Suomi U19 (99-syntyneet)

[Bossu]

Vantaalta vain yksi . Noh, ehkä lahjakkkaimmat pelaa jo klubin rosterissa.

[Jortsukka]

Tampereelta ihan ok edustus. 3 Ilveksestä, 4 TPV:stä ja vielä yksi ex-TPV Evertonista.

Mielenkiintoisimpina mukana Evertonin kaverin lisäksi yksi pelaaja WBA:sta. Tietoja kaverista? Nimi ainakin on kovin "ei-suomalainen". Olikohan tästä joku lyhyt juttu muuten joskus foorumilla?

Positiivisena asiana koen myös sen että ns. pienemmistä seuroista mukana myös pelaajia. Esim. Kontu, IPS ja LAUTP edustettuina.

Onko muuten Christoffer Forssell sukua Miklulle?

[drone]

Positiivisena asiana koen myös sen että ns. pienemmistä seuroista mukana myös pelaajia. Esim. Kontu, IPS ja LAUTP edustettuina.

Onkohan tämä tulkittava niin, että tiedonkulku toimii?
Ettei vaan sen takia jää pelaajia valitsematta, ettei oltaisi tietoisia heidän kyvyistään.
(En tiedä, onko tällaista ongelmaa koskaan esiintynyt futispiireissä, mutta muilta elämänaloilta on kyllä karvaitakin kokemuksia siitä,
että homma menee pieleen vain sen takia ettei tieto kulje.)

[BrDead]

Onko muuten Christoffer Forssell sukua Miklulle?

Tuskin sen enempää kuin Christoffer Taxellkaan.

[FC Hutivaara]

Päästääkseen tälle tähtitarha- listalle täytyy olla joukkueensa1-2 joukossa parhaimistoa. Ja yksi tärkeä asia, Mitä sarjaa pelaat. esim Honka -99 ei pelaa etelä/länsi -liigaa taitaa olla parhainmisto jo hjk.SSA. Pieneltä paikkkakunnalta tulee hyviä pelaajia. Kannattaa katsoa missä juna menee ettei jää..Kun tämä ryhmä kavennetaan 25 pelaajaan niin runko tulee 80% etelä/länsi sarjasta...B1/. Kun pelaajaa tarkaillaan katsotaan näitä  maajoukkueen ohjeita.Myös kovien kansaivälisten pelien merkitys korostuu ja jatkuva suoritus taso korkeana.

[BrDead]

Päästääkseen tälle tähtitarha- listalle täytyy olla joukkueensa1-2 joukossa parhaimistoa.

Miten selität vaikkapa HJK:n tai FC Espoon pelaajamäärät. Heistä kaikki eivät voi olla joukkueensa 1-2 joukossa.

[J. Soini]

Toivottavasti tämän ikäryhmän topic olisi hiukan erilainen kuin aikaisempien ikäryhmien.

Toivoisi, että loputon spekulointi pelaajavalinnoista jäisi aikaisempaa vähemmälle.

On tietysti itsestään selvää, että lahjakas pelaaja voi syntyä mihin tahansa Suomeen. Tästä luonnollisesti seuraa, että lupaavia pelaajia voi olla pienissä tai suurissa seuroissa tai siltä väliltä.

Pelaajan osaaminen on taas seurausta lahjakkuudesta, harjoittelun määrästä ja laadusta. En halua loukata ketään, mutta Suomessa juniorijalkapallon taso on erittäin kirjava. Tämä ei suinkaan tarkoita, että laadukasta valmennusta voisi saada vain Etelä-Suomessa. Itse asiassa parhaatkin suomalaiset seurat jäävät luonnollisesti toimintansa laadussa jopa keskiverto keskieurooppalaisista seuroista jälkeen.

Näin muutaman pelin kesän piiricupissa Eerikkilässä. Sen perusteella sanoisin, että 99-ikäryhmä on ainakin suomalaisittain poikkeuksellisen hyvä ikäryhmä, vaikka ei haluaisikaan hehkutella. Hyviä pelaajia oli ilmansuunnasta riippumatta, esimerkiksi Pohjois-Suomella oli hyvä joukkue.

Sitten huonot uutiset. Tasoerot eri piirien välillä ja parhaiden ja heikompien pelaajien välillä ovat valtavat. Tähtitarhaankin osallistuvien pelaajien osaamisessa on huima ero. Milloin Suomessa voidaan aloittaa keskustelu lajin liian suurista alueellisista tasoeroista ilman, että asiasta syntyy aluepoliittinen väittely?

Otetaan esimerkiksi Tampere, jonka piirin pelaajakehitys on viime vuosina ollut todella alhaisella tasolla suhteessa pelaajien määrään (se on SPL:n toiseksi suurin piiri Uudenmaan jälkeen). Suunnilleen samankokoisesta Helsingistä tulee poikien maajoukkuepelaajia noin kymmenkertainen määrä verrattuna Tampereen osuuteen. Tämä ei voi johtua pelkästään siitä, että maajoukkuevalmentajissa olisi erityisen paljon Manse-vastaisia ”rasisteja”. Nyt onneksi ainakin Ilves on uudistanut junioritoimintaansa täydellisesti. Tämä näkyy lähitulevaisuudessa varmasti myös maajoukkuevalinnoissa.

Summa summarum, maajoukkuevalinnoissa ei ole aina kyse suosimisesta tai muista epäoikeudenmukaisista asioista. Maajoukkuevalintojen epätasainen maantieteellinen jakauma VOI myös olla heijastusta junnufutiksen epätasaisesta laadusta eri puolella Suomea. Tämä EI siis tarkoita, että toiminta Etelä-Suomessa on automaattisesti parempaa kuin muualla. Se voi tarkoittaa vaikka, että Pohjois-Suomessa on enemmän laadukkaita junnufutisseuroja kuin esimerkiksi Kaakkois-Suomessa.

[Gorbatsovi]

Tähtitarha-pelaajien seasta bongattu Phondo Wälläri. Kenties komein nimi ikinä missään.

[Hintelä Kreivitär Borsdal]

                             Jama Duale
 Ishii.                                                      Kouassivi-Benissan
              Bradley.   El Mrabt.     Eremenko
Atakayi-Mantaka.                                      Bohui
                     Ali Omar.        Mohamed

Vaihdosta sitten Ademi, Nava, Sheriff Ansu Jr, Sharp Räsänen, Mau.Severino, Mar.Severino ja Wälläri

[Lenko]

On hassua, että Hiltusen kaksosista ei ole listalla kuin toinen. Kyllä pehmopornoonkin aina otetaan mukaan molemmat kaksoset...

[Lortto]

On hassua, että Hiltusen kaksosista ei ole listalla kuin toinen. Kyllä pehmopornoonkin aina otetaan mukaan molemmat kaksoset...

Toinen loukkaantuneena niin turha kutsua

[J. Soini]

En tiedä, mihin Hintelä Kreivitär Borsdal tähtää kuvitteellisella aloituskokoonpanollaan. Voisin ehkä arvata, mutta en tahdo edes yrittää.

Suomen maajoukkueeseen valitaan kunkin ikäryhmän parhaat Suomen kansalaiset. On ihan samantekevää, onko sukunimi Matikainen, Mutikainen, Abdullah, Johnson tai Svensson.

Jossain toisessa topicissa voi sitten pohtia syvällisemmin, miksi maahanmuuttajataustaisia alkaa olla Suomenkin maajoukkueissa enemmän kuin heidän suhteellinen osuutensa väestöstä edellyttäisi.

Seuraavassa kuitenkin lyhyt analyysiyritys. Kun suomalainen futiskulttuuri on niin ohutta, siitä seuraa, että suurimmalla osalla suomalaisista ei ole mitään suurempaa kulttuurista sidettä jalkapalloon. Aiemmin valtaosalla suomalaisista oli aika voimakas suhde esimerkiksi yleisurheiluun tai hiihtoon. Hiihdon doping-skandaalin aiheuttama ”kansallinen trauma” oli ehkä osaksi tästäkin syystä niin suuri.

Suurin osa suomalaisista futisjunnuista kasvaa siis perheissä, joissa futis on vähämerkityksellinen asia – ”Ihan kiva, kun meidän Pekkamme pelaa jalista. Onneksi se ei ole kovin tärkeä asia, niin jää aikaa tärkeämmille harrastuksille.” Tällaisessa kasvuympäristössä ei ole kovin outoa, että Pekka ei futikseen niin kovin hurjasti syty. Kun katsotaan parhaita suomalaisia futaajia, niin todella usealla on ollut faija vähintäänkin kansallisen tason pelaaja. Näissä perheissä on siis ollut muista suomalaisperheistä poikkeava suhtautuminen jalkapalloon. Väitän siis, että ei ollut sattumaa, että Jari Litmasen faija oli ollut maajoukkuetason pelaaja itse. Samankaltaisia taustoja löytyy mm. Hyypiältä, Forssellilta, Paatelaiselta, Kolkalta, Eremenkoilta jne.

Monissa maahanmuuttajaperheissä taas futis on merkityksellistä. Tietysti myös maahanmuuttajien taustoissa on suuria eroja sen suhteen, mikä futiksen asemaa kussakin kulttuurissa on. Esimerkiksi Kosovon albaanien kohdalla voi selvästi sanoa, että futis kiinnnostaa ja näyttöä menestyksestä on uusissa asuinmaissa.

[drone]

Seuraavassa kuitenkin lyhyt analyysiyritys. Kun suomalainen futiskulttuuri on niin ohutta, siitä seuraa, että suurimmalla osalla suomalaisista ei ole mitään suurempaa kulttuurista sidettä jalkapalloon. Aiemmin valtaosalla suomalaisista oli aika voimakas suhde esimerkiksi yleisurheiluun tai hiihtoon. Hiihdon doping-skandaalin aiheuttama ”kansallinen trauma” oli ehkä osaksi tästäkin syystä niin suuri.

Tämä! Tuo mainitsemasi "kansallinen trauma" on saanut aivan järjettömät mittasuhteet, mikä kertoo osaltaan siitä, että kyllä suomalaista urheilu sinänsä kiinnostaa - jos vain siinä tulee menestystä.

Hiihto ja yleisurheilu ovat nyt kyntäneet pidemmän aikaa suossa, koska ei ole tullut menestystä. Tämä on ollut palloilulajien etsikkoaikaa ja voi sanoa, että niin jääkiekko, koripallo kuin lentopallokin ovat osanneet sitä hyödyntää.

Valitettavasti jalkapallo ei ole päässyt sittenkään sellaiseen kukoistukseen, mitä siltä tässä tilanteessa olisi odotettu, jotta voisimme alkaa puhua todellisesta kulttuurin muutoksesta. Muutamista väläytyksistä huolimatta vuosikymmenien apatia on jatkunut suomalaisessa jalkapalloilussa. Sitä eivät pelastaneet HJK:n esitys Mestarien liigassa eikä ns. "kultainen sukupolvi", joka vei maajoukkueen arvokisojen porteille. Tämä siksi, että kabineteissa sokeat ovat nukkuneet sokean unta ja riidelleet keskenään.

Jos halutaan muutosta, sillä on jo kiiire! Ei ole aikaa odotella vuodesta toiseen. Muuten muut lajit menestyvät, ajavat ohi oikealta ja vasemmalta. Yleisön päätä ei voi enää kääntää, sillä ajat ovat nyt toiset, mutta kentällä asiat voi tehdä paremmin. Kun jalkapallojoukkueemme vakiinnuttavat paikkansa Euroopan eliitissä, suuren yleisönkin pää alkaa siitä pikkuhiljaa kääntyä. Jos kuvitellaan, että yleisön pää kääntyisi mainosmiesten ja -naisten taikatempuilla, niin ollaan pahasti metsässä.

[zekki]

En tiedä, mihin Hintelä Kreivitär Borsdal tähtää kuvitteellisella aloituskokoonpanollaan. Voisin ehkä arvata, mutta en tahdo edes yrittää.

Suomen maajoukkueeseen valitaan kunkin ikäryhmän parhaat Suomen kansalaiset. On ihan samantekevää, onko sukunimi Matikainen, Mutikainen, Abdullah, Johnson tai Svensson.

Jossain toisessa topicissa voi sitten pohtia syvällisemmin, miksi maahanmuuttajataustaisia alkaa olla Suomenkin maajoukkueissa enemmän kuin heidän suhteellinen osuutensa väestöstä edellyttäisi.

Seuraavassa kuitenkin lyhyt analyysiyritys. Kun suomalainen futiskulttuuri on niin ohutta, siitä seuraa, että suurimmalla osalla suomalaisista ei ole mitään suurempaa kulttuurista sidettä jalkapalloon. Aiemmin valtaosalla suomalaisista oli aika voimakas suhde esimerkiksi yleisurheiluun tai hiihtoon. Hiihdon doping-skandaalin aiheuttama ”kansallinen trauma” oli ehkä osaksi tästäkin syystä niin suuri.

Suurin osa suomalaisista futisjunnuista kasvaa siis perheissä, joissa futis on vähämerkityksellinen asia – ”Ihan kiva, kun meidän Pekkamme pelaa jalista. Onneksi se ei ole kovin tärkeä asia, niin jää aikaa tärkeämmille harrastuksille.” Tällaisessa kasvuympäristössä ei ole kovin outoa, että Pekka ei futikseen niin kovin hurjasti syty. Kun katsotaan parhaita suomalaisia futaajia, niin todella usealla on ollut faija vähintäänkin kansallisen tason pelaaja. Näissä perheissä on siis ollut muista suomalaisperheistä poikkeava suhtautuminen jalkapalloon. Väitän siis, että ei ollut sattumaa, että Jari Litmasen faija oli ollut maajoukkuetason pelaaja itse. Samankaltaisia taustoja löytyy mm. Hyypiältä, Forssellilta, Paatelaiselta, Kolkalta, Eremenkoilta jne.

Monissa maahanmuuttajaperheissä taas futis on merkityksellistä. Tietysti myös maahanmuuttajien taustoissa on suuria eroja sen suhteen, mikä futiksen asemaa kussakin kulttuurissa on. Esimerkiksi Kosovon albaanien kohdalla voi selvästi sanoa, että futis kiinnnostaa ja näyttöä menestyksestä on uusissa asuinmaissa.

Aina voi tietenkin valitella, mutta onhan niinkin, että harvassa asiassa Suomessa niin suuri osa ikäluokasta menee nykyään järjestäytyneen toiminnan läpi kuin jalkapallossa. Futisseurat ovat mahtitekijä. Taitaa olla jo melkein poikkeus nuori, joka ei ole koskaan futista seurassa pelannut. Toinen asia on se, miten tämä hetki on käytetty. Onko se ollut enemmän sellaista tule sisään treenaamaan ja pelaamaan ja sitten nopeasti ulos toimintaa. Minkälaiseen kulttuuriin se oikein kasvattaa? Jos ei kotoa futiskultturiin sisäisty, niin olet ulkona!

Otetaan vaikka nämä 99 syntyneet:

Kuinka moni heidän seuroissaan pelaavista nuorista tuntee nimeltä oman seuransa edarin pelaajat. Ei tunneta, jos ei ole tutustunut!

Kuinka usein käydään matseissa? Ei käydä kun siihen ei ole aikaa eikä sitä pidetä tarpeellisena, kun pitää vain harjoitella.   Edarin pelit on aikuisten juhlaa. Pysykööt nuoret kotona treenaamassa! Pahimmillaan nuorille jopa valkkujen toimesta kerrotaan, että oman edarin pelaajat on ihan huonoja, ei sinne edes kannata mennä! Se siitä respectistä!

Kuinka moni seura tarjoaa nuorille tilan, jossa voi hengailla silloinkin, kun harkkavuoro ei ole päällä. Jos futista todella halutaan tuoda kultturin osaksi, ei riitä viralliset harkkavuorot, seurojen pitäisi jalkautua syvemmälle arkeen. Isommalle yleisölle paikallisen stadionin pitäisi olla se paikka, missä voisi viikottain kokoontua ja tavata tuttuja.

Futiskulttuuri syntyy arjen teoista.

 

[BrDead]

Niin kauan ku junnuvalkut heilaa englannin liigaa oman seuran edarin sijaan, ei futiskulttuuria Suomeen synny.

[Hincha en cancha]

Niin kauan ku junnuvalkut heilaa englannin liigaa oman seuran edarin sijaan, ei futiskulttuuria Suomeen synny.

Tämä. Mutta muutetaan "futiskulttuuri" "menestykseksi".

(Menestys syntyy itseluottamuksesta, joka syntyy itsetunnosta, joka syntyy ylpeydestä omaan yhteisöön ja sen seuraan.)

[Earl Godwin]

Miten paljon islantilaiset junnut ja valmentajat heijaavat jotain v*tun KR Reykjavikeja? Eiköhän siellä katse, esikuvat ja tavoitteet ole juurikin Euroopan huippuseuroissa.

[kokistuoppi]

Miten paljon islantilaiset junnut ja valmentajat heijaavat jotain v*tun KR Reykjavikeja? Eiköhän siellä katse, esikuvat ja tavoitteet ole juurikin Euroopan huippuseuroissa.

Ja kuinkas kova Islannin liiga tämän hienon kulttuurin ansiosta on?

Eiköhän tahallaan missaamasi pointti ollut jalkapallokulttuurin, eikä pelkästään maajoukkueen kehittäminen.

[Earl Godwin]

Ja kuinkas kova Islannin liiga tämän hienon kulttuurin ansiosta on?

Eiköhän tahallaan missaamasi pointti ollut jalkapallokulttuurin, eikä pelkästään maajoukkueen kehittäminen.

Eiköhän Islannin lutuuri ole aika hyvin sillä tasolla, millä se tuon kokoisella maalla voi olla. Peleissä on keskimäärin yli 1000 innokasta kannattajaa.

Kuvittele Espoon sisäinen kaupunginosaliiga, joka vetää keskimäärin suunnilleen saman verran katsojia kuin Honka veikkausliigassa, niin saat ehkä kuvan Islannin kulttuurin tasosta.

edit: korvattu "parhaimmillaan --> keskimäärin". Joskus totuus on mutua ihmeellisempi.

[kokistuoppi]

Okei, enemmän kuin muistelin. Eli siellä ei sittenkään väheksytä niitä kooärriä? En oikein ymmärrä mitä yrität sanoa. Sitäkö, että oman seuran edustusjoukkueen kannustamisella olisi jotenkin haitallisia vaikutuksia superjunnun kehitykseen? Luulisi että jokainen jalkapalloihminen Suomessa kaipaisi katsomoihin lisää ihmisiä, seurojen omia junnuja katsomoihin, tiiviimpiä seurayhteisöjä ja tätä kautta yleisesti enemmän jalkapallokulttuuria. Sehän taas ei ole mitenkään poissa siitä, että junnun tavoitteet olisivat korkeammalla kuin siellä Gnistanin edarissa.

[Viilistelijä]

Toinen loukkaantuneena niin turha kutsua

Ensimmäistä -99 maajoukkueen valintaa ajatellen:

Oon kyllä sitä mieltä että parempi suunnata katseet KalPaan,SaiPaan, Kärppiin ja JJK:hon ja viedä metsä-Suomessa kaikki junnut jääkiekon pariin suosiolla.

Varmasti sieltä ELL:stä se 7-8 selkeää vahvaa pelaajaa löytyy mutta sen jälkeen varmasti kaikille on tasavahvoja vaihtoehtoja myös muualta.

Ainoa hyväksyttävä peruste lienee että tuli niin kiire tehdä valinnat ettei keretty kunnolla katsoa muualle vaan valittiin tuttuja hyviä pelaajia läheltä.

Tähtitarhahan sitten on kattavampi - toivottavasti siellä sitten idän, keskisuomen ja pohjoisen kaveritkin saavat näyttöjä annettua.

[FC Hutivaara]

Tästä vammapolitiikasta joita kuitenkin pelaajilla oli. ihmettelen että reisuun otetaan pelaajia joilla on vammoja on. SE siitä
Mielenkiintoinen leiri tulossa ensiviikolla selkeesti tullaan näkemään fyysinen leiri. Uskon että tämä-99 ikäluokka on niin kova ja tasokas jos olet top-25 pelaaja niin ei tarvise hävetä top-10 pelaajalle.Näistä pelaajien valitemisista jatkossa suurien seurojen etu. esim hjk...kups laita pakki  valinta hjk jos pelaajat ovat lähess saman taoisia. Nyt tulaaan näkemään missä taso menee kaikilla on mahdollisuus jos olet leirillä parhainmistoa niin olet lähellä Suomi paitaa.

[zlatani]

Ensimmäiset maajoukkuepelit pelattu yhteisaluejoukkueleiriltä valitulla joukkueella. Nyt Tähtitarhaan oli valittu myös muutama kaveri Kuopion pohjoispuolelta. Varmasti pitää paikkaansa, että vaikka olet samantasoinen etelän pojan kanssa, etelän poika on aina ykkösvalinta (kustannussyistä?). Ensi viikolla nähdään, miten selkeästi eteläläiset erottuvat edukseen. (vai onko todellisuudessa mitään merkittävää eroa, mikäli joku leiriä pääsee seuraamaan)

Tuolta kuitenkin valitaan seuraava maajoukkue uusiin haasteisiin.

[Jortsukka]

Onkos kukaan forumilainen menossa katselemaan menoa tähtitarhalle?

[Suarez]

Hei nythän sulla olis Jortsukka erinomainen tilaisuus nähdä mm. sun oma suosikki Evertonista siellä muiden 99 ikäluokan huippujen kanssa. Käy katsomassa ja laita jotain pientä raporttia miltä vaikuttaa. Odotan mielenkiinnolla.