Veikkausliigan taso

[Chief Innanen]

Ei suoraan Veikkausliiga-asiaa mutta yleisemmin, eikö Suomessa ole jo otettu askel oikeaan suuntaan kun Ykkösiä on kahdella tasolla?  Kannattaisiko lisätä vielä kolmas Ykkönen? Uskon että sarjojen nimeäminen fiksusti nostaa sarja profiilia joten miksipä ei?

Superliiga 16 joukkuetta
Mestaruussarja 12 joukkuetta
Ykkösliiga 12 joukkuetta
Kakkosliiga 12 joukkuetta
Reserviliiga 16 joukkuetta
Reserviykkönen 12 joukkuetta
---
Piiri-/maakuntasarjat lohkoittain:
Piiriliiga
Piiriykkönen
Piirikakkonen
Piirikolmonen

Reserviliigasta ei voi nousta muihin sarjoihin, siellä pelaavat vain liigajoukkueiden kakkos- tai kolmosjoukkueet. Siksi myös kolmosjoukkueet, koska kaikilla liigajoukkueilla ei ole reservejä niin nämä korvataan halukkailla kolmosjoukkueilla.

[Kikkapaita]

Superliiga 16 joukkuetta
Mestaruussarja 12 joukkuetta
Ykkösliiga 12 joukkuetta
Kakkosliiga 12 joukkuetta
Reserviliiga 16 joukkuetta
Reserviykkönen 12 joukkuetta
---
Piiri-/maakuntasarjat lohkoittain:
Piiriliiga
Piiriykkönen
Piirikakkonen
Piirikolmonen

Reserviliigasta ei voi nousta muihin sarjoihin, siellä pelaavat vain liigajoukkueiden kakkos- tai kolmosjoukkueet. Siksi myös kolmosjoukkueet, koska kaikilla liigajoukkueilla ei ole reservejä niin nämä korvataan halukkailla kolmosjoukkueilla.

tämä vaikuttaa hyvältä. Ehkä vielä viilaisin sen verran että laittaisin sen Ykkössarjan tuonne, tähän malliin olisi nuo ylimmät:
Superliiga 16 joukkuetta
Mestaruussarja 12 joukkuetta
Ykkösliiga 12 joukkuetta
Ykkössarja 12 joukkuetta

[krevis]

Liigaykkönen kuulostaisi hyvältä tuohon Ykkössarjan päälle Ykkösliigan jälkeen. Sitten Ykkönen vois olla seuraavana, ennen vaikkapa Korjaussarjaa, kjehräähhörhör...

[törömömmö]

Argumenttisi on kuultu ja ymmärretty jotain kymmenisen sivua sitten. Ne ovat ihan hyviä argumentteja ja saatan olla jokseenkin samaa mieltä kanssasi. Mutta laadukkaaseen keskusteluun kuuluu myös vastapuolen argumentteihin reagointi

[Pelle-Wermanni]

Mutta laadukkaaseen keskusteluun kuuluu myös vastapuolen argumentteihin reagointi

Niin ja sun järjestelmästabiilius-kommenttiinhan mä just vastasin.

[törömömmö]

Niin ja sun järjestelmästabiilius-kommenttiinhan mä just vastasin.

Ehkä ekan virkkeen verran. Anyway, sarjajärjestelmän stabiiliutta ei ole vielä kokeiltu.

[Pelle-Wermanni]

Anyway, sarjajärjestelmän stabiiliutta ei ole vielä kokeiltu.

Paitsi sen verran, että 15 kautta putkeen on menty 12 joukkueen liigalla ja 1-2 putoajalla.

[Monska]

Paitsi sen verran, että 15 kautta putkeen on menty 12 joukkueen liigalla ja 1-2 putoajalla.

Paitsi että siinä on kokeiltu eri ottelumääriä ja siihen päälle kahta erilaista loppusarjahimmeliä.

[Pelle-Wermanni]

Paitsi että siinä on kokeiltu eri ottelumääriä ja siihen päälle kahta erilaista loppusarjahimmeliä.

Toki, mutta joukkuemäärä ollut poikkeuksellisen stabiili. Kai se 12 sitten on monen mielestä ollut hyvä. Fiftysixty suuria talousalueita ja kyläseuroja

[törömömmö]

Toki, mutta joukkuemäärä ollut poikkeuksellisen stabiili. Kai se 12 sitten on monen mielestä ollut hyvä. Fiftysixty suuria talousalueita ja kyläseuroja

Joo, oma pointtini koski nimenomaan järjestelmää. Esim. Kahdentoista joukkueen kolminkertaisella sarjalla on nähdäkseni enemmän yhtäläisyyksiä 16 joukkueen kaksinkertaisen sarjan kuin nykyisen loppusarjat + playoffit -systeemin kanssa.

[blackhawk]

Toki yhtäkkiä voi paljastua asioita, joku Honka tuskin oli organisaationa kovin liigakelpoinen kun seurassa kyse oli lopulta siitä sanooko yksi ukkeli että meillä on massia pelata jalkapalloa vaiko eikö ole.

Tuolla perusteella suunnilleen puolet Veikkausliigajoukkueista voitaisiin tuomita liigakelvottomiksi. Käytännössä ne ovat liigakelpoisia kunnes se yksi namusetä päättää toisin. Näissäkin on vielä eroja, sillä jotkut namusedät ovat sitoutuneempia kuin toiset.

[Pelle-Wermanni]

Joo, oma pointtini koski nimenomaan järjestelmää. Esim. Kahdentoista joukkueen kolminkertaisella sarjalla on nähdäkseni enemmän yhtäläisyyksiä 16 joukkueen kaksinkertaisen sarjan kuin nykyisen loppusarjat + playoffit -systeemin kanssa.

Paitsi ei sen osalta, miten saatais enemmän suurten talousalueiden joukkueita liigaan, ja  just se on yksi olennaisimpia asioita suomifutiksen kehittymisen kannalta.

Ottelumäärät voi tosiaan olla ihan mitä tahansa ihan millä joukkuemäärällä tahansa.

[törömömmö]

Paitsi ei sen osalta, miten saatais enemmän suurten talousalueiden joukkueita liigaan, ja  just se on yksi olennaisimpia asioita suomifutiksen kehittymisen kannalta.

Yksi olennaisimpia, mutta ei ehkä edes olennaisin. Yksi olennaisimmista olisi myös liigan laadukas brändi, jota on helpompi ylläpitää kun liigaa ei pelata Puolangan yleisurheilukentällä. Kaikissa vaihtoehdoissa on puolensa.

[Pelle-Wermanni]

Yksi olennaisimmista olisi myös liigan laadukas brändi, jota on helpompi ylläpitää kun liigaa ei pelata Puolangan yleisurheilukentällä. Kaikissa vaihtoehdoissa on puolensa.

No niitä Puolankoja on liigassa aina, koska Ykkösessä pärjäämiseen ei kummoista tarvita, ja sieltä nousee usein pikkuseuroja.

Liigan imagon kannalta ne isojen talousalueiden potentiaaliset kehittyjäseurat on paljon isommassa asemassa kuin paikalliset lutonit, getafet ja heidenheimit. Ja niitä ei Suomessa juuri ole, kun ei liigaan mahdu kasvamaan.

Liigan brändi tulee mun mielestä enemmän Klubista, Ilveksestä, KuPSista, ihan samalla tavalla kuin Valioliigan Citystä ja Liverpoolista, La Ligan Barcasta ja Realista jne.

Ja se liigan brändi olis paljon parempi, jos liigaan mahtuis kaiken maailman vepsujen ja mifkien lisäksi enemmän suurten talousalueiden jengejä, ja niiden välisiä kuumia paikallistaisteluita.

Samalla suomifutiksen rahamäärä kasvais ja ennen pitkää myös nousis se myyttinen taso.

[Thalian]

Paitsi ei sen osalta, miten saatais enemmän suurten talousalueiden joukkueita liigaan, ja  just se on yksi olennaisimpia asioita suomifutiksen kehittymisen kannalta.

Tämmöisten fundamenttien paaluttaminen on siitä vaarallista, että niiden saavuttamiseksi voikin parhaat keinot olla sellaisia, mitä et hyväksy. Jos siis sanot, että asia X on tärkeintä, niin jos sitten tulee ehdotus, joka parhaalla tavalla täyttää X:n, niin et oikein voi argumentoida, että "ei tää käy, koska Y", sillä X > Y.

[barbarian]

Paitsi ei sen osalta, miten saatais enemmän suurten talousalueiden joukkueita liigaan, ja  just se on yksi olennaisimpia asioita suomifutiksen kehittymisen kannalta.

Tähänhän jo löytyy hyvä malli politiikan puolelta. Jaetaan maa 13 talousalueyksikköön tai eiköhän vain kutsuta niitä suoraan vaalipiireiksi. Joka vaalipiiristä tulee 16 joukkueen Veikkausliigaan yksi jengi, paitsi väkiluvun mukaisesti Uudeltamaalta kolme ja Helsingistä ja Pirkanmaalta kaksi. Ahvenanmaa saa karsia Lapin kanssa viimeisestä paikasta. Putoamiset, nousut ja karsinnat vedetään jatkossa suorien sarjasijoitusten sijaan vaalipiirien sisällä sarjapyramidisijoitusten perusteella jonkinlaisella vitun järkevällä logiikalla.

Veikkausliigassa pelaisivat siis suunnilleen HJK, Gnistan, EIF, JäPS, EPS, Inter, Jazz, Lahti, Ilves, Haka, KTP, KuPS, SJK, JJK, Oulu sekä IFK Mariehamn/RoPS. Eli olennaisimpina eroina VPS:n putoaminen alemmas ja Uudenmaan vaalipiirin kivikovan kolmikon nostaminen pääsarjaan.

Edut olisivat moninaiset:
- Kaikki talousalueet aina mukana talouden kokoon suhteutuvalla näkyvyydellä. Paikkojen määrää tarkistettaisiin tietyin väliajoin Suomen väestökehityksen tai vaalipiirien talouksien koon mukaan.
- Suomalaiseen jalkapalloon saataisiin kokonaan uusi kilpailullisuuden taso, kun "vaalipiirimestaruus" nousisi himotuksi titteliksi suurella todennäköisyydellä jopa Liigacupin ohi.
- Vaalipiirit pääsisivät luomaan uusia alueellisia jalkapalloelimiä suojatyöpaikkoineen (esim. Savo-Karjalan Vaalipiirin Jalkapalloliitto). Jalkapallon merkitys työllistäjänä, yhteiskunnallisena toimijana ja alueellisena puheenaiheena kasvaisi.
- Amerikkalaistyylinen franchise-kulttuuri toisi kiinnostavia bisnesmahdollisuuksia ja investointeja kotimaiseen jalkapalloon, kun franchise-seura voisi muuttaa suosiollisempaan, vähemmän kilpailulliseen vaalipiiriin. Esim. alkuvaiheessa Uudellemaalle voisi odottaa suorastaan jättimäisiä investointeja, kun jaossa kolme liigapaikkaa mutta taso sysipaska. Esim. IFK Mariehamn saattaisi palata liigaan Grankulla Pengapojkarin nimellä ja VPS voisi muuttaa Korsoon ja hakea liiganousua Korsolais-Vaasalaisen Palloseuran nimellä, puhumattakaan kansainvälisistä massitoimijoista. Miltä kuulostaisi Red Bull Snappertuna?
- Kun malli on vakiintunut, sitä voitaisiin vielä maustaa lisää mahdollistamalla kahden tai useamman joukkueen väliset vaaliliitot. Tämä toisi jalkapalloon ihan uudenlaisen strategis-operatiivis-taktisen elementin, jonka tarkemman sisällön Palloliiton konsultit voisivat miettiä käden käänteessä.
- Suomi-futis nousisi maailmalla jättimäiseksi puheenaiheeksi ja Suomi voisi toimia jopa suunnannäyttäjänä ja pioneerina sille, miten jalkapallo tämän vuosisadan aikana maailmassa organisoidaan. Suomen nousu jalkapallon suurvallaksi pelillisillä ansioilla on mahdotonta, mutta kuten Aki Riihilahtikin on jo näyttänyt, byrokratian saralla se on mahdollista. Tämän tuomia etuja on mahdotonta lähteä edes ennustamaan.

[panHard]

Tähänhän jo löytyy hyvä malli politiikan puolelta. Jaetaan maa 13 talousalueyksikköön tai eiköhän vain kutsuta niitä suoraan vaalipiireiksi. Joka vaalipiiristä tulee 16 joukkueen Veikkausliigaan yksi jengi, paitsi väkiluvun mukaisesti Uudeltamaalta kolme ja Helsingistä ja Pirkanmaalta kaksi. Ahvenanmaa saa karsia Lapin kanssa viimeisestä paikasta. Putoamiset, nousut ja karsinnat vedetään jatkossa suorien sarjasijoitusten sijaan vaalipiirien sisällä sarjapyramidisijoitusten perusteella jonkinlaisella vitun järkevällä logiikalla.

Veikkausliigassa pelaisivat siis suunnilleen HJK, Gnistan, EIF, JäPS, EPS, Inter, Jazz, Lahti, Ilves, Haka, KTP, KuPS, SJK, JJK, Oulu sekä IFK Mariehamn/RoPS. Eli olennaisimpina eroina VPS:n putoaminen alemmas ja Uudenmaan vaalipiirin kivikovan kolmikon nostaminen pääsarjaan.

Edut olisivat moninaiset:
- Kaikki talousalueet aina mukana talouden kokoon suhteutuvalla näkyvyydellä. Paikkojen määrää tarkistettaisiin tietyin väliajoin Suomen väestökehityksen tai vaalipiirien talouksien koon mukaan.
- Suomalaiseen jalkapalloon saataisiin kokonaan uusi kilpailullisuuden taso, kun "vaalipiirimestaruus" nousisi himotuksi titteliksi suurella todennäköisyydellä jopa Liigacupin ohi.
- Vaalipiirit pääsisivät luomaan uusia alueellisia jalkapalloelimiä suojatyöpaikkoineen (esim. Savo-Karjalan Vaalipiirin Jalkapalloliitto). Jalkapallon merkitys työllistäjänä, yhteiskunnallisena toimijana ja alueellisena puheenaiheena kasvaisi.
- Amerikkalaistyylinen franchise-kulttuuri toisi kiinnostavia bisnesmahdollisuuksia ja investointeja kotimaiseen jalkapalloon, kun franchise-seura voisi muuttaa suosiollisempaan, vähemmän kilpailulliseen vaalipiiriin. Esim. alkuvaiheessa Uudellemaalle voisi odottaa suorastaan jättimäisiä investointeja, kun jaossa kolme liigapaikkaa mutta taso sysipaska. Esim. IFK Mariehamn saattaisi palata liigaan Grankulla Pengapojkarin nimellä ja VPS voisi muuttaa Korsoon ja hakea liiganousua Korsolais-Vaasalaisen Palloseuran nimellä, puhumattakaan kansainvälisistä massitoimijoista. Miltä kuulostaisi Red Bull Snappertuna?
- Kun malli on vakiintunut, sitä voitaisiin vielä maustaa lisää mahdollistamalla kahden tai useamman joukkueen väliset vaaliliitot. Tämä toisi jalkapalloon ihan uudenlaisen strategis-operatiivis-taktisen elementin, jonka tarkemman sisällön Palloliiton konsultit voisivat miettiä käden käänteessä.
- Suomi-futis nousisi maailmalla jättimäiseksi puheenaiheeksi ja Suomi voisi toimia jopa suunnannäyttäjänä ja pioneerina sille, miten jalkapallo tämän vuosisadan aikana maailmassa organisoidaan. Suomen nousu jalkapallon suurvallaksi pelillisillä ansioilla on mahdotonta, mutta kuten Aki Riihilahtikin on jo näyttänyt, byrokratian saralla se on mahdollista. Tämän tuomia etuja on mahdotonta lähteä edes ennustamaan.

Tää visio on mahtava!

[törömömmö]

No niitä Puolankoja on liigassa aina, koska Ykkösessä pärjäämiseen ei kummoista tarvita, ja sieltä nousee usein pikkuseuroja.

Liigan imagon kannalta ne isojen talousalueiden potentiaaliset kehittyjäseurat on paljon isommassa asemassa kuin paikalliset lutonit, getafet ja heidenheimit. Ja niitä ei Suomessa juuri ole, kun ei liigaan mahdu kasvamaan.
...
Ja se liigan brändi olis paljon parempi, jos liigaan mahtuis kaiken maailman vepsujen ja mifkien lisäksi enemmän suurten talousalueiden jengejä, ja niiden välisiä kuumia paikallistaisteluita.

Puolankoja on joo aina, mutta mitä isompi liiga, sitä enemmän niitä on ja sitä pienempiä ne seurat ovat. Eli esitit Nirvana-virhepäätelmän.

Jälkimmäinen on hyvä pointti, mutta miten voitaisiin varmistaa, että ne liigan jämäpaikat saakin TamU, TPS ja Honka eikä Puolangan Ponteva?

[sol]

Nyt oli kyllä kova. Joku puoluepoliittinen ulottuvuus vielä tuohon, niin saataisiin sitä kaivattua vastakkainasettelua vielä lisää.

[Pelle-Wermanni]

Tämmöisten fundamenttien paaluttaminen on siitä vaarallista, että niiden saavuttamiseksi voikin parhaat keinot olla sellaisia, mitä et hyväksy. Jos siis sanot, että asia X on tärkeintä, niin jos sitten tulee ehdotus, joka parhaalla tavalla täyttää X:n, niin et oikein voi argumentoida, että "ei tää käy, koska Y", sillä X > Y.

No se on totta. En esimerkiks hyväksyis suljettua liigaa, johon valittais seurat talousalueen koon perusteella.

[Pelle-Wermanni]

Puolankoja on joo aina, mutta mitä isompi liiga, sitä enemmän niitä on ja sitä pienempiä ne seurat ovat

Tää on just asia, johon en usko.

Esim. viimeisellä 14 joukkueen kaudella 2010 liigassa oli 9 suurten talousalueiden seuraa. Kaudella 2025 vaan 6.

Juurikin suurten talousalueiden seurat tarvitsevat liigastatuksen saadakseen riittävän isot huomiot paikkakunnallaan ja pystyäkseen kasvattamaan liikevaihtoaan.  Mutta jos ne pystyvät siihen useita kausia putkeen ja pitkäjänteisesti toimintaa kehittäen, pikkuseurat putoavat kyydistä.

Suomen pienet sarjakoot hidastaa suomifutiksen kehittymistä, koska pienten paikkakuntien seurat pystyvät pienillä tuloilla ja menoilla miehittämään liian isolta osin korkeimmat sarjatasot.

[Pelle-Wermanni]

Viimeisin suomifutiksen uudistus tulee vielä entisestään heikentämään suurten talousalueiden potentiaalisten seurojen kehittymismahdollisuuksia, koska sarjaportaita on niin paljon ja sarjatasot ovat pieniä, ja sarjatasojen kausittainen vaihtelu suurta.

Mun mielestä on jo nähtävissä trendi, joka ennen pitkää nostaa ykkösliigaan suurilta talousalueilta lähinnä nykyisten liigaseurojen kakkosporukoita, koska ne pystyvät hyödyntämään seuran jo olemassa olevia liigaorganisaatioita.

Eli kohta meillä on ykkösliigassa vaan pikkupaikkankuntien halvan toimintaympäristön seuroja ja liigaseurojen akatemioita. Ja sen jälkeen joku varmaan ehdottaa, että liigajoukkueiden määrää pitäis vähentää, kun ykkösliigassa ei oo yhtään potentiaalista nousijaa

[Toffo]

Tähänhän jo löytyy hyvä malli politiikan puolelta. Jaetaan maa 13 talousalueyksikköön tai eiköhän vain kutsuta niitä suoraan vaalipiireiksi.

Kopioidaan eduskuntavaaleista mukaan vielä se että seura voisi asettua ehdolle millä talousalueyksiköllä haluaa. Esim RoPS voisi hyvin hakea paikkaa Uudeltamaalta vaikka pelaakin Rovaniemellä.

No vakavammin. Tämä "suurten talousalueiden kehityskelpoisten seurojen" perään kuolaaminen on kusisinta höyryävää mitä tiedän. Pääsarjaseuran pyörittäminen ei vaadi mitään suurpääomia joten Puolangat ja Maskut pelatkoon jos fasiliteetit siihen riittää.

Täysin elinkelpoista kilpailutoimintaa pystytään harjoittamaan Valkeakoskella, Pietarsaaressa, Maarianhaminassa, Tammisaaressa, Järvenpäässä jne. Sen sijaan olosuhteet ja/tai seuratoiminta on täysin kuralla mm. sellaisilla suurtalousalueilla/maakuntakeskuksilla kuin Espoo, Vantaa, Jyväskylä, Joensuu, Lappeenranta, Rauma, Kouvola, Rovaniemi, Kajaani, Mikkeli jne. Melkein tekisi mieli lisätä listaan Lahti. Oulukin on vasta nousemassa jaloilleen.

Talousalueen koko tai elinvoima korreloi hyvin heikosti vireän jalkapallotoiminnan kanssa. Turha sitä on haikailla.

[Pelle-Wermanni]

Talousalueen koko tai elinvoima korreloi hyvin heikosti vireän jalkapallotoiminnan kanssa. Turha sitä on haikailla.

Nykyään varmasti näin, mutta isot talousalueet johdattaa koko Suomen onneen kaikessa muussakin, joten haluan sen tapahtuvan myös jalkapallossa.

Vepsu saa sitten pyristellä mukana niin hyvin kuin pystyy . Vepsun modernin ajan parhaat sijoituksethan on 10 joukkueen liiigasta ja loput mitalit 12 joukkueen liigasta. 14 joukkueen kausilla Vepsu ei pärjänny

[Rikkiviisas]

Talousalueen koko tai elinvoima korreloi hyvin heikosti vireän jalkapallotoiminnan kanssa. Turha sitä on haikailla.

Jos kuului kaukainen vihellys, niin se oli Pelle-Wermannin pointti...

Oletukseni mukaan pointti on se, että Veikkausliigan tason pitäisi kehittyä ja seurojen pärjätä taloudellisesti yhä paremmin.
Se taas edellyttää, että seuroilla on takanaan riittävä talousalue ja väestöpohja, isommissa kaupungeissa on myös tilaa kakkosseuroille ja jopa kolmosseuroille.

Kaikki kunnia pienille paikkakunnille ja hyvin tekemällä toki liigassa pitää pelata, mutta suomalaisen jalkapallon kannalta vain pienten paikkojen rajat tulevat turhan nopeasti vastaan.