FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
22.09.2018 klo 10:11:36 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org
Sivuja: 1 ... 27 [28]
 
Kirjoittaja Aihe: Veikkausliigan taso  (Luettu 114961 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
idänihme

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: suurseura


Vastaus #675 : 08.09.2018 klo 10:16:32

Nykyään sentään kaikki jopa pienimmän budjetin joukkueissa ovat lähes aina pääsääntöisesti täysin jalkapalloilijoita, vaikkei ehkä taantumaa edeltävällä tasolla vielä rahallisesti oltaisikaan (inflaatio jne. lukien mukaan, toki annetaan sentään junnuille mahdollisuus myös opiskella , zeesus sentään...)!

Tää on aika suhteellista. Tosiasiassa jo 80-luvulla ennen "ammattilaisuuteen siirtymistä" pelaajapalkkiot oli selvästi isommat kuin nykyään. Edes ennen kymmenen vuoden takaista romahdusta keskipalkka ei ollut noussut 90-l lukuihin (edes inflaatiokorjaamattomana).

Ulkomaalaissääntöjen ja (sopimuksettomien pelaajien)siirtokorvausten poistuminen on osaltaan mahdollistanut 500-1000e/kk +asunto ja safkat bingotalossa toimintamallin, millä voidaan pitää "täysammattilaispelaajia" erittäin pienellä budjetilla. Ulkkarien kohdalla tulee halvaksi, kun asunto voi olla solukämppä jossa on useampi pelaaja per huone. Yliopistokaupungeissa sen sijaan on helppo löytää palkattomia pelaajia ainakin ykkösen tasolle (liigassakin moni vetänee kulukorvauksilla).

Titanic

Poissa Poissa


Vastaus #676 : 17.09.2018 klo 19:11:29

TPS-Inter ottelussa tempo alkaa olla jo vähän enemmän sitä mitä pitäisi joka ottelussa olla. Tietysti tuohonkin tarvitaan vielä lisää kierroksia.
Pelle-Wermanni

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Vaasan Palloseura


Vastaus #677 : 17.09.2018 klo 19:16:17

TPS-Inter ottelussa tempo alkaa olla jo vähän enemmän sitä mitä pitäisi joka ottelussa olla.

Eli siellä on varmaan liigan tasokkaimmat jengit kentällä ;)
Titanic

Poissa Poissa


Vastaus #678 : 17.09.2018 klo 20:17:42

Eli siellä on varmaan liigan tasokkaimmat jengit kentällä ;)

Kyllä näiden jengien pelaamista katselee :)
Ehis

Poissa Poissa


Vastaus #679 : 17.09.2018 klo 20:35:18

Derbyjä pitäisi olla lisää. Stadissakin mentiin paljon kovempaa, vaikka se ei tasollisesti kovin korkealle hyppää. Kiihkeys kuitenkin tuo katsojia.
Spangen

Poissa Poissa


Vastaus #680 : 17.09.2018 klo 20:47:56

Derbyjä pitäisi olla lisää. Stadissakin mentiin paljon kovempaa, vaikka se ei tasollisesti kovin korkealle hyppää. Kiihkeys kuitenkin tuo katsojia.
Aika kultaa muistot. Derbyt olivat kentällä pelkkää paskaa ja tempo aivan olematon.
Bulebule

Poissa Poissa


Vastaus #681 : 17.09.2018 klo 20:51:45

Derbyjä pitäisi olla lisää. Stadissakin mentiin paljon kovempaa, vaikka se ei tasollisesti kovin korkealle hyppää. Kiihkeys kuitenkin tuo katsojia.
Vai tuovatko katsojat kiihkeyttä ja lisää yritystä?

Mitä silmäilin ottelua Rovaniemeltä: tuollaista KuPSin ekan puoliajan peliä kun pelattaisiin säännöllisemminkin liigapeleissä, niin luulisi tuulareitakin kiinnostavan enemmän.
« Viimeksi muokattu: 17.09.2018 klo 20:54:14 kirjoittanut Bulebule »
tab

Poissa Poissa


Vastaus #682 : 17.09.2018 klo 21:04:49

Derbyjä pitäisi olla lisää. Stadissakin mentiin paljon kovempaa, vaikka se ei tasollisesti kovin korkealle hyppää. Kiihkeys kuitenkin tuo katsojia.

Nelinkertasessa sarjassa olis neljä derbyä
Kader

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KuPS, KalPa, DFB-Team, VfB, BvB


Vastaus #683 : 17.09.2018 klo 22:22:04

Ainakin KuPSin peleissä tuntuu että on jopa liian kova tempo. Vituttaa kun ei kerkiä yhtään kotimatseissa räplätä kännykkää tai sitten vierasmatseja kotona katsellessa ei ehi yhtään surffailla esim forkalla kun kokoajan kova tempo ja varmasti jää joku mielenkiintoinen tapahtuma näkemättä jos hetkenkään pelin seuraaminen herpaantuu.
Hiiritin

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK


Vastaus #684 : 17.09.2018 klo 22:23:59

Aika kultaa muistot. Derbyt olivat kentällä pelkkää paskaa ja tempo aivan olematon.

Näin on.
Ehis

Poissa Poissa


Vastaus #685 : 17.09.2018 klo 22:42:00

Näin on.

Väittäisin, että sipsuttelua nähtiin vähemmän ja tilanteisiin mentiin kovempaa. Aika harva haluaa paikallisväännön hävitä.
Mutta en tosiaankaan halua mitään ylimääräisiä derbykierroksia.
Hiiritin

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: HJK


Vastaus #686 : 18.09.2018 klo 00:44:01

Väittäisin, että sipsuttelua nähtiin vähemmän ja tilanteisiin mentiin kovempaa. Aika harva haluaa paikallisväännön hävitä.
Mutta en tosiaankaan halua mitään ylimääräisiä derbykierroksia.

Jaa, okei. Meinasit kovempaa menemisellä siis pelikovuutta, etkä vauhdikkaampaa tempoa. Tulkitsin väärin.
Keskiviikko

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Medo


Vastaus #687 : 18.09.2018 klo 10:00:32

Tää on aika suhteellista. Tosiasiassa jo 80-luvulla ennen "ammattilaisuuteen siirtymistä" pelaajapalkkiot oli selvästi isommat kuin nykyään. Edes ennen kymmenen vuoden takaista romahdusta keskipalkka ei ollut noussut 90-l lukuihin (edes inflaatiokorjaamattomana).

Ulkomaalaissääntöjen ja (sopimuksettomien pelaajien)siirtokorvausten poistuminen on osaltaan mahdollistanut 500-1000e/kk +asunto ja safkat bingotalossa toimintamallin, millä voidaan pitää "täysammattilaispelaajia" erittäin pienellä budjetilla. Ulkkarien kohdalla tulee halvaksi, kun asunto voi olla solukämppä jossa on useampi pelaaja per huone. Yliopistokaupungeissa sen sijaan on helppo löytää palkattomia pelaajia ainakin ykkösen tasolle (liigassakin moni vetänee kulukorvauksilla).
Nyt jotain lähdettä tälle väitteelle, että 80-luvulla palkkiot olivat isommat kuin nykyisin. Eikös tuolloin parhaatkin olleet tehtaalla hommissa, eli palkka tuli ihan päivätöistä, joiden ohessa sitten harrastettiin Veikkausliigaa? Toki työsoppari oli usein sidoksissa tähän pelaajasopimukseen.
idänihme

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: suurseura


Vastaus #688 : 18.09.2018 klo 10:44:43

Nyt jotain lähdettä tälle väitteelle, että 80-luvulla palkkiot olivat isommat kuin nykyisin. Eikös tuolloin parhaatkin olleet tehtaalla hommissa, eli palkka tuli ihan päivätöistä, joiden ohessa sitten harrastettiin Veikkausliigaa? Toki työsoppari oli usein sidoksissa tähän pelaajasopimukseen.
Tilastoja on tälläkin forumilla esitetty 2010l alkupuolelta jonnekin 90l-puoliväliin asti, niissä inflaatiokorjaamaton maksimi oli klubin cl-kiiman aikaan. Tuosta taaksepäin vertailukelpoisuus heikkenee kun puolammattilaisdiilit, pimeät pinnarahat (mm Paatelaisen rahakassikeissi, Porin pimulainen) jne oli yleisempiä ja tilastoja ei välttämättä edes ole (inflaatiokin oli isompaa eikä sen korjaaminen ole aina yksiselitteistä). Kasarilta omalta kohtaa on vain kuulopuheita mm. Lahdesta (rivipelaaja, palkka reilusti yli keskipalkan). Täysammattilaisia kuitenkin oli paljon jo ennen "ammattilaisuuteen siirtymistä" ysärillä.

Vielä kasarilla jopa joillain isoimmilla kendostaroilla oli nimellisesti siviiliduuni kun puhdas ammattilaisuus ei ollut muotia. Eri asia kävivätkö siellä muuta kuin mainosmielessä kääntymässä. Aiemmin toki oli enemmän selkeitä puoliammattilaisjärjestelyjä. Puolipäiväduunikin täydellä palkalla on kuitenkin jo isompi pelaajapalkkio kuin keskiarvo muutama vuotta sitten.
Keskiviikko

Paikalla Paikalla

Suosikkijoukkue: Medo


Vastaus #689 : 18.09.2018 klo 19:24:22

Tilastoja on tälläkin forumilla esitetty 2010l alkupuolelta jonnekin 90l-puoliväliin asti, niissä inflaatiokorjaamaton maksimi oli klubin cl-kiiman aikaan. Tuosta taaksepäin vertailukelpoisuus heikkenee kun puolammattilaisdiilit, pimeät pinnarahat (mm Paatelaisen rahakassikeissi, Porin pimulainen) jne oli yleisempiä ja tilastoja ei välttämättä edes ole (inflaatiokin oli isompaa eikä sen korjaaminen ole aina yksiselitteistä). Kasarilta omalta kohtaa on vain kuulopuheita mm. Lahdesta (rivipelaaja, palkka reilusti yli keskipalkan). Täysammattilaisia kuitenkin oli paljon jo ennen "ammattilaisuuteen siirtymistä" ysärillä.

Vielä kasarilla jopa joillain isoimmilla kendostaroilla oli nimellisesti siviiliduuni kun puhdas ammattilaisuus ei ollut muotia. Eri asia kävivätkö siellä muuta kuin mainosmielessä kääntymässä. Aiemmin toki oli enemmän selkeitä puoliammattilaisjärjestelyjä. Puolipäiväduunikin täydellä palkalla on kuitenkin jo isompi pelaajapalkkio kuin keskiarvo muutama vuotta sitten.
Laitappa niitä tilastoja sitten? Suomalaisten keskikuukausiansio nimenomaan inflaatiokorjaamattomana on kasvanut 80-luvun puolivälin alle tonnista (euroiksi muutettuna) nykyiseen yli kolmeen tonniin. Eli kun se Hakan jantteri painoi 40h viikossa 80-luvulla tehtaalla keskipalkalla ja tämän päälle pelasi futista, niin nyt futareiden keskipalkan pitäisi olla inflaatiokorjaamattomana alle tonnin kuussa, vaikka tekisivät töitä normaalisti? Ja samaa tilastoa vielä vääristävät nämä Atomit yms., jotka vet(ä/i)vät yli kymppitonnin kuussa. Ei nyt oikein lähe...

Edit: inflaatiokorjattu tilasto voi noin pitkällä aikajaksolla jo näyttää hyvin erilaiselta, mutta mikäli siinäkin huomioidaan tehdyt siviilityötunnit, niin on hyvin vaikea uskoa näkemättä, että 80-luvulla olisi tienattu enemmän.
« Viimeksi muokattu: 18.09.2018 klo 19:27:04 kirjoittanut Keskiviikko »
bach

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: FC Honka, Arsenal, FC Honka/Akatemia, Astana


Vastaus #690 : 18.09.2018 klo 20:36:08

Nelinkertasessa sarjassa olis neljä derbyä

Eli mitä ilmeisimmin kahdeksan joukkueen sarja, joten eipä siellä taitaisi Tepsiä olla ja tuskinpa sinne Hifki nousisi eli nolla derbyä Turussa ja Helsingissä . Pääkaupunkiseudun derby jäisi ja ehkä justjajust Pohjanmaan.
« Viimeksi muokattu: 18.09.2018 klo 20:47:02 kirjoittanut bach »
khat

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RoPS, KÖNÖ, NePa & Mathare United


Vastaus #691 : 19.09.2018 klo 00:39:29

Mielellään 20-40 joukkuetta ja vitusti derbyjä.
Tiksa

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KuPS, Huuhkajat


Vastaus #692 : 19.09.2018 klo 03:06:12

Nyt jotain lähdettä tälle väitteelle, että 80-luvulla palkkiot olivat isommat kuin nykyisin. Eikös tuolloin parhaatkin olleet tehtaalla hommissa, eli palkka tuli ihan päivätöistä, joiden ohessa sitten harrastettiin Veikkausliigaa? Toki työsoppari oli usein sidoksissa tähän pelaajasopimukseen.

Yleisesti eivät todellakaan olleet, mutta oli seuroja, joissa paikallinen paperi- tai pukutehdas työllisti pelaajat, jotka muodollisesti olivat töissä, mutta käytännössä pelasivat ammattilaisena. Sitten silloinkin oli visionäärisiä seurajohtajia. Esim Koparit markkinoivat itseään Suomen ensimmäisenä täysammattilaisseurana ja sen budjetti 80-luvun alkupuolella oli seitsemän miljoonaa markkaa. Eli suoraan muutettuna 1.2 miljoonaa euroa ja rahanarvon heikkeneminen huomioden 2.5 miljoonaa euroa. No, sillekin visionäärille kävi juuri niin kuin niille on tupannut käymään myöhempinäkin vuosikymmeninä.
Lapin perseilijä

Poissa Poissa


Vastaus #693 : 19.09.2018 klo 20:14:08

Yleisesti eivät todellakaan olleet, mutta oli seuroja, joissa paikallinen paperi- tai pukutehdas työllisti pelaajat, jotka muodollisesti olivat töissä, mutta käytännössä pelasivat ammattilaisena. Sitten silloinkin oli visionäärisiä seurajohtajia. Esim Koparit markkinoivat itseään Suomen ensimmäisenä täysammattilaisseurana ja sen budjetti 80-luvun alkupuolella oli seitsemän miljoonaa markkaa. Eli suoraan muutettuna 1.2 miljoonaa euroa ja rahanarvon heikkeneminen huomioden 2.5 miljoonaa euroa. No, sillekin visionäärille kävi juuri niin kuin niille on tupannut käymään myöhempinäkin vuosikymmeninä.


Olisi hauskaa tietää myös että olivatko sponsori-tulot seuroilla suurempia vielä johonkin 90-luvun puoliväliin
/loppuun asti, kunnes suurimmassa osassa Suomea näkyi jo enemmänkin kuin se 2 Ylen kanavaa, ja mainonta halpui sekä tavoitti mainosrahotteisten kanavien kautta ihmisiä siinä missä sanomalehdet ja futisottelutkin (ehkä jopa enemmänkin)?

Samalla kun yritykset siirtyivät paikallisista yksiköistä (paikallisen identiteetin painotuksella) suurempiin kansallisiin ja globaaleihin.
petteri72

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Liverpool


Vastaus #694 : 19.09.2018 klo 20:32:53

Olisi hauskaa tietää myös että olivatko sponsori-tulot seuroilla suurempia vielä johonkin 90-luvun puoliväliin
/loppuun asti,

Jalkapallon sponsoritulot olivat suurimmillaan vuosina 1988-91, jonka jälkeen romahtivat laman myötä eivätkä ole sen jälkeen koskaan toipuneet samalle suhteelliselle tasolle. Laman aikana ja sen jälkeen jääkiekko otti ratkaisevan irtioton jalkapalloon verrattuna ja kotimainen jalkapallo tipahti kakkoslajiksi.

Vielä 1980-luvulla jääkiekko ja jalkapallo olivat sponsorimarkkinoilla aika tasaisia, mutta 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa liigajääkiekko pääsi televisioon ja sai mukavasti tv-katsojia. Parantunut näkyvyys houkutteli lisää sponsoreita ja myös jääkiekkomaajoukkueen menestys antoi vetoapua. Toisaalta kotimainen jalkapallo ei koskaan pystynyt saavuttamaan riittävää suosiota tv:ssä ja kansainvälinen jalkapallo hiljalleen tv-näkyvyyden lisääntyessä ja maksu-tv:n yleistyessä korvasi Veikkausliigan tv-tuotteena, joka vähensi pysyvästi sponsoreiden kiinnostusta.
« Viimeksi muokattu: 19.09.2018 klo 21:05:10 kirjoittanut petteri72 »

 
Sivuja: 1 ... 27 [28]
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines