FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
13.08.2022 klo 20:25:59 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
Futissuomi.fi, FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 74 [75]
 
Kirjoittaja Aihe: Veikkausliigan taso  (Luettu 336067 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
törömömmö

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.


Vastaus #1850 : 24.07.2022 klo 15:44:49

Niin kauan kuin palkanmaksajat ovat maksavinaan, pelaajat ovat tekevinään. Miljoona viikossa niin voi jo vaatia vaikka seisomaan päällään paskassa.
Eri asia tietty nuoret ja kunnianhimoiset pelaajat, jotka haaveilevat vielä urasta isommissa ympyröissä. Heille pitäisi pystyä tekemään selväksi mitä menestys kilpaillussa ympäristössä vaatii.
Nahtegal

Poissa Poissa


Vastaus #1851 : 24.07.2022 klo 16:13:09

Niin kauan kuin palkanmaksajat ovat maksavinaan, pelaajat ovat tekevinään. Miljoona viikossa niin voi jo vaatia vaikka seisomaan päällään paskassa.
Eri asia tietty nuoret ja kunnianhimoiset pelaajat, jotka haaveilevat vielä urasta isommissa ympyröissä. Heille pitäisi pystyä tekemään selväksi mitä menestys kilpaillussa ympäristössä vaatii.

Pointtinsa tuossakin. Se on jännä, että monessa yksilölajissa urheilijat on valmiita vetämään aivan äärirajoille ja yli, vaikka korvauksena on vain pähkinöitä. Suomestakin näitä esimerkkejä löytyy lukuisia.
Triangelikostaja

Paikalla Paikalla


Vastaus #1852 : 24.07.2022 klo 17:44:19

Pointtinsa tuossakin. Se on jännä, että monessa yksilölajissa urheilijat on valmiita vetämään aivan äärirajoille ja yli, vaikka korvauksena on vain pähkinöitä. Suomestakin näitä esimerkkejä löytyy lukuisia.

Kyse joukkueurheilusta, niin kenties keskimäärin pelaajat myös luonteeltaan sellaisia, että ei olla totuttu ottamaan täyttä vastuutta menestymisestä kun helppo sysätä jonkun toisen pelaajan tai joukkueen syyksi? Yksilöurheilija on vain ja tasan itse vastuussa menestyykö vai ei.

Ja samalla myös se, että jalkapallo vetää edelleen paljon sellaisia jotka eivät ole valmiita yksinkertaisesti panostamaan 100 %. Ja Suomessa taso on sen verran alhainen, että jos sattuu olemaan lahjakas niin voi päästä ihan liigatasolle vaikka makkarakin vähän maistuisi.
« Viimeksi muokattu: 24.07.2022 klo 17:47:20 kirjoittanut Triangelikostaja »
Pelle-Wermanni

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura


Vastaus #1853 : 25.07.2022 klo 20:07:08

Taas on 25 % sarjan joukkueista vähintään kahden pisteen keskiarvossa. Liiga on siis tasoltaan erittäin epätasainen.
törömömmö

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.


Vastaus #1854 : 26.07.2022 klo 00:53:40

Pointtinsa tuossakin. Se on jännä, että monessa yksilölajissa urheilijat on valmiita vetämään aivan äärirajoille ja yli, vaikka korvauksena on vain pähkinöitä. Suomestakin näitä esimerkkejä löytyy lukuisia.

Onko tuollaisia yksilöurheilijoita Suomessa edes kahden jalkapallojoukkueellisen verran? Eiköhän Suomessa tuollaisia jalkapalloilijoitakin ole, heistä vain useimmat eivät sattuneesta syystä pelaa Suomessa. Jos maamme kovimmat aitajuoksijat eivät osallistuisi Kalevan kisoihin, voisimme ihmetellä miksi Kalevan kisoihin osallistuvat aitajuoksijat ovat niin laiskoja ja löysiä verrattuna maailman huippuihin.
Spangen

Poissa Poissa


Vastaus #1855 : 26.07.2022 klo 22:07:03

Onko tuollaisia yksilöurheilijoita Suomessa edes kahden jalkapallojoukkueellisen verran? Eiköhän Suomessa tuollaisia jalkapalloilijoitakin ole, heistä vain useimmat eivät sattuneesta syystä pelaa Suomessa. Jos maamme kovimmat aitajuoksijat eivät osallistuisi Kalevan kisoihin, voisimme ihmetellä miksi Kalevan kisoihin osallistuvat aitajuoksijat ovat niin laiskoja ja löysiä verrattuna maailman huippuihin.
Niitä on kuule satoja. Eivät välttämättä menesty, mutta useamman vuoden lyövät kaiken tiskiin köyhyysrajalla ja vanhempien kukkarolla kituuttaen.

