FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
20.04.2024 klo 12:01:25 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Foorumi aukeaa nopeasti osoitteella ff2.fi!
 
Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 7 [8] 9 ... 12
 
Kirjoittaja Aihe: KäPa juniorit - Suomen parhaat  (Luettu 146782 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Snoopy

Poissa Poissa


Vastaus #175 : 16.03.2015 klo 01:44:47

No ehkä itse kuulun siihen valmentajien kastiin, jotka luottavat, että näissä "tietyissä" joukkueissa kyetään erottelemaan erilaiset tavat voittaa pelejä. Mikäli nyt puhutaan valtaseuroista joilla on tarpeellinen määrä pelaajia reservissään tulisi heidän pystyä saamaan joukkue kasaan kahdelle tasolle joissa molemmissa pyritään pelaamaan tavalla joka kehittää joukkuetta sekä yksilöä.

Itse jopa toivon, että jokainen näistä kyseisistä joukkueista pystyisi kokemaan sen mitä on olla paras ja huonoin ja vielä niin, että kausi suunnitelmaan ei silti kosketa yksittäisten tapahtumien takia.

Mutta se, että nämä joukkueet pelaavat kahdessa miniliigassa seuraavat kolme - neljä (?) vuotta ja joukkueet pysyvät suurin piirtein samoina sekä tasavahvoina antaa osviittaa siihen mitä tulee näiden tapahtumien ja sarjojen jälkeen. Uskon, että myös siinä mielessä mikäli joku joukkue on täysin suvereeni, silloin varmasti tämä kyseinen ikäluokka ja joukkue erottuu edukseen.

Mutta nythän ei puhuta vain miniliigasta vaan esimerkiksi SHA:n tapahtumista, yhteisistä tasonmittaus turnauksista yms... Mikäli ja kun nämä kaikki vedetään joukkueiden sisällä yksiin kansiin saadaan varmasti jo hieman enemmän dataa missä mennään ja siksi itse uskon, että pidemmällä ajanjaksolla voidaan sanoa mitä olisi ollut odotettavissa jo paljon aikaisemmin. Aivan samalla tavalla toimii muilla aloilla mikä tahansa muukin pidempiaikainen tutkimuspohja.

Mutta siis lyhykäisyydessään pointtini oli, että antaa keskustelun käydä, oli sitten kyseessä vanhemmat tai valmentajat, minulle aivan yksi ja sama, mutta itse ihan mielenkiinnolla luen näitä ja jopa ajatuksissani vertailen eri ikävuosien junnuja. Toivottavasti mahdollisimman moni B-A ikäluokissa on edelleen mukana ja hyvillä tehoilla/torjunnoilla.

-Snoopy-
Kaiseri

Poissa Poissa


Vastaus #176 : 17.03.2015 klo 14:06:37

KäPaan en liity millään lailla, mutta mielenkiintoiseen keskusteluun saanen silti osallistua:)

8-9-vuotiaiden otteluiden tulokset toki kertovat "jotain". Selkeästi heikompi joukkue ei kyllä voita parempaansa juuri ikinä tämän ikäisissä (eikä aikuisissa) oli pelitapa sitten mikä hyvänsä. Kärkipään joukkueiden osalta, kun pelaajien väliset erot eivät enää ole niin isoja, on pelitavalla isohko merkitys. Mutta kyllähän ainakin Etelä-Suomen alueen isommista seuroista pääsääntöisesti jokainen pyrkii pelaamaan tavalla joka kehittää pelaajia, mikä on koko toiminnan lähtökohta. Ei siis yksittäisen ikäluokan joukkueena saavuttamat tulokset, vaan yksilöiden kehitys. Korjatkaa mikäli olen mielestänne väärässä. Olen siis täysin samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa siinä, että myös omasta mielestäni valtaosa seuroista kykenee erottamaan erilaiset tavat voittaa pelejä. 

Se että joku tykkää tänne postailla pelien tuloksia on mun mielestä ihan ok. Voi olla, että jollain palstalla sitten on näitä "yli-innokkaitatulevanfutistähdenvanhempia", mutta aika vähän nyt kuitenkin. En tekisi tästä ongelmaa. Etenkään kun mihinkään yksityiskohtiin ei lasten nimien muodossa mennä tms., mikä kuuluu sitten paljon vanhemmista/aikuisista käytäviin keskusteluihin.  Tuloksien listauksen yhtenä hyvänä puolena voi nähdä sen, että se lisää kilpailullisuutta sinänsä - tuloksista ei vaan pidä tehdä liian isoa numeroa eikä liian pientäkään vaan pitää nähdä tuloksien taakse. Nyt on hyvä miettiä, missä oltiin jokunen vuosi takaperin "Kaikki Pelaa -aikakaudella": Kaikenlainen kilpailullisuus oli tapettu....ja nyt nähdään, että sillä tuhottiin yksi kokonainen pelaajasukupolvi.

Nyt on nimittäin hyvä käsittää erot kilpailullisen/selkeän tavoitteellisen sekä harrastetoiminnan erot. Yleisesti ottaenhan meillä ollaan tuossa kilpailullisessa toiminnassa aika pehmeitä, missä on omat hyvät puolensa. Silti näkisin, että nimenomaan junnujen huipputasolla, etenkin jostain 12-vuoden iästä eteenpäin toimintaan olisi saatava lisää "ammattimaisuutta". Mehän pärjäämme vielä oikein hyvin 8-11-vuotiassa (noin suunnilleen), mutta sitten teini-iässä ollaan paljon jäljessä Keski-Euroopan isoja maita. Tämä on se iso ongelmakohta, joka seurojen pitää ratkaista (kun Liitosta ei paljon apuja heru).
ViipurinPK

Poissa Poissa


Vastaus #177 : 17.03.2015 klo 14:34:20

Mutta kyllähän ainakin Etelä-Suomen alueen isommista seuroista pääsääntöisesti jokainen pyrkii pelaamaan tavalla joka kehittää pelaajia, mikä on koko toiminnan lähtökohta. Ei siis yksittäisen ikäluokan joukkueena saavuttamat tulokset, vaan yksilöiden kehitys. Korjatkaa mikäli olen mielestänne väärässä. Olen siis täysin samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa siinä, että myös omasta mielestäni valtaosa seuroista kykenee erottamaan erilaiset tavat voittaa pelejä. 


varmaan kaikki samaa mieltä että jalkapallopelin voittaminen ja pelaajan kehittyminen ei ole ristiriidassa. Yksilölläkin on aikuisena käyttöä jalkapallojoukkueessa jos hän osaa pelata joukkueensa jäsenenä jalkapalloa. Toisinsanoen hänellä on vuosien pitkä harjaantuminen havainnointiin ja toteuttamiseen samassa tilanteessa toimivan ryhmän jäsenenä.

lisäksi en usko että 8-10 vuotiaiden kohdalla  pystyy näkemään jonkun seuran toiminnan laadukkuutta tai laaduttomuutta. Harjaantumista ja harjoittelua jalkapalloon on yksinkertaisesti liian vähän takana. Enemmän korostuu se että minkä seuran valtaosa vanhemmista valitsee.
Kaiseri

Poissa Poissa


Vastaus #178 : 17.03.2015 klo 16:22:58


lisäksi en usko että 8-10 vuotiaiden kohdalla  pystyy näkemään jonkun seuran toiminnan laadukkuutta tai laaduttomuutta. Harjaantumista ja harjoittelua jalkapalloon on yksinkertaisesti liian vähän takana. Enemmän korostuu se että minkä seuran valtaosa vanhemmista valitsee.

Tuohon yllä olevaan nähden olen todella vahvasti eri mieltä, ja niin on varmasti jokainen, joka tämän ikäisten tilanteeseen lähemmin tutustunut. 8-10-vuotiaissahan kaikilla "isommilla" seuroilla on kilpatason joukkueet, joissa on lähtökohtaisesti hyvät ja asiansa osaavat valmentajat. Näillä "isommilla" seuroilla on myös mm. selkeät kausisuunnitelmat ja ideologia siitä, miten yritetään pelata ja mitä lapsille yritetään opettaa missäkin vaiheessa.

Miten tämä sitten näkyy käytännössä? Sen voi jokainen käydä jossain tuon ikäisten junnuturnauksessa toteamassa. Karrikoiden sanottuna moni seura, joilla noita edellä mainittuja asioita ei ole käytössä, voi pelata ihan millä ajatuksella ja taktiikalla hyvänsä. Esim. perinteinen "pitkä ja perään" on laajalti käytössä. Toinen on sitten se, että yksi yrittää yksin ja muut seuraavat vieressä. Olennaista on se, että pienemmissä seuroissa yksittäisen valmentajan laatu on täysin ratkaisevassa asemassa. On hyviä esimerkkejä pikkuseuroista ja niiden yksittäisistä ikäluokista, jotka pelaavat mainiosti ja fiksulla ajatuksella...siksi, että joukkueeseen on sattunut hyvä (isä)valmentaja, joka tietää, mitä tehdä ja osaa asiansa opettaa.

Olisi aikamoista laadukkaaseen ja pitkäjänteiseen toimintaan pyrkivien seurojen aliarvioimista sanoa, ettei 8-10-vuotiaiden kohdalla voi sanoa seuratoiminnan laadusta/laaduttomuudesta mitään.
Johnny99

Poissa Poissa


Vastaus #179 : 17.03.2015 klo 17:11:04

Katsos, rasti seinään, asiallinen viesti.

Se että joku tykkää tänne postailla pelien tuloksia on mun mielestä ihan ok. Voi olla, että jollain palstalla sitten on näitä "yli-innokkaitatulevanfutistähdenvanhempia", mutta aika vähän nyt kuitenkin.

Ongelmahan ei ole tuloksien postailu. Ongelma on vanhempien juhliminen lasten "mestaruuksilla" ja täysi kyvyttömyys ymmärtää pelaajakehitystä. Tämä ongelma löytyy niin futisforumin nuorten osioista kuin kilpajoukkueiden arjesta ja kentän laidalta. Ja tämä on iso ongelma, koska a) urheilupsykologinen tutkimus kertoo pelaajien saavan tavoiteorientaationsa ensisijaisesti vanhemmiltaan b) toiminta rahoitetaan vanhempien kukkarosta.

Samaan hengen vetoon on todettava että keskimääräinen vanhempihan on näissäkin piireissä helvetin fiksu, jalat maassa, iloitsee onnistumisista, tukee lasta pettymyksissä, jne.

Lainaus
Nyt on nimittäin hyvä käsittää erot kilpailullisen/selkeän tavoitteellisen sekä harrastetoiminnan erot. Yleisesti ottaenhan meillä ollaan tuossa kilpailullisessa toiminnassa aika pehmeitä, missä on omat hyvät puolensa. Silti näkisin, että nimenomaan junnujen huipputasolla, etenkin jostain 12-vuoden iästä eteenpäin toimintaan olisi saatava lisää "ammattimaisuutta".


Ehdottomasti samaa mieltä. Sillä lisäyksellä että tähän tulisi, lasten ikä huomioiden, alkaa kasvattaa heti kun perustetaan joukkue jolla on jokin "kilpajoukkueprofiili". Tällaisen joukkueen sisälle on pystyttävä luomaan täysin erilainen kulttuuri kuin missä lapset muuten Suomessa elävät. Kulttuuri, missä eletään ja hengitetään futista.

Lainaus
Mehän pärjäämme vielä oikein hyvin 8-11-vuotiassa (noin suunnilleen), mutta sitten teini-iässä ollaan paljon jäljessä Keski-Euroopan isoja maita. Tämä on se iso ongelmakohta, joka seurojen pitää ratkaista (kun Liitosta ei paljon apuja heru).

Tämähän usein ajatellaan näin: tipumme ikäluokissa X-Y kyydistä, joten muualla on tehty asioita paremmin ikäluokissa X-Y. Todellisuudessahan asia on valtavasti monimutkaisempi.

Jos verrataan suuremman pelaajapoolin maihin, niin tuossa vaiheessa he jyräävät jo puhtaalla pelaajamassalla ja sen scouttaamisella. Voimme tietenkin satsata lapsuusvaiheen laadun leveyteen, mutta emme silti saa selkeästi isompia ikinä kiinni ainakaan isommassa kuvassa, koska heillä on niin valtava etumatka määrällisesti. Toisaalta laajemmassa pelaajamassassa on myös enemmän aiemmin biologisesti kehittyneitä pelaajia, mikä antaa valtavan etulyöntiaseman murrosikävaiheessa.

Jossain voidaan taas hoitaa ikävaiheet ennen ikää X paremmin ja se alkaa näkyä vasta ikäluokassa X.

Jokatapauksessa vertailuna tulisi kuitenkin olla maat joiden pelaajapooliprofiili on edes lähellä Suomen vastaavaa.
Kaiseri

Poissa Poissa


Vastaus #180 : 17.03.2015 klo 17:28:09


Tämähän usein ajatellaan näin: tipumme ikäluokissa X-Y kyydistä, joten muualla on tehty asioita paremmin ikäluokissa X-Y. Todellisuudessahan asia on valtavasti monimutkaisempi.

Jos verrataan suuremman pelaajapoolin maihin, niin tuossa vaiheessa he jyräävät jo puhtaalla pelaajamassalla ja sen scouttaamisella. Voimme tietenkin satsata lapsuusvaiheen laadun leveyteen, mutta emme silti saa selkeästi isompia ikinä kiinni ainakaan isommassa kuvassa, koska heillä on niin valtava etumatka määrällisesti. Toisaalta laajemmassa pelaajamassassa on myös enemmän aiemmin biologisesti kehittyneitä pelaajia, mikä antaa valtavan etulyöntiaseman murrosikävaiheessa.

Jossain voidaan taas hoitaa ikävaiheet ennen ikää X paremmin ja se alkaa näkyä vasta ikäluokassa X.

Jokatapauksessa vertailuna tulisi kuitenkin olla maat joiden pelaajapooliprofiili on edes lähellä Suomen vastaavaa.

Hyvä ja asiallinen viesti. Tästä viimeisestä kappaleestasi olen aika lailla eri mieltä. Ensinnäkin Suomesta tulee ja on tällä vuosituhannella tullut, harrastajamäärään nähden vähän huippuja. Ja siis nimenomaan verrattuna maihin, joissa on suunnilleen saman verran pelaajia jne. jne. Tämähän on ihan tutkittu juttu kun verrataan maan X pelaajia Euroopan huippusarjoissa suhteessa harrastajamääriin jne. Tämä on siis fakta, josta ei käy kiisteleminen. Googlaamalla löytää helposti tuon tutkimuksen, sen pointtina oli muistaakseni sen ihmetteleminen, että miten Islannista on tullut tällä vuosituhannella niin paljon huippuja.

Mistä se sitten johtuu? Tosiaan tuossa 6-11-vuoden iässä vielä pärjätään hienosti vs. nuo menestyneemmät maat eri pelaajakehityksen vaiheissa. Sitten kun tullaan isommiksi ja vanhemmiksi, monissa muissa maissa nuorille tarjotaan eri tavoin selkeästi paremmat kehittymisen mahdollisuudet. Kyse ei ole siitä, että suomalainen junnu yht'äkkiä muuttuisi huonommaksi, vaan siitä, miten junnua viedään eteenpäin Suomessa/muualla. Miten junnu pystyy yhdistämään koulun ja treenaamisen? Ihan yksinkertaisimmillaan, monessa muussa maassa on ihan standardina se, että parhaat teini-ikäiset asuvat ja käyvät kouluaan akatemioissa. Treenimatkoihin ei kulu aikaa, ja treenataan laadukkaasti pari kertaa päivässä. Ei tämä sen monimutkaisempaa ole. Se on sitten monimutkaisempaa, että miten me Suomessa parannetaan tilannetta? Tässä kohdin Liitto on mielestäni epäonnistunut toistaiseksi, ja odottaisin siltä huomattavasti aktiivisempaa otetta ja roolia. Hieman meitä isommista maista Sveitsi ja Belgia ovat mainioita esimerkkejä maista, jotka laittoivat asiat kuntoon 15 vuotta sitten....

Edit vielä: menee sen verran OT:ksi, etten tänne KäPa-topiciin nyt tästä enempää spämmää:)
ViipurinPK

Poissa Poissa


Vastaus #181 : 17.03.2015 klo 18:45:44



Mistä se sitten johtuu? Tosiaan tuossa 6-11-vuoden iässä vielä pärjätään hienosti vs. nuo menestyneemmät maat eri pelaajakehityksen vaiheissa. Sitten kun tullaan isommiksi ja vanhemmiksi, monissa muissa maissa nuorille tarjotaan eri tavoin selkeästi paremmat kehittymisen mahdollisuudet. Kyse ei ole siitä, että suomalainen junnu yht'äkkiä muuttuisi huonommaksi, vaan siitä, miten junnua viedään eteenpäin Suomessa/muualla.

Tuossa äsken yritin kertoa että tuossa iässä on aika vaikea sanoa toiminnasta yhtään mitään:)
Rafu10

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Sporting CP, Portugal, Real Madrid


Vastaus #182 : 17.03.2015 klo 19:04:28

...
« Viimeksi muokattu: 29.07.2015 klo 23:45:57 kirjoittanut Rafu10 »
FC_Westerlund

Poissa Poissa


Vastaus #183 : 17.03.2015 klo 19:12:57

Mistä se sitten johtuu? Tosiaan tuossa 6-11-vuoden iässä vielä pärjätään hienosti vs. nuo menestyneemmät maat eri pelaajakehityksen vaiheissa. Sitten kun tullaan isommiksi ja vanhemmiksi, monissa muissa maissa nuorille tarjotaan eri tavoin selkeästi paremmat kehittymisen mahdollisuudet. Kyse ei ole siitä, että suomalainen junnu yht'äkkiä muuttuisi huonommaksi, vaan siitä, miten junnua viedään eteenpäin Suomessa/muualla. Miten junnu pystyy yhdistämään koulun ja treenaamisen? Ihan yksinkertaisimmillaan, monessa muussa maassa on ihan standardina se, että parhaat teini-ikäiset asuvat ja käyvät kouluaan akatemioissa. Treenimatkoihin ei kulu aikaa, ja treenataan laadukkaasti pari kertaa päivässä. Ei tämä sen monimutkaisempaa ole. Se on sitten monimutkaisempaa, että miten me Suomessa parannetaan tilannetta? Tässä kohdin Liitto on mielestäni epäonnistunut toistaiseksi, ja odottaisin siltä huomattavasti aktiivisempaa otetta ja roolia. Hieman meitä isommista maista Sveitsi ja Belgia ovat mainioita esimerkkejä maista, jotka laittoivat asiat kuntoon 15 vuotta sitten....

Edit vielä: menee sen verran OT:ksi, etten tänne KäPa-topiciin nyt tästä enempää spämmää:)

Älä nyt lopeta, tämähän on parasta antia täällä tähän saakka! :)

Miten ja minkä tahon toimesta voisi näinkin mittavan muutoksen saada aikaan, että jalkapalloakatemia ja koululaitos voisivat toimia yhdessä? Kuinka se muualla saatiin aikaan?

Ammattimaisen jalkapallotoiminnan rahoitus vanhempien toimesta on oikeasti iso kompastuskivi koko järjestelmässä. Mitä siihen lääkkeeksi näin pienessä maassa, jossa sponsoreille/mainostajille ei ole kovinkaan suuria markkinoita tarjolla?

Sanontahan kuuluu että sen lauluja laulat, jonka leipää syöt. Kuitenkin olen törmännyt ylimieliseen ja vähättelevään asenteeseen vanhempia kohtaan joidenkin seurojen toimesta. Neuvoisinkin heitä pitämään rahoittajat tyytyväisinä, olivat he sitten vanhempia tai sponsoreita.
joks11

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Rakennusliike M. Seppälä Oy


Vastaus #184 : 17.03.2015 klo 21:24:52

Of course it's difficult, everything is difficult, when one can't actually understand what he is looking at. It was difficult to spot talent in Eero Markkanen, even if he was fully grown, and under the nose of HJK staff and the so called "specialists", just to give one example. Meanwhile, it was not that difficult for the Swedes, to cash in €2 million from a free transfer, though. :)
Umm.

Tossa Markkanen-osassa meni suunnilleen kaikki väärin.
Johnny99

Poissa Poissa


Vastaus #185 : 17.03.2015 klo 21:56:06

Tästä viimeisestä kappaleestasi olen aika lailla eri mieltä. Ensinnäkin Suomesta tulee ja on tällä vuosituhannella tullut, harrastajamäärään nähden vähän huippuja. Ja siis nimenomaan verrattuna maihin, joissa on suunnilleen saman verran pelaajia jne. jne. Tämähän on ihan tutkittu juttu kun verrataan maan X pelaajia Euroopan huippusarjoissa suhteessa harrastajamääriin jne. Tämä on siis fakta, josta ei käy kiisteleminen. Googlaamalla löytää helposti tuon tutkimuksen, sen pointtina oli muistaakseni sen ihmetteleminen, että miten Islannista on tullut tällä vuosituhannella niin paljon huippuja.

Tästä emme ole eri mieltä, päinvastoin.

Lainaus
Mistä se sitten johtuu? - - kun tullaan isommiksi ja vanhemmiksi, monissa muissa maissa nuorille tarjotaan eri tavoin selkeästi paremmat kehittymisen mahdollisuudet. Kyse ei ole siitä, että suomalainen junnu yht'äkkiä muuttuisi huonommaksi, vaan siitä, miten junnua viedään eteenpäin Suomessa/muualla. Miten junnu pystyy yhdistämään koulun ja treenaamisen? Ihan yksinkertaisimmillaan, monessa muussa maassa on ihan standardina se, että parhaat teini-ikäiset asuvat ja käyvät kouluaan akatemioissa. Treenimatkoihin ei kulu aikaa, ja treenataan laadukkaasti pari kertaa päivässä. Ei tämä sen monimutkaisempaa ole. -- Sveitsi ja Belgia --

Emmekä tästäkään. Luonnollisesti arkisen harjoittelun laatu on yksi tärkeimpiä tekijöitä. Mutta siihen laatuun liittyy paljon muutakin.

Otetaan konkreettisena esimerkkinä mainitsemasi Belgia ja ajatellaan mainitsemaasi akatemiaa. Neljä kertaa enemmän pelaajia. Massiivisesti korkeampi jalkapallokulttuuri, mikä nostaa jalkapallon ykköslajivalinnaksi vaikka mutulla 60-70%:lle urheiljalahjakkuuksta, kun Suomessa jalkapallo pääsee korkeintaan 20-30% tasolle. Lisäksi Suomessa osa pelaajapoolista jää taloudellisista syistä huipputoiminnan ulkopuolelle, Belgiassa sama ongelma on merkittävästi pienempi jo alhaisempien maksujen suhteen. Lisäksi maalla on yli 20 kertainen asukastiheys Suomeen verrattuna. Kaikki tämä yhdessä tekee kyseiseen akatemiaan aivan erilaisen paineen, niin pelaajamäärällisesti kuin laadullisesti. Väitän ettemme osaa Suomessa hahmottaa tällaisten asioiden vaikutusta arkitekemisen laatuun.

Jos Suomessa valtio kustantaisi koko pääkaupunkiseudun pelaajistosta koottavan ilmaisen 20 pelaajan huippuakatemian, niin alkaisimme päästä lähelle samaa tilannetta. Tämä siis havainnollistuksena, ei toimenpide-ehdotuksena. Ja tuo oli siis vain yksi kokonaisuus. Yhteisöllisyyden, pelaajamassan, scouttausjärjestelmien jne. vaikutuksista voisi runoilla vaikka kuinka pitkään.

Meillä siis varmasti Suomessa pitäisi tehdä paljon asioita paremmin, myös(/erityisesti?) tässä 12-16v ikävaiheessa. Varmasti yhtenä parhaana esimerkkinä tuo Kaiserin esiinnostama kouluyhteistyö. Kun vertaillaan muiden maiden toimintaan tai suoraan junnuihin, niin olisi kuitenkin hyvä ymmärtää Suomen ja vertailtavan maan jalkapallokulttuurillisia eroja ja niiden massiivista ja moniuloitteista vaikutusta pelaajakehitykseen. Muuten vastaukset "miksi jäämme jälkeen" tyyppisiin kysymyksiin muodostuvat liian yksipuolisiksi ja sitä kautta korjaavat toimenpiteet vähemmän tehokkaiksi.
« Viimeksi muokattu: 17.03.2015 klo 21:58:39 kirjoittanut Johnny99 »
OneFour

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: JJS


Vastaus #186 : 18.03.2015 klo 09:14:58


Mistä se sitten johtuu? Tosiaan tuossa 6-11-vuoden iässä vielä pärjätään hienosti vs. nuo menestyneemmät maat eri pelaajakehityksen vaiheissa. Sitten kun tullaan isommiksi ja vanhemmiksi, monissa muissa maissa nuorille tarjotaan eri tavoin selkeästi paremmat kehittymisen mahdollisuudet. Kyse ei ole siitä, että suomalainen junnu yht'äkkiä muuttuisi huonommaksi, vaan siitä, miten junnua viedään eteenpäin Suomessa/muualla. Miten junnu pystyy yhdistämään koulun ja treenaamisen? Ihan yksinkertaisimmillaan, monessa muussa maassa on ihan standardina se, että parhaat teini-ikäiset asuvat ja käyvät kouluaan akatemioissa. Treenimatkoihin ei kulu aikaa, ja treenataan laadukkaasti pari kertaa päivässä. Ei tämä sen monimutkaisempaa ole. Se on sitten monimutkaisempaa, että miten me Suomessa parannetaan tilannetta? Tässä kohdin Liitto on mielestäni epäonnistunut toistaiseksi, ja odottaisin siltä huomattavasti aktiivisempaa otetta ja roolia. Hieman meitä isommista maista Sveitsi ja Belgia ovat mainioita esimerkkejä maista, jotka laittoivat asiat kuntoon 15 vuotta sitten....


Kerro vielä, että millä mittarilla olet kartoittanut ulkomaiden miljoonat jalkapallonharrastajat ja vetänyt johtopäätöksen, että suomalaiset juniorit ovat yhtä hyviä 6-11 -vuotiaina kuin ulkomaiden vastaavat? Voisiko mitenkään olla mahdollista, että suomalaiset pärjäävät Eurooppalaisissa kyläturnauksissa suomalaisen järjestelmän vuoksi. Voisko olla mahdollista, että Suomessa juniorit elävät uransa parasta aikaa 6-11 -vuotiaina ja muualla tuossa 16 korvilla aletaan miettimään, että kenestä tulee mitäkin. Siis siinä vaiheessa kun 90-prosenttia suomalaisista junioreista lopettaa.

Siinä mielessä 9-vuotiaiden tulosten hehkuttaminen on hyvä juttu, sillä drop-out -tilastot huomioiden suomalainen 9-vuotias on jalkapallouransa huipulla ja ura alkaa vääjämättä kääntymään laskusuuntaan. Eihän tuosta ole enää kuin jokunen vuosi 15-16 -ikävuoteen jolloin homma on perinteisesti taputeltu.
ViipurinPK

Poissa Poissa


Vastaus #187 : 18.03.2015 klo 09:37:16

Entä jos on niin että 6-11 vuotias joka kasvaa ympäristössä jossa pelataan, leikitään ja urheillaan paljon. Sitten hän pelaa tuossa iässä joukkueessa joka kokoontuu 2 kertaa viikossa ja toiminta ei vaikuta laadukkaalta. Silti tämä poika pelaa pihoilla, koulussa, kentillä kavereidensa kanssa todella isoja tuntimääriä koska se tuntuu kivalta. hän saattaa käydä myös muissa lajeissa, koska joukkue ei maksa paljoa.

Tämähän ei täyttänyt laatukriteereitä aiemmissa kommenteissa.Mitäs sitten jos verrokkipoika on laatuseurassa, vetää 4 treeniä viikossa ja joukkueella on selkeä pelitapa ja linjaukset mitä tehdään.
Rafu10

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Sporting CP, Portugal, Real Madrid


Vastaus #188 : 18.03.2015 klo 11:53:19

...
« Viimeksi muokattu: 29.07.2015 klo 23:46:23 kirjoittanut Rafu10 »
Kaiseri

Poissa Poissa


Vastaus #189 : 18.03.2015 klo 12:22:35

Kerro vielä, että millä mittarilla olet kartoittanut ulkomaiden miljoonat jalkapallonharrastajat ja vetänyt johtopäätöksen, että suomalaiset juniorit ovat yhtä hyviä 6-11 -vuotiaina kuin ulkomaiden vastaavat? Voisiko mitenkään olla mahdollista, että suomalaiset pärjäävät Eurooppalaisissa kyläturnauksissa suomalaisen järjestelmän vuoksi. Voisko olla mahdollista, että Suomessa juniorit elävät uransa parasta aikaa 6-11 -vuotiaina ja muualla tuossa 16 korvilla aletaan miettimään, että kenestä tulee mitäkin. Siis siinä vaiheessa kun 90-prosenttia suomalaisista junioreista lopettaa.

Siinä mielessä 9-vuotiaiden tulosten hehkuttaminen on hyvä juttu, sillä drop-out -tilastot huomioiden suomalainen 9-vuotias on jalkapallouransa huipulla ja ura alkaa vääjämättä kääntymään laskusuuntaan. Eihän tuosta ole enää kuin jokunen vuosi 15-16 -ikävuoteen jolloin homma on perinteisesti taputeltu.

Vastaan tähän, kun tämä liittyy niin KäPan kuin muidenkin suomalaisten seurojen toimintaan. No, ensinnäkään "muualla" ei todellakaan aleta kuudentoista ikävuoden korvilla miettimään "kenestä tulee mitäkin". Tämä lienee aika selvää jokaiselle joka on hieman jalkapallo-nimiseen lajiin perehtynyt.

Kun sanon, että suomijunnut pärjäävät noin 6-11-vuotiaina hyvin kansainvälisessä vertailussa ei se ole oma mielipiteeni vaan ihan todettu fakta. Itse olen seurannut futista "aina", mutta junnufutista tarkemmin pk-seudulla viitisen vuotta. Tänä aikanahan alueen (ja myös toki Suomen) kärkiseurojen nuoremmat junnuikäluokat ovat pärjänneet varsin hyvin eri puolilla niin pohjoismaisessa vertailussa kuin Keski-Euroopassa. Eikä kyse ole ollut mainitsemistasi "kyläturnauksista". En toki väitä, että tuon ikäiset suomijunnut mitenkään erinomaisesti pärjäisivät, mutta ihan hyvin - kun sitten vanhemmissa emme enää pärjääkään. Tämä ei ole mielipide vaan fakta. Syyt ovat moninaiset ja tuolla aiemmin olen esittänyt omia arvailujani.

Vielä Johnny99:lle liittyen tuohon vertailuun esim. Belgiaan jne. Totta kai meidän pitää osata suhteuttaa oma menestymisemme eri asioihin, kuten pelaajamassan kokoon jne. SILTI, fakta on se, että olemme epäonnistuneet varsin pahasti "pelaajatuotannossa", ja oma mielipiteeni on se, että nimenomaan Liitossa on isoimmat "syylliset". Monissa seuroissa on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana varsin päämäärätietoista duunia ja ihan hyvin tuloksin. Isoimmat resurssit kaikin puolin on Liitossa, ja mielestäni sen tuki ja koko toiminnan ohjaus on heikon ja surkean välimaastossa.
Konkretiaa: kun se lähes jokaisen keski-eurooppalaisen maan superjunnu iässä 13-17-vee asuu akatemiassa, treenaa pari kertaa päivässä ammattilaisten opastuksella jne, niin mites meillä? Jo aiempina vuosikymmeninä on nähty, että parhaat superyksilöt Litmasesta alkaen löytävät tiensä huipulle Liitosta HUOLIMATTA. Nykyaikana kai pitäisi ajatella niin, että jostain jopa keskinkertaisista kyvyistä saadaan joskus hiottua laatuammattilaisia (ja niistä huipuista vielä parempia) Liiton AVULLA/TUELLA?

Tämä aihe koskettaa läheltä myös topicin aihetta: miten esim. juuri KäPan parhaista junnuista saataisin parempia AIKUISpelaajia? Siihen tarvitaan muitakin kuin pelkän KäPan (ja perheen) panos.
Rafu10

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Sporting CP, Portugal, Real Madrid


Vastaus #190 : 18.03.2015 klo 12:37:39

...
« Viimeksi muokattu: 29.07.2015 klo 23:46:35 kirjoittanut Rafu10 »
Jäyhä Jököttäjä

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jäps, HIFK 2-4


Vastaus #191 : 19.03.2015 klo 19:48:18

There' s been gentlemen' s agreement that in  Futisforum we do not involve children. Even worse if some over- excited dad gives quite an  obvious identification of his 9-  year son .
Rafu10

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Sporting CP, Portugal, Real Madrid


Vastaus #192 : 19.03.2015 klo 20:43:25

...
« Viimeksi muokattu: 29.07.2015 klo 23:46:47 kirjoittanut Rafu10 »
ViipurinPK

Poissa Poissa


Vastaus #193 : 20.03.2015 klo 11:05:46

Hi,

I not familiar with Käpa (since their first team is not in ykkönen or in league so haven't seen how they do). I did not know who you are and who your son is until your posts (before you edited those). So I know your sons team and I can identify who he is just by visiting your sons teamsite. Even I did not have any glue of you before. I think that Tex Topattu  meant that is was too easy to find out who your son is and after that who you are.. 
Rafu10

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Sporting CP, Portugal, Real Madrid


Vastaus #194 : 20.03.2015 klo 11:41:51

...
« Viimeksi muokattu: 29.07.2015 klo 23:47:03 kirjoittanut Rafu10 »
ViipurinPK

Poissa Poissa


Vastaus #195 : 20.03.2015 klo 12:07:37

Hi,

first of all. I don't see anyone attacking you. And you shouldn't be scared. Nobody isn't interested of 9 year old individual playing soccer. You want to discuss about football and so do I. Meanwhile you have to accept that there is people who does not agree with you on some points. The point was that 9 year old is a child and it has been a habit that children and their parents remain anonymous in this kind of discussions.


uiguuri

Poissa Poissa


Vastaus #196 : 20.03.2015 klo 12:25:01


Konkretiaa: kun se lähes jokaisen keski-eurooppalaisen maan superjunnu iässä 13-17-vee asuu akatemiassa, treenaa pari kertaa päivässä ammattilaisten opastuksella jne, niin mites meillä?  

 Koulunkäynti muuttuu yläkoulussa niin raskaaksi etteivät lapset yksinkertaisesti jaksa. Otetaan vaikka Käpan, Hongan, HJK:n yms poikia jotka saattavat asua Kehä kolmosen ulkopuolella. Kouluun kahdeksaksi, treeneihin bussilla yms kolmeksi/ neljäksi ja päivän kokonaispituus matkoineen siinä 12-13 tuntia. Ja sama 4-5 krt vko. Vrt Ruotsi (brommapojat), Tanska (FC köpis) yms missä koulun ohella koulupäivän aikana useimmat viikon treeneistä. Päivän kokonaispituus pysyy siinä 8 tuntia.

Jos poikien pitäisi se vetäistä noin 20+ tuntia jalkapalloa pärjätäkseen muiden maiden junnuille kaamosaikana koulun päälle niin aika motivoitunut yksilö saa olla.

Niin ja köpiksen ja Brommapoikien kk maksu noin kymmenesosa (em. joukkueissa pelaavien vanhempien mukaan kenen kanssa jutellut) Honka, HJK, Käpa maksuista eli massalla ei Suomessa enää varaa harrastaa edareissa. Eli siinäpä ne syyt miksi ei tulla koskaan pääsemään MM-kisoihin.
Jäyhä Jököttäjä

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Jäps, HIFK 2-4


Vastaus #197 : 20.03.2015 klo 12:30:04

I´ve had positions in junior teams for over 10 years .I´ve  always liked Käpa and had teams playig them dozens of times  . It will be most interesting to see how the juniors will do now in men´s second division. -97 born have gone through  the United-system and was the best of this age class. They  won Helsinki Cup(against us) and Kaj Pahlman. First guys played in the men´s team already when they were 14. a.m are reasons why I check this topic every once in a while

I have not stalked Rafu10 or his son. Do not know who they are and thus am not interested. It´s been habit here that small childrens  indentities are not revealed, that´s what I  pointed out.

Attacking my person and stalking  my posts I find most  interesting.

Rafu10

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Sporting CP, Portugal, Real Madrid


Vastaus #198 : 20.03.2015 klo 12:33:22

...

« Viimeksi muokattu: 29.07.2015 klo 23:44:54 kirjoittanut Rafu10 »
Rafu10

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Sporting CP, Portugal, Real Madrid


Vastaus #199 : 20.03.2015 klo 12:36:45

...


« Viimeksi muokattu: 29.07.2015 klo 23:45:12 kirjoittanut Rafu10 »

 
Sivuja: 1 ... 7 [8] 9 ... 12
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa