Luontainen nopeus nappulaikäisillä

[Messi]

Komppaan kaikkia viimeisimpiä kirjoittajia. Lahjakkuus harjoitella on asian no. 1.
Eilen viimeksi todistin omin silmin, kuinka aikaisemmi hitaaksi tuomittu B junnu vei topparin paikalta kaikki pallot vikkeliltä vastustajilta. Juoksunopeus ei vieläkään ole huippuluokkaa, mutta tilanteisiin reagoiminen ja sijoittuminen kentällä jo hyvällä mallilla. Siihen nopeuteen kun vaikuttaa aika monta tekijää ja suurinta osaa noista tekijöistä voi harjoittelulla parantaa. Ainoa ongelma on aika l. se kuinka paljon aikaa käytetään "oheisharjoitteluun".

Niin ja jos se alkuperäinen kysymys oli, miten selvitetään kuka on luontaisesti nopea ja kuka harjoittelun tuotos, niin lihasnäytteillä punaisten ja valkoisten lihassolujen suhdetta vertailemallahan tuo on ainakain aikaisemmin tehty.

[nozick]

Toisessa ketjussa viitattiin Kouvolan Susien nappuloiden matkakertomukseen. Sieltä löysin seuraavan:

Pelin aikana keskustelimme Readingin alle 9 - vuotiaiden pääscoutin kanssa. Hänen tehtävänään on etsiä pelaajia Readingin akatemian alle 9 - vuotiaiden joukkueisiin Pohjois-Lontoon alueelta. Hänen päälimmäinen viestinsä oli, että tärkeintä on löytää potentiaalisia pelaajia. Hän ei arvioi peliesityksiä, vaan etsii pelaajia joiden ominaisuudet tulevat johtamaan huppujalkapalloon. Hän mainitsi vahvuudekseen tiedon alle 9 - vuotiaiden maailman huippupelaajien tason. Tämä on äärimmäisen tärkeää, kun pelaajia etsitään haastepeleistä. He luottavat Readingin järjestelmään ja pelitapaan, eli potentiaalinen pelaaja kehittyy väksinkin heidän valmennuksessaan. Tärkeimpiä ominaisuuksia pelaajissa ovat havainnointikyky ja nopeajalkaisuus/askeltiheys.

Readingissä siis painotetaan kyllä nopeusominaisuuksia, mutta nimenomaan siis askeltiheyttä.

[Velmu]

Askeltiheys/nopeajalkaisuus ei toki suoraan tarkoita nopeutta juoksussa yms, mutta on suureksi eduksi pallon käsittelyssä ja suunnan muutoksissa.

Puhutaan mielestäni siis vähän eri asioista kuin topikin otsikko.

[peessuu]

Askeltiheys/nopeajalkaisuus ei toki suoraan tarkoita nopeutta juoksussa yms, mutta on suureksi eduksi pallon käsittelyssä ja suunnan muutoksissa.

Puhutaan mielestäni siis vähän eri asioista kuin topikin otsikko.

Nopeus = askeltiheys * askelpituus, joten eikö liity aika olennaisesti topikin otsikkoon?

[Sportacus]

Askeltiheys on nimenomaan pitkälti luontaista synnynnäistä nopeutta. Toki sitä pystyy pienenä junnuna treenaamalla myös kehittämään. Periaatteessahan juoksussa on vain kaksi tekijää, askeltiheys ja voimantuotto. Näistä voimantuottoa pystytään treenaamaan hyvin paljon myöhemminkin, mutta askeltiheyttä ei juurikaan. Ja tietysti jalkapallossa askeltiheyden merkitys vielä korostuu verrattuna pikajuoksuun, se auttaa muutenkin kuin vain kovaa eteenpäin pääsemisessä.

Kuulostaa kyllä varsin järkeviltä painotuspisteiltä. Jos askeltiheys ja havainnointikyky on luontaisesti hyvällä tasolla, niin muita ominaisuuksia pystytään kyllä kehittämään määrätietoisella harjoittelulla. Mutta jos taas noissa on puutteita, niin niille ei määräänsä enempää pysty tekemään.

Nopeus = askeltiheys * askelpituus, joten eikö liity aika olennaisesti topikin otsikkoon?

Jep. Ja askelpituus siis riippuu varsin suoraan siitä kuinka paljon voimaa pystytään tuottamaan nopeasti.

[tuuma]

Jossain alle 10m spurteissa askelpituuden merkitys ei vielä korostu, ja futiskentällä valtaosa spurteista on näitä alle 10m säteellä tehtäviä eri suuntaisia reagointeja eri asennoista lähtien. Lisäksi harvoin futaaja juoksee suoraa linjaa ja tasaisella askelrytmillä, jos esim. 20-30m vetää. Vaan mukana aika usein on rytminmuutosta, kaartelua ja tasapainoilua (vastustajan kanssa). Eli vertailukohta pikajuoksuun on mikä?

[Velmu]

Nopeus = askeltiheys * askelpituus, joten eikö liity aika olennaisesti topikin otsikkoon?

No mutta kun jalkapallossa tuo askelpituus on täysin eri kuin pikajuokussa.

Siinä Cristiano Ronaldon testivideossahan tuo hyvin tuli selväksi. Rollellahan taisi olla jotain 1,5 kertainen askeltiheys.

Tarkoitin sitä että askeltiheys ei tarkoita välttämättä sitä että olisi juoksussa yhtään nopeampi, mutta jalkapallo kentällä siitä on hyötyä, koska pystyy reagoimaan paremmin tilanteisiin, koska askel ei ole niin lennokas ja jalat ovat useammin maassa.

[nozick]

No mutta kun jalkapallossa tuo askelpituus on täysin eri kuin pikajuokussa.

Tottakai se on eri, koska kyseessä on eri laji. Mutta miten se liittyy tähän asiaan?

[Velmu]

Tottakai se on eri, koska kyseessä on eri laji. Mutta miten se liittyy tähän asiaan?

Eikös se selviä tuosta viimeisestä kappaleestani? Edelleenkin tarkoitin sitä että nopea askeltiheys ei ole yhtä kuin kova juoksunopeus.

Kun alkuperäinen kysyjä kuitenkin lähti liikkeelle tuosta.

[Safiiri]

Toisessa ketjussa viitattiin Kouvolan Susien nappuloiden matkakertomukseen. Sieltä löysin seuraavan:

Readingissä siis painotetaan kyllä nopeusominaisuuksia, mutta nimenomaan siis askeltiheyttä.

Tähän on varmaan syynä tuo mitä yritin ensimmäisessä viestissäni kertoa. Frekvenssi (=askeltiheys) on enemmän luontainen ominaisuus ja vaikea kehitettävä. Muut nopeuteen vaikuttavat tekijät (= tekniikka, voima) ovat hoidettavissa harjoittelulla.

[nozick]

Eikös se selviä tuosta viimeisestä kappaleestani? Edelleenkin tarkoitin sitä että nopea askeltiheys ei ole yhtä kuin kova juoksunopeus.

Kun alkuperäinen kysyjä kuitenkin lähti liikkeelle tuosta.

Minä olin se alkuperäinen kysyjä ja puhuin tietystikin jalkapalloilijan nopeudesta, enkä pikajuoksunopeudesta, koska olemme jalkapallofoorumilla. Ymmärrän kyllä pointtisi: on eri asia olla nopeajalkainen kuin pitkäjalkainen.

Sinänsä minusta tämä jaottelu askelfrekvenssiin ja askeleen pituuteen (l. voimantuottoon) voisi olla aika hyödyllinen työkalu keskustelun viemiseksi eteenpäin. Aika ristiriitaisia näkemyksiä on nimittäin toistaiseksi esitetty. Osa esitti sellaisen (idealistisen) näkemyksen, että nopeusominaisuuksia ei nappuloilla pitäisi valintakriteerinä käyttää, vaan oleellisinta on harjoittelumotivaatio. Nostettiin sekin esiin, että pitkällä pojalla voi olla kasvuun liittyviä haasteita nopeuden suhteen, jotka kuulemma murrosiän jälkeen tasaantuvat. Tähän oma kommenttini on, että ajatus on kyllä kaunis, mutta mitäs sitten tehdään kun joukkueeseen on enemmän innokkaita kuin sinne mahtuu, ja kaikki tietysti vakuuttavat olevansa erittäin motivoituneita?

Englantilaisesta huippuakatemiasta sen sijaan tuli väite, että varsinkin askelfrekvenssi on erittäin tärkeä ominaisuus jo 9-vuotiailla. Minusta tämä väite on suoraan ristiriidassa yllä kirjoitetun kanssa.

Ketä maallikkovalmentajan tulisi tässä asiassa uskoa?

Oma veikkaukseni on, että askelfrekvenssi on oikeasti tärkeä ennustaja tulevalle menestykselle, mutta että siinä tulisi ottaa jollakin tapaa huomioon pelaajan pituus. Miten, sitä en tiedä.

[Sportacus]

Minä olin se alkuperäinen kysyjä ja puhuin tietystikin jalkapalloilijan nopeudesta, enkä pikajuoksunopeudesta, koska olemme jalkapallofoorumilla. Ymmärrän kyllä pointtisi: on eri asia olla nopeajalkainen kuin pitkäjalkainen.

Ei tässä ollutkaan tarkoitus vertailla sen enempää pikajuoksuun. Mutta ihan samalla tavalla se futaajan liikkumisen nopeus rakentuu noista kahdesta osaalueesta, askelfrekvenssistä ja voimantuotosta. Ja sitä askelfrekvenssiä ei myöhemmällä iällä enää paljoa pysty kehittämään, siksi se on erityisen tärkeätä jo junnulla.

Väittäisin, että askelfrekvenssi korreloi varsin hyvin sen kanssa kuinka nopeat jalat ylipäätänsä on. Eli jos on korkea askelfrekvenssi, niin silloin on mahdollista myös pystyä käsittelemään palloa nopeasti. Pallonkäsittelyn nopeutta pystyy kehittämään riittävällä määrällä toistoja, mutta siinäkin tulee sitten vastaan se kuinka nopeasti jalkoja pystyy käyttämään. Nopea askelfrekvenssi tarkoittaa sitä, että harjoittelulla on mahdollisuus kehittyä nopeammaksi pallonkäsittelijäksi kuin hitaamman frekvenssin pelaajalla. Ja toki se frekvenssi on siis erittäin tärkeätä myös  kentällä liikkumisen kannalta.

kaiken järjen mukaan askelfrekvenssi on yksi oleellinen osatekijä kun arvioidaan junnun mahdollisuuksia kehittyä huipputason futaajaksi. Ja tietysti se pitää jossain määrin suhteuttaa pelaajan pituuteen ja pelipaikkaan. Tornimaisella topparilla ei luonnollisestikaan ole samanlainen askelfrekvenssi kuin pienikokoisella laitakiitäjällä, eikä tarvitsekaan olla.

Jos junnulla on korkea askelfrekvenssi, hyvä havainnointikyky ja kova motivaatio tehdä pitkäjänteistä työtä, niin mahdollisuudet kehittyä huipulle ovat hyvät. Yhdenkin osa-alueen puuttuessa mahdollisuudet ovat merkittävästi huonommat. Enkä kyllä nyt heti keksi mitkä voisivat olla tuon merkittävämpiä ominaisuuksia junnuikäiselle, nuo mahdollistavat kehittymisen kaikin puolin hyvälle tasolle.

[Mersault]

Ei tässä ollutkaan tarkoitus vertailla sen enempää pikajuoksuun. Mutta ihan samalla tavalla se futaajan liikkumisen nopeus rakentuu noista kahdesta osaalueesta, askelfrekvenssistä ja voimantuotosta. Ja sitä askelfrekvenssiä ei myöhemmällä iällä enää paljoa pysty kehittämään, siksi se on erityisen tärkeätä jo junnulla.

Väittäisin, että askelfrekvenssi korreloi varsin hyvin sen kanssa kuinka nopeat jalat ylipäätänsä on. Eli jos on korkea askelfrekvenssi, niin silloin on mahdollista myös pystyä käsittelemään palloa nopeasti. Pallonkäsittelyn nopeutta pystyy kehittämään riittävällä määrällä toistoja, mutta siinäkin tulee sitten vastaan se kuinka nopeasti jalkoja pystyy käyttämään. Nopea askelfrekvenssi tarkoittaa sitä, että harjoittelulla on mahdollisuus kehittyä nopeammaksi pallonkäsittelijäksi kuin hitaamman frekvenssin pelaajalla. Ja toki se frekvenssi on siis erittäin tärkeätä myös  kentällä liikkumisen kannalta.

kaiken järjen mukaan askelfrekvenssi on yksi oleellinen osatekijä kun arvioidaan junnun mahdollisuuksia kehittyä huipputason futaajaksi. Ja tietysti se pitää jossain määrin suhteuttaa pelaajan pituuteen ja pelipaikkaan. Tornimaisella topparilla ei luonnollisestikaan ole samanlainen askelfrekvenssi kuin pienikokoisella laitakiitäjällä, eikä tarvitsekaan olla.

Jos junnulla on korkea askelfrekvenssi, hyvä havainnointikyky ja kova motivaatio tehdä pitkäjänteistä työtä, niin mahdollisuudet kehittyä huipulle ovat hyvät. Yhdenkin osa-alueen puuttuessa mahdollisuudet ovat merkittävästi huonommat. Enkä kyllä nyt heti keksi mitkä voisivat olla tuon merkittävämpiä ominaisuuksia junnuikäiselle, nuo mahdollistavat kehittymisen kaikin puolin hyvälle tasolle.

Täytenä nopeusummikkona täytyy kuitenkin kysyä, että mikä on aivojen ja hermoston merkitys nopeudessa? Muistaakseni koulun biologiantunnilla ja psykologiassa oli juttua hermostosta ja siitä, että impulssi kulkee aivoista hermosoluun, joten ihan vaan hypoteettisesti ajatellen, että mikä on hermoston ja aivojen rooli juosta lonkotellessa? Rekatiojuttu tietenkin on selvä, mutta toimiiko hermoston ja aivojen välinen vuorovaikutus juostessa ja mikä mahtaa olla sen merkitys vauhtiin?

Yksi asia joka näissä keskusteluissa on täysin ohitettu on reaktion merkitys jalkapallossa. Lyhyillä matkoilla jalkoja merkittävämmässä asemassa on se, että kuinka nopeasti tilanteeseen pystyy reagoimaan. Jos juostava matka on 3-5 metriä nopeutta tärkeämpää on kyky reagoida tai ennakoida. Jos matka on 30 metriä, silloin luonnollisesti takamatkalta saa hitaammin etenevän kiinni. Pikajuoksussa ei saa ottaa varaslähtöjä, mutta jalkapallossa saa lähtiä sillon kun huvittaa. Jalkapallon osalta noita nopeustestejä tulisi myös ottaa reaktiolla eli lentävän lähdön sijaan lähdettäisiin jostain ennalta määrätystä impulssista. Nuo nykyiset testit eivät huomio reaktiokyvyn merkitystä ollenkaan puhumattakaan pelikäsityksestä.

[nozick]

Tässä hiukan tutkimustietoa:

Tässä on se mitä kohti tähdätään:

Huippujalkapalloilija:
• rasvaprosentti 10-11
• maksimaalinen hapenottokyky 60 ml/kg/min
• Aika 30 metrin juoksutestissä alle 4 sekuntia
• Tulos kevennyshyppytestissä 45 senttiä
• Maksimitulos puolikyykyssä yli 170 kg

Jalkapallo ei ole pikajuoksua. Oleellisinta näyttää tosiaankin olevan erittäin lyhyen matkan nopeus:

Nykyjalkapallossa etenkin 10 metrin testitulokset ovat relevanttia tietoa, sillä pelin aikana vaaditut maksimaaliset suoritukset ovat usein lyhyitä (Stølen ym. 2005). Comettin ym. (2001) tutkimuksessa havaittiinkin,
että  huippupelaajat  olivat  nopeampia  10  metrin,  mutta  eivät  30  metrin  matkalla  verrattuna alemman sarjatason pelaajiin.

Lihassolujakauma sen sijaan ei näytä olevan oleellista. Tämä tuntuu aika luonnolliselta, sillä jalkapallossa myös kestävyysominaisuudet ovat tärkeitä.

Huippupelaajien  lihassolujakaumaa  on  tutkittu  eri  tutkimuksissa  lihasbiopsioiden  avulla.  Yleisesti  tutkittuja  lihaksia  ovat  olleet  etenkin  vastus  lateralis  (ulompi  reisilihas)  ja  gastrocnemius (kaksoiskantalihas). Yksilölliset ja lihasten väliset erot nopeiden ja hitaiden lihassolujen solujakaumassa ovat olleet yleensä suuria, mikä antaisi viitteitä siitä, ettei lihassolujakauma ole merkittävässä osassa jalkapallossa.

Lähde: http://www.palloliitto.fi/sites/default/files/liitteet/raportti_lajiprosessista_liite_1.pdf

Ei tainnut tästäkään raportista löytyä vastausta kysymykseeni, mutta lisäevästä pohdintaan kuitenkin.

[Velmu]

Minä olin se alkuperäinen kysyjä ja puhuin tietystikin jalkapalloilijan nopeudesta, enkä pikajuoksunopeudesta, koska olemme jalkapallofoorumilla. Ymmärrän kyllä pointtisi: on eri asia olla nopeajalkainen kuin pitkäjalkainen.

Sinänsä minusta tämä jaottelu askelfrekvenssiin ja askeleen pituuteen (l. voimantuottoon) voisi olla aika hyödyllinen työkalu keskustelun viemiseksi eteenpäin. Aika ristiriitaisia näkemyksiä on nimittäin toistaiseksi esitetty. Osa esitti sellaisen (idealistisen) näkemyksen, että nopeusominaisuuksia ei nappuloilla pitäisi valintakriteerinä käyttää, vaan oleellisinta on harjoittelumotivaatio. Nostettiin sekin esiin, että pitkällä pojalla voi olla kasvuun liittyviä haasteita nopeuden suhteen, jotka kuulemma murrosiän jälkeen tasaantuvat. Tähän oma kommenttini on, että ajatus on kyllä kaunis, mutta mitäs sitten tehdään kun joukkueeseen on enemmän innokkaita kuin sinne mahtuu, ja kaikki tietysti vakuuttavat olevansa erittäin motivoituneita?

Englantilaisesta huippuakatemiasta sen sijaan tuli väite, että varsinkin askelfrekvenssi on erittäin tärkeä ominaisuus jo 9-vuotiailla. Minusta tämä väite on suoraan ristiriidassa yllä kirjoitetun kanssa.

Ketä maallikkovalmentajan tulisi tässä asiassa uskoa?

Oma veikkaukseni on, että askelfrekvenssi on oikeasti tärkeä ennustaja tulevalle menestykselle, mutta että siinä tulisi ottaa jollakin tapaa huomioon pelaajan pituus. Miten, sitä en tiedä.

Varmastikin englantilaisessa huippuakatemiassa tuo on yksi niistä asioista johon kannattaa kiinnittää huomiota.

Suomessa massat ovat niin pieniä jalkapallossa, että jos alat 9-vuotiaana potkimaan innokaita poikia höntsäporukoihin askeltiheyden ollessa liian heikko, niin ei kovin montaa jätkää ole jäljellä B-junioreissa.

Asiat pitää laittaa oikeaan mittakaavaan ja ihan oikeassa elämässä se lahjakkuus harjoitteluun on ylivoimaisesti tärkein tekijä. Suomessa tuota kun on kovin harvalla ja ilman sitä ei huipulle pääse. Nämä geneettiset ominaisuudet sitten joko on lahjakkaalla harjoittelijalla, jolloin on mahdollista ihan absoluuttiselle huipulle, taikka ei ole, jolloin pelaajasta tulee ehkä Kakkonen-Veikkausliigatason pelaaja parhaimmillaan.

Tässä on se mitä kohti tähdätään:

Huippujalkapalloilija:
• rasvaprosentti 10-11
• maksimaalinen hapenottokyky 60 ml/kg/min
• Aika 30 metrin juoksutestissä alle 4 sekuntia
• Tulos kevennyshyppytestissä 45 senttiä
• Maksimitulos puolikyykyssä yli 170 kg

Näistäkään ei tosiaan ole mitään hyötyä, jollei harjoittelu ole pelaajalle maistunut ja taidot riittävällä tasolla. Itselläni taisi kaikki nuo pykälät täyttyä 17-19 vuotiaana(boldatut ainakin, viimeistä ei ole koskaan tullut kokeiltua), mutta kun ei tarpeeksi ollut treenaaminen junnuna kiinnostanut niin taidot eivät olleet lähelläkään edes Kakkosen tasoa.

Geenit ja lahjakkuus antavat mahdollisuuden menestyä, mutta harjoittelulahjakkuus on se millä ne mahdollisuudet voi lunastaa.

[Velmu]

Yksi asia joka näissä keskusteluissa on täysin ohitettu on reaktion merkitys jalkapallossa. Lyhyillä matkoilla jalkoja merkittävämmässä asemassa on se, että kuinka nopeasti tilanteeseen pystyy reagoimaan. Jos juostava matka on 3-5 metriä nopeutta tärkeämpää on kyky reagoida tai ennakoida. Jos matka on 30 metriä, silloin luonnollisesti takamatkalta saa hitaammin etenevän kiinni. Pikajuoksussa ei saa ottaa varaslähtöjä, mutta jalkapallossa saa lähtiä sillon kun huvittaa. Jalkapallon osalta noita nopeustestejä tulisi myös ottaa reaktiolla eli lentävän lähdön sijaan lähdettäisiin jostain ennalta määrätystä impulssista. Nuo nykyiset testit eivät huomio reaktiokyvyn merkitystä ollenkaan puhumattakaan pelikäsityksestä.

Reagointi ja pelikäsitys lienevät toisen topikin aiheita. Toki olet täysin oikeassa. Parhaitenhan tuon huomaa, kun pelaa jotain kokenutta kettua vastaa, joka on ihan saatanan hidas, mutta silti aina oikeassa paikassa ja ekana pallossa.

[Mersault]

Reagointi ja pelikäsitys lienevät toisen topikin aiheita. Toki olet täysin oikeassa. Parhaitenhan tuon huomaa, kun pelaa jotain kokenutta kettua vastaa, joka on ihan saatanan hidas, mutta silti aina oikeassa paikassa ja ekana pallossa.

Jos ja kun mietitään nykyjalkapalloa, joukkueet pelaavat lähellä toisiaan, joten pelipaikkakohtaisten pelaajien etäisyydet ovat lyhyet. Ihan maalajaisjärjellä ajateltuna silloin ei ole olennaista se, että kuinka lujaa pelaaja juoksee 30 metriä vaan se, että kuinka nopeasti pelaaja on pallolla 5-10 metrin etäisyydellä. Toki tämä vaihtelee pelipaikoittain. Flankeissä pelaajat vetelevät pitkiä spurtteja joten laitapelaajien pitää olla nopeita, mutta taas keskellä kenttää tilaa ja aikaa ei juurikaan ole, joten sillä kuinka lujaa vetäset 30 metriä ei ole olennaista ja kuinka nopeasti vetäset 5-10 metriäkään ei ole olennaista kuin ääripäissä. Olennaisempaa on, että kuinka nopeasti olet pallolla. Tuohonko vielä lisätään ketteryys eli suoran liikkeen lisäksi pitäisi mennä sivuttain, maalaisjärjellä ajateltuna luontaisella nopeudella ei välttämättä ole juurikaan merkitystä. Nopeuden sijaan ite ainakin kiinnittäisin huomiota enemmän ketteryyteen, reaktioon, pelinlukuun kun puhutaan keskisektorin pelaajista. Flänkeissä taas nopeudella on enemmän merkitystä.

[nozick]

Mersaultin ansiokkaaseen viestiin pieni varauma: huippujalkapallossa tehdään paljon vastaiskumaaleja, joissa oleellista on saada nopealla suunnanmuutoksella hetkellinen miesylivoima maalintekoalueella. Aika usein nämä tilanteet kärjistyvät 30-80 metrin pallottomaksi juoksukilpailuksi (ks. esim. Real Madridin vastahyökkäysmaaleja). Näissä ihan raaka juoksunopeus on tärkeää.

Nappulapeleissäkin näkee, että raaka juoksuvoima voi olla todella tärkeää. Esim. se että nouseva laitapelaaja jaksaa ja ehtii palata hyökkäyksen jälkeen takaisin omalle pelipaikalleen hoitamaan puolustusvelvoitteita.

[eiks oo kauheet]

Nopeampaa hitaampi voi korvata puutteen peliälyllä. Mutta ei liian hidaskaan voi olla, tie nousee futiksessa pystyyn aika nopeesti. Ei tarvi olla raketti pärjätäkseen.

[Sportacus]

Toki pitää olla hyvä pelinlukutaito ja nopeat reaktiot, sehän on ihan selvää. Mutta sen lisäksi kannattaa olla nopea, erityisesti niillä ensimmäisillä askelilla. Jos pelinlukutaito ja reaktiot ovat kahdella pelaajalla samalla tasolla, niin se nopeampi ehtii palloon useammin kuin hitaampi.

Muutaman ensimmäisen askeleen nopeus riippuu futiksessa monesta asiasta. Oleellista on oikea peliasento ja tasapaino, jolloin pystytään reagoinnin jälkeen mahdollisimman nopeasti lähtemään haluttuun suuntaan. Ensimmäisten askelten nopeuteen vaikuttaa askelfrekvenssin lisäksi myös räjähtävä voima. Voiman merkityshän korostuu nimenomaan kiihdytyksessä, pidemmän matkan huippunopeus taas riippuu enemmän tekniikasta ja elastisuudesta. Ja vaikka kysymys ei usein olekaan pikajuoksun kaltaisesta suorasta kiihdytyksestä, niin silti se voima auttaa ihan yhtä lailla. Usein tunnutaan hiukan liikaa painottavan abstrakta "ketteryyttä", vaikka oikeasti kaikkiin nopeisiin kiihdytysliikkeisiin, jollainen suunnanmuutoskin on, tarvitaan räjähtävää voimaa.

Ja kyllä siitä pidemmän matkan juoksunopeudestakin on tosiaan aika paljon iloa futiksessa. Kyllä niitä 30 metrin spurttejakin pelissä tulee aika paljon ja pidempiäkin, tietysti vähän pelipaikasta ja joukkueen pelitavasta riippuen. Vastahyökkäyksissä usein se toisesta aallosta metrin ennen vastustajaa boksiin ehtivä pelaaja pääsee tekemään maalin. Ja lisäksi kun sitä absoluuttista huippunopeutta on tarpeeksi, niin ei tarvitse välttämättä repiä aivan täysillä joka tilanteessa, jolloin voimia säästyy. Suurempi maksiminopeus parantaa lähes automaattisesti myös nopeuskestävyyttä, kun tiettyä nopeutta juostakseen tarvitseekin juosta suhteessa hiljempaa maksiminopeuteen.

[Superjunnukoutsi]

Mersaultin ansiokkaaseen viestiin pieni varauma: huippujalkapallossa tehdään paljon vastaiskumaaleja, joissa oleellista on saada nopealla suunnanmuutoksella hetkellinen miesylivoima maalintekoalueella. Aika usein nämä tilanteet kärjistyvät 30-80 metrin pallottomaksi juoksukilpailuksi (ks. esim. Real Madridin vastahyökkäysmaaleja). Näissä ihan raaka juoksunopeus on tärkeää.

Nappulapeleissäkin näkee, että raaka juoksuvoima voi olla todella tärkeää. Esim. se että nouseva laitapelaaja jaksaa ja ehtii palata hyökkäyksen jälkeen takaisin omalle pelipaikalleen hoitamaan puolustusvelvoitteita.

Nappulapeleissä erityisesti juoksunopeus muodostuu tärkeäksi kun syöttöjä ei paljoa tehdä ja liikkuminen tapahtuu pallon perässä eikä sen edelle.
Juoksunopeus ei mikään turha ominaisuus ole, mutta nappulapelit ovat mielestäni huono esimerkki juoksunopeuden tärkeydestä sitten aikuisten sarjoissa, ainakaan huipputasolla.

[nozick]

Nappulapeleissä erityisesti juoksunopeus muodostuu tärkeäksi kun syöttöjä ei paljoa tehdä ja liikkuminen tapahtuu pallon perässä eikä sen edelle.
Juoksunopeus ei mikään turha ominaisuus ole, mutta nappulapelit ovat mielestäni huono esimerkki juoksunopeuden tärkeydestä sitten aikuisten sarjoissa, ainakaan huipputasolla.

Josta päästäänkin taas takaisin alkuperäiseen kysymykseeni, että onko nopeus nappulaiässä jotenkin oleellinen ennustaja menestykselle aikuisiällä. Monenlaisia mielipiteitä on esitetty, eikä kenelläkään ole ollut iskeä pöytään tiukkaa akateemista tutkimusta aiheesta, joten tulkitsen että kysymys on avoin. Emme tiedä oikeaa vastausta, vaan meillä on vain mielipiteitä.

[Marem2]

Josta päästäänkin taas takaisin alkuperäiseen kysymykseeni, että onko nopeus nappulaiässä jotenkin oleellinen ennustaja menestykselle aikuisiällä. Monenlaisia mielipiteitä on esitetty, eikä kenelläkään ole ollut iskeä pöytään tiukkaa akateemista tutkimusta aiheesta, joten tulkitsen että kysymys on avoin. Emme tiedä oikeaa vastausta, vaan meillä on vain mielipiteitä.

Kyllähän sitä faktaakin on olemassa. Olennaisempia asioita ovat askeltiheys, reagointikyky, 10-30 metrin tulos ennemmin kuin esim. 60 metrin juoksutulos. Pelipaikalla on luonnollisesti paljonkin merkitystä ja pelikäsitys kai sieltä aina vain nousee esille. Samanikäisten lasten vertailu joukkueen sisällä on toisaalta haastavaa, koska kasvupyrähdykset tapahtuvat eri aikaan ja joukkueen sisällä voi olla parinkin vuoden eroavaisuuksia. Toisilla pituuskasvu hidastaa (esim. kömpelyys) ja toisilla taas nopeuttaa (vipuvarret) menoa. Olennaisinta on huomioida näitä tekijöitä harjoittelussa, koska yksilöllisiä ominaisuuksia pystyy joka tapauksessa kehittämään kaikkien kohdalla. Herkkyyskaudet huom!

[nozick]

Kyllähän sitä faktaakin on olemassa. Olennaisempia asioita ovat askeltiheys, reagointikyky, 10-30 metrin tulos ennemmin kuin esim. 60 metrin juoksutulos.

Löytyykö sinulta jotain lähdeviitettä tai linkkiä? Tutustuisin mielelläni aiheeseen tarkemmin.

[Messi]

Jalkapalloilijan nopeus aiheena on erinomainen keskustelun aihe, mutta jotenkin tämä kehdosta maailman parhaaksi ajattelumalli alkaa itseäni oksettamaan. Ympäri maailmaa tehdyt TUTKIMUKSET sanoo, että harvoin, HYVIN harvoin lapsitähdistä tulee HUIPPUPELAAJIA (Lähde: PopLin kehittämispäällikkö Juha Haajanen.) Toki saa vapaasti mennä ottamaan vaikka solunäytteitä sikiöstä ja alkaa ennustamaan tuleeko tuosta yhtään mitään. Sairasta paskaa alkaa olemaan koko futis. Laji tappaa kohta itse itsensä (jos joku kasvaa liian suureksi sen voi tappaa vain sisältä käsin). Tää pitäis olla lapsille hauskaa ja samalla kehittävää ilman aikuisten tuomia paineita. Nyt noita paineita kasataan ihan pikku nassikoille. Sitten näistä paineistetuista lapsista n. 0,001% saa lopulta palkkansa koko lajista.

Totta vitussa nopeudesta on hyötyä lajiissa, mikä on lähinnä nopeus- nopeuskestävyyslaji, mutta ei sillä pelkästään maailman huipulle mennä. Ja ennustaako "luontainen nopeus" yhtään mitään, niin ei vitussa ennusta. Jos ennustaisi, niin Jamaika olisi maailman paras jalkapallomaa.