse.

Oppia ruotista, niin jalkapallosta kuin jääkiekosta. Ruotsin kiekkohan nosti 15 vuodessa yleisömääriään 25% määrätietoisella sarjan joukkueille velvoittamilla toimilla (esim pakollinen kokoaikainen markkinointipäällikkö joka seuraan). . mutta siis 10 – 15 vuotta oli se aikajänne.

Sarjan tason nostamiseen tarvittaisiin parempia joukkeita eli parempia (kalliimpia) pelaajia, jotka vaativat rahaa. Parempia olosuhteita, jotka vaativat rahaa. Vahvempia taustaorganisaatioita, jotka vaativat rahaa. Puuhamiesten aikakausi alkaa olla ohi. Mistä sitten saada sitä rahaa, siinä vasta kysymys.

Se on selvää, että mitään kalliita TV-sopimuksia ei ole luvassa, ellei takana ole suuren yleisön kiinnostusta. Ensin pitäisi saada se kana, joka alkaa munimaan munia. Kaupungit pitäisi saada mukaan stadionhankkeisiin. Yleisömäärät nousisivat saman tien jo sillä, että jalkapalloa pelattaisiin sen ansaitsemissa olosuhteissa jonkun rakennustelinekatsomon sijaan. Lisäksi TV-tuotantoon pitäisi panostaa, kuin myös seurojen paikalliseen näkyvyyteen. Sellainen yleinen pöhinä pitäisi saada päälle. Markkinointipäälliköiden palkkaaminen olisi hyvä alku, kunhan katsotaan, ettei näille reilu-joneille ja muille pöhisijöille anneta minkäänlaista taloudellista vastuuta itse joukkueiden kokoamisesta.

Futiksesta pitäisi saada luotua valtavirtaan uppoava tuote. Tätä helpottaisi tosiaan kunnolliset olosuhteet sekä kunnon paikallinen näkyvyys näillä ränsistyneillä urheilukentillä pelaamisen sijaan. Jääkiekon puolella jokaisella liigapaikkakunnalla on kunnollinen jäähalli, eikä sarjaan edes saa lisenssiä ilman sellaista. Futiksessa tällaista nyt ei voida vaatia lyhyellä aikavälillä, mutta toivon mukaan hieman pidemmällä aikavälillä tilanne on sellainen, että vähintäänkin kaikilla liigapaikkakunnilla on kunnolliset stadionit ja Ykkösenkin seuroilla hieman tasokkaammat kuin joku Pietarsaaren keskuskenttä. Ja tuonnehan on siis valmistumassa uusi stadion, vastaavaa toivoisi muillakin paikkakunnilla, jossa tilanne on tuo mikä esimerkiksi Pietarsaaressa tällä hetkellä.

Liigan joukkuemäärän kasvattamista en näe ratkaisuna kasvattaa sarjan kiinnostavuutta. Ensin pitäisi saada sarjan taso kasvuun, pari heikompitasoista organisaatiota/kyläseuraa tulisi vain laskemaan sitä ja lisäisi "epäkiinnostavia" pelejä, joka taas laskisi katsojamääriä. Jossain Helsingissä tai Kuopiossa joku HJK/KuPS-Jaro -matsi nyt ei vain kiinnosta suurta yleisöä. Lisäksi joukkuemäärän kasvattaminen toisi sarjaan myös huonompia pelaajia, joka taas laskisi myös itse pelin tasoa, vaikka se pitäisi nimenomaan saada nousuun. Katsotaan sitä joukkuemäärän nostamista sitten, kun Suomessa on enemmän laadukkaita organisaatioita ja parempia olosuhteita jalkapallolle.

[Kronofogden]

Hienoa että mainitsit juuri Jaron viestissäsi. Kyseisen seuran liikevaihto on kutistunut liigavuosien yli miljoonasta eurosta n. 600 tuhanteen euroon. Eli tässä loistava esimerkki mitä parhaimmillaan tapahtuu kun entinen liigajengi jämähtää  Ykköseen. Liikevaihto puolittuu vuosien myötä ja siinä missä ennen osa pelaajista maksimissaan opiskeli pelaamisen ohella niin käytännössä kaikki nyt joko opiskelevat tai käyvät päivätöissä. Toinen vaihtoehto on sitten nämä JJK:t ja PK35:t jotka menee konkurssiin kun putoavat liigasta.
Pietarsaaren uusi stadionsuunnitelma myöskin perustuu täysin siihen että Jaro pelaa viimeistään vuonna 2025 liigaa. Jos seura tyytyisi pelaamaan Ykköstä niin nykyinen Keskuskenttä kelpaa vallan mainiosti niin kauan kun varakentällä voidaan pelata kevään ekat kierrokset.

Ja mitä pelien kiinnostavuuteen tulee niin suurelle yleisölle se on ihan sama, derbyjä lukuunottamatta, ketä vastaan HJK pelaa jos vastustaja ei juuri sinä vuonna taistele mestaruudesta. Ei paljon joku Haka-HJK Klassikko kiinnostanut kun Haka on nykyään ihan "paska". Sama homma jonku HJK-KuPS matsin kanssa joskus 10 vuotta sitten.

[JoenDoe]

Mikä tässä oli pointtina? Väittää, että jaro ei ole tylsä vastustaja?

[hoc]

Mikä tässä oli pointtina? Väittää, että jaro ei ole tylsä vastustaja?

Kirjoittajan mielestä Jarolla pitäisi olla kiintiöpaikka Veikkausliigaan?

Klassikko taisi olla käytännössä täynnä?

[Kronofogden]

Mikä tässä oli pointtina? Väittää, että jaro ei ole tylsä vastustaja?

Se että Kups/Inter/Haka/Jaro/VPS/Mypa on kaikki yhtä tylsiä vastustajia jos eivät pelaa mestaruudesta. Myöskin se että ykskään näistä seuroista ei kehity jos eivät liigassa pelaa ja kadotetut resurssit eivät siirry mihinkään muuhun seuraan vaan ne on suoraan Suomifutiksesta pois.

[copa de kybä]

Se että Kups/Inter/Haka/Jaro/VPS/Mypa on kaikki yhtä tylsiä vastustajia jos eivät pelaa mestaruudesta.

Eikös tää pointti nimen omaan tukisi pienempää sarjaa, jossa kohdataan suhteessa useammin mestaruudesta taistelevia jengejä?

[Kronofogden]

Eikös tää pointti nimen omaan tukisi pienempää sarjaa, jossa kohdataan suhteessa useammin mestaruudesta taistelevia jengejä?

Jos halutaan että Veikkausliigaa pelataan 3-4 joukkueen sarjana. Klubi + ne pari kolme seuraa jolla juuri sinä hetkenä sattuu olemaan rikkain mesenaatti.

[Puupiä]

Eikös tää pointti nimen omaan tukisi pienempää sarjaa, jossa kohdataan suhteessa useammin mestaruudesta taistelevia jengejä?

Piiri pieni pyörii ja lapset siinä hyörii. Sen jälkeen voidaankin lopettaa keskustelu suomalaisesta jalkapallosta. Jos vain muutama kaupunki on mukana, niin silloin on alasajo alkanut. Viimeinen sammuttaa valot. Ei kiitos.

[copa de kybä]

Jos halutaan että Veikkausliigaa pelataan 3-4 joukkueen sarjana. Klubi + ne pari kolme seuraa jolla juuri sinä hetkenä sattuu olemaan rikkain mesenaatti.

Mä en ottanut mitään kantaa itse joukkuemäärään, vain sun perusteluusi. Se nyt on fakta, että 10 joukkueen sarjassa kohdataan suhteessa useammin sijoilla 2-4 olevia jengejä kuin 16 joukkueen sarjassa.

[Pelle-Wermanni]

Se nyt on fakta, että 10 joukkueen sarjassa kohdataan suhteessa useammin sijoilla 2-4 olevia jengejä kuin 16 joukkueen sarjassa.

Ja se, että Suomen 10. paras seura olisi 10 joukkueen liigassa paskempi kuin 16 joukkueen liigassa

[Puupiä]

Mä en ottanut mitään kantaa itse joukkuemäärään, vain sun perusteluusi. Se nyt on fakta, että 10 joukkueen sarjassa kohdataan suhteessa useammin sijoilla 2-4 olevia jengejä kuin 16 joukkueen sarjassa.

10 joukkueen sarja ei kuulosta kovinkaan mielenkiintoiselta, eikä se oikein innosta valtakunnan tasolla. Liian vähän joukkueita, niin niitä massoja on lähes mahdotonta saada liikkeelle. Jokaisella pitäisi olla ”lähiseudulla” tarjolla se oma seura, jonka värejä voisi liputtaa. Toiselle puolelle Suomea ei se oikein toimi jos sinne ei ole mitään siteitä olemassa.

Lähtökohtaisesti ainakin 10 suurinta kaupunkiseutua pitäisi saada mukaan omalla joukkueella. Näiden lisäksi muutama muu, jossa on olosuhteet, organisaatiot ja rahoitus kunnossa. Ei se 14-16 joukkuetta mikään mahdottomuus olisi lähivuosien aikana.

[Puupiä]

Ja se, että Suomen 10. paras seura olisi 10 joukkueen liigassa paskempi kuin 16 joukkueen liigassa

Ja silti se 10. tippuisi liigasta ja taas talous sakkaa... Isompi liiga, jolloin liigan peräpään ja ykkösen tasoerot pienenevät, eikä se putoaminen välttämättä aina pistäisi kaikkea aivan uusiksi.

[copa de kybä]

Mä ainakin näkisin näin katsojana mieluusti 16 jengin liigan. Mukava nähdä eri jengejä vastassa pitkin kautta ja otteluohjelmasta saisi ideaalin kaksinkertaisen sarjan.

Negatiivisia puolia sitten toki on etenkin siinä, että kiihtyykö ulkomaalaisralli, kun kotimaiset pelaajat yksinkertaisesti loppuvat ja pelaavatko liian monet jengit pelkkää bussia kun muuta eivät voi ts. ottelujen viihdearvon lasku.

[Puupiä]

16 joukkueella myös sarjaohjelma voisi olla ihan toimiva pelkästään 2x sarjana ilman mitään loppusarjoja.

[ginikettu]

Negatiivisia puolia sitten toki on etenkin siinä, että kiihtyykö ulkomaalaisralli, kun kotimaiset pelaajat yksinkertaisesti loppuvat ja pelaavatko liian monet jengit pelkkää bussia kun muuta eivät voi ts. ottelujen viihdearvon lasku.

Itse uskon, että jos jonkinlainen tulevaisuuden tavoite olisi tuo 16 seuraa ja selkeällä "polulla" miten siihen edetään, niin voitaisiin mahdollisesti välttää/tasoittaa suurimmat kertamuutoksesta johtuvat ongelmat. Samoin uskon, että kotimainen fudis saisi kokonaisuudessa enemmän euroja käyttöönsä. Liigan pienentäminen tason nostamiseksi tuntuu lähinnä, näin jälkikäteen, pakkasella housuun kusemiselta - hetken lämmitti ja sitten niitä heittopusseja ja kriisiseuroja oli kuitenkin kuten ennen.

[lattis2]

Tanskassa pääsarjassa on vain 12 joukkuetta, vaikka varmasti tason puolesta voisi pelata vaikka 16 joukkuetta ihan hyvin. Tuolla varmaan tuota pientä pääsarjan kokoa voi perustella sillä, että kun maa on niin pieni niin 12 joukkuetta kattaa aika hyvin koko pinta-alan.

4 viimeistä kautta Tanskassa on pelattu 14 joukkueen runkosarja, yhteensä 26 ottelua per joukkue. Tämän jälkeen runkosarjan 6 parasta joukkuetta ovat pelanneet keskenään kaksinkertaisen "mestaruussarjan" siten, että runkosarjan pisteet on laskettu mukaan.
Runkosarjan 8 viimeistä joukkuetta on jaettu kahteen lohkoon. Lohkojen viimeiset tippuvat sarjasta jne. Tuo "karsintasarja" lohkoineen näytti aikamoisen sekavalta.
Nyt ovat taas palanneet 12 joukkueen pääsarjaan. Syitä tähän vanhaan palaamiseen voi vain arvailla.

[JoenDoe]

Se että Kups/Inter/Haka/Jaro/VPS/Mypa on kaikki yhtä tylsiä vastustajia jos eivät pelaa mestaruudesta. Myöskin se että ykskään näistä seuroista ei kehity jos eivät liigassa pelaa ja kadotetut resurssit eivät siirry mihinkään muuhun seuraan vaan ne on suoraan Suomifutiksesta pois.

Putoavien joukkueiden kadotetut resurssit eivät katoa mihinkään vaan siirtyvät samalla hetkellä liigaan nouseville joukkueille. Se, mikä määrittää mitkä joukkueet putoavat liigasta on joukkueiden kyky kehittyä liigan sisällä. Tässä taistelussa suurempien kaupunkien joukkuueet ovat vahvoilla, koska niistä löytyy enemmän kasvu- ja kehityspotentiaalia kuin esim. raaseporista tai pietarsaaresta. Tämä myös johtaa pitkällä aikavälillä itseään vahvistavaan kehään, jossa suuri määrä isojen kaupunkien joukkueita liigassa nostaa liigan katsojapotentiaalia ja kiinnostavuutta, ja sama toisinpäin.


Näissä 16 joukkueen sarjan toiveissa kannattaa muistaa, että toimivuudeltaan se edellyttäisi maasta löytyvän vähintään n. 20 organisaatiota, jotka olisivat osaamiseltaan ja olosuhteiltaan liigakelpoisia, tämä siis mainitsematta erikseen pelaajiston pienenevää kotimaisuusastetta. Tällä hetkellä tuo raja menisi suurin piirtein MP:n ja AC Kajaanin kohdalla. Nuo seurat ottaisivat järjestään 5-0 tukkaan liigan top 4:ltä 16 joukkueen liigassa.

[JoenDoe]

Suomen 10. paras seura olisi 10 joukkueen liigassa paskempi kuin 16 joukkueen liigassa

Ei olisi, koska kotimaisten pelaajien houkuttelu olisi helpompaa eli halvempaa + liigastatus arvokkaampi kuin 16 joukkueen sarjassa --> enemmän näkyvyyttä ja resursseja parempiin pelaajiin ja olosuhteiden kehittämiseen.

Ja minä siis olen pitkällä aikavälillä suuremman liigan kannalla, vaikka lyhyellä aikavälillä pienempi liiga tekisi joukkueistaan parempia.

[JoenDoe]

4 viimeistä kautta Tanskassa on pelattu 14 joukkueen runkosarja, yhteensä 26 ottelua per joukkue. Tämän jälkeen runkosarjan 6 parasta joukkuetta ovat pelanneet keskenään kaksinkertaisen "mestaruussarjan" siten, että runkosarjan pisteet on laskettu mukaan.
Runkosarjan 8 viimeistä joukkuetta on jaettu kahteen lohkoon. Lohkojen viimeiset tippuvat sarjasta jne. Tuo "karsintasarja" lohkoineen näytti aikamoisen sekavalta.
Nyt ovat taas palanneet 12 joukkueen pääsarjaan. Syitä tähän vanhaan palaamiseen voi vain arvailla.

Viimeinen lause sai sarkasmitutkan värähtelemään, mutta tuo Tanskan uusi sarjajärjestelmähän on pedattu 6 suurimmalle seuralle, eli 2 köpiksen seuraa, midtjylland, aarhus, aalborg ja odense. Näiden jälkeen tulee sitten n. 18 keskisuurten kaupunkien seuraa, joilla on edellytykset pelata pääsarjaa, ja jotka käytännössä taistelevat kuudesta liigan alaloppusarjan paikasta. Loput 12 vetää divaria. Tämä malli toimii Tanskassa, koska lyhyet etäisyydet + selvä ero suurten ja keskisuurten kaupunkien välillä. Suomen sarjajärjestelmää pitäisi omasta mielestäni verrata lähinnä Norjan vastaavaan.

[Puupiä]

Viimeinen lause sai sarkasmitutkan värähtelemään, mutta tuo Tanskan uusi sarjajärjestelmähän on pedattu 6 suurimmalle seuralle, eli 2 köpiksen seuraa, midtjylland, aarhus, aalborg ja odense. Näiden jälkeen tulee sitten n. 18 keskisuurten kaupunkien seuraa, joilla on edellytykset pelata pääsarjaa, ja jotka käytännössä taistelevat kuudesta liigan alaloppusarjan paikasta. Loput 12 vetää divaria.

Kyllähän Suomessakin pientä kastijakoa on havaittavissa. Muutamana viime vuonna on erottunut 5-6 joukkuetta, joilla homma toimii paremmin kuin muilla. Ja nämä joukkueet löytyvät aika pitkälti tälläkin hetkellä top6 joukkueista. Sen lisäksi on ne loput, jotka taistelevat yläkastiin pääsystä ja tippumisesta. En välttämättä näe huonona sitä, että sarja saattaisi jakaantua kahtia. Aika monessa muussakin liigassa on ne kärkijengit, jotka eivät hirveästi muutu.

[JoenDoe]

Kyllähän Suomessakin pientä kastijakoa on havaittavissa. Muutamana viime vuonna on erottunut 5-6 joukkuetta, joilla homma toimii paremmin kuin muilla. Ja nämä joukkueet löytyvät aika pitkälti tälläkin hetkellä top6 joukkueista. Sen lisäksi on ne loput, jotka taistelevat yläkastiin pääsystä ja tippumisesta. En välttämättä näe huonona sitä, että sarja saattaisi jakaantua kahtia. Aika monessa muussakin liigassa on ne kärkijengit, jotka eivät hirveästi muutu.

Suomessa tuo top 5 on tosin hjk:ta lukuunottamatta ollut vakiintuneena vasta n. 3 vuotta, mikä on aivan liian lyhyt aika vetää johtopäätöksiä. Lisäksi noista viidesta seurasta kolmen menestys on perustunut avokätiseen mesenaattiin.

[Rikkiviisas]

Putoavien joukkueiden kadotetut resurssit eivät katoa mihinkään vaan siirtyvät samalla hetkellä liigaan nouseville joukkueille.

Nyt ollaan aika syvällä Harhamassa.
Resurssit ovat suurelta osin paikallisia, joten kyllä ne katoavat, jos paikallinen seura katoaa liigakartalta.

Se, mikä määrittää mitkä joukkueet putoavat liigasta on joukkueiden kyky kehittyä liigan sisällä. Tässä taistelussa suurempien kaupunkien joukkuueet ovat vahvoilla, koska niistä löytyy enemmän kasvu- ja kehityspotentiaalia kuin esim. raaseporista tai pietarsaaresta.

Niin, silti mitä pienempi sarja Suomessa on ollut sitä enemmän sarjassa on pelannut pienten kaupunkien joukkueita ja isojen kaupunkien kakkos- ja kolmosseurat loistavat poissaolollaan, itse asiassa monen suuren kaupungin ykkösjoukkuekin.

Tämä myös johtaa pitkällä aikavälillä itseään vahvistavaan kehään, jossa suuri määrä isojen kaupunkien joukkueita liigassa nostaa liigan katsojapotentiaalia ja kiinnostavuutta, ja sama toisinpäin.

Tätä kehää on odotettu kolmisenkymmentä vuotta.

Näissä 16 joukkueen sarjan toiveissa kannattaa muistaa, että toimivuudeltaan se edellyttäisi maasta löytyvän vähintään n. 20 organisaatiota, jotka olisivat osaamiseltaan ja olosuhteiltaan liigakelpoisia, tämä siis mainitsematta erikseen pelaajiston pienenevää kotimaisuusastetta. Tällä hetkellä tuo raja menisi suurin piirtein MP:n ja AC Kajaanin kohdalla. Nuo seurat ottaisivat järjestään 5-0 tukkaan liigan top 4:ltä 16 joukkueen liigassa.

Eli taas tämä argumentti, että tyhjästä pitäisi pieraista valmiita organisaatioita, valmista rahaa ja valmiita pelaajia, kun maltti ei riitä odottamaan.
Liigassa joukkueet saavat eri tavalla rahaa, olosuhteita kehitetään ja on kaikki mahdollisuudet vahvistaa sitä organisaatiota. Toki se edellyttää odottamista ja jos on odottanut jotain vahvistaa kehää sen kolmekymmentä vuotta, niin jännä kun tässä asiassa ei sitten jaksa odottaa.

[TeukkaS]

Liigaseurojen määrän rajoittamista johonkin kymmeneen tai edes tähän kahteentoista voisi ymmärtää paremmin edes vähän alusta, jos meillä olisi ihan konkreettisia esimerkkejä Ykkösen ihmeellisestä taloutta ja olosuhteita parantavasta voimasta. Lyhyellä tähtäimellä joukkuemäärän kasvattamisesta tuskin hyödytään liigan tason paranemisella, mutta vähänkään pidemmällä tähtäimellä tuosta on vaikea nähdä muuta kuin hyötyjä.

Kendovertauksissa on totta, että tämän hetkinen mammuttiliiga on tasoltaan valovuosia perässä jotakin kymmenen vuoden takaistakin, mutta toisaalta syyt tuohon ovat ihan totaalisesti sarjan sulkemisessa, jonka myötä kaikki liigan alapuolinen sarjatoiminta on vedetty päin helvettiä ja ne harvat kitukasvustossa sinnittelevät organisaatiot on ollut käytännössä pakko pelastaa vuosien mittaan vääjäämättömän näivettymisen pelossa liigan parrasvaloihin. Futiksen osalta tuskin kukaan on missään vaiheessa ehdottanut sarjan sulkemista, jolloin sitä elinvoimaa jäisi myöskin liigan alapuolelle. Selvää on se, että millään keinolla Ykkösestä ei tule mitään seuraavien superorganisaatioden kasvattamoa, vaan kuten erinomaisessa Jaro-esimerkissä yläpuolella kuvattiin, tuplaliikenvaihto liigassa putoaa puolta pienempään tulovirtaan Ykkösessä ja sitä kautta karrikoidusti ammattilaisjengin puoliammattilaistumista. Tuossa kuviossa suomalainen jalkapallo pelkästään häviää.

Laitetaan nyt vielä varmuuden vuoksi, ettei tämä tietysti tarkoita sitäkään, että liiga pitäisi laajentaa 30 joukkueen sarjaksi. Tasapaino pitää löytyä liigan lyhyen tähtäimen tason pudotuksen ja pitkän aikavälin hyötyjen välille, jolloin 16 joukkuetta olisi oikein hyvä määrä.