Veikkausliigan taso

[Pelle-Wermanni]

Ruotsissa on ollut pitkään vakiintunut sarjamalli, ja riittävän suuret sarjatasot. Ne karkaa koko ajan kauemmas Suomelta. Kohta Veikkausliiga on Ruotsin kolmannen tason rinnalla.

[sonny burnett]

Ruotsissa on ollut pitkään vakiintunut sarjamalli, ja riittävän suuret sarjatasot. Ne karkaa koko ajan kauemmas Suomelta. Kohta Veikkausliiga on Ruotsin kolmannen tason rinnalla.

Sama. 16 joukkueella oltaisiin Ruotsin tasolla, ja 20:lla jossain Hollanin/Belgian rinnalla. 

[Limppu6]

Sama. 16 joukkueella oltaisiin Ruotsin tasolla, ja 20:lla jossain Hollanin/Belgian rinnalla. 

Miksi olla vaatimaton ja tyytyä johonkin Hollanin tasoon saati sitten Ruotsin. Suoraan vaan vähintään 24, niin jää isotkin maat taakse tasossa.

[Pelle-Wermanni]

Sama. 16 joukkueella oltaisiin Ruotsin tasolla, ja 20:lla jossain Hollanin/Belgian rinnalla.  : ylos:

Näissä löytyy itse asiassa maan kokoon, talousalueiden määrään ja etäisyyksiin liittyen optimaalisin vaihtoehto, joka on kahdessa Suomen naapurimaassa jo viidentoista vuoden ajan testattu ja toimivaksi havaittu. Joskus on ok kopioida Ruotsin tai Norjan malli

Miksi olla vaatimaton ja tyytyä johonkin Hollanin tasoon saati sitten Ruotsin. Suoraan vaan vähintään 24, niin jää isotkin maat taakse tasossa.

Ansaitset asiallisen vastauksen , joten kerron sinulle, että 24 joukkuetta ja 46 kierrosta on Suomeen liikaa. Mut sellanen 30 kierrosta olis optimaalinen maaliskuusta marraskuulle

[törömömmö]

Jos ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat alkavat näyttää nauloilta.

[Pelle-Wermanni]

Jos ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat alkavat näyttää nauloilta.

Tai jos on ilman kummempaa tulosta kokeiltu kaikkea muuta paitsi sarjaolosuhteiden stabilointia naapurimaiden mallilla, kannattaisi kokeilla sitäkin.

Ruotsissa ja Norjassa on kahdella ylimmällä tasolla 32 jengiä, joista noin 28-30 pysyy kauden jälkeen kahdella ylimmällä sarjatasolla ja noin 22-26 pysyy täsmälleen samalla tasolla.

Suomessa on kahdella ylimmällä tasolla 22 jengiä, joista 20-21 pysyy kahdella ylimmällä sarjatasolla ja 16-19 pysyy samalla tasolla.

Ei mikään ihme, että naapurimaiden seurat kehittyvät nopeammin.

[Peginho]

Sarjaohjelmien teko olis helpompaa kaksinkertases 16 joukkueen sarjas. Ei tarttis arpoo minkää ylä- ja alaloppusarjojen ja "eurolopputurnauksen" ohjelmien kans viime tingas. Kannattajillekki olis pal helpompaa suunnitella esim. vieraspelireissui, koska tietäs jo kauden alus millon kaikki 30 matsii pelataan. Derbymatsei tulis kans enemmän, mikä näkyy aina korkeempin lipputuloin.

Uskaltaisin väittää et Veikkausliigan taso oli keskimäärin taidollisesti kovempi 15-25 vuot sit. Ulkomaalaispelaajat oli ainakin huomattavasti kovempii pelurei: Eremenko Senior, Popovitsh, Pertot, Corpache, Rafael, Rodrigo, Piracaia, Luiz Antonio, Ady, Tullen Carlsson, Saileti, Malitoli, Sirbiladze, Joakim Jensen... listaa vois jatkaa pidempäänki.

[kovafanipallo]

Itseasiassahan tässä koko tasokeskustelussa ja eteenpäin menemisessä on loppuviimein kyse ainoastaan rahasta. Sarjajärjestelmää kasvattamalla nykyisten liigaseurojen pelimerkit ei kasva, vaan pikemminkin vähenee, koska silloin solidaarisuuskakku jaettaisiin useampaan osaan. Mun mielestä nykyinen hyvin toimiva sarjajärjestelmä on yksi pienimmistä ongelmista suomalaisessa jalkapallossa ja siksi sitä ei ole mitään syytä muuttaa, joten kaikki paukut pitäisi laittaa seurojen tulovirtojen kasvun kehittämiseen. Näinhän toki on onneksi nyt tapahtumassakin, kun liigaseurojen vuosittainen "osallistumisraha" on nykyään yli 10-kertainen siihen nähden mitä se oli vielä kymmenen vuotta sitten, mutta isossa kuvassa pelimerkit on silti edelleen aivan liian pienet. Pelaajabudjetit on ihan huumoritasoa kärkijoukkueita lukuunottamatta.

Edelliselle sivulle oli tosiaan laitettu Simon Bengtssonin näkemys, kuinka Veikkausliiga vastaa tasoltaan Superettania. Pitää aikalailla paikkansa niin pelin tason, kuin myös kulubudjettien osalta. Asiaa olikin pakko tarkastella pitkästä aikaa tarkemmin: Superettanissa seuratoiminnan pyörittäminen on selvästi paremmalla tasolla kuin Veikkausliigassa ja kymmenkunta Superettanin seuraa keräsikin euroiksi muunnettuna vähintään 3,0 miljoonan euron liikevaihdon kaudella 2023. Suomessa tuollaiseen vähintään 3,0 milj liikevaihtoon pystyy tällä hetkellä ilman europelirahoja vain kaksi seuraa: HJK & Ilves. Eli aika helkkarin pitkällä takamatkalla ollaan taloudellisesti jo Ruotsin ykkösdivariinkin verrattuna ja juuri tämä on yksi niitä suomifutiksen suurimpia ikuisuusongelmia: sysipaskat liikevaihdot ja puuhastelijat toimistoilla. Ilman namusetien miljoonia suomalaisista seuroista vain Klubi ja Ilves pelaisivat siis Superettanin kärjen kanssa samoilla korteilla. Superettanissa seurojen toimintaedellytykset ja talous on siis selvästi paremmassa kunnossa ja seuroilla on myös tasaisesti parempi palkanmaksukyky. Kyseisen sarjan seuroista tasan puolet tekivät tappiota kaudella 2023, mutta yhteenlasketut tappiot olivat vain noin 2 milj euroa, eli about saman verran, kuin mitä KuPS teki tappiota yksin viime vuonna.

Superettanin viisi suurinta kokonaiskuluilla laskettuna 2023:
- Helsingborgs IF: ~ 6,4 milj €
- Östers IF: ~ 4,8 milj €
- GIF Sundsvall: ~ 3,7 milj €
- IK Brage: ~ 3,5 milj €
- Örebro: ~ 3,5 milj €

Veikkausliigan suurimmat kokonaiskulut 2023: (tai melkein.... laitoin härskisti Ilveksen osalta kauden 2024 ennakoidut luvut, jottei listaus näyttäisi ihan niin paskalta veikkausliigan osalta)
- HJK: ~ 9 milj € (ilman lohkovaihepaikkaa ei olisi lähellekään tällä tasolla)
- KuPS: ~ 4,5 milj €
- Ilves ~ 3-4 milj € (2024)
- SJK: ~ 3,1 milj €
- Inter ~ 3 milj €

[Pelle-Wermanni]

Sarjajärjestelmää kasvattamalla nykyisten liigaseurojen pelimerkit ei kasva

Niin. Onhan se kiva, että meillä on liigassa paljon pikkupaikkojen seuroja jakamassa pottia keskenään, mutta suomifutiksen etu se ei ole. Vepsu toki hyötyy, eli itsekkäästi ajateltuna parempi näin

[honkala]

- Helsingborgs IF: ~ 6,4 milj €
- Östers IF: ~ 4,8 milj €

Ruotsissa pitäs ehdottomasti nostaa liigan joukkuemäärää. Aika noloa, että tällaisten jättiläisten pitää pelata Ykköstä.

[RonaldoR9Finland]

Suuret on erot suomeen

[Alfa_mail]

Tai jos on ilman kummempaa tulosta kokeiltu kaikkea muuta paitsi sarjaolosuhteiden stabilointia naapurimaiden mallilla, kannattaisi kokeilla sitäkin.

Ruotsissa ja Norjassa on kahdella ylimmällä tasolla 32 jengiä, joista noin 28-30 pysyy kauden jälkeen kahdella ylimmällä sarjatasolla ja noin 22-26 pysyy täsmälleen samalla tasolla.

Ei mikään ihme, että naapurimaiden seurat kehittyvät nopeammin.

Tanskassa on sarjajärjestelmä lähes täysin identtinen Veikkausliigan kanssa ja heidän liiga on helposti Ruotsin liigaa tasokkaampi. Ei mikään ihme että Allsvenkan on Superligaa perässä.

[Pelle-Wermanni]

Tanskassa on sarjajärjestelmä lähes täysin identtinen Veikkausliigan kanssa

Ja molemmat talousalueet metrin päässä toisistaan.

[Limppu6]

Tanskassa on sarjajärjestelmä lähes täysin identtinen Veikkausliigan kanssa ja heidän liiga on helposti Ruotsin liigaa tasokkaampi. Ei mikään ihme että Allsvenkan on Superligaa perässä.

Pilaat hyvän öyhötyksen faktoilla. Kyllä se Tanskan liiga taso olisi maailman kovin, jos joukkuemäärä olisi reilusti yli 20.

[Ringo Star]

Pilaat hyvän öyhötyksen faktoilla. Kyllä se Tanskan liiga taso olisi maailman kovin, jos joukkuemäärä olisi reilusti yli 20.

Samankaltainen 12 joukkueen sarjajärjestelmä on myös esim. Skotlannin, Sveitsin ja Itävallan pääsarjoissa, jotka ovat kaikki Kassiesan rankingissa Tanskankin liigan yläpuolella.

[Pelle-Wermanni]

Samankaltainen 12 joukkueen sarjajärjestelmä on myös esim. Skotlannin, Sveitsin ja Itävallan pääsarjoissa, jotka ovat kaikki Kassiesan rankingissa Tanskankin liigan yläpuolella.

Ja sama malli sopis hyvin Etelä-Suomeenkin, jos se olis itsenäinen valtio

[törömömmö]

Tai jos on ilman kummempaa tulosta kokeiltu kaikkea muuta paitsi sarjaolosuhteiden stabilointia

Sarjajärjestelmän stabilointiakaan ei ole kokeiltu. Siis sitä, että pidettäisiin vaikka kymmenen vuotta sama sarjajärjestelmä, (oli se sitten mikä tahansa), ja katsottaisiin mitä tapahtuu. Säilyvyys voi olla parempi vaihtoehto kuin vaihtaminen, vaikka uusi järjestelmä olisi ehkä marginaalisesti parempi sinänsä.

[Pelle-Wermanni]

Sarjajärjestelmän stabilointiakaan ei ole kokeiltu. Siis sitä, että pidettäisiin vaikka kymmenen vuotta sama sarjajärjestelmä, (oli se sitten mikä tahansa), ja katsottaisiin mitä tapahtuu. Säilyvyys voi olla parempi vaihtoehto kuin vaihtaminen, vaikka uusi järjestelmä olisi ehkä marginaalisesti parempi sinänsä.

Jalkapalloa pyöritetään seuraorganisaatioissa, ja niiden yksittäisten seurojen kannalta nimenomaan tason pysyvyyden parantaminen merkitsee enemmän. Toisaalta sarjojen avoimuus ja todellinen nousu- ja putoamimahdollisuus on aina tärkeää. Siksi isommat sarjakoot ratkaisivat ongelmat terveellä tavalla. Kuten Ruotsissa ja Norjassa.

12 joukkueen liiga 1-2 putoajalla on ollut Suomessa nyt 15 vuotta putkeen. Mitään olennaista kehitystä ei ole havaittu, eikä etenkään isoilta talousalueista olla saatu uusia suomifutiksen vetureita (toki Ilves paikkasi TamUn). Liigan ja suomifutiksen kehittymisen kannalta meidän pääsarjatasolla on aivan liikaa pikkupaikkakuntien seuroja. Ja liian pienet sarjakoot ylläpitävät tätä, koska pikkupaikkakuntien seurat pärjäävät Suomen kakkostasolla aina.

[Ameobi]

Pelillistä kehitystä ei ehkä ole tapahtunut tai Ägäliiga sekoittaa vertailua, koska argumentti nyt pelataan Euroopassa lähes joka vuosi ei ole oikein validi.

Sen sijaan väitän jalkapallokulttuurin menneen kyllä eteenpäin viimeisen vuosikymmenen aikana. Tätä on tapahtunut niin maajoukkueen kuin seurajoukkueiden osalta ja kai tähän voi laskea myös ennätyssuuret harrastajamäärät. Tämän kokonaisuuden kehittymiseen ei tosin välttämättä "pelin taso", sarjajärjestelmät ja muu sellainen vaikuta hirveästi. Tietysti järjestelmät kannattaa olla mahdollisimman helposti lähestyttäviä ja vakiopelipäivien toistuvan, jotta saadaan lisää uusia ihmisiä lajin pariin.

[Lammio]

Ruotsissa pitäs ehdottomasti nostaa liigan joukkuemäärää. Aika noloa, että tällaisten jättiläisten pitää pelata Ykköstä.

Avoin liiga toimii silloin, kun nousijat on jo tullessaan liigavalmiita organisaatioita. Ainakin lyhyellä aikajänteellä. Se on sit eri asia et miten pidemmällä aikavälillä saadaan lisää niitä liigakelpoisia organisaatioita.
Mut liigan koolle tais olla ihan oma topic, jossa keskustelu kiertää omaa kehäänsä.

[Pelle-Wermanni]

Mut liigan koolle tais olla ihan oma topic, jossa keskustelu kiertää omaa kehäänsä.

Toisaalta liigan tasokaan ei anna aihetta keskustelulle

[Homer]

Suomen ongelma on alkeelliset olosuhteet ja jääkiekon viemät sponsorirahat. Toki koko seuratoiminta pitäisi muuttaa ammattimaisemmaksi.

[Kikkapaita]

Ei suoraan Veikkausliiga-asiaa mutta yleisemmin, eikö Suomessa ole jo otettu askel oikeaan suuntaan kun Ykkösiä on kahdella tasolla?  Kannattaisiko lisätä vielä kolmas Ykkönen? Uskon että sarjojen nimeäminen fiksusti nostaa sarja profiilia joten miksipä ei?

[Maakuntasatraappi]

Avoin liiga toimii silloin, kun nousijat on jo tullessaan liigavalmiita organisaatioita. Ainakin lyhyellä aikajänteellä. Se on sit eri asia et miten pidemmällä aikavälillä saadaan lisää niitä liigakelpoisia organisaatioita.
Mut liigan koolle tais olla ihan oma topic, jossa keskustelu kiertää omaa kehäänsä.

Miten määritellään liigakelpoinen organisaatio? Jos minun jonkinlaisena futiksen aktiiviseuraajana pitäisi asettaa vaikkapa nykyiset liiga- ja ykkösliigaseurat järjestykseen organisaatioiden liigakelpoisuuden perusteella niin vaikeaa olisi.

Toki yhtäkkiä voi paljastua asioita, joku Honka tuskin oli organisaationa kovin liigakelpoinen kun seurassa kyse oli lopulta siitä sanooko yksi ukkeli että meillä on massia pelata jalkapalloa vaiko eikö ole.

[Jalitsumies]

Nykymalli on hyvä, kunnes meillä on yli 10 toimivaa stadionia. Ja niitähän tulee jatkuvasti lisää