FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
18.07.2018 klo 05:13:54 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 ... 14 [15] 16 ... 19
 
Kirjoittaja Aihe: Veikkausliigan taso  (Luettu 72887 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
kustaa vaasa

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: En ole Vaasasta


Vastaus #350 : 28.02.2016 klo 10:52:53

Liigan tason selittäminen kauden lyhyydellä kuuluu sarjaan helppoja selityksiä. Jotain vaikutusta sillä toki on, mutta enemmänhän se toimii tekosyynä sille ettei tasoa tarvitsekaan nostaa:  "eihän meidän tarvitse hankkia vielä pelaajiakaan", "mitä oikein tehtäisiin kun kilpailukauteen on vielä niin paljon aikaa", "nää on nyt vaan näitä harkkapelejä, ei näillä oo merkitystä"

Kaikki tämä kertoo lähinnä Suomen futiskulttuurin löysyydestä. Asiat on sinnepäin. Valmentajalla, joka olisi muualla tottunut siihen, että harjoitteluaikaa ei oikeastaan jää vaan kaudet seuraa toisiaan, Suomi olisi paratiisi. Täällä voisi joukkueen valmentaa ja hioa viimeisen päälle varsinkin jos olisi pelaajia, jotka ottaisivat työnsä ammattimaisesti koko vuoden työnä. Aika monessa urheilulajissa kilpailukausi on lyhyt, mutta ei urheilijat silti vietä kauden ulkopuolista aikaa noin niinku kilpailukaudesta haaveillen.

Asian voi kääntää niinkinpäin, että jos Suomessa tehtäisiin asiat laadukkaammin, kausikin olisi jo pidempi, kun olisi rakennettu puitteet Suomen olojen mukaisiksi. Ne olisi voitu rakentaa paremmiksi, jos täällä olisi futista tehty intohimolla, joka tunne olisi välittynyt fanikunnallekin, joka olisi tulllut pelejä katsomaan ensin vaikka lumipenkan reunalta.

Veikkausliigan suurin tason selittäjä on se miten asioita tehdään. Kilpaurheilu on intohimotekemistä. Veikkausliiga on virkamies- ja jäähdyttelyliiga, kun katsotaan tekemisen tapaa puheiden takana. Seuratasoilla näkyy aina silloin tällöin pieniä valopilkkuja, mutta liigamaisema kokonaisuutena on ihan yössä.



Asia tekstiä Ylos Tälle puuhastelulle on saatava loppu!
Tiksa

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KuPS, Huuhkajat


Vastaus #351 : 28.02.2016 klo 15:50:00

Liigan tason selittäminen kauden lyhyydellä kuuluu sarjaan helppoja selityksiä. Jotain vaikutusta sillä toki on, mutta enemmänhän se toimii tekosyynä sille ettei tasoa tarvitsekaan nostaa:  "eihän meidän tarvitse hankkia vielä pelaajiakaan", "mitä oikein tehtäisiin kun kilpailukauteen on vielä niin paljon aikaa", "nää on nyt vaan näitä harkkapelejä, ei näillä oo merkitystä"

Kaikki tämä kertoo lähinnä Suomen futiskulttuurin löysyydestä. Asiat on sinnepäin. Valmentajalla, joka olisi muualla tottunut siihen, että harjoitteluaikaa ei oikeastaan jää vaan kaudet seuraa toisiaan, Suomi olisi paratiisi. Täällä voisi joukkueen valmentaa ja hioa viimeisen päälle varsinkin jos olisi pelaajia, jotka ottaisivat työnsä ammattimaisesti koko vuoden työnä. Aika monessa urheilulajissa kilpailukausi on lyhyt, mutta ei urheilijat silti vietä kauden ulkopuolista aikaa noin niinku kilpailukaudesta haaveillen.

Tämä.

Suomesta pitäisi tehdä jalkapallon kokeilulaboratorio. Missään muualla ei ole innovatiiviselle valmentajalle tarjolla niin pitkää pre-seasonia mitä Suomessa kehittää, kokeilla ja hioa kokonaan uudenlaisia taktisia innovaatioita. Meillä on lisäksi tarjota hyvää liikuntalääketieteellistä osaamista sen tueksi. Tässä pitää varmaan hypätä Lasun bandwagoniin huutamaan nuoria hollantilaisvalmentajia Suomeen. Tai missä ikinä jalkapallossa nykyään innovaatiot tapahtuvatkaan.

Mutta sitten meillä on toimistojen taskulaskinmiehiä, jotka laskevat miten paljon säästetään kun joukkue kasataan maaliskuussa ...
Kratos

Poissa Poissa


Vastaus #352 : 29.02.2016 klo 16:08:33



Mutta sitten meillä on toimistojen taskulaskinmiehiä, jotka laskevat miten paljon säästetään kun joukkue kasataan maaliskuussa ...


Joo. Taskulaskinmiehet helvettiin ja doereita tilalle.
Blancco

Poissa Poissa


Vastaus #353 : 29.02.2016 klo 17:32:46

Liigan tason selittäminen kauden lyhyydellä kuuluu sarjaan helppoja selityksiä. Jotain vaikutusta sillä toki on, mutta enemmänhän se toimii tekosyynä sille ettei tasoa tarvitsekaan nostaa:  "eihän meidän tarvitse hankkia vielä pelaajiakaan", "mitä oikein tehtäisiin kun kilpailukauteen on vielä niin paljon aikaa", "nää on nyt vaan näitä harkkapelejä, ei näillä oo merkitystä"

Kaikki tämä kertoo lähinnä Suomen futiskulttuurin löysyydestä. Asiat on sinnepäin. Valmentajalla, joka olisi muualla tottunut siihen, että harjoitteluaikaa ei oikeastaan jää vaan kaudet seuraa toisiaan, Suomi olisi paratiisi. Täällä voisi joukkueen valmentaa ja hioa viimeisen päälle varsinkin jos olisi pelaajia, jotka ottaisivat työnsä ammattimaisesti koko vuoden työnä. Aika monessa urheilulajissa kilpailukausi on lyhyt, mutta ei urheilijat silti vietä kauden ulkopuolista aikaa noin niinku kilpailukaudesta haaveillen.

Asian voi kääntää niinkinpäin, että jos Suomessa tehtäisiin asiat laadukkaammin, kausikin olisi jo pidempi, kun olisi rakennettu puitteet Suomen olojen mukaisiksi. Ne olisi voitu rakentaa paremmiksi, jos täällä olisi futista tehty intohimolla, joka tunne olisi välittynyt fanikunnallekin, joka olisi tulllut pelejä katsomaan ensin vaikka lumipenkan reunalta.

Veikkausliigan suurin tason selittäjä on se miten asioita tehdään. Kilpaurheilu on intohimotekemistä. Veikkausliiga on virkamies- ja jäähdyttelyliiga, kun katsotaan tekemisen tapaa puheiden takana. Seuratasoilla näkyy aina silloin tällöin pieniä valopilkkuja, mutta liigamaisema kokonaisuutena on ihan yössä.



Asiallista tekstiä. Tähän Veikkausliigan tasoon pitää sen verran kommentoida, että kyllä se on jo itsessään erittäin kova teko, jos joku pystyy edes yhden tai jopa useamman kauden pelaamaan jossakin joukkueessa liigatasolla isossa roolissa. Ikäluokasta liigatasolle nousee edes hetkeksi ainoastaan n.10-15 pelaajaa per ikäluokka, joten se on aika kova seula jonka vaikkapa 5-vuotiaana jalkapallon aloittava lapsi joutuu läpäisemään jos edes Suomessa haluaa ammattilaisena pelata. Näistä sitten vielä harvempi nousee koskaan sille tasolle, että voisi luoda edes jonkinlaisen kv-uran. Puhutaan tässä vaiheessa enää promilleista suhteessa siihen massaan ikäluokasta jotka ovat lajia joskus harrastaneet. Lähes jokainen liigaa pelaava suomalainen on jo lapsesta asti ollut oman ikäluokkansa huipputalentti, jonka jokainen samanikäinen lajia harrastava nuori ympäri Suomea tuntee, mikäli pitää silmät ja korvat auki. Samoin useimmiten taustalla on valinnat Pohjola Cupin tähdistöön, kaikki nuorisomaajoukkueet jne. Suurelle yleisölle nämä nuoret ovat kuitenkin usein vaan "joku junnu sieltä nyt tuli vaihdosta kentälle"-tyyppisiä pelaajia. Suurin osa ikäluokkien lahjakkuuksista ja nuorisomaajoukkuepelaajista pääsee korkeintaan 2div-tasolle, jossa pelaillaan ehkä muutama vuosi vielä ennen lopettamista tai täysin höntsä-tasolle siirtymistä. Tarkoitan tällä vaan sitä, että Veikkausliigan tasoa arvioitaessa pitää kuitenkin muistaa se tosiasia, että äärimmäisen harva tulee koskaan edes sille tasolle pääsemään, vaikka lajin eteen uhraisi koko nuoruutensa. Jokainen joka on itse lajiin tosissaan panostanut voi varmasti samaistua tunteeseen, että on futis kyllä Suomessakin erittäin kilpailtu laji, vaikka sitten kansainvälisesti oltaisiinkin enemmän tai vähemmän jäljessä. Niin moni täälläkin kuitenkin käy urheilulukiot ja treenaa kaksi kertaa päivässä useita vuosia jne ylipäätään viettää elämänsä ensimmäiset 20-22 vuotta lajille omistautuen, eikä silti koskaan pääse edes divarissa profiilipelaajaksi.

Tämä vain tällaisena ns.arjen reaaliteettina, koska välillä tuntuu että liigapelaajaksi pääsee joidenkin kirjoittajien mielestä välittömästi jokainen nuori joka ei käytä päihteitä ja treenaa vaikkapa 6-10 kertaa viikossa. Sellaisella panostamisella yleisesti ottaen ei kyllä erotuta vielä juuri mitenkään edes Suomessa.
6660

Poissa Poissa


Vastaus #354 : 01.03.2016 klo 00:03:33

Asiallista tekstiä. Tähän Veikkausliigan tasoon pitää sen verran kommentoida, että kyllä se on jo itsessään erittäin kova teko, jos joku pystyy edes yhden tai jopa useamman kauden pelaamaan jossakin joukkueessa liigatasolla isossa roolissa. Ikäluokasta liigatasolle nousee edes hetkeksi ainoastaan n.10-15 pelaajaa per ikäluokka, joten se on aika kova seula jonka vaikkapa 5-vuotiaana jalkapallon aloittava lapsi joutuu läpäisemään jos edes Suomessa haluaa ammattilaisena pelata. Näistä sitten vielä harvempi nousee koskaan sille tasolle, että voisi luoda edes jonkinlaisen kv-uran. Puhutaan tässä vaiheessa enää promilleista suhteessa siihen massaan ikäluokasta jotka ovat lajia joskus harrastaneet. Lähes jokainen liigaa pelaava suomalainen on jo lapsesta asti ollut oman ikäluokkansa huipputalentti, jonka jokainen samanikäinen lajia harrastava nuori ympäri Suomea tuntee, mikäli pitää silmät ja korvat auki. Samoin useimmiten taustalla on valinnat Pohjola Cupin tähdistöön, kaikki nuorisomaajoukkueet jne. Suurelle yleisölle nämä nuoret ovat kuitenkin usein vaan "joku junnu sieltä nyt tuli vaihdosta kentälle"-tyyppisiä pelaajia. Suurin osa ikäluokkien lahjakkuuksista ja nuorisomaajoukkuepelaajista pääsee korkeintaan 2div-tasolle, jossa pelaillaan ehkä muutama vuosi vielä ennen lopettamista tai täysin höntsä-tasolle siirtymistä. Tarkoitan tällä vaan sitä, että Veikkausliigan tasoa arvioitaessa pitää kuitenkin muistaa se tosiasia, että äärimmäisen harva tulee koskaan edes sille tasolle pääsemään, vaikka lajin eteen uhraisi koko nuoruutensa. Jokainen joka on itse lajiin tosissaan panostanut voi varmasti samaistua tunteeseen, että on futis kyllä Suomessakin erittäin kilpailtu laji, vaikka sitten kansainvälisesti oltaisiinkin enemmän tai vähemmän jäljessä. Niin moni täälläkin kuitenkin käy urheilulukiot ja treenaa kaksi kertaa päivässä useita vuosia jne ylipäätään viettää elämänsä ensimmäiset 20-22 vuotta lajille omistautuen, eikä silti koskaan pääse edes divarissa profiilipelaajaksi.

Tämä vain tällaisena ns.arjen reaaliteettina, koska välillä tuntuu että liigapelaajaksi pääsee joidenkin kirjoittajien mielestä välittömästi jokainen nuori joka ei käytä päihteitä ja treenaa vaikkapa 6-10 kertaa viikossa. Sellaisella panostamisella yleisesti ottaen ei kyllä erotuta vielä juuri mitenkään edes Suomessa.


Lähinnä tässä on kyse siitä miten liiga, seurajohdot ja valmennukset pelaa yhteen tason nostamiseksi. Iso kysymys on muun muassa osaako seurajohto ja valkut hyödyntää pitkää valmistelujaksoa samalla motivoiden pelaajia. Liigan pitäisi tätä omin toiminsa tukea. Oppia siihen ei saa isoista maista, koska siellä tällaista aikaa ei ole. Siellä valitetaan valmistautumisajan lyhyyttä. Mitä huippuvalkut tekisi, jos aikaa olisi niin paljon kuin täällä? Jotain ihan muutako kuin nyt Suomessa? Osataanko Suomessa harjoittelun täysipainoista valmentamista esimerkiksi joukkuepelin hitsaamiseksi. Pelkkä pelaamalla oppii, on taas liian helppo selitys. Suomen näennäinen heikkous pitää kääntää vahvuudeksi!
Kosmoksen Härkä

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ennakollinen näkemys


Vastaus #355 : 04.06.2017 klo 09:43:08

Julien Faubert: " The level of the championship is very good, although little publicized. From my experience I would say that the Veikkausliiga is a bit similar to the Championship (D2 English)"
http://www.girondins33.com/Breves-19869-julien-faubert-le-niveau-du-championnat-finlandais-est-trs-bon-bien-qu-il-soit-peu-mdiatis

Thomas Dähne: "in einer Liga, die er vom Niveau her mit dem unteren Drittel der zweiten Liga in Deutschland vergleicht"
http://www.sueddeutsche.de/sport/thomas-daehne-karriere-auf-eis-1.3532900
« Viimeksi muokattu: 04.06.2017 klo 09:45:36 kirjoittanut Kosmoksen Härkä »
IRANIKO

Poissa Poissa


Vastaus #356 : 11.08.2017 klo 17:13:19

Kysymys kuuluu onko veikkausliigan taso pudonnut?
Seurattuani useita veikkausliigan otteluita 2017 ja aikaisempina vuosina olen tullut siihen tulokseen, että taso on pudonnut selvästi .
Tämä näkyy selvästi maajoukkueen tasossa, liigajoukkuiden menestyksessä ulkomaisia seurajoukkueita vastaan ja millä tasolla suomalaiset pelaajat ovat edustettuna euroopan seuroissa.
Mielipiteitä olisi mukava saada.
törömömmö

Poissa Poissa


Vastaus #357 : 11.08.2017 klo 17:22:48

Tämä näkyy selvästi maajoukkueen tasossa, liigajoukkuiden menestyksessä ulkomaisia seurajoukkueita vastaan ja millä tasolla suomalaiset pelaajat ovat edustettuna euroopan seuroissa.
Mielipiteitä olisi mukava saada.

Tilastoja noista olisi hyvä saada, ja lisäksi sepustus että miten nuo kuvastavat veikkausliigan tasoa.

- maajoukkueessa ei juuri veikkausliigapelaajia pelaa, joten miten maajoukkueen tasosta sinänsä voidaan johtaa veikkausliigan tasoa

- liigajoukkueiden menestys ulkomaisia vastaan on kyllä hyvä mittari, jos "tasolla" tarkoitetaan suhteellista tasoa. Jos Veikkausliigan taso nousee mutta kilpailijoiden taso nousee enemmän, nouseeko Veikkausliigan taso? Määritelmäkysymys.

- miten suomalaispelaajien taso Euroopan sarjoissa liittyy Veikkausliigan tasoon ja mihin ajanhetkeen tässä verrataan? Onko korrelaatiosta näyttöä ja mikä sen selittää? Voihan olla, että Veikkausliigan taso on kovempi, kun suomalaiset eivät enää pääse ulkomaille. Täytyy muistaa, että jokainen siirto ulkomaille on yksi pelaaja vähemmän Suomessa.

Eli en osaa sanoa, koska perustan mielipiteeni yleensä jollain tavalla todettavissa oleviin objektiivisiin tosiasioihin. Mutta voi hyvinkin olla totta, ikävä kyllä.
petteri72

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Liverpool, MP


Vastaus #358 : 11.08.2017 klo 17:25:28

Ehkä pientä heikennystä on havaittavissa.

Jos mennään Saksaan HJK tasoltaan on jossain 3.ligan ja Regionaligan hissitasolla ja muut Veikkausliigajoukkueet sitten Regionalligan häntäpäätä tai yleisimmin Oberligaa.

Mutta Saksa on toki maailman kovin jalkapallomaa, Brasilian ohella.
tuuma

Poissa Poissa


Vastaus #359 : 11.08.2017 klo 17:30:59

Tilastoja noista olisi hyvä saada, ja lisäksi sepustus että miten nuo kuvastavat veikkausliigan tasoa.

- maajoukkueessa ei juuri veikkausliigapelaajia pelaa, joten miten maajoukkueen tasosta sinänsä voidaan johtaa veikkausliigan tasoa

- liigajoukkueiden menestys ulkomaisia vastaan on kyllä hyvä mittari, jos "tasolla" tarkoitetaan suhteellista tasoa. Jos Veikkausliigan taso nousee mutta kilpailijoiden taso nousee enemmän, nouseeko Veikkausliigan taso? Määritelmäkysymys.

- miten suomalaispelaajien taso Euroopan sarjoissa liittyy Veikkausliigan tasoon ja mihin ajanhetkeen tässä verrataan? Onko korrelaatiosta näyttöä ja mikä sen selittää? Voihan olla, että Veikkausliigan taso on kovempi, kun suomalaiset eivät enää pääse ulkomaille. Täytyy muistaa, että jokainen siirto ulkomaille on yksi pelaaja vähemmän Suomessa.

Eli en osaa sanoa, koska perustan mielipiteeni yleensä jollain tavalla todettavissa oleviin objektiivisiin tosiasioihin. Mutta voi hyvinkin olla totta, ikävä kyllä.

Näkisin ehkä suurimmaksi syyksi ongelmaan kotimaan liigan tason kehittymisen kannalta sen, että ammattilaisuus ei ole kehittynyt - liikaa on edelleen pelaajia jotka joutuvat tekemään myös päivätöitä ja jatkuvasti on seuroja joilla jopa niiden pienien palkkioiden maksamisessa on maksuongelmia.
Demian

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Bob cut, Sebastian Dahlström, Heikki Hobitti


Vastaus #360 : 11.08.2017 klo 19:17:27

Vuonna 2007 Veikkausliiga oli Tomi Petrescun johdolla joka mittarilla helvetisti kovatasoisempi kuin nykyinen puuhasteluliiga :-[
Pelle-Wermanni

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura


Vastaus #361 : 12.08.2017 klo 12:37:19

VPS on ainakin tasoltaan yhden maalin Tanskan liigan kärkipäätä jäljessä, ja koska VPS ei ole Veikkausliigassa ihan kärjessä, Veikkausliigan tason on oltava Tanskan liigaa parempi.
BlyzR

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: 1907


Vastaus #362 : 12.08.2017 klo 13:47:39

VPS on ainakin tasoltaan yhden maalin Tanskan liigan kärkipäätä jäljessä, ja koska VPS ei ole Veikkausliigassa ihan kärjessä, Veikkausliigan tason on oltava Tanskan liigaa parempi.

SJK sen sijaan taistelisi putoamisesta Islannin liigassa, Inter olisi Färsaarilla keskikastia ja Klubi voittaisi Itävallan liigan mennen tullen ja samaan aikaan olisi Makedoniassa keskikastia. Osapuilleen näin siis.
Tsohka

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Sankarit pohjoisesta


Vastaus #363 : 12.08.2017 klo 20:00:33

Eihän tämän sarjan taso päätä huimaa. Ihan liikaa seurat hommaavat näitä täysin ala-arvoisia "ulkomaanvahvistuksia" ja tuhlaavat vähäisiä rahojaan niihin. Onneksi monessa seurassa tehdään jo parempaa juniorityötä ja kun näitä superjunnuja alkaa nousta mukaan miesten peleihin niin eiköhän se myös tuo seuroille rahaa toimintaan kun hyvällä tuurilla saadaan se yksi tai toinenkin myytyä eteenpäin. Katsotaan n. 5 vuoden päästä uudestaan, että missä mennään.
Naapel

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Ilves


Vastaus #364 : 25.08.2017 klo 15:36:19

https://www.aamulehti.fi/urheilu/ilveksen-ulkomaalaispelaajien-maara-tuplaantui-hetkessa-sarjakarki-hjkn-lukemiin-silti-matkaa-200349465/

Laitetaan nyt tänne, kun en jaksa sopivampaakaan otsikkoa etsiä. Mutta Aamulehti on ottanut kantaa tähän ikuisuuskysymykseen ulkomaalaisten määrän osalta, ja myös siihen, kuinka se vaikuttaa sarjan tasoon. Täytyy nostaa esiin yksi kommentti Risto Nivalta.

Uutinen
Kokeneen suomalaisen liigapelaajan palkkapyynnöt ovat ihan liikaa ja aina jokin pöljä seura lähtee maksamaan heille älyttömiä. RoPS ei pysty houkuttelemaan pelaajia isolla rahalla, Niva toteaa.

Toki ymmärrän, ettei RoPS:n taloustilanne ole paras mahdollinen, mutta silti älyttömän typerä kommentti, ja tällä menolla Suomen jalkapallo ei koskaan lähde nousuun. Sarjaan nimenomaan tarvitaan noita kokeneita liigapelaajia joukkueiden rungoksi, ja heille täytyy pystyä maksamaan sellaista palkkaa, ettei normaali työelämä vie mukanaan, kun parhaat pelivuodet ovat vasta edessä, mistä löytyy ikävän monta esimerkkiä. Tällaisella arvostuksella pelaajia kohtaan sarja pysyy varmasti puoliammattimaisena, ja turha haaveilla tason nousuun lähtemisestä.
törömömmö

Poissa Poissa


Vastaus #365 : 25.08.2017 klo 22:05:27

Ei kyse ole arvostuksesta vaan asiakkaiden maksuhalukkuudesta suhteessa odotuksiin.

Vai luuletko että veikkausliigaseuroilla olisi ylimääräistä rahaa ihan huvikseen maksaa enemmän palkkaa samanlaisista tuloksista?
Jäsen-J

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Mäntän Valo, Ilves


Vastaus #366 : 25.04.2018 klo 22:40:13

Kuinka paljon liigan tasoon vaikuttaa pelin tempo?

Tänään Vepsu-Ilves oli ainakin puudutavaa katseltavaa. Pallo oli suurimman osan ajasta poissa pelistä ja "erikoistilanteita" ja rajaheittoja ei ainakaan yhtään yritetty pelata nopeasti ja aikalailla jokainen kaksin kamppailu päätty virheeseen, toisen pelurin mennessä kumoon.

Pelin kruunasi se, kun Meerits sai tuomarilta nuhtelun pelin viivyttämisestä n. 30min pelin jälkeen. Toisessa päässä toinen pelin viivyttämisen mestari.

Viime kaudella olin Tammelassa paikan päällä Ilves-Vepsu pelissä joten ei tämä varmaan mikään yllätys ollut kenellekään. Mutta eikö tälle tempolle voisi jotain tehdä? Hannu Touru konsultiksi.
copa de kybä

Poissa Poissa


Vastaus #367 : 26.04.2018 klo 07:37:20

Mutta eikö tälle tempolle voisi jotain tehdä?

Kirjoitin jo toiseen topicciin aiemmin, että oikeastaan jokaisessa Veikkausliigamatsissa on kentällä vähintään yksi joukkue, joka yrittää parhaansa tappaa pelin temmon. Se on katsojan kannalta todella huono asia, koska pelin viihdearvosta katoaa paljon. Koska valmentajat katsovat asiaa vain oman joukkueensa (ja oman työpaikkansa kannalta), tämä pysyy taktiikkana täältä ikuisuuteen.

Jostain syystä Ruotsissa molemmat joukkueet ovat yleensä kiinnostuneet pelin tempon pitämisestä yllä. Helpointa tempon nostaminen olisi juuri rajaheitoissa, vapareissa ja maalipotkuissa. Mä en näe oikein mitään muuta ratkaisua nykytilanteeseen kuin sen, että tuomariston puolelta asiaan alettaisiin kiinnittää huomiota ja jakaa varoituksia surutta kaikesta hidastelusta. Nykyisin siimaa saa todella paljon. Toki tämä varmaan vaatisi yhteisen linjauksen asiasta.
AnuSaukkonen

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RoPS


Vastaus #368 : 26.04.2018 klo 07:47:30

Ihanko vakavalla naamalla olisit tuomareille tätä laittamassa? Onneksi olkoon olet aasi. Nyt joukkue x on kierrättänyt ja hidastanut huokkäykseen lähtöä. Tämä vihellettiin ja pallo vastustajalle. Aivan päätön ajatus, pitäiskö vielä laputtaakin näitä hitaasti pelaavia?
Vastapallo

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Isabelle Forrerin massiivinen juomapullo


Vastaus #369 : 26.04.2018 klo 07:51:07

Jos tuomaristo tuolle tempolle jotain voi tehdä, niin keskialueen hipaisuvapareita vähemmän. Hyödyn voi tulkita ihan hyvin saaduksi, vaikka joukkue joutuisi syöttämään vapaaseen tilaan alaspäin, mutta peli ja pallonhallinta jatkuu samalla joukkueella. Turhat pelikatkot minimiin, niin tempo nousee. Sille otteludelegaatille ei ole ihan pakko näyttää, että mä osaan tuomita just tämänkin pikkuhipaisun oikein päin.

Edit:
Olen toki samaa mieltä copa de kybän kanssa siitä, että kortteja pitäisi jakaa aktiivisemmin etenkin tilanteissa, joissa rikkoneen joukkueen pelaaja (yleensä rikkonut pelaaja itse) ottaa pallon pelikatkolla mukaansa ja siirtää sen kauemmaksi rikepaikasta tavalla tai toisella. Tuo pitäisi saada loppumaan kokonaan.
copa de kybä

Poissa Poissa


Vastaus #370 : 26.04.2018 klo 08:06:12

Ihanko vakavalla naamalla olisit tuomareille tätä laittamassa? Onneksi olkoon olet aasi. Nyt joukkue x on kierrättänyt ja hidastanut huokkäykseen lähtöä. Tämä vihellettiin ja pallo vastustajalle. Aivan päätön ajatus, pitäiskö vielä laputtaakin näitä hitaasti pelaavia?

Hyvin keksitty esimerkki "Ylos"

Vai olisiko mitenkään tilanne, jossa pallopoika heittää pallon veskarille, tämä ei mitenkään saa sitä kiinni, vaan antaa pallon vieriä muutaman metrin päähän. Sitten veskari lönkyttelee pallon luokse, käy ehkä välillä vielä juomapullolla, asettelee sitä ikuisuuden paikalleen, viittoo omalle jengille, ottaa pitkän keskittymisen ja lopulta roiskaisee pallon jonnekin. Tätä tapahtuu oikeastaan joka matsissa ja tämä ei rajoitu edes pelin loppuun.

Tai vastaava vapareissa, joissa ensin puolustajat arpovat ikuisuuden missäs se pallo onkaan ja lopulta päättävät jättää vaparin antamisen veskarille, joka löntystelee mahdollisimman hitaasti paikalle.

Tai vastaava edelleen rajaheitoissa.

Myös Vastapallon mainitsema esimerkki on hyvä.

Näihin kaikkiin tuomaristolla olisi mahdollisuus vaikuttaa, jos haluja löytyy. Toisaalta tuomaristokin pääsee pelissä helpommalla, jos pelissä ei ole tempoa, joten insentiivejä toimia ei ehkä ole.


edit: Tuossa Inter-Klubi matsissa muuten kiinnitti huomion hyvin siihen, miten tuomari monta kertaa esti Klubin yrityksen pelata vapari nopeana laittamalla pelin poikki ja puhuttelemalla jotain rikkonutta Interin pelaajaa (varoituksia ei toki tullut). Ja ainakin kerran keskialueen vaparin antaminen metrin väärästä paikasta oli myös väärin. Toki tuohon peliin ei tempoa olisi Klubin syöttöpelin paskuuden ja Interin taktiikan vuoksi tullut mitenkään, mutta kunhan nyt pistivät tämän keskustelun osalta silmään.
« Viimeksi muokattu: 26.04.2018 klo 08:11:37 kirjoittanut copa de kybä »
jaksi

Poissa Poissa


Vastaus #371 : 26.04.2018 klo 08:16:05


Saksassa ainakin tulee omaltakin yleisöltä herkästi buuausta jos joukkue alkaa pimputtelemaan.
Suomessa ei yleisöltä painetta samalla tavalla tule.

jaksi

Poissa Poissa


Vastaus #372 : 26.04.2018 klo 08:18:47

Kirjoitin jo toiseen topicciin aiemmin, että oikeastaan jokaisessa Veikkausliigamatsissa on kentällä vähintään yksi joukkue, joka yrittää parhaansa tappaa pelin temmon. Se on katsojan kannalta todella huono asia, koska pelin viihdearvosta katoaa paljon. Koska valmentajat katsovat asiaa vain oman joukkueensa (ja oman työpaikkansa kannalta), tämä pysyy taktiikkana täältä ikuisuuteen.

Samoilla linjoilla
rukkanen

Poissa Poissa


Vastaus #373 : 26.04.2018 klo 08:28:53

Näkisin kyllä yhtenä aika merkittävänä syynä alhaiseen tempoon sen, että pelejä on neljän päivän välein. Kukaan tuskin haluaa tässä vaiheessa kautta riskeerata lisääntyneellä loukkaantumisriskillä repimällä "sataakymmentä prosenttia" jengistään. Samalla on todettava, että ainakin euromenestystä jahtaaville jengeille on täyttä itsemurhaa suostua vastustajan pakottamaan hitaaseen tempoon. Viime kädessä tempon ylläpitämistä kun ei voi kenenkään muun vastuulle sälyttää, vaan siitä täytyy huolehtia itse.
« Viimeksi muokattu: 26.04.2018 klo 08:34:59 kirjoittanut rukkanen »
Jude10

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Klubi, Ajax


Vastaus #374 : 26.04.2018 klo 08:32:17

Kuinka paljon liigan tasoon vaikuttaa pelin tempo?

Tänään Vepsu-Ilves oli ainakin puudutavaa katseltavaa.

Tokihan se vaikuttaa ainakin kansan syvien rivien silmissä. Kendokansa on tottunut siihen että ylös/alas poljetaan tuhatta ja sataa ja laitetaan surutta roppaa likoon.

Mutta siis olihan tuo Inter-HJK myös ihan helvetin puuduttavaa katsottavaa. Interillä ei mitään kiinnostusta prässiin edes puolesta kentästä, mikä tietysti varmasti on ihan järkevä tapa pelata Klubia vastaan. Suht samalla tavalla fiksusti KuPS pelasi 5G:llä viikonloppuna ja vieläpä hyvin tuloksin. Viihdyttävää tämä ei silti voi olla kenellekään, etenkin kun Bana vielä tykkää pelata hitaalla tempolla ja lyhyillä syötöillä pallonhallintaa painottaen. Eilisen surkuhupaisin huipentuma oli se parin minuutin/20-30:n syötön palloralli välillä Obilor-Patronen-Jalasto omalla puolustuskolmanneksella, joka päättyi siihen että Obi laittoi pallon tahallaan sivurajasta yli (että loukkaantuneen Riskin korvaava Valencic päästiin vaihtamaan sisään).

Tason mittareita on tietysti monenlaisia ja tempo ei varmasti ole ainoa mittari, mutta eilisen kaltaiset kävelyt ei palvele ketään.

 
Sivuja: 1 ... 14 [15] 16 ... 19
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines