Luontainen nopeus nappulaikäisillä

[nozick]

Kaikki nappuloiden kanssa toimineet ovat varmaan havainneet sen, että jotkut on "luotu nopeiksi" kun taas toiset ovat "hitaita mutta kankeita" kaikesta harjoittelusta huolimatta. Onko se todella näin ja missä määrin tällaiset erot ovat pysyviä? Havaintojeni mukaan nopeuserot eivät ole selitettävissä (pelkästään) harjoittelun määrällä tai syntymäajalla.

Ovatko ne hitaat pelaajat geneettisessä lotossa tuomittuja hitaiksi kaikesta harjoittelusta huolimatta vai voiko heistäkin tulla harjoittelulla ja ehkäpä murrosiässä tapahtuvien muutosten jälkeen tuulennopeita tähtipelaajia?

Kysyn tätä siksi, että selvästikin edustus- ja kilpajoukkeisiin valikoituu näitä luontaisesti nopeita pelaajia. Onko tämä suomalaisen jalkapallon kehittämisen kannalta hyvä vai huono valintakriteeri?

[Sope]

Ei voi tulla tuulennopeita, koska geenit vaikuttavat pääasiassa nopeusominaisuuksiin. Siitä huolimatta aluksi rapidity- ja myöhemmin juoksutekniikka- ja nopeusharjoittelulla on niin suuri merkitys, että ne huonosti treenaamalla geneettisesti nopeasta ei tule lähellekään niin nopeaa kuin mihin lahjat riittäisivät.

Olen itse huomannut sen, että hitaammat ja kankeat herkästi luovuttavat esim. tikastreeneissä ja ikään kuin tyytyvät kohtaloonsa hitaina ja kankeina ellei heitä kannusta tekemään niitä kunnolla joka kerta.

[Ricardo Leite]

Sope jo vastailikin.

Onko tämä suomalaisen jalkapallon kehittämisen kannalta hyvä vai huono valintakriteeri?

Ei hyvä. Eikä huono. Vaan välttämätön. Jalkapalloijan on keskimäärin etu olla nopeampi kuin hitaampi. Mutta jos olet tarpeeksi taitava, niin takuulla pystyt kompensoimaan vauhdin puutetta. Ja lopulta: absoluuttinen nopeus ei lopulta määrittele pelaajaa lainkaan niin paljoa kuin terävät kolme ensimmäistä askelta ja suunnanmuutosnopeus.

[Safiiri]

Yleisurheilun puolelta, pikajuoksusta opittuna: frekvenssi on enemmän luontainen ominaisuus ja haasteellinen kehitettävä. Kehittyy kuitenkin jonkin verran treenaamalla esim. juuri noilla tikasharjoitteilla. Juoksutekniikka taas on enemmän treenillä kehitettävissä oleva ominaisuus, toki sekin on osalla luonnostaan 'oikea'.

Samaa mieltä edellisen kanssa, että pelkkä juoksunopeus ei riitä valintakriteeriksi.

[Pussikalja]

Jos on silmät ja näkee ja mielellään vielä ymmärtää, nopeusharjoitteilla niitä lahjoja voi pelissä hyödyntää. Lienee edellytys pelata edes. Jos on geenit ja näkee ja ymmärtää, taivas on lajissa auki. Ei ole vielä tainnut suomeen tälläistä yhdistemää sattua, ehkä ei vielä edes syntyä. Eli valintakriteerinä, ei mistään kotoisin... Tai no anuksesta, ehkä.

[nozick]

Se on selvää että pelkkä nopeus ei riitä, mutta kiinnostavampi kysymys on mielestäni että onko hitaus hyvä syy jättää valitsematta?

[Sope]

Riippuu iästä. Jos teini-ikäiselle ei jalat toimi ja ei vain ehdi tilanteeseen, on ehkä turha ottaa edustuksen mukaan, vaikka potkutekniikka ja harhautukset olisi kuinka hyviä. Valmentajan pitäisi myös kyetä näkemään miksi pelaaja on hidas. Onko hän aina ollut hidas? Onko hänellä kasvukipuja tai ongelmia lihastasapainon kanssa? Onko pelaaja tehnyt nopeusharjoitukset kunnolla?

En kylläkään enää nykyaikana usko, että tulisi pelaaja, jolla olisi muut ominaisuudet hyvällä tasolla, mutta pelaaja olisi hidas.

[nozick]

En kylläkään enää nykyaikana usko, että tulisi pelaaja, jolla olisi muut ominaisuudet hyvällä tasolla, mutta pelaaja olisi hidas.

Minä puhuin tässä nappulaikäisistä ja kyllä niiden joukossa näkee useinkin pelaajia joilla taidot on kohdallaan mutta nopeutta ei ole.

[Sope]

Nappulaikäisillä pitäisi valmentajalla olla silmää nähdä miksi pelaaja on hidas tai nopea. Jollain voi jalat käydä, mutta liike ei vain mene tarpeeksi eteenpäin, joku voi olla arka ja vaikuttaa hitaalta, joku voi olla innokas rynnijä ja vaikuttaa nopealta jne.

Minkä ikäisiä pelaajia tarkoitat nappuloilla?

[nozick]

Nappulaikäisillä pitäisi valmentajalla olla silmää nähdä miksi pelaaja on hidas tai nopea. Jollain voi jalat käydä, mutta liike ei vain mene tarpeeksi eteenpäin, joku voi olla arka ja vaikuttaa hitaalta, joku voi olla innokas rynnijä ja vaikuttaa nopealta jne.

Minkä ikäisiä pelaajia tarkoitat nappuloilla?

Minulla oli mielessä alle 12-vuotiaat pelaajat.

Jos nyt hiukan avaan omaa pohdintaani. Tiedossa on, että nopeus on vahvasti perinnöllinen ominaisuus. Huippupikajuoksijat ovat myös geeneiltään hyvin poikkeuksellisia. Jalkapalloilija ei tietenkään välttämättä tarvitse aivan yhtä hyviä nopeusominaisuuksia kuin pikajuoksija. Samaan aikaan tiedämme kuitenkin, että jalkapalloilussa tehdään paljon virheellisiä pelaajavalintoja, koska lasten eritahtista kypsymistä ja syntymäaikaa (alkuvuosi vs. loppuvuosi) ei osata erottaa "lahjakkuudesta".

Samaan aikaan olen huomannut, että kilparyhmissä on tyypillisesti useita erittäin nopeita pelaajia. Samaan aikaan ei-kilparyhmistä löytyy toisinaan äärettömänkin taitavia, mutta hitaampia pelaajia. Minusta siis näyttää siltä, että ainakin osin kilparyhmiin valitaan (tai valikoituu) pelaajia nopeusominaisuuksiensa perusteella.

Nyt yritän ymmärtää, että onko tällainen nopeuden perusteella valitseminen (tai kääntäen hitauden perusteella valitsematta jättäminen) järkevää. Ehkä kysymyksen voisi esittää niinkin päin, että onko nopeus (tai hitaus) nappulaiässä enemmän seurausta hyvistä (huonoista) geeneistä vaiko varhaisesta (myöhäisestä) fyysisestä kehittymisestä?

[Sope]

Samaan aikaan olen huomannut, että kilparyhmissä on tyypillisesti useita erittäin nopeita pelaajia. Samaan aikaan ei-kilparyhmistä löytyy toisinaan äärettömänkin taitavia, mutta hitaampia pelaajia. Minusta siis näyttää siltä, että ainakin osin kilparyhmiin valitaan (tai valikoituu) pelaajia nopeusominaisuuksiensa perusteella.

Se, että jotain tapahtuu, ei tarkoita sitä, että jotain pitäisi tapahtua. Eli vaikka se nopeus (tai iso koko) tuntuu olevan monille kriteeri, ei sen pitäisi olla pelkästään.

Nyt yritän ymmärtää, että onko tällainen nopeuden perusteella valitseminen (tai kääntäen hitauden perusteella valitsematta jättäminen) järkevää. Ehkä kysymyksen voisi esittää niinkin päin, että onko nopeus (tai hitaus) nappulaiässä enemmän seurausta hyvistä (huonoista) geeneistä vaiko varhaisesta (myöhäisestä) fyysisestä kehittymisestä?

Jokaisen yksilön kohdalla vastaus riippuu siitä yksilöstä. Ei voida nähdä mitään yhtään syytä.

[nozick]

Jokaisen yksilön kohdalla vastaus riippuu siitä yksilöstä. Ei voida nähdä mitään yhtään syytä.

Miten sen syyn voi tunnistaa yksilöstä?

[Sope]

Testien perusteella saa jotain osviittaa. Myös seuraamalla pelaajaa miten hän tekee harjoitteet. Koko myös antaa jotain osviittaa.

Testeinä sopivat ovat 10m, 20m ja 30m juoksut sekä joku pujottelu- ja ketteryysrata. Jos pelaajalla on hyvät tulokset kaikista, on hän luultavasti nopea sekä geneettisesti että hyvin harjoitellut. Pitkillä lapsilla voi olla alle 10-vuotiaana fyysisten ominaisuuksien puolesta pidemmällä juoksumatkalla ylivoimainen tulos, mutta lyhyemmällä matkalla ja ketteryysradalla heikompi tulos.

Asenne ja luonne voivat myös vaikuttaa aika paljon siihen, että tuntuuko pelaaja nopealta. Innokas ryntäilijä voi vaikuttaa nopealta, vaikkei olisikaan oikeasti nopeampi kuin rauhallisempia ratkaisuja tekevä pelaaja.

[nozick]

Testien perusteella saa jotain osviittaa. Myös seuraamalla pelaajaa miten hän tekee harjoitteet. Koko myös antaa jotain osviittaa.

Tämä ei vastannut kysymykseeni. Testit on tehty ja pelaajia on katseltu. Minä tiedän kuka on nopea lyhyellä ja vähän pidemmälläkin matkalla. Puen kysymyksen esimerkin muotoon:

Minulla joukkueessa seuraavanlaiset kolme pelaajaa: A on äärettömän nopea kaikilla tavoilla. Pallollinen taito on keskitasoa mutta nopeus tekee hänet varsinkin puolustustehtävissä korvaamattomaksi, koska häntä ei pysty ohittamaan ja hän voittaa ominaisuuksillaan valtaosan kaksinkamppailuista. Hyökkäyspäässä hän on vahva, koska pystyy juoksemaan puolustajien ohi. B on äärimmäisen taitava ja nopeudeltaan hyvää keskitasoa. Syötöt ja haltuunotot ovat hyviä ja tarkkoja. Harhautukset ovat hienoja, mutta kaikkein nopeimmista vastustajista ei tahdo päästä ohi, koska vastustajat juoksevat harhautuksen jälkeen kiinni. Jos pelattaisiin tulosjalkapalloa, niin A ja B ovat joukkueelle suunnilleen yhtä arvokkaita.

C on pitkä poika, joka on kaikilla tavoilla hidas. Askelfrekvenssi on niin hidas, että juoksuvauhti on hidasta ja käännökset vielä hitaampia. Harjoittelee tunnollisesti ja on sen takia sekä peliälyltään että pallonkäsittelytaidoltaan vähintäänkin A:n tasolla, mutta pelaajana hitautensa takia joukkueelle lähinnä taakka.

Seurassa on kilparyhmä, haastajaryhmä ja harrastejalkapalloryhmä. 1) Pitäisikö kilparyhmään valita A vai B? Miksi? ja 2) Pitäisikö C ohjata harrastejalkapalloryhmään koska ei hänestä kuitenkaan voi tulla hyvää jalkapalloilijaa.

[Velmu]

Tässähän se paradoksi tavallaan kiteytyy. Eli kilparyhmiin valitaan pelaajia jotka ovat parhaita sillä hetkellä(osa lähinnä nopeamman fyysisen kehityksensä vuoksi). Noin nuorissa ei kuitenkaan pitäisi olla kyse pelkästään tuloksista, vaan siitä että kehitetään nuoria. Pelaajat kehittyvät  nuorina fyysisesti niin eri tahtiin että vaatii todella harjaantunutta silmään valmentajalta nähdä että kenellä se paras potentiaali on.

Kuitenkin jos tuon ikäisenä on muita pidempi, niin yleensä ne jalatkin ovat hitaammat koska koordinaatiokyky ei pysy pituuskasvun perässä. Eli jos siellä on joku pitkä poika, jolla on peliäly ja tekniikka hyvässä kunnossa, mutta jalat eivät tällä hetkellä riitä, niin itse valitsisin ainakin kovempiin ryhmiin ja mahdollisesti kaverille jonkinlainen koordinaatioharjoitusohjelma voisi tehdä hyvää. Eli ehdottomasti ainakin haastajaryhmään.

Suomessa ja varmasti muuallakin on satoja tai jopa tuhansia tapauksia, jossa nopea pelaaja dominoi junnuissa mielin määrin, mutta ei koskaan pärjää aikuisten tasolla, koska ainoa selkeä vahvuus on ollut tuo nopeus. Sitten kun se ei enää riitäkään niin superjunnu onkin vain Kakkosen tasoinen pelimies.

Mielestäni tällaisia geneettisiä ominaisuuksia yms ei pitäisi kamalasti miettiä ennen teini-ikää, koska tuossa kohtaa vasta oikeasti näkee nuo. Itsekin oli aina junnuna joukkueen hitaimpia, osaksi koska olin myöskin pisimpiä. Joskus B-juniorina olinkin suht ylivoimaisesti joukkueen nopein ja jopa sarjani nopeimpia, vaikka en minkäänlaista nopeusharjoittelua yms tehnyt. Jostain syystä kehitys vaan meni noin.

[nozick]

Mielestäni tällaisia geneettisiä ominaisuuksia yms ei pitäisi kamalasti miettiä ennen teini-ikää, koska tuossa kohtaa vasta oikeasti näkee nuo.

Onko se näin? Löytyykö tästä jotain tutkimustuloksia? Se on minusta aika varmaa tietoa, että nopeus on ainakin osin perinnöllistä, mutta onko tosiaan niin että nopeus voi "puhjeta" vasta murrosiässä.

[Velmu]

Onko se näin? Löytyykö tästä jotain tutkimustuloksia? Se on minusta aika varmaa tietoa, että nopeus on ainakin osin perinnöllistä, mutta onko tosiaan niin että nopeus voi "puhjeta" vasta murrosiässä.

Ihan siis omia empiirisiä havaintoja ja omalla kohdallani noin kävi. Mutta tottakai fyysisen kehityksen vaihe vaikuttaa paljon nopeuteen ja lapsilla tuossa voi olla isojakin eroja.

Nopeus on toki osaksi geneettisesti ja näin ollen periytyvää, mutta ei jalkapallo ole pikajuoksua. Lisäksi pelaajatyyppejä on niin paljon erilaisia, että mielestäni on todella hölmöä porukkaa ala-asteiässä laittaa sivuun muuten taitavia pelaajia sen takia ettei juoksuvauhti riitä sillä hetkellä.

Hankala aihe kyllä, kun omien päätösten vaikutuksen/tuloksen näkee mahdollisesti vasta 5v päästä.

[Auge]

Perintötekijöillä varmaankin iso merkitys, mutta ei tientenkään takaa mitään, jos oikeanlainen duuni ei maita. Moni varmaan lukenutkin haastattelun, mutta ohessa vielä linkki Sparvin haastatteluun Iltalehdessä, jossa kommentoi Bale:a ja tämän nopeutta.  http://www.iltalehti.fi/jalkapallo/2013090317444818_jp.shtml

Lahjoja, oikeaa treeniä vai hyvä ruokavalio?

[Hend0]

Onko se näin? Löytyykö tästä jotain tutkimustuloksia? Se on minusta aika varmaa tietoa, että nopeus on ainakin osin perinnöllistä, mutta onko tosiaan niin että nopeus voi "puhjeta" vasta murrosiässä.

Itsellä ainakin kävi pitkälti näin. Olen aina ollut pienikokoinen, mutta vielä D-junioreissa jalat eivät liikkuneet millään ja aikalailla joukkueen hitampia oltiin. C-junioreissa harjoitteet muuttuivat monipuolisimmiksi mm. tikapuiden, sekä liikkuvuus harjoitteiden myötä, jotka auttoivat saman tien. Tai ainakin itse oletan, että niistä oli ainakin suuri apu. Vuosi-pari siinä sitten meni, kunnes oltiin sitten joukkueen nopeimpia pelaajia. Eli juurikin tuossa 15-16v paikkeilla tapahtui suuri muutos. Noiden jälkeen myös kuntosali tuli mukaan harjoitteisiin, mikä taas lisäsi selvästi lähtönopeutta.

Voi toki olla vain kuvitelmaa, että "tikapuut+liikkuvuus+kuntosali" harjoitteilla olisi jotain tekemistä nopeuden nopeaan kasvuun, mutta ainakin ajoitukset osuivat aika samoille kohdille harjoitteiden sekä kehityksen osalta.

Vinkkinä myös tuleville juniorivalmentajille: Nuo tikapuut ja liikkuvuus harjoitteet tuntuvat suurimman osan (junioreiden) mielestä varsin tyhmiltä. Aina sitä tekee mieli enemmän olla pallon kanssa, mutta nuo ovat myös erittäin tärkeitä juttuja. Kannattaa tsempata ja kertoa niiden hyödyistä, jotta nuoret saavat täyden motivaation täysillä tekemiseen myös niiden reenien osalta.

[Velmu]

Itsellä ainakin kävi pitkälti näin. Olen aina ollut pienikokoinen, mutta vielä D-junioreissa jalat eivät liikkuneet millään ja aikalailla joukkueen hitampia oltiin. C-junioreissa harjoitteet muuttuivat monipuolisimmiksi mm. tikapuiden, sekä liikkuvuus harjoitteiden myötä, jotka auttoivat saman tien. Tai ainakin itse oletan, että niistä oli ainakin suuri apu. Vuosi-pari siinä sitten meni, kunnes oltiin sitten joukkueen nopeimpia pelaajia. Eli juurikin tuossa 15-16v paikkeilla tapahtui suuri muutos. Noiden jälkeen myös kuntosali tuli mukaan harjoitteisiin, mikä taas lisäsi selvästi lähtönopeutta.

Voi toki olla vain kuvitelmaa, että "tikapuut+liikkuvuus+kuntosali" harjoitteilla olisi jotain tekemistä nopeuden nopeaan kasvuun, mutta ainakin ajoitukset osuivat aika samoille kohdille harjoitteiden sekä kehityksen osalta.

Aikalailla näin se omakin homma meni. Viimeisenä niittinä tuohon omaan nopeuden kasvuun oli loikkien ottaminen talviharjoitteluun. Tuon talven jälkeen 100m aika parani yli 1,5 sekuntia 13,5:stä 12s pintaan. Ei sinänsä että 100m ajalla jalkapallo kentällä mitään tekisi, mutta tokihan se tietynlaista nopeutta mittaa silti.

[SirL]

Tämä ei vastannut kysymykseeni. Testit on tehty ja pelaajia on katseltu. Minä tiedän kuka on nopea lyhyellä ja vähän pidemmälläkin matkalla. Puen kysymyksen esimerkin muotoon:

Minulla joukkueessa seuraavanlaiset kolme pelaajaa: A on äärettömän nopea kaikilla tavoilla. Pallollinen taito on keskitasoa mutta nopeus tekee hänet varsinkin puolustustehtävissä korvaamattomaksi, koska häntä ei pysty ohittamaan ja hän voittaa ominaisuuksillaan valtaosan kaksinkamppailuista. Hyökkäyspäässä hän on vahva, koska pystyy juoksemaan puolustajien ohi. B on äärimmäisen taitava ja nopeudeltaan hyvää keskitasoa. Syötöt ja haltuunotot ovat hyviä ja tarkkoja. Harhautukset ovat hienoja, mutta kaikkein nopeimmista vastustajista ei tahdo päästä ohi, koska vastustajat juoksevat harhautuksen jälkeen kiinni. Jos pelattaisiin tulosjalkapalloa, niin A ja B ovat joukkueelle suunnilleen yhtä arvokkaita.

C on pitkä poika, joka on kaikilla tavoilla hidas. Askelfrekvenssi on niin hidas, että juoksuvauhti on hidasta ja käännökset vielä hitaampia. Harjoittelee tunnollisesti ja on sen takia sekä peliälyltään että pallonkäsittelytaidoltaan vähintäänkin A:n tasolla, mutta pelaajana hitautensa takia joukkueelle lähinnä taakka.

Seurassa on kilparyhmä, haastajaryhmä ja harrastejalkapalloryhmä. 1) Pitäisikö kilparyhmään valita A vai B? Miksi? ja 2) Pitäisikö C ohjata harrastejalkapalloryhmään koska ei hänestä kuitenkaan voi tulla hyvää jalkapalloilijaa.

Tummensin vastauksen kysymykseesi.

Eli jos kaveri oikeasti treenaa kuin hullu omalla ajallaan, on rakastunut palloon ja on jo nyt suhteessa ryhmän parhaimmistoon taitava ja älykäs pelaaja, niin älä nyt missään nimessä heivaa Suomen Sergio Busquetsia mihinkään helvetin harrastelijaryhmiin hitauden vuoksi.

Se ylivoimaisesti tärkein lahjakkuuden osa-alue kun on lahjakkuus harjoitella. Valmentajien tehtävä on tunnistaa nämä poikkekselliset henkiset ominaisuudet, ja jos jotain "suosimista" pitää resurssien puutteista johtuen tehdä, niin lahjakkuus harjoitteluun tulee olla kriteerinä siellä aivan ykkösenä, ei se kuinka hyvä pelaaja lapsi sillä hetkellä on.

[Rehellinen mustalainen]

Onko se näin? Löytyykö tästä jotain tutkimustuloksia? Se on minusta aika varmaa tietoa, että nopeus on ainakin osin perinnöllistä, mutta onko tosiaan niin että nopeus voi "puhjeta" vasta murrosiässä.

Eri laji, mutta eräs jääkiekon nykyinen liigavalmentaja, joka on oikeastaan pääsääntöisesti urallaan valmentanut junioreita, on sanonut, että nopeat pelaajat paukuttavat suurimmat tehot nuorina ja junnuina, mutta kun lihakset alkavat kehittyä, treenataan oikein, he tippuvat kyydistä, koska heillä oli ja on vain nopeus. Luonnollisesti kärjistäen, mutta pointtina on se, että ne kehitysjoukkueissa yms. tulevat myöhemmin oikein treenaten pelaamaan näitä syntymänopeita korkeammalla.

[agademi]

Lissee melkein taitavia ja melkein nopeita "kymppipaikan" (mikä ihme se on nykyfutiksessa?) peruuttelijoita sen kustannuksella että koulutettaisiin moderneja laitapelaajia jne. Ai niin, mutta sitähän meillä monessa paikkaa valitettavasti tehdään ja ihmetellään mistä näitä seisovilla jaloilla ainoastaan pelaavia alibi-syöttelijöitä oikein tulee.

e. monessa paikkaa valitettavasti

[murdock]

Tummensin vastauksen kysymykseesi.

Eli jos kaveri oikeasti treenaa kuin hullu omalla ajallaan, on rakastunut palloon ja on jo nyt suhteessa ryhmän parhaimmistoon taitava ja älykäs pelaaja, niin älä nyt missään nimessä heivaa Suomen Sergio Busquetsia mihinkään helvetin harrastelijaryhmiin hitauden vuoksi.

Se ylivoimaisesti tärkein lahjakkuuden osa-alue kun on lahjakkuus harjoitella. Valmentajien tehtävä on tunnistaa nämä poikkekselliset henkiset ominaisuudet, ja jos jotain "suosimista" pitää resurssien puutteista johtuen tehdä, niin lahjakkuus harjoitteluun tulee olla kriteerinä siellä aivan ykkösenä, ei se kuinka hyvä pelaaja lapsi sillä hetkellä on.

Sama. Kaiken järjen mukaan halu harjoitella pitäisi olla ainoa ominaisuus, jonka perusteella pikkujunnuja rankataan. Jos junnu X on kaikilla osa-alueilla parempi, mutta junnu Y on tunnollisempi harjoittelija, niin valintatilanteessa pitäisi suosia junnua Y. Todennäköisyydet sen puolesta, että pelaaminen kiinnostaa junnua Y pidempää ovat suuremmat. Lisäksi on hyvinkin todennäköistä, että junnu Y menee junnu X:n ohi lähes kaikilla osa-alueilla kun murrosikä paukahtaa päälle ja luonnon oma horkkakuuri ottaa kaiken hyödyn irti junnu Y:n määrällisestä ja laadullisesta paremmasta harjoittelupohjasta sekä tulevasta harjoittelusta.

[Superjunnukoutsi]

Sama. Kaiken järjen mukaan halu harjoitella pitäisi olla ainoa ominaisuus, jonka perusteella pikkujunnuja rankataan. Jos junnu X on kaikilla osa-alueilla parempi, mutta junnu Y on tunnollisempi harjoittelija, niin valintatilanteessa pitäisi suosia junnua Y. Todennäköisyydet sen puolesta, että pelaaminen kiinnostaa junnua Y pidempää ovat suuremmat. Lisäksi on hyvinkin todennäköistä, että junnu Y menee junnu X:n ohi lähes kaikilla osa-alueilla kun murrosikä paukahtaa päälle ja luonnon oma horkkakuuri ottaa kaiken hyödyn irti junnu Y:n määrällisestä ja laadullisesta paremmasta harjoittelupohjasta sekä tulevasta harjoittelusta.

Komppaus tästäkin suunnasta. Harmittaa usein nähdä innokkaasti harjoittelevia ja taitavia lapsia höntsä/nenänkaivuuporukassa vain siksi, että "ominaisuus X" ei ole samalla tasolla muiden kanssa. Nappulaikäisissä "X" korvataan juoksunopeudella tai laukomisvoimalla.