Veikkausliigan taso

[Titanic]

TPS-Inter ottelussa tempo alkaa olla jo vähän enemmän sitä mitä pitäisi joka ottelussa olla. Tietysti tuohonkin tarvitaan vielä lisää kierroksia.

[Pelle-Wermanni]

TPS-Inter ottelussa tempo alkaa olla jo vähän enemmän sitä mitä pitäisi joka ottelussa olla.

Eli siellä on varmaan liigan tasokkaimmat jengit kentällä

[Titanic]

Eli siellä on varmaan liigan tasokkaimmat jengit kentällä

Kyllä näiden jengien pelaamista katselee

[Ehis]

Derbyjä pitäisi olla lisää. Stadissakin mentiin paljon kovempaa, vaikka se ei tasollisesti kovin korkealle hyppää. Kiihkeys kuitenkin tuo katsojia.

[Spangen]

Derbyjä pitäisi olla lisää. Stadissakin mentiin paljon kovempaa, vaikka se ei tasollisesti kovin korkealle hyppää. Kiihkeys kuitenkin tuo katsojia.

Aika kultaa muistot. Derbyt olivat kentällä pelkkää paskaa ja tempo aivan olematon.

[Bulebule]

Derbyjä pitäisi olla lisää. Stadissakin mentiin paljon kovempaa, vaikka se ei tasollisesti kovin korkealle hyppää. Kiihkeys kuitenkin tuo katsojia.

Vai tuovatko katsojat kiihkeyttä ja lisää yritystä?

Mitä silmäilin ottelua Rovaniemeltä: tuollaista KuPSin ekan puoliajan peliä kun pelattaisiin säännöllisemminkin liigapeleissä, niin luulisi tuulareitakin kiinnostavan enemmän.

[tab]

Derbyjä pitäisi olla lisää. Stadissakin mentiin paljon kovempaa, vaikka se ei tasollisesti kovin korkealle hyppää. Kiihkeys kuitenkin tuo katsojia.

Nelinkertasessa sarjassa olis neljä derbyä

[Kader]

Ainakin KuPSin peleissä tuntuu että on jopa liian kova tempo. Vituttaa kun ei kerkiä yhtään kotimatseissa räplätä kännykkää tai sitten vierasmatseja kotona katsellessa ei ehi yhtään surffailla esim forkalla kun kokoajan kova tempo ja varmasti jää joku mielenkiintoinen tapahtuma näkemättä jos hetkenkään pelin seuraaminen herpaantuu.

[Hiiritin]

Aika kultaa muistot. Derbyt olivat kentällä pelkkää paskaa ja tempo aivan olematon.

Näin on.

[Ehis]

Näin on.

Väittäisin, että sipsuttelua nähtiin vähemmän ja tilanteisiin mentiin kovempaa. Aika harva haluaa paikallisväännön hävitä.
Mutta en tosiaankaan halua mitään ylimääräisiä derbykierroksia.

[Hiiritin]

Väittäisin, että sipsuttelua nähtiin vähemmän ja tilanteisiin mentiin kovempaa. Aika harva haluaa paikallisväännön hävitä.
Mutta en tosiaankaan halua mitään ylimääräisiä derbykierroksia.

Jaa, okei. Meinasit kovempaa menemisellä siis pelikovuutta, etkä vauhdikkaampaa tempoa. Tulkitsin väärin.

[Keskiviikko]

Tää on aika suhteellista. Tosiasiassa jo 80-luvulla ennen "ammattilaisuuteen siirtymistä" pelaajapalkkiot oli selvästi isommat kuin nykyään. Edes ennen kymmenen vuoden takaista romahdusta keskipalkka ei ollut noussut 90-l lukuihin (edes inflaatiokorjaamattomana).

Ulkomaalaissääntöjen ja (sopimuksettomien pelaajien)siirtokorvausten poistuminen on osaltaan mahdollistanut 500-1000e/kk +asunto ja safkat bingotalossa toimintamallin, millä voidaan pitää "täysammattilaispelaajia" erittäin pienellä budjetilla. Ulkkarien kohdalla tulee halvaksi, kun asunto voi olla solukämppä jossa on useampi pelaaja per huone. Yliopistokaupungeissa sen sijaan on helppo löytää palkattomia pelaajia ainakin ykkösen tasolle (liigassakin moni vetänee kulukorvauksilla).

Nyt jotain lähdettä tälle väitteelle, että 80-luvulla palkkiot olivat isommat kuin nykyisin. Eikös tuolloin parhaatkin olleet tehtaalla hommissa, eli palkka tuli ihan päivätöistä, joiden ohessa sitten harrastettiin Veikkausliigaa? Toki työsoppari oli usein sidoksissa tähän pelaajasopimukseen.

[idänihme]

Nyt jotain lähdettä tälle väitteelle, että 80-luvulla palkkiot olivat isommat kuin nykyisin. Eikös tuolloin parhaatkin olleet tehtaalla hommissa, eli palkka tuli ihan päivätöistä, joiden ohessa sitten harrastettiin Veikkausliigaa? Toki työsoppari oli usein sidoksissa tähän pelaajasopimukseen.

Tilastoja on tälläkin forumilla esitetty 2010l alkupuolelta jonnekin 90l-puoliväliin asti, niissä inflaatiokorjaamaton maksimi oli klubin cl-kiiman aikaan. Tuosta taaksepäin vertailukelpoisuus heikkenee kun puolammattilaisdiilit, pimeät pinnarahat (mm Paatelaisen rahakassikeissi, Porin pimulainen) jne oli yleisempiä ja tilastoja ei välttämättä edes ole (inflaatiokin oli isompaa eikä sen korjaaminen ole aina yksiselitteistä). Kasarilta omalta kohtaa on vain kuulopuheita mm. Lahdesta (rivipelaaja, palkka reilusti yli keskipalkan). Täysammattilaisia kuitenkin oli paljon jo ennen "ammattilaisuuteen siirtymistä" ysärillä.

Vielä kasarilla jopa joillain isoimmilla kendostaroilla oli nimellisesti siviiliduuni kun puhdas ammattilaisuus ei ollut muotia. Eri asia kävivätkö siellä muuta kuin mainosmielessä kääntymässä. Aiemmin toki oli enemmän selkeitä puoliammattilaisjärjestelyjä. Puolipäiväduunikin täydellä palkalla on kuitenkin jo isompi pelaajapalkkio kuin keskiarvo muutama vuotta sitten.

[Keskiviikko]

Tilastoja on tälläkin forumilla esitetty 2010l alkupuolelta jonnekin 90l-puoliväliin asti, niissä inflaatiokorjaamaton maksimi oli klubin cl-kiiman aikaan. Tuosta taaksepäin vertailukelpoisuus heikkenee kun puolammattilaisdiilit, pimeät pinnarahat (mm Paatelaisen rahakassikeissi, Porin pimulainen) jne oli yleisempiä ja tilastoja ei välttämättä edes ole (inflaatiokin oli isompaa eikä sen korjaaminen ole aina yksiselitteistä). Kasarilta omalta kohtaa on vain kuulopuheita mm. Lahdesta (rivipelaaja, palkka reilusti yli keskipalkan). Täysammattilaisia kuitenkin oli paljon jo ennen "ammattilaisuuteen siirtymistä" ysärillä.

Vielä kasarilla jopa joillain isoimmilla kendostaroilla oli nimellisesti siviiliduuni kun puhdas ammattilaisuus ei ollut muotia. Eri asia kävivätkö siellä muuta kuin mainosmielessä kääntymässä. Aiemmin toki oli enemmän selkeitä puoliammattilaisjärjestelyjä. Puolipäiväduunikin täydellä palkalla on kuitenkin jo isompi pelaajapalkkio kuin keskiarvo muutama vuotta sitten.

Laitappa niitä tilastoja sitten? Suomalaisten keskikuukausiansio nimenomaan inflaatiokorjaamattomana on kasvanut 80-luvun puolivälin alle tonnista (euroiksi muutettuna) nykyiseen yli kolmeen tonniin. Eli kun se Hakan jantteri painoi 40h viikossa 80-luvulla tehtaalla keskipalkalla ja tämän päälle pelasi futista, niin nyt futareiden keskipalkan pitäisi olla inflaatiokorjaamattomana alle tonnin kuussa, vaikka tekisivät töitä normaalisti? Ja samaa tilastoa vielä vääristävät nämä Atomit yms., jotka vet(ä/i)vät yli kymppitonnin kuussa. Ei nyt oikein lähe...

Edit: inflaatiokorjattu tilasto voi noin pitkällä aikajaksolla jo näyttää hyvin erilaiselta, mutta mikäli siinäkin huomioidaan tehdyt siviilityötunnit, niin on hyvin vaikea uskoa näkemättä, että 80-luvulla olisi tienattu enemmän.

[bach]

Nelinkertasessa sarjassa olis neljä derbyä

Eli mitä ilmeisimmin kahdeksan joukkueen sarja, joten eipä siellä taitaisi Tepsiä olla ja tuskinpa sinne Hifki nousisi eli nolla derbyä Turussa ja Helsingissä . Pääkaupunkiseudun derby jäisi ja ehkä justjajust Pohjanmaan.

[khat]

Mielellään 20-40 joukkuetta ja vitusti derbyjä.

[Tiksa]

Nyt jotain lähdettä tälle väitteelle, että 80-luvulla palkkiot olivat isommat kuin nykyisin. Eikös tuolloin parhaatkin olleet tehtaalla hommissa, eli palkka tuli ihan päivätöistä, joiden ohessa sitten harrastettiin Veikkausliigaa? Toki työsoppari oli usein sidoksissa tähän pelaajasopimukseen.

Yleisesti eivät todellakaan olleet, mutta oli seuroja, joissa paikallinen paperi- tai pukutehdas työllisti pelaajat, jotka muodollisesti olivat töissä, mutta käytännössä pelasivat ammattilaisena. Sitten silloinkin oli visionäärisiä seurajohtajia. Esim Koparit markkinoivat itseään Suomen ensimmäisenä täysammattilaisseurana ja sen budjetti 80-luvun alkupuolella oli seitsemän miljoonaa markkaa. Eli suoraan muutettuna 1.2 miljoonaa euroa ja rahanarvon heikkeneminen huomioden 2.5 miljoonaa euroa. No, sillekin visionäärille kävi juuri niin kuin niille on tupannut käymään myöhempinäkin vuosikymmeninä.

[Lapin perseilijä]

Yleisesti eivät todellakaan olleet, mutta oli seuroja, joissa paikallinen paperi- tai pukutehdas työllisti pelaajat, jotka muodollisesti olivat töissä, mutta käytännössä pelasivat ammattilaisena. Sitten silloinkin oli visionäärisiä seurajohtajia. Esim Koparit markkinoivat itseään Suomen ensimmäisenä täysammattilaisseurana ja sen budjetti 80-luvun alkupuolella oli seitsemän miljoonaa markkaa. Eli suoraan muutettuna 1.2 miljoonaa euroa ja rahanarvon heikkeneminen huomioden 2.5 miljoonaa euroa. No, sillekin visionäärille kävi juuri niin kuin niille on tupannut käymään myöhempinäkin vuosikymmeninä.

Olisi hauskaa tietää myös että olivatko sponsori-tulot seuroilla suurempia vielä johonkin 90-luvun puoliväliin
/loppuun asti, kunnes suurimmassa osassa Suomea näkyi jo enemmänkin kuin se 2 Ylen kanavaa, ja mainonta halpui sekä tavoitti mainosrahotteisten kanavien kautta ihmisiä siinä missä sanomalehdet ja futisottelutkin (ehkä jopa enemmänkin)?

Samalla kun yritykset siirtyivät paikallisista yksiköistä (paikallisen identiteetin painotuksella) suurempiin kansallisiin ja globaaleihin.

[petteri72]

Olisi hauskaa tietää myös että olivatko sponsori-tulot seuroilla suurempia vielä johonkin 90-luvun puoliväliin
/loppuun asti,

Jalkapallon sponsoritulot olivat suurimmillaan vuosina 1988-91, jonka jälkeen romahtivat laman myötä eivätkä ole sen jälkeen koskaan toipuneet samalle suhteelliselle tasolle. Laman aikana ja sen jälkeen jääkiekko otti ratkaisevan irtioton jalkapalloon verrattuna ja kotimainen jalkapallo tipahti kakkoslajiksi.

Vielä 1980-luvulla jääkiekko ja jalkapallo olivat sponsorimarkkinoilla aika tasaisia, mutta 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa liigajääkiekko pääsi televisioon ja sai mukavasti tv-katsojia. Parantunut näkyvyys houkutteli lisää sponsoreita ja myös jääkiekkomaajoukkueen menestys antoi vetoapua. Toisaalta kotimainen jalkapallo ei koskaan pystynyt saavuttamaan riittävää suosiota tv:ssä ja kansainvälinen jalkapallo hiljalleen tv-näkyvyyden lisääntyessä ja maksu-tv:n yleistyessä korvasi Veikkausliigan tv-tuotteena, joka vähensi pysyvästi sponsoreiden kiinnostusta.

[tinkerman]

Yksi juttu mietityttää aina tähän vuodenaikaan:

Onko oikeasti mitään järjellistä syytä, miksi kautta ei voisi venyttää marraskuun puolelle? Ei kylmin kuukausi, lunta ei välttämättä ole ollenkaan ja porukalla ei kauheasti tekemistä joten luulis katsojia riittävän.

Ratkaisisi seuraavat:

 - maailman pisimmälle off seasonille loppu
 - kevyempi ottelutahti
 - pelataan enemmän samaan aikaan kuin muuallakin maailmassa (siirtomarkkinat)
 - cupille enemmän merkitystä, palattaisiin pelattavaksi samaan aikaan kuin liiga

[Demian]

Onko oikeasti mitään järjellistä syytä, miksi kautta ei voisi venyttää marraskuun puolelle? Ei kylmin kuukausi, lunta ei välttämättä ole ollenkaan ja porukalla ei kauheasti tekemistä joten luulis katsojia riittävän.

Tämä voisi vaikeuttaa nousukarsinnan järjestämistä, ja mikäli talvi tulisi poikkeuksellisen aikaisin, ei pelejä voisi enää siirtää myöhempänä ajankohtana pelattavaksi toisin kuin alkukaudella.

[Pelle-Wermanni]

Yksi juttu mietityttää aina tähän vuodenaikaan:

Onko oikeasti mitään järjellistä syytä, miksi kautta ei voisi venyttää marraskuun puolelle? Ei kylmin kuukausi, lunta ei välttämättä ole ollenkaan ja porukalla ei kauheasti tekemistä joten luulis katsojia riittävän.

Marraskuussa on maaottelutauko. Tänä vuonna 12-20.11.

Ei ole mitään järkeä jättää kauden viimeistä 1-2 kierrosta marraskuun loppuun, jolloin syysmyrskyt ovat yleisiä ja ne voivat tuoda jo lunta ainakin muualle kuin eteläiseen Suomeen.

Kautta voisi periaatteessa venyttää niin, että loppuisi juuri ennen maaottelutaukoa, mutta itse en haluaisi venyttää karsintapelejäkään maaottelutauon jälkeisen aikaan. Siksi niille tarvitaan tuo marraskuun alku.

[Lapin perseilijä]

Kautta voisi periaatteessa venyttää niin, että loppuisi juuri ennen maaottelutaukoa, mutta itse en haluaisi venyttää karsintapelejäkään maaottelutauon jälkeisen aikaan. Siksi niille tarvitaan tuo marraskuun alku.

16x2 sarja (3 kierrosta nykyistä vähemmän) ja 2-3 tippuu suoraan, ei karsintaa, ongelma ratkaistu ja cup saadaan takaisin kesälle?
Ja Liigacup takaisin?

[Sinettäj kaakkoissyvänne]

16x2 sarja (3 kierrosta nykyistä vähemmän) ja 2-3 tippuu suoraan, ei karsintaa, ongelma ratkaistu ja cup saadaan takaisin kesälle?

Jos cup pelataan kesällä, niin kevennetyn sarjaohjelman idea menee heti pieleen. Miun mielestä cup varmaankin pitäisi pelata kesällä, mutta tajuan kuitenkin, että jos tavoitteena on joukkueiden rasituksen vähentäminen, niin kesäcuppia pitää sitten kompensoida lisää joillakin muilla konsteilla - kaipa se sitten tarkoittaa laajentamista vielä enemmän talveen ja syksyyn.

Ja Liigacup takaisin?

Jos on liiga ja kaksi cuppia, niin ainakin yhden näistä täytyy olla talvikilpailu. Taloudellisilla argumenteilla sitä taidettiin viimeksikin vastustaa. Ihan puhtaasti omasta puolestani olen myös sitä mieltä, että jos on kaksi cuppia, niin ylimpien sarjatasojen kaikki edut ja suosiminen Suomen cupissa pitää lopettaa. Se ei varmaankaan liigajoukkueille enää tulevaisuudessa passaa.

[Qingjing Wuwei]

Ohimennen vain sanon, että hieman haikeana tuossa katson sivusilmällä jotain Tanskan liigan Velje - Randers. Tempo, terävyys ja viihde parempaa kuin useimmissa tämän kauden Veikkausliigan matseissa mitä tullut katsottua. Ja vaikka nopeaa peliä, niin ei kuitenkaan niin päätöntä menoa. Jos Suomessa pelattaisiin tuollaista palloa, niin varmaan katsojiakin kiinnostaisi enemmän.