Tulotaso on kakkosen futarin luokkaa, ja treenimäärät taatusti moninkertaiset.
Spangen

Poissa Poissa


Vastaus #1856 : 27.07.2022 klo 11:43:52

Niitä on kuule satoja. Eivät välttämättä menesty, mutta useamman vuoden lyövät kaiken tiskiin köyhyysrajalla ja vanhempien kukkarolla kituuttaen.

Tulotaso on kakkosen futarin luokkaa, ja treenimäärät taatusti moninkertaiset.
Piti ihan palata tähän, vaikka kuuluu ehkä valmennuspuolelle. Montako vaikkapa C- tai B-ikäistä futaria löytyy maamme akatemioista, jotka kehittävät systemaattisesti fyysisiä ominaisuuksia (vaikkapa nopeutta, voimaa, liikkuvuutta) omalla ohjelmalla joukkueharjoitusten ulkopuolella? Pidetään nyt kriteerinä vaikka useamman kuukauden kestävää harjoitusohjelmaa ja harjoituspäiväkirjan ylläpitoa?
törömömmö

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.


Vastaus #1857 : 27.07.2022 klo 22:43:51

Piti ihan palata tähän, vaikka kuuluu ehkä valmennuspuolelle. Montako vaikkapa C- tai B-ikäistä futaria löytyy maamme akatemioista, jotka kehittävät systemaattisesti fyysisiä ominaisuuksia (vaikkapa nopeutta, voimaa, liikkuvuutta) omalla ohjelmalla joukkueharjoitusten ulkopuolella? Pidetään nyt kriteerinä vaikka useamman kuukauden kestävää harjoitusohjelmaa ja harjoituspäiväkirjan ylläpitoa?

En tiedä. Tiedätkö sinä? Ja onko lähdettä tuolle yksilöurheilijoiden lukumäärälle ”satoja”. Kiinnostaisi tietää miten se eroaa jalkapalloilijoiden määrään, jotta voimme arvioida onko vika jalkapalloilijoissa vai matematiikassa? Joukkuelajeissa kuitenkin treenataan ryhmissä, joissa samaan porukkaan mahtuu sekä kunnianhimoisia pinkoja että leppoisia löysäilijöitä, siinä missä tosissaan urheilevat yksilöurheilijat eivät joudu löntystelijöiden kanssa samaan valmennukseen.

Mietin toisaalta jääkiekkoa, jossa tuntuu pelkällä lahjakkuudella pystyneen ainakin takavuosina ihan änäriin asti (tune: Jere Karalahti)… Ehkä se on kansainvälisen kilpailun määrä, joka ratkaisee kuinka pitkälle pääsee jos treenailee vain mukavuusalueellaan.
Spangen

Poissa Poissa


Vastaus #1858 : 28.07.2022 klo 09:52:53

En tiedä. Tiedätkö sinä? Ja onko lähdettä tuolle yksilöurheilijoiden lukumäärälle ”satoja”. Kiinnostaisi tietää miten se eroaa jalkapalloilijoiden määrään, jotta voimme arvioida onko vika jalkapalloilijoissa vai matematiikassa? Joukkuelajeissa kuitenkin treenataan ryhmissä, joissa samaan porukkaan mahtuu sekä kunnianhimoisia pinkoja että leppoisia löysäilijöitä, siinä missä tosissaan urheilevat yksilöurheilijat eivät joudu löntystelijöiden kanssa samaan valmennukseen.

Mietin toisaalta jääkiekkoa, jossa tuntuu pelkällä lahjakkuudella pystyneen ainakin takavuosina ihan änäriin asti (tune: Jere Karalahti)… Ehkä se on kansainvälisen kilpailun määrä, joka ratkaisee kuinka pitkälle pääsee jos treenailee vain mukavuusalueellaan.
https://yle.fi/uutiset/3-9217654

Tuossa on mukana arvokisaurheilijat. Tuon päälle sitten vielä ne sadat kansallisen huipun tuntumassa tosissaan (ammattimaisesti) treenaavat. Yksistään Märskyn uudessa Urhea-hallissa ja uimahallissa siinä vieressä treenaa lähemmäs sata urheilijaa hyvin pitkälti ammattimaisesti. Pienemmissä lajeissa todella monta urheilijaa käytännössä elää kädestä suuhun tai sitten pappa betalar.

Vähän lajista riippuen myös yksilölajeissa treenataan ryhmissä, ja ryhmä tuo touhuun tehoa ja monipuolisuutta. Joku Iivo Niskanenkin vetää varmasti melko ison osan treeneistä jonkun ryhmän tai toisen urheilijan kanssa. Kamppailulajeissa on pakko olla joku kaveri lajitreeneissä. Suurin ero palloilulajeihin lienee siinä, miten fysiikkaa kehitetään ja minkälainen vastuu omasta harjoittelusta otetaan. Toki palloilulajeissa saadaan vaikkapa saliharjoitteluun ohjelmat, mutta yhtä systemaattista se ei minun kokemuksen mukaan ole, eikä urheilija samalla tavalla ota vastuuta omasta harjoittelusta. Toiminta tapahtuu pääsääntöisesti joukkueen ohjaamana. Toki meillä on useamman seuran akatemiassa todella päteviä koutseja, myös fysiikkavalmentajia, mutta kehittääkö laituri nopeutta tai toppari kaksinkamppailuvoimaa tai veskari kimmoisuutta systemaattisesti omalla ajalla töitä tehden? Totta kai huipulle tulleet futarit ovat käyttäneet tuhansia ja taas tuhansia tunteja oma-aloitteisesti tekniikkaa hioen. Pointtina olikin, että fyysistä puolta ei ehkä ihan samalla tavalla treenata. Ehkä se tulee talvilajeissa helpommin kuin kesälajeissa vrt. jääkiekko, jossa kesällä tehdään fysiikkaa todella paljon.
22pistepirkka

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Veikkausliiga ja kaikki sitä paremmat sarjat


Vastaus #1859 : 30.07.2022 klo 18:03:50

Suomifutiksen arvostus ei nouse ikinä, jos päämediat nostavat esiin vain veikkausliigapelaajia tai erityisesti nuoria (16+) veikkausliigapelaajia. Katsokaa laajemmin.

Veikkausliigan taso on heikko. Kaikki sarjat veikkausliugan tasosta eteenpäin ovat plussaa
PG

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Dynaaminen taitotasoylivoima pienessä tilassa


Vastaus #1860 : 31.07.2022 klo 00:29:30

Veikkausliigan taso on heikko. Kaikki sarjat veikkausliugan tasosta eteenpäin ovat plussaa

Terveisiä juuttivittuun? Asenna viaplay, ja seuraa kiimaa.
törömömmö

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Aina laadukkaan keskustelun puolella.


Vastaus #1861 : 31.07.2022 klo 22:57:18


Kiitos.
Pari huomiota: En kiistä etteikö Suomesta löytyisi runsaastikin urheilijoita, jotka ovat valmiita treenaamaan kovaa ilman kunnon korvausta (jutussa toki ei kai mainittu mitään treenin kovuudesta ja äärirajoista?). Pointtini onkin, että kuinka paljon sellaisia jalkapalloilijoita on. Tuossa oli nyt vastaukset n. sadalta yksilöurheilijalta eri lajeista. Se ei ole lopulta kovin montaa. Sanotaan sitten, että vielä pari mokomaa vastaavia löytyy sellaisista, jotka eivät tuolle tasolle yllä. Päästään satoihin. Jos Suomen jalkapalloilijoista löytyy edes yhtä monta kovaa treenaavaa miespelaajaa (satoja), voidaan tehdä vertailu. Otetaan esimerkkiluvuksi vaikkapa 300 kovaa treenaavaa jalkapalloilijaa. Noista 100 kovinta pelaa ulkomailla, ja Suomeen riittää siis 200 kovaa treenaavaa suomalaispelaajaa. Osa heistä on vielä junnuja, jotka pelaavat alasarjoissa tai junnuissa, joten sanotaan vaikka että heistä Veikkausliigassa on 150. Veikkausliigassa on 20+ pelaajaa per joukkue, ja 12 joukkuetta, eli 250-300 pelaajaa. Näin päästään tilanteeseen, jossa iso osa Veikkausliigapelaajista urheilee puolivaloilla, koska tosissaan urheilevia ihmisiä ei riitä, vaikka puolet Suomen tosissaan urheilevista olisi jalkapalloilijoita. Jääkiekossa tämä kai korostuu, koska harrastajia on vähemmän ja anmattimaisiksi laskettavia joukkueita enemmän.

Luvut toki stetsonista, mutta yritin avata logiikkaani siitä, miksi joukkuepeleissä tulee väkisinkin sitä ”laiskaa massaa” enemmän treeneihin kuin yksilöurheilussa. Ja joo, ei Iivo Niskanen yksin treenaa, mutta ei hänellä ole treenikaverina silti kolmattakymmentä kaveria, ja hän voi vapaammin valita treeniseuransa niistä huipuista, joille hikoilu maistuu.

 
Sivuja: 1 ... 74 [75]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa