Kaksi klassikkoa yhden hinnalla, ei paha.
Ismaik ei tuhoa mitään muuta kuin Löwenstuberlin Stammtischin romanttisen kuvan jalkapallobisneksestä. Ismaik pitää rakennelmaa Sechzig pystyssä jo vuosia. Nyt kun hän on saanut seurassa vihdoin valta-aseman ei kyse ole enää tekohengityksestä vaan esimerkiksi vanhentunutta infraa Grünwalder Strassella on alettu kunnostaa/uudistaa tänä syksynä vauhdilla. Tästä pääsevät nauttimaan profien lisäksi maailmankuulu junnuosasto.
Kuilun partaalle Sechzigin ajoivat paikallispoliitikot ja pienyrittäjät ilman jalkapallokompetenssia, jotka keskittyivät Sechzigin johtotehtävissä edistämään Sechzigin edun sijasta omia jalkapallon ulkopuolisia etujaan. Näitä ihmisiä on viime vuosiin asti pyörinyt liikaa Sechzigin rakenteissa ja "tuulettaminen" on tältä osin vain ja ainoastaan positiivista.
... siellä taidettiin aloittaa viikonloppu tinaamalla Ismaikin propagandaa kaksin käsin ja lauantaiaamuna pahaa oloa tasoiteltiin saman tauhkan kanssa. Huhhuh.
Ismaik on sataprosenttinen
nutter. (Kuvitelkaa sellainen korostuneen englantilainen lausuntatapa tuohon.) Kyllä, hämärähessu puhaltaa ilmaa
Sechzgerin luhistuviin keuhkoihin ja kyllä, ilman Ismaikia lappu oltaisiin lyöty luukulle aikaa sitten. Tähän saattaisi yksinkertaisempi sielu sanoa lopun keskustelun muuttuneen toteamuksen myötä tarpeettomaksi - Anzanderiltahan tämä klassikko irtosi taas -, mutta asioita aavistuksen enemmän funtsittaessa uskoisi tässä vuosien saatossa hitaimmankin nähneen tämän olevan toimimaton ratkaisu. Ismaikin alaisuudessa
Turnverein käy läpi hidasta kuolemaa. Tästä saatiin kesän aikana erinomainen esimerkki muun muassa
Cosa Nostran ultrien lakkautettua ryhmänsä.
Giasinga Buamin sisällä taas käytiin kesän aikana keskusteluita Fröttmaningilta lähdöstä, kunnes kaupungin punainen siipi tavallaan ratkaisi ryhmän dilemman ja banderollin menetyksen myötä pillit laitettiin kokonaan pussiin. Syksyn kuluessa on saatu elonmerkkejä ultrien paluusta uudessa muodossa, mutta tässäkin tapauksessa kaiketi vain vieraissa.
Tällaista ratkaisua olisi helppo ymmärtää. Kaikista mahdollisista käänteistä huolimatta rakkaasta seurastaan ja varsinkin tutuista hahmoista sen ympäriltä on vaikea luopua. Tätä rakkautta on mahdollista elää vierasreissuilla täysin palkein ja näyttää maailmalle
Sechzgerin yhä elävän ihmisissä, mutta vastaavasti nykyään on yhä vaikeampi keksiä perusteluita kaupungin pohjoislaidalle eksymiselle. Fröttmaningin sirkusareena paitsi kuuluu punaisille, se myös imee hitaasti kaikki mehut
Löweneistä - ja tosiaan kaiken kruunuksi suoraan punaisten kirstuun. Arroganz Arena on TSVn turmio. Wildmoserit ja paikallispoliitikko Ude luotsasivat sinivalkoisen paatin karille hypätessään aikoinaan tähän kelkkaan. Ismaikin äskettäinen valitus Arenan 'puolikkaasta' luopumisesta on sietämättömän hölmöä, sillä leijonilta ei ikinä löytynyt tarvittavia summia maksaakseen edes rakennuskustannusten korkoja takaisin, itse rakennuskustannuksista puhumattakaan. Bayern päinvastoin mahdollisti aikanaan 1860n [väliaikaisen] taloudellisen selviämisen maksamalla ylihintaa stadionin toisesta puolikkaasta. (Poliittisten infrastruktuurisubventioiden takia tosin ei tainnut muuta mahdollisuutta löytyäkään.) Bayern halusi tosin myös vastineeksi kauaskantoisen vuokrasopimuksen ja se tässä ennen kaikkea
Sechzgeriä hilaa alaspäin. Vuosi
vuokra €5M tarpeisiin nähtynä silmittömän ylimitoitetusta stadionista ilman monia nykyaikaisia rahastusmahdollisuuksia omassa aitiomyynnissä sun muussa. €5M per vuosi. Augsburgissa rakennettiin alta €50Mn uusi,
oma stadion. Ei se sattumaa ole, että
Sechzgerillä taisi olla menneen kauden aikana ainoastaan pari kolme plussan puolelle kääntynyttä ottelutapahtumaa.
Hämäräheikki on ansiokseen toki hiffannut AAn olevan eksistentiaalinen ongelma. Ismaikilta saadut ratkaisuvaihtoehdot vain ovat silkkaa slapstikkiä. Bayernin haastaminen raastupaan toisi vain kalliin tappion ja vertautuisi ylipäänsä älykkyydessään perussuomalaisten räjähteleviin lepakoihin. Alkuvuoden ja kesän hassuttelut oman stadionin rakentamisesta taas saavat tätäkin naputellessa aikaan mielettömiä naurunpyrähdyksiä. Kaupungilta on varovaisesti näytetty vihreää valoa
Sechzgerin avustamiseksi eri ratkaisuissa, mutta sitten nurkan takaa ilmestyy aina Ismaik huutelemaan
money-is-no-problemia, kunnes täytyisi lunastaakin tonttimaata ja toisekseen hessu ei halua alle 52 000 silmäparin stadionia funtsiakaan. Henkilökohtainen suosikkini jordanialaisen suunnitelmissa on toki ollut miehen stadionin kylkeen kaavailema, maailman suurin leijonapuisto. Tänne oltaisiin raahattu näytille eläimiä kaikista maailman leijonalajeista - luultavasti myös kiekkoleijonistamme - ja annettu näille seuran historiaan liittyvät nimet. Oletettavasti Werner Lorantin mukaan nimetyn kisun harjas oltaisiin värjätty hopeiseksi.
You just can't make this shit up.
Palloilukompetenssista ja Ismaikista puhuminen samassa lauseessa on niin ikään tahatonta komiikkaa. Tai ylipäänsä jordanialaisen sekoiluista futisseuran nokassa puhuminen on tätä. Kyllä Ismaik on ainakin parisen vuotta saanut sanella ja siunata kaikki päätökset seurassa, mutta silti varsinaista tulosta ei ole nähty missään. Tai taisihan se sijoitus nousta taulukossa yhden pykälän täpärästi karsintapaikan yläpuolelle menneelle kaudella. Huikeaa. Tätä kautta edeltäneenä kesänä 1860 Münchenin nettotappio siirtomarkkinoilla oli suurempi kuin kaikkien muiden kakkosliigassa nettoturskaa tehneiden porukoiden yhteenlaskettu tappio. Kun tähän lasketaan päälle lähes sataprosenttisen varmasti nousseet palkkakulut, yhä surkean urheilullisen menestyksen ja parantumattoman yleisökadon, on käsissä luultavasti seurahistorian suurimman miinusluvun tilikauden päätteeksi tuottava sesonki. Yli kymmenen turskamiljoonaa paukkunee kirkkaasti. Ja kyllä, Ismaik paikannee tämän.
Lainaamalla seuralle rahaa. Ei antamalla, vaan
lainaamalla. 1860 München ratsastaa jellonansa selässä yhä syvemmälle paskaan, mutta Finte taputtaa kavereineen sivusta hurraata.
Tähän päälle voisi tietysti lisätä tarinaa Ismaikin urheilupuolen uudesta luottomiehestä, kesällä pari kaveria ja nyt seuraavan luotsin käytännössä välittäneestä Kia Joorabchianista, mutta tämä ei liene tarpeen. Sikäli kun iranilaisen nimi ei itsessään soita [hälytys]kelloja, niin pikainen visiitti Googlen puolella auttaa. Hyvin positiiviselta vaikuttaa tosiaan.
Finten lempi-mutkumutkusta,
Sechzgerin nuorisopuolesta, keskusteltaessa taas voitaneen astella hetki
memory lanea pitkin
Nasir Jonesin tahdissa:
Itse toivoisin että Sechzig pysyisi seuraavat viisi vuotta Ismaikin rahoilla pinnalla nimenomaan niin että vanhat laskut hoidetaan eikä junioripuolen tuotantoa jouduta ulosmittamaan alle arvonsa.
Näin yksinkertaisella yhtälöllä Sechzig nostaisi itsensä omilla kasvateilla Bundesliigaan. Murros on jo käynnissä ja tää kausi on varmaankin vaikein...
Joo se siitä mutta realismia on myös Weigl, Wittek, Schindler, Vollmann, Wolf Profien mukana tällä kaudella...
... tänä päivänä realismia on Weigl keltamustissa, Schindler Huddersfieldissä, Wolf Hannoverissa, Vollmann Sandhausenissa, Wittek lähdössä kesällä sopimuksensa päättyessä ja muualla mainitsemasi Neudecker Millerntorilla. Osasta näistä kassaan kilahti muutama pennonen paikkaamaan valtavia tappioita, mutta that's it. Urheilullisesti menestystä? Sure, paikka kakkosessa säilyi. Nousu? Ei lähelläkään. Taloudellinen tervehtyminen? Älä viitsi edes kysyä.
Konkurssin myötä
Sechzgerin nuorisoduuni kokisi taatusti kolauksen, mutta en usko sen olevan parantumatonta laatua ja toisekseen en näe nykyisen rimpuilun tuovan sen parempaa tulosta. Eicherin tapaus nyt kruunaa kokonaisuuden. Paikkakuntarakkautta ja väliaikaista taskuntäytettä lukuun ottamatta: miksi ihmeessä kukaan nuori haluaisi solmia [pitkäaikaisempaa] sopimusta
Turnvereinin kanssa? Perspektiivi nolla, valkku vaihtuu kahdesti kaudessa ja
Sportdirektor kerran. Ja kuten sanottua, nämä ovat olleet pari viime vuotta Ismaikin päätöksiä.
Tällä nykykurssilla 1860 München nuutuu lähitulevaisuudessa ikuiseen horrokseen. Päinvastaiselle näkemykselle ei löydy ainuttakaan perustetta. Ei ainuttakaan. Vaihtoehto on karu, se on vaikea ja se tarkoittaa rankkaa polkua eteenpäin. Mutta nykyisestä poiketen se tarjoaa sen polun eteenpäin. (
Psst.)
--
Grünwalder Straßen infran parannuksien osalta olennaisin kysymys lienee 'miksi vasta nyt?'.
Sechzgerin kokonaistilanteen kannalta tämä anyway lähes pakollinen ratkaisu on samaa luokkaa kuin reikien paikkailu purukumilla. Muista ylle raapustettuun tekstiin tässä vaiheessa päivää sopimattomista, mutta maininnan arvoisista asioista nostettakoon menneiltä viikoilta esille myös Ismaikin salaliittoteoriat median yrityksistä tuhota 1860 München ja tätä seurannut median pääsykielto GWSlle sekä olutsponsori Hacker-Pschorrin aika hiton tyly kuitti Eichinin lomauttamiseen liittyen:
"[Eichins Degradierung sei] hanebüchen und zeigt, dass derjenige, der für dieses Schlamassel verantwortlich ist, entweder null Ahnung -- oder die falschen Berater [hat]". Ei lisättävää.
"... sit vittu rakennetaan sinne stadikalle niinku MAAILMAN SUURIN LEIJONATARHA! Tää on VITUN solidi plääni!"
