Luontainen nopeus nappulaikäisillä

[Jortsukka]

Pääsee syväkyykkyyn mutta ei ole mukava liike. Nilkoista kiristää siinä. Muuten on tosi notkea pojaksi. Onkohan noi nilkat siinä peliasennossakin muuten sitten se ongelmakohta. Ja vaikuttaako juoksunopeuteen paljon? Ei siis ihan pystyssä pelaa, mutta turhan.


Juostessa ainakin ylävartalon kontrollissa parannettavaa. Ylävartalossa mun mielestä liikettä liikaa olkapäissä ainakin. Lihaskuntoa pojilla on treeneissä ja tekee kotonakin vatsoja.

Hentoinen kaveri tai ainakin kentällä näyttää siltä muihin verrattuna. Hyvin tosiaan tikkaa tikkailla.

Osalla on jo murrosikää ilmassa, tää kundi kypsyy myöhemmin.

Nilkan liikkuvuuden ongelmat ovat yksi yleisimpiä ongelmia nopeuden kehittämisessä tai siis puutteissa nopeudessa. Todella monta tapausta missä voi olla monta asiaa hyvin, mutta jos nilkka ei toimi hyvin niin silloin käytännössä voiman tuottaminen ei välity muusta ketjusta loppuun saakka. Ammattilaiset voivat korjata/täydentää vielä enemmän.

[Sokrateen puskumaali]

Mitä nyt sitten tarkoittaa voimaharjoittelulla. Ennemmin kehonhallinnasta puhuisin. Vaatii ehkä lihaskuntoliikkeitäkin, mutta ei tavoitteena tuossa vaiheessa lihasmassan kasvattaminen nopeusominaisuuksien parantamiseksi mielekästä ole.

Se on toki määritelmäkysymys. Minä en tarkoita voimaharjoittelun aloittamisella lihasmassan lisäämistä vaan hermoston kehittämistä. En tiedä, että miten se edes esipuberteetti-ikäisiltä onnistuu se lihasmassan lisääminen. Kehonhallinta ja liikkuvuus myös mukana. Voidaan määritellä kaikki kehon omalla painolla tapahtuvat isometriset ja plyometriset harjoitteet joksikin muuksi kuin voimaharjoitteluksi, mutta minusta siihen ei ole tarvetta.

Pääsee syväkyykkyyn mutta ei ole mukava liike. Nilkoista kiristää siinä. Muuten on tosi notkea pojaksi. Onkohan noi nilkat siinä peliasennossakin muuten sitten se ongelmakohta. Ja vaikuttaako juoksunopeuteen paljon? Ei siis ihan pystyssä pelaa, mutta turhan.

Tätä on nyt varmaan aika turha puoskaroida internetin kautta. Jonkun joka ymmärtää aiheesta kannattaa katsoa henkilön juoksua ja ehkä tutkia noita asioita. Täältä ei voi antaa kuin jotain arvauksia.

Peruslähtökohta on, että juoksunopeus = askeltiheys x askelpituus. Jommassa kummassa se asia on, mutta mikä asia siihen tämän yksilön kohdalla vaikuttaa, niin siinä tarvitaan sitten enemmän ymmärrystä. Ota videota juoksutilanteesta ja katso sitä sitten, niin näet ehkä ne ongelmakohdat.

Tämän sanottuani, spekuloin yleisellä tasolla lasten juoksemisesta siis, itse olen törmännyt joskus siihen, että vaikka lapsella olisi fyysiset valmiudet kunnossa, niin joku sellainen ahaa-elämys juoksemisesta on puuttunut. Puuttuu sellainen joku juoksutaitoon liittyvä osin henkinen asia. Sitä on vaikea selittää, kun en ole asiassa minkäänlainen asiantuntija. Tuntuu, että jotkin lapset eivät muuta kuin yritä siirtää jalkojaan maan päällä ja oikeanlainen rullaava potku maasta eteenpäin puuttuu (jalka ei mene tarpeeksi eteen ja maasta ei sitten saada tarpeeksi voimaa askeleeseen) tai sitten niitä jalkoja täräytetään maankamaraan ilman tarkoitusta ponnistaa siitä ja energiaa kuluu tantereen tömisyttämiseen askelten osaltaan jarruttaen vauhtia. Joku joskus yritti mielestäni tätä visualisoida lapsille siten, että juostessa pitää ikään kuin jaloillaan pyörittää maapalloa, minusta se on hyvä vinkki.

[Niikko]

Näkemättä on varmaan ihan joo mahdotonta mitään arvioida, mutta ei varmaan haittaa jos tuota nilkan liikkuvuutta pyrkii parantamaan.

Mitään semmoista pahaa vikaa en näe askelluksessa, ihan nätisti rullaa ja juoksee hyvin kevyesti ja mielellään. Ei myöskään silleen istu juostessaan tai juokse kantapäillä.

Kai näille jossain iässä tulee ihan juoksuvalmennustakin sitten.

[Sokrateen puskumaali]

Näkemättä on varmaan ihan joo mahdotonta mitään arvioida, mutta ei varmaan haittaa jos tuota nilkan liikkuvuutta pyrkii parantamaan.

Mitään semmoista pahaa vikaa en näe askelluksessa, ihan nätisti rullaa ja juoksee hyvin kevyesti ja mielellään. Ei myöskään silleen istu juostessaan tai juokse kantapäillä.

Kai näille jossain iässä tulee ihan juoksuvalmennustakin sitten.

Pyydä juoksemaan nopean kaverin kanssa ja videoi se. Jos jää jälkeen, niin se on joko askeltiheys tai askeleen pituus. Siitä on hyvä lähteä sitä sitten analysoimaan jonkun fiksumman kanssa.

[00250]

Ainakin HJK:lla hivenen vanhemmilla jo juoksutreenejä olemassa, joten sinne vaan ja harrastetasonkin osaajat pääsevät mukaan.

[Takatasku]

Tekniikasta lähtisin liikkeelle. Videolle vaan juoksua ja sitten näytät sen vaikka jollekin yleisurheiluvalmentajalle.

Nopeus on voimaa, jota taito hallitsee. Tuolla ensin mainitulla saat sen taitopuolen mahdollisesti kuntoon, sitten vaan lisää voimaa. Minä olen varmasti eri mieltä monien kanssa, mutta mielestäni voimaharjoittelu pitäisi aloittaa mahdollisimman nuorena. Myös lisäpainoja käyttäen. Nuorena se voima tulee nimenomaan hermoston kehittymisen kautta, eikä lihasmassana, jota voi sitten lisätä myöhemmässä vaiheessa.

[LB44]

Moi, asiallista keskustelua, johon heitän omat pari senttiäni, kun näitä asioita on pähkäillyt about 35 vuotta ja näistä viimeiset parikymmentä vuotta muitakin valmentaen opastaen. Silti tuntuu vuosi vuodelta olevan asioista enemmän pihalla, mutta valmennuksen kai kuuluukin olla jatkuvaa oppimista ja oman ”osaamisen” kyseenalaistamista. Kommentit koskevat 10-18-vuotiaita, ei niin paljoa systemaattista nopeutta harjoitelleita.

HARJOITUKSELLISET HAASTEET
1)   Jos et juokse riittävän usein +90% vauhdilla/yrityksellä, on nopeuden kehittäminen haastavaa.
2)   Jos juokset liian usein, liikaa kerralla, liian pitkiä matkoja ja liian lyhyillä tauoilla, tuskin kehityt.
3)   Jos/kun mahdollista videoi juoksut ja ota aikaa, muuten ollaan arvailun varassa.
4)   Ei juosta pitempiä 30-50 metrin vetoja, eli ei päästä maksiminopeuteen. Antaa hermostolle voimakkaan ärsykkeen ja on samalla tehokkain takareisiliike.
5)   Tekniikkaa voi harjoitella myös hyvin rauhallisesti, eli silloin sitä voi ja pitääkin tehdä usein.
6)   Jos liikeradat ovat kehitystä rajoittava tekijä voiman ja taidon lisääminen auttavat rajallisesti.

KROPAN HAASTEET
1)   Kuten edellä todettiin nilkan voima ja liikkuvuus on avainasemassa, jotta päästään tehokkaaseen voimantuottokulmaan, eikä jouduta kompensoimaan lonkan tai polven seudulla = loukkaantumisriski kasvaa.
2)   Pakaraa ei osata aktivoida kovinkaan tehokkaasti. Jos yksi vahvimmista lihaksista pois pelistä, ei hyvä.
3)   Lantion asento pielessä = ”peppu pitkällä”, menee alaselkä notkolle eikä polvi nouse kuten pitäisi.
4)   Lonkankoukistajia ei osata käyttää, joka on ihan normaalia, koska arjessa niitä ei juurikaan tarvita.
5)   Keski- ja yläkropan jännittäminen hidastaa jopa useamman kymmenyksen 30 metrillä = rentous.
6)   Käsien liike kiihdytysvaiheessa agressiivista mutta samalla rentoa, kyynerkulma saa vaihdella.

TEKNIIKKA
1)   Tehokas paikaltaan lähtö on avain siihen, että ekat askeleet sujuvat muissakin tilanteissa. Opetellaan mihin pyritään. Ensimmäisellä askeleella pitäisi saavuttaa yli neljännes omasta huippunopeudesta. Siihen ei pehmeillä ”tassutuksilla” tahdo päästä.
2)   Voiman suuntaaminen sinne minne ollaan menossa = säärikulma eteenpäin.
3)   Paino päkiöillä juoksu ei ole sama asia kuin päkiöillä juokseminen. Nilkka tulisi puristaa dorsifleksioon, eli varpaat ylös ja juoksukulma aiheuttaa sen, ettei kantapää osu maahan.
4)   Lähdössä pompataan pystyyn, eli hypätään kiihdytysvaiheen yli kohti maksiminopeutta, joka ei silloin nouse kovin kovaksi.
5)   Liiallinen takapotku, varsinkin kiihdytysvaiheessa. Polvi pitäisi saada eteen mahdollisimman nopeasti ja liike lähtee lonkankoukistajille, ei polvesta kantapäätä kohti peppua taittamalla. Polvi ei ehdi eteen mitenkään ja ajaudutaan takareisiä rikkovaan tilanteeseen, jossa sillä ensin vedetään painopistettä eteenpäin.
6)   Polvi rajusti eteen, ei vain ylös. Tällöin takajalka suoristuu ja pakara osallistuu tehokkaammin juoksuun.

Saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta ei sen tarvitse käytännössä olla, ainakaan valmennettaville, kunhan ymmärtää perusperiaatteet. Jos tulee kysyttävää, vastaan jos ehdin. Lisätietoa mallivideoineen olen laittanut aika paljon IG-sivulle @Jalostamo_training
j.

[Niikko]

Oho, kiitos!

Tässä onkin paljon funtsittavaa. Täytyy joo videoida kundin juoksua.

Ainakin tuo voiman suuntaaminen sinne, minne ollaan menossa = säärikulma eteenpäin
Ja Lähdössä pompataan pystyyn jne. soitti kelloa.

Jotenkin reagoi nopeasti mutta lähtee turhan pystyyn.

Mutta täytyy käydä tuolla Instassakin kattelemassa.

Kiitos kovasti.

[PalloHullu]

Muistakaa kuitenkin että liiallinen korjaaminen ja keskittyminen juoksemiseen voi tehdä hallaa pelaajalle --> esimerkiksi saada lapsi itse miettimään liikaa miten juoksee ja tämä johtaa siihen että kroppa ei enää liiku luonnollisesti ja monia muita ongelmia-
Ehdottomasti kannattaa ottaa yhteyttä omaan seuraan ensin ja sitten vasta mahdolliseen ulkopuoliseen ammattilaiseen --> tämä mahdollistaa myös rasituksen huomioon ottamisen ja rasitusvammojen välttämisen kun omatoimiset ja seuran treenit saadaan kuormitukseltaan yhteensopivaksi.

Tähän vielä lisäksi: Lasten kanssa toimii esimerkiksi harjoitteet joissa lapsi saadaan huomaamattaan muokkaamaan esimerkiksi juoksutekniikkaansa paremmaksi --> jos halutaan matalampi lähtö niin voidaan käyttää esimerkiksi keppiä lähtöpaikalla jonka ali täytyy mennä, tämä "tehtävä" saa lapsen luonnostaan lähtemään matalammalta, koska keppi täytyy alittaa. Mutta nämä ovat sitten ammattilaisen hommia paikan päällä, että millä keinoilla lapsen toimintaa saadaan ohjattua optimaalisempaan suuntaan.

[Sokrateen puskumaali]

Muistakaa kuitenkin että liiallinen korjaaminen ja keskittyminen juoksemiseen voi tehdä hallaa pelaajalle --> esimerkiksi saada lapsi itse miettimään liikaa miten juoksee ja tämä johtaa siihen että kroppa ei enää liiku luonnollisesti ja monia muita ongelmia-
Ehdottomasti kannattaa ottaa yhteyttä omaan seuraan ensin ja sitten vasta mahdolliseen ulkopuoliseen ammattilaiseen --> tämä mahdollistaa myös rasituksen huomioon ottamisen ja rasitusvammojen välttämisen kun omatoimiset ja seuran treenit saadaan kuormitukseltaan yhteensopivaksi.

Tähän vielä lisäksi: Lasten kanssa toimii esimerkiksi harjoitteet joissa lapsi saadaan huomaamattaan muokkaamaan esimerkiksi juoksutekniikkaansa paremmaksi --> jos halutaan matalampi lähtö niin voidaan käyttää esimerkiksi keppiä lähtöpaikalla jonka ali täytyy mennä, tämä "tehtävä" saa lapsen luonnostaan lähtemään matalammalta, koska keppi täytyy alittaa. Mutta nämä ovat sitten ammattilaisen hommia paikan päällä, että millä keinoilla lapsen toimintaa saadaan ohjattua optimaalisempaan suuntaan.

Joo, eiköhän sen kaikki ymmärrä, että nämä korjaukset on vain hienosäätöä ja sitä varten jalkapallossa on ihan se pelaaminen, missä toivottavasti mieli on vaan läsnä siinä itse pelissä. Liikaa näitä asioita ei pidä liian nuorena hioa ja juokseminen jalkapallon yhteydessä on harvemmin puhdasta pikajuoksua.

Siitä vähän eri mieltä, että kaikki nämä pitäisi jättää ammattilaisen tehtäväksi. Kyse ei ole pikajuoksuvalmennuksesta, jossa pitäisi ymmärtää juoksemista syvällisesti, vaan kyse on yhdestä osa-alueesta jalkapallossa, jota pitää myös pyrkiä kehittämään. Ei voi täysin jättää asioita sillensä vain koska ei ole ammattimainen juoksuvalmentaja. Suurin osa parempaan juoksunopeuteen liittyvistä harjoitteista on lapsille ilman mietintää tapahtuvia jalan hermotukseen ja askelfrekvenssin kasvattamiseen tarkoitettuja juttuja, joissa ei juuri joudu juoksutekniikkaa miettimään.

[PalloHullu]

Joo, eiköhän sen kaikki ymmärrä, että nämä korjaukset on vain hienosäätöä ja sitä varten jalkapallossa on ihan se pelaaminen, missä toivottavasti mieli on vaan läsnä siinä itse pelissä. Liikaa näitä asioita ei pidä liian nuorena hioa ja juokseminen jalkapallon yhteydessä on harvemmin puhdasta pikajuoksua.

Siitä vähän eri mieltä, että kaikki nämä pitäisi jättää ammattilaisen tehtäväksi. Kyse ei ole pikajuoksuvalmennuksesta, jossa pitäisi ymmärtää juoksemista syvällisesti, vaan kyse on yhdestä osa-alueesta jalkapallossa, jota pitää myös pyrkiä kehittämään. Ei voi täysin jättää asioita sillensä vain koska ei ole ammattimainen juoksuvalmentaja. Suurin osa parempaan juoksunopeuteen liittyvistä harjoitteista on lapsille ilman mietintää tapahtuvia jalan hermotukseen ja askelfrekvenssin kasvattamiseen tarkoitettuja juttuja, joissa ei juuri joudu juoksutekniikkaa miettimään.

Eivät varmasti kaikki ymmärrä ja sen olettaminen ei ole fiksua. Näitä näkee todella usein että vanhemmat lähtevät treenauttamaan lapsiaan omatoimisesti liiankin innokkaasti ja se johtaa helposti mm. mainitsemaani ylikuormitukseen ja sitä kautta vammoihin.
Mistä tiedetään tarvitseeko lapsi lisävalmennusta juoksuun ja jos juoksussa on ongelmia niin ongelmien todellinen paikantaminen on oleellista, mikä taas juontaa juurensa ammattilaiseen tai seuraan, joilla tietotaitoa asiasta on.

Tämä ei poista sitä etteikö omatoiminen fysiikkaharjoittelu ilman seuran tai ammattilaisen läsnäoloa voisi toimia

[Jape77]

Tuota ylikuormitusta olen usein miettinyt, minkälaisilla tuntimäärillä sen saa? Kuitenkin liikuntaa pitäisi harrastaa vähintään 25h viikossa.
Jos noihin määriin ei pysty ei ole mahdollisuutta huipulle.

[Jortsukka]

Tuota ylikuormitusta olen usein miettinyt, minkälaisilla tuntimäärillä sen saa? Kuitenkin liikuntaa pitäisi harrastaa vähintään 25h viikossa.
Jos noihin määriin ei pysty ei ole mahdollisuutta huipulle.

Lapsen kohdallahan ylikuormitusta on todella vaikea saada, jos lapsi:

A) Syö riittävästi ja säännöllisesti
B) Lepää riittävästi (ts. nukkuu hyvin)
C) Liikkuu monipuolisesti

Enemmän lapsella ylikuormitus on henkisen puolen asia eli jos lapsella on liikaa ohjattua toimintaa viikossa. Jolla tarkoitan että esim. todella monta eri lajia joissa on harjoituksia ja päälle vielä vanhemmat vetää ns. ohjattua omatoimista lapsille. Tällöin voi mennä ns. aivot ylikuormitukselle eli lapsi ei jaksa enää ottaa vastaan ohjeita.  Tämän huomaa hyvin pelaajilla jotka esim. tulevat suoraan toisen lajin harjoituksista aina toisen lajin harjoituksiin. Fyysisesti varmasti riittäisi virtaa, mutta henkisesti ei välttämättä riitäkkään.

[zlatanin nuttura]

Tuota ylikuormitusta olen usein miettinyt, minkälaisilla tuntimäärillä sen saa? Kuitenkin liikuntaa pitäisi harrastaa vähintään 25h viikossa.
Jos noihin määriin ei pysty ei ole mahdollisuutta huipulle.

Näissä pitää huomioida myös käytetyt tehot. 100% maksimista-tekemisellä (esim. pikajuoksut täydellä teholla) saa ylikuormituksen päälle yllättävän pienilläkin volyymeilla, koska se tyhjää keskushermoston mehuja. Toleranssi keveämmälle toiminnalle on paljon korkeampi.

[Sokrateen puskumaali]

Eivät varmasti kaikki ymmärrä ja sen olettaminen ei ole fiksua. Näitä näkee todella usein että vanhemmat lähtevät treenauttamaan lapsiaan omatoimisesti liiankin innokkaasti ja se johtaa helposti mm. mainitsemaani ylikuormitukseen ja sitä kautta vammoihin.
Mistä tiedetään tarvitseeko lapsi lisävalmennusta juoksuun ja jos juoksussa on ongelmia niin ongelmien todellinen paikantaminen on oleellista, mikä taas juontaa juurensa ammattilaiseen tai seuraan, joilla tietotaitoa asiasta on.

Tämä ei poista sitä etteikö omatoiminen fysiikkaharjoittelu ilman seuran tai ammattilaisen läsnäoloa voisi toimia

Minusta on ihan fiksua olettaa, että vähänkään kokeneet jalkapallovalmentajat ymmärtävät, ettei juoksutekniikoiden ylenpalttinen hiominen ole järkevää kun opetetaan jalkapalloa. Mitä tulee vanhempiin, niin minun vanhempani enimmäkseen tuovat lapset liikunnalliseen harrastukseen ja vähät välittävät mistään muusta. Jossain muualla eri tavalla asiat, uskon kyllä sen. Varmaan kaikki lapset tuon ikäisinä hyötyisivät juoksemisen jonkinlaisesta valmennuksesta, mutta en välttämättä ruohonjuuritasolla näe niin suurta tarvetta satsata siihen ammattimaisen valmennuksen muodossa.

Tuota ylikuormitusta olen usein miettinyt, minkälaisilla tuntimäärillä sen saa? Kuitenkin liikuntaa pitäisi harrastaa vähintään 25h viikossa.
Jos noihin määriin ei pysty ei ole mahdollisuutta huipulle.

Mitä tulee tuohon ylikuormitukseen, niin itse mietin välillä sitä, että onko meidän taapero-eskari-ikäisten elämä liian sohva/auto/yms. keskeistä, että lapsille ei kehity kunnon koordinaatiota ja jotain sellaista notkeutta tai yleistä resilienssiä, että selviäisivät paremmin kouluikäisenä liikunnasta. Vaikka liikuntamäärät eivät olisi mittavia, niin rasitusvammoja tulee joillekin. Jotkin taas tuntuvat täysin immuuneilta rasitukselle. Aina tekee pahaa kun kuulee, ettei päiväkodissa saa juosta jne.

[Sun mutsis]

Peliasento turhan pysty. Reisiin varmaan enemmän voimaa kaipaisi. Ja on aika kevyt kaveri myös. Ihan ne ekat metrit on nopea mutta sit jää monista.

Peliasennon suhteen lähtisin tuon ikäisellä ennen fysiikkakoutsausta liikkeelle läsnäolosta pelissä ja heittäytymisestä siihen. Monella nuorella pelaajalla peli passivoituu, kun ei ole itse aivan pallossa kiinni.

[teinityttö]

Rasitusvammat tosiaan nappulaikäisellä (lapsuusvaihe <12-13v) todella harvinaisia, mikäli on liikkunut monipuolisesti taaperosta alkaen eli liikkumis- ja tasapainotaidot ovat kehittyneet hyviksi.  Ongelmia voi syntyä mikäli edellämainitut pohjat eivät ole riittävät ja määriä/tehoja nostetaan nopsaa. Eli suomeksi ensin muutama vuosi sohvalla pleikkaria ja sitten täyttä häkää mukaan johonkin toimintaan voi aiheuttaa jollekin kehon osalle ylirasituksen joka eskaloituu sopivan ajan kuluttua.

Mitä tulee luontaiseen nopeuteen tasapainotaidoilla on kokemukseni mukaan selkeä yhteys. Nopeita lapsia kun olen katsellut niin ne ovat olleet poikkeuksetta hyviä myös liikkeistä pysähtymisissä, kiipeilyissä ja tippumisten/hyppyjen alastuloissa, päällä-, käsin- ja yhdenjalanseisonnoissa, kuperkeikoissa & kärrynpyörissä & kierimisissä, kääntymisissä/pirueteteissa, hippaleikeissä (väistelyt). Eli en oman kokemukseni perusteella lähtisi "koutsaamaan" lapsen juoksutekniikkaa, mikäli jonkun nappulan juoksu näyttää silmään oudolta hakisin syy/seuraussuhdetta syvemmältä kehonhallintataitojen kautta.

edit. Omasta lapsuudesta muistan vieläkin erään ahaa-elämyksen, noin 10v paikkeilla jostain ulkoseikkailuilta kotiin palatessani pururadalla joka vietti aika reipastakin alamäkeä jostain syystä päätin juosta niin kovaa kuin lähtee. Purut oli sen verran pehmeitä, että kaatuminen turvalleen ei pelottanut. Tuo kokemus kun yhtäkkiä alamäen siivittämänä "oppi" antamaan kehosta n.20% kovempaa juoksua kuin mihin oli koskaan ennen pystynyt muutti pysyvästi jotain omassa juoksutekniikassani maksimivauhdissa (rullaus, rentous).