FutisForum2 - JalkapalloFutisForum2 - Jalkapallo
03.12.2022 klo 12:00:34 *
Tervetuloa, Vieras. Haluatko rekisteröityä?
Aktivointiviesti saamatta? Unohtuiko salasana?

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Facebook & Twitter
 
Futissuomi.fi, FF2-kauppa:kauppa.ff2.fi, Yhteys ylläpitoon: ff2 ät futisforum2 piste org

Sivuja: 1 ... 3 [4] 5
 
Kirjoittaja Aihe: Luontainen nopeus nappulaikäisillä  (Luettu 20389 kertaa)
0 jäsentä ja 1 vieras katselee tätä aihetta.
Pirskatti

Poissa Poissa


Vastaus #75 : 27.09.2013 klo 10:44:37

Hyviä kommentteja, kiitos siitä. Auttakaahan tyhmää:

Olen aina kuvitellut, että lapsi, kuka on motivoitunut ja omaa riittävät synnynnäiset liikunnalliset taidot, niin hänestä voi kehittyä kelpo pelaaja ja myös riittävän nopea pelin asettamiin vaatimuksiin.

Jos nyt unohdetaan kaikki motivaatio, havannointikyky, taito ja muut asiat sivuun, niin kuinka nopea se junnun tarvitsee luontaisesti olla, jotta hänestä tulisi huippupelaaja? Onko sellaista kriteeriä/mittaria olemassa? Tarkoitan jos aikuisen huippupelaajan nopeus esim. 20-vuotiaana on 10 ja 30 metrin matkalla X-sekuntia, niin minkälaisia aikoja lapsen tarvitsisi juosta, jotta hänellä olisi edes mahdollisuus päästä tuohon X-nopeuteen? (sekavaa, mutta toivottavasti edes joku ymmärtää)

Onko muuten olemassa minkäänlaista faktaa, kuinka paljon luontaista nopeutta pystytään kehittämään esim. voima- ja tekniikkaharjoituksilla? Esimerkiksi jos kaveri juoksee satasen 12 sekuntiin, niin kuinka paljon ajasta saadaan pois esim. prosentuaalisesti? 5 %, 10 % vai kuinka paljon?
rukkanen

Poissa Poissa


Vastaus #76 : 27.09.2013 klo 11:36:59

Onko muuten olemassa minkäänlaista faktaa, kuinka paljon luontaista nopeutta pystytään kehittämään esim. voima- ja tekniikkaharjoituksilla? Esimerkiksi jos kaveri juoksee satasen 12 sekuntiin, niin kuinka paljon ajasta saadaan pois esim. prosentuaalisesti? 5 %, 10 % vai kuinka paljon?

Harri Hakkaraisen Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteissa asiaa käsitellään melko perinpohjaisesti. Siinä todetaan mm., että nopeiden lihassolujen määrään vaikuttaa "perimä noin 40–50 %, mutta lapsuuden ympäristöllä ja erityisesti liikunnallisella aktiivisuudella on jopa 35–40 % vaikutus lopulliseen lihassolujakaumaan". Asian pyörittelyä voi tietysti jatkaa tässä monelta kantilta, kuten siltä, että kuinka paljon sitten tuohon lapsuuden ympäristöön (hyvin vähän) ja liikunnalliseen aktiivisuuteen (vähän enemmän, esimerkiksi pitämällä innostavia harjoituksia, joista lapsi saa kimmokkeen alkaa liikkua enemmän myös omalla ajalla) voi valmentaja vaikuttaa. Tietenkään tuollaisia pyytämiäsi yksi yhteen -tyyppisiä syy–seuraussuhteita ei ole mahdollista vetää, mutta pähkinänkuoressa taitaa olla niin, että nopeutta on pitkään pidetty liiaksikin synnynnäisenä ominaisuutena. Lapsuuden ympäristö tietysti on asia, joka määräytyy suurilta osin vanhempien/huoltajien valintojen mukaan, joten siinä mielessä nopeus (kuten monet muutkin ihmisen ominaisuudet) tavallaan onkin "perinnöllistä" – enemmän tosin hengen- kuin verenperimän kautta.

Eli käytännössä vastasit kysymykseen hyvin pitkälti jo itse:

Olen aina kuvitellut, että lapsi, kuka on motivoitunut ja omaa riittävät synnynnäiset liikunnalliset taidot, niin hänestä voi kehittyä kelpo pelaaja ja myös riittävän nopea pelin asettamiin vaatimuksiin.
Pirskatti

Poissa Poissa


Vastaus #77 : 27.09.2013 klo 11:52:07

Kiitos tyhjentävästä vastauksesta! Täytyykin hommata jostain tuo Hakkaraisen opus.
Messi

Poissa Poissa


Vastaus #78 : 27.09.2013 klo 11:57:39

Lähes tulkoon kenestä tahansa voidaan valmentaa riittävän nopea jalkapallokentille. Rajoittava tekijä on aika.
MalminTino

Poissa Poissa


Vastaus #79 : 27.09.2013 klo 12:21:52

Todella mielenkiintoista pohdintaa. Itselläni hieman omaa näkemystä hieman lajin ulkopuolelta koskien henkilökohtaisen harjoittelun tärkeyttä. Jatkan kunhan ehdin lukasta läpi koko ketjun.
SirL

Poissa Poissa


Vastaus #80 : 27.09.2013 klo 14:59:49

Sinänsä ymmärrän ongelman, sillä esimerkiksi Saksassa suurseurat valitsevat akatemiapelaajansa jo alussa kylmästi nopeuden perusteella, esimerkiksi useissa seuroissa kaikkien valittavien edaripelaajien on alitettava tietyt rajat viiden, kymmenen ja 30 metrin juoksutesteissä, siis niissä ihan samoissa mitä SHA:ssa tehdään.

Fyysisestä futiksesta tunnetusta Saksasta en tiedä, mutta kyllähän esimerkiksi Ajaxin lahjakkuuden tunnistamiseen käytetyssä TIPS (Technique, Insight, Personality, Speed) -järjestelmässä suurin painoarvo on kohdalla P, eli persoonallisuus, mihin kuuluu juurikin ne motivaatiotekijät treenaamiseen ym. seikat.

Peli ei näyttäisi myöskään olevan ainakaan hidastumaan päin, joten sinänsä ymmärrän saksalaisten painotusvalinnat. Heillä on tuohon myös varaa, kun pelaajamassat ja erityisesti lasten ja nuorten kilpailutoimintaan panostavien seurojen määrät ovat aivan eri tasolla kuin meillä täällä Suomessa.

Vaikka peli nopeutuu, niin ei se sitä tarkoita, ettei hitaat pelaajat jatkossa pystyisi pelaamaan millään pelipaikalla. En oikein usko, ettei vaikka Sergio Busquetsin tai Pirlon tyyppinen pelaaja pystyisi pelaamaan 10-15 vuoden päästäkin.

Ranskassahan nousi pieni kohu joku vuosi sitten, kun muistaakseni Laurent Blanc kritisoi Ranska juniorijärjestelmää, että se painottuu liian aikaisessa vaiheessa aivan liikaa fyysisiin ominaisuuksiin, mikä johtaa sitten siihen, että Ranskan maajoukkuueet koostuu todella suurelta osin mustaihoisista pelaajista.

Tämä tuomittiin siis jossain piireissä rasistiseksi kannanotoksi, mistä nousi kohu. Muistaakseni painotuksia kuitenkin muutettiin Blancin ehdotusten mukaisesti.

.
.
.

Suomessa ei ole kuitenkaan varaa karsia yhtään harjoitteluun hullun lailla motivoitunutta pelaajaa fyysisten seikkojen vuoksi.

Kuinka monta SHA:ssa mukana olevien suomalaisittain huippujoukkueiden pelaajista edes treenasi tarpeeksi? Se oli joku hävettävän pieni osuus tyyliin alle 5%. Ja puhutaan siis Suomen "huipuista", koko pelaajamäärästä mennään todennäköisesti selvästi alle 1%:n.
« Viimeksi muokattu: 27.09.2013 klo 15:04:47 kirjoittanut SirL »
nozick

Poissa Poissa


Vastaus #81 : 27.09.2013 klo 15:18:48

Kiitos Rukkaselle hyvistä konkreettisista tiedoista. Pitää varmaan hankkia tuo kirja. Ymmärsin, että nopeusominaisuudet ovat muokattavissa herkkyyskausien mukaan, eli varmaankin yksinkertaistaen niin että nuorella iällä harjoitetaan askefrekvenssiä ja vähän vanhempana voimaa. Hitaasta 8-vuotiaata voidaan siis valmentaa tuulennopea 20-vuotias. Mikäli ymmärsin oikein, niin vielä lisäkysymys:  Onko löydettävissä ikää, jossa mitatut nopeusominaisuudet alkaisivat jollakin luotettavuudella ennustamaan aikuisiän nopeuspotentiaalia? Onko siis toisin sanoen olemassa jotain tiettyä ikää, jonka jälkeen nopeusominaisuudet olisivat Suomessakin järkevä tapa valita pelaajia edustusjoukkueisiin?
Sope

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KemPa


Vastaus #82 : 27.09.2013 klo 15:30:11

Ei kai tuohon mitään ikää ole. Siinä vaiheessa, kun pelaajan kasvu on pysähtynyt ja hänen voimaominaisuudet on kehitetty optimitasolle, näkee vasta lopullisen nopeuden.

Jos (paino siis sanalla jos) kaikki pelaajat treenattaisiin yhtä hyvin fyysisesti, voisi heitä ehkä vertailla jollain tavalla. Nythän tilanne voi olla se, että jotkut kaksi samanikäistä pelaajaa ovat yhtä nopeita, mutta toinen on onnettomasti treenattu lahjakas tyyppi, jonka kaikkea potentiaalia ei ole saatu ulos, ja toinen äärimmäisen hyvin treenattu.
Messi

Poissa Poissa


Vastaus #83 : 27.09.2013 klo 15:59:07

Ei kai tuohon mitään ikää ole. Siinä vaiheessa, kun pelaajan kasvu on pysähtynyt ja hänen voimaominaisuudet on kehitetty optimitasolle, näkee vasta lopullisen nopeuden.

Jos (paino siis sanalla jos) kaikki pelaajat treenattaisiin yhtä hyvin fyysisesti, voisi heitä ehkä vertailla jollain tavalla. Nythän tilanne voi olla se, että jotkut kaksi samanikäistä pelaajaa ovat yhtä nopeita, mutta toinen on onnettomasti treenattu lahjakas tyyppi, jonka kaikkea potentiaalia ei ole saatu ulos, ja toinen äärimmäisen hyvin treenattu.
Juuri näin. Harjoitustausta tulee aina ottaa huomioon kun lahjakkuutta arvioidaan. Tehdäänkö näin kun noita 8 vuotiaiden "edareita" perustetaan? Kyllähän sinne automaattisesti päätyy ne kolme vuotiaana lajin aloittaneet innokkaan isin ohjaamana. Yleensä vielä jonkun valmentajan poika :)
pekkham

Poissa Poissa


Vastaus #84 : 27.09.2013 klo 20:24:17

Fyysisestä futiksesta tunnetusta Saksasta en tiedä, mutta kyllähän esimerkiksi Ajaxin lahjakkuuden tunnistamiseen käytetyssä TIPS (Technique, Insight, Personality, Speed) -järjestelmässä suurin painoarvo on kohdalla P, eli persoonallisuus, mihin kuuluu juurikin ne motivaatiotekijät treenaamiseen ym. seikat.

Ai jaa. Noista painotuksista on varmaan montaa tulkintaa, jossakin kun sanotaan TIPS-järjestelmästä, että "Speed is perhaps the single most important quality. It is measured in both 'speed on the ground and speed of reaction.'"
SirL

Poissa Poissa


Vastaus #85 : 27.09.2013 klo 20:39:00

Enpä tiedä tuollaisesta sivustosta...

Juha Reini kertoi jossain (olisiko ollut sen blogissa), että ainakin AZ:ssa persoonallisuus oli nimenomaan se, jolla on suurin painoarvo.

Missään nimessä se ei kuitenkaan ole edellä kuvattu "Suomen malli", S + TIP, jossa nopeus olisi välttämätön ehto, ja hitaat karsitaan kokonaan pois muista ominaisuuksista riippumatta.
referee3000

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Tamperelainen jalkapallo & futsal


Vastaus #86 : 27.09.2013 klo 20:53:36

Itse vierailin viime keväänä tutustamassa Ajaxin toimintaan ja kyseinen TIPS-systeemi on jo menneen talven lumia. Nykyään on meneillään jonkinlainen Toolbox-malli, mutta näiden kahden eroa en tähän hätään kyllä muista. Osoittaa varmaan lähinnä sen, että kehitys kehittyy koko ajan.
Sportacus

Poissa Poissa


Vastaus #87 : 27.09.2013 klo 23:42:34

Ymmärsin, että nopeusominaisuudet ovat muokattavissa herkkyyskausien mukaan, eli varmaankin yksinkertaistaen niin että nuorella iällä harjoitetaan askefrekvenssiä ja vähän vanhempana voimaa. Hitaasta 8-vuotiaata voidaan siis valmentaa tuulennopea 20-vuotias.

No ei se kyllä näinkään mene. Nopeus on kuitenkin fyysisistä ominaisuuksista se, joka riippuu ehkä eniten geenilotosta. Nopeutta voidaan herkkyyskaudet huomioiden treenaamalla kehittää, mutta ei määräänsä enempää. Synnynnäisesti hitaasta ei tule millään treenillä tuulennopeaa.

Mikäli ymmärsin oikein, niin vielä lisäkysymys:  Onko löydettävissä ikää, jossa mitatut nopeusominaisuudet alkaisivat jollakin luotettavuudella ennustamaan aikuisiän nopeuspotentiaalia? Onko siis toisin sanoen olemassa jotain tiettyä ikää, jonka jälkeen nopeusominaisuudet olisivat Suomessakin järkevä tapa valita pelaajia edustusjoukkueisiin?

Kyllä ne nopeusominaisuudet ennustaa suuntaa-antavasti aikuisiän nopeuspotentiaalia ihan pikkujunnusta lähtien.


Tässä nyt tunnutaan vähän ylireagoivan aiheeseen. Nopeus on tärkeä ominaisuus ja se on kohtuullisen paljon synnynnäistä. Mutta eihän tämä nyt tietenkään tarkoita, että pelkän nopeuden perusteella tehtäisiin mitään valintoja. Tietysti valinnat tasojoukkueisiin pitää tehdä kokonaisuutta katsoen ja treenimotivaatio on varmaankin se tärkein asia. Ilman sitä ei ole mitään toivoa päästä edes Suomen pääsarjatasolle.
nozick

Poissa Poissa


Vastaus #88 : 12.03.2015 klo 16:06:24

Tämä ei vastannut kysymykseeni. Testit on tehty ja pelaajia on katseltu. Minä tiedän kuka on nopea lyhyellä ja vähän pidemmälläkin matkalla. Puen kysymyksen esimerkin muotoon:

Minulla joukkueessa seuraavanlaiset kolme pelaajaa: A on äärettömän nopea kaikilla tavoilla. Pallollinen taito on keskitasoa mutta nopeus tekee hänet varsinkin puolustustehtävissä korvaamattomaksi, koska häntä ei pysty ohittamaan ja hän voittaa ominaisuuksillaan valtaosan kaksinkamppailuista. Hyökkäyspäässä hän on vahva, koska pystyy juoksemaan puolustajien ohi. B on äärimmäisen taitava ja nopeudeltaan hyvää keskitasoa. Syötöt ja haltuunotot ovat hyviä ja tarkkoja. Harhautukset ovat hienoja, mutta kaikkein nopeimmista vastustajista ei tahdo päästä ohi, koska vastustajat juoksevat harhautuksen jälkeen kiinni. Jos pelattaisiin tulosjalkapalloa, niin A ja B ovat joukkueelle suunnilleen yhtä arvokkaita.

C on pitkä poika, joka on kaikilla tavoilla hidas. Askelfrekvenssi on niin hidas, että juoksuvauhti on hidasta ja käännökset vielä hitaampia. Harjoittelee tunnollisesti ja on sen takia sekä peliälyltään että pallonkäsittelytaidoltaan vähintäänkin A:n tasolla, mutta pelaajana hitautensa takia joukkueelle lähinnä taakka.

Seurassa on kilparyhmä, haastajaryhmä ja harrastejalkapalloryhmä. 1) Pitäisikö kilparyhmään valita A vai B? Miksi? ja 2) Pitäisikö C ohjata harrastejalkapalloryhmään koska ei hänestä kuitenkaan voi tulla hyvää jalkapalloilijaa.

Etsiskelin foorumilta hyviä nopeusharjoitteluvinkkejä ja törmäsin tähän vanhaan ketjuun ja omaan kirjoitukseeni. Nämä esimerkkipelaajathan ovat ihan oikeita pelaajia joilla on nimi ja naama. Kun nyt katson mitä on tapahtunut, niin pojat on juurikin sortteerattu nopeuden mukaan. Syksyllä 2014 peliryhmiä järjesteltiin uusiksi ja pelaaja A pelaa nykyisin kilparyhmässä. Pelaaja B jäi haasteryhmään ja siitä suivaantuneena vaihtoi seuraa. Pelaaja C ei mahtunut näihin joukkueisiin vaan jatkaa jalkapalloa harrasteryhmässä. Ainakin tässä seurassa ja näiden pelaajien kohdalla toteutui se mitä olin vähän pelännytkin, eli pelaajat ryhmiteltiin aika puhtaasti nopeuden perusteella. Minä en siis ollut tekemässä valintoja.

Ei mulla muuta.
Bosseking

Poissa Poissa


Vastaus #89 : 15.03.2015 klo 19:16:40

Olin ennen puberteettia aina nopeampi kuin ikäiseni. Vaari ainakin oli ollut joskus pikajuoksija, joten kai se geeneissä kulkee. Muistan myös, että pari vuotta minua nuorempi siskonikin oli nopeampi kuin suurin osa ala-asteen luokkani pojista.
« Viimeksi muokattu: 15.03.2015 klo 19:23:07 kirjoittanut Bosseking »
6660

Poissa Poissa


Vastaus #90 : 15.03.2015 klo 20:03:47

Jos halutaan valmentaa hyviä juoksijoita luontainen lahjakkuus juosta nopeasti on varmasti apu. Jos halutaan valmentaa hyviä jalkapalloilijoita, luontainen lahja pelata futista nopeasti on varmasti apu. Lahjakkuutta ei kannata aliarvioida. Huipulle pääsee joka tapauksessa hyvin harva!

Kuinka monella futisvalmentajalla on uskallusta ohjata lahjakas juoksijatyyppi juoksuvalmennuksen pariin senkin uhalla, että laji vaihtuu! Yksilön kannalta kyse voi olla siitä, tuleeko hänestä hyvä juoksija vai keskinkertainen jalkapalloilija.

gv39

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: Tuomarit ja kyläjoukkueet ml. Kups


Vastaus #91 : 16.03.2015 klo 15:56:05

Olisi mielenkiintoista tietää, miten nopeus tai sen puute on nappulana ilmennyt "kankeilla" pelaajilla. Esimerkiksi Sheriffi, Sparv, Markkanen tai vaikka Fellaini. Korjatkaa jos olen väärässä, mutta kukaan heistä ei liene mikään lähtönopeustaskuraketti.

Ajatusleikkinä, jos liikkuminen olisi ollut nappulana tuota tasoa, niin olisiko heidät karsittu liian hitaina pois tavoitteellisista joukkueista?   

Sope

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: KemPa


Vastaus #92 : 16.03.2015 klo 18:07:19

Mistä kohtaa Shefki on kankea tai hidas? Tekniikka ja pelinäkemys lajin myöhäisen aloittamisen takia selkeät puutteet, mutta ei mielestäni mikään fyysinen ominaisuus. Katso vaikka huviksesi joku maalikooste, jos et muuten usko.
Niikko

Poissa Poissa


Vastaus #93 : 30.05.2022 klo 12:26:49

Vanha ketju, mutta aihe kiinnostaa.

Miten parhaiten kehittää 10-vuotiaan nopeutta, koordinaatiota ja tasapainoa? Liikkuvuus hyvä, suht ketteräkin on, reaktionopeus hyvä. Tikkaissa oikein hyvä. Ekat askeleet on nopeita, sitten jää. Eli voimaa kai lisää?
totaloser

Poissa Poissa


Vastaus #94 : 31.05.2022 klo 00:17:10

Vanha ketju, mutta aihe kiinnostaa.

Miten parhaiten kehittää 10-vuotiaan nopeutta, koordinaatiota ja tasapainoa? Liikkuvuus hyvä, suht ketteräkin on, reaktionopeus hyvä. Tikkaissa oikein hyvä. Ekat askeleet on nopeita, sitten jää. Eli voimaa kai lisää?
Jos nuo mainitut hyvät ominaisuudet todella on olemassa niin veisin suoraan yleisurheilutreeneihin kehittämään pitempikestoisia nopeusominaisuuksia. Murrosiässä voi tulla uudelleenjakoa junnujen kykyjen järjestyksissä pelikentällä ja sen sauman maksimoiminen yleisurheilu ei ole huono strategia. Toki vanhempien profiilista voi miettiä mihin on saumaa luontoisesti. Itse olin hidas ennen murrosikää ja joukon nopein sen jälkeen aikaisen murrosiän avittamana. Tilanne voi muuttua.
Metsän poika

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RoPS, TPV


Vastaus #95 : 31.05.2022 klo 00:42:49

Vanha ketju, mutta aihe kiinnostaa.

Miten parhaiten kehittää 10-vuotiaan nopeutta, koordinaatiota ja tasapainoa? Liikkuvuus hyvä, suht ketteräkin on, reaktionopeus hyvä. Tikkaissa oikein hyvä. Ekat askeleet on nopeita, sitten jää. Eli voimaa kai lisää?
Voisi alkaa vaikka harrastamaan jalkapalloa.
 Turha 10-vuotiaalle nyt erityisesti voimaharjoittelua on aloittaa. Voimaa tulee murrosiän myötä ennemmin tai myöhemmin.
 Onko aerobinen kunto riittävä? Liikkuuko pyörällä ja juoksentelee kavereiden kanssa ulkona?
Niikko

Poissa Poissa


Vastaus #96 : 31.05.2022 klo 07:31:59

Juoksukunto on lapsella kyllä hyvä, liikkuu paljon ulkoleikeissä ja tietysti pelaa ja treenaa.

Mutta pyöräilyä voisi varmaan lisätä.

Notkeutta ja liikkuvuutta löytyy, tykkää tehdä tikkaita ja on niissä tosi hyväkin.

Peliasento turhan pysty. Reisiin varmaan enemmän voimaa kaipaisi. Ja on aika kevyt kaveri myös. Ihan ne ekat metrit on nopea mutta sit jää monista.

Uskon, että asiaan tulee ajan mittaan parannusta. Kattelin vaan pelejä viikonloppuna. On se jännä, että osa tonkin ikäisistä on jo ihan vahvoja ja lihaksikkaita, isoja eroja voimassa luontaisesti.

Sokrateen puskumaali

Poissa Poissa


Vastaus #97 : 31.05.2022 klo 08:29:47

Vanha ketju, mutta aihe kiinnostaa.

Miten parhaiten kehittää 10-vuotiaan nopeutta, koordinaatiota ja tasapainoa? Liikkuvuus hyvä, suht ketteräkin on, reaktionopeus hyvä. Tikkaissa oikein hyvä. Ekat askeleet on nopeita, sitten jää. Eli voimaa kai lisää?

Jos jalkojen askeltiheys on hyvä, kuten ilmeisesti on, niin se on varmaan tuossa iässä tärkein. Voima ei ole ainut asia, joka vaikuttaa sitten sen jälkeen. Jos liikkuvuus on kunnossa (ei ole välttämättä helppo nähdä kaikkia liikkuvuuden osa-alueita), mutta askelpituus ei silti ole hyvä, niin sitten voima tai joku yläkropan heikko asento/muu tapa voi olla vikana.

Voisi alkaa vaikka harrastamaan jalkapalloa.
 Turha 10-vuotiaalle nyt erityisesti voimaharjoittelua on aloittaa. Voimaa tulee murrosiän myötä ennemmin tai myöhemmin.
 Onko aerobinen kunto riittävä? Liikkuuko pyörällä ja juoksentelee kavereiden kanssa ulkona?

10v voi ihan hyvin mielestäni aloittaa jo voimaharjoittelun ja se on kaikkea muuta kuin turhaa. Se vaan ei tarkoita sitä, että pojat viedään salille ja näytetään miten penkistä pitää nostaa paljon kiloja. Mikäli voimaharjoittelun jättää täysin pois ennen murrosikää, niin se kyllä ymmärtääkseni tarkoittaa optimin menettämistä siltä henkilöltä tutkimusten mukaan.

Peliasento turhan pysty. Reisiin varmaan enemmän voimaa kaipaisi. Ja on aika kevyt kaveri myös. Ihan ne ekat metrit on nopea mutta sit jää monista.

Uskon, että asiaan tulee ajan mittaan parannusta. Kattelin vaan pelejä viikonloppuna. On se jännä, että osa tonkin ikäisistä on jo ihan vahvoja ja lihaksikkaita, isoja eroja voimassa luontaisesti.

Geenit on aina puolet kaikesta ja tuossa iässä vielä korostuvat kun kypsyminen menee eri ratoja. Jos peliasento on liian pysty, niin voisiko se ja juoksemiseen liittyvät ongelmat selittyä keskikehon lihasten heikolla kunnolla? En ole mikään aiheen asiantuntija, mutta en ensisijaisesti etsisi syitä reisilihaksien voimista.
Niikko

Poissa Poissa


Vastaus #98 : 31.05.2022 klo 09:05:25


Pääsee syväkyykkyyn mutta ei ole mukava liike. Nilkoista kiristää siinä. Muuten on tosi notkea pojaksi. Onkohan noi nilkat siinä peliasennossakin muuten sitten se ongelmakohta. Ja vaikuttaako juoksunopeuteen paljon? Ei siis ihan pystyssä pelaa, mutta turhan.


Juostessa ainakin ylävartalon kontrollissa parannettavaa. Ylävartalossa mun mielestä liikettä liikaa olkapäissä ainakin. Lihaskuntoa pojilla on treeneissä ja tekee kotonakin vatsoja.

Hentoinen kaveri tai ainakin kentällä näyttää siltä muihin verrattuna. Hyvin tosiaan tikkaa tikkailla.

Osalla on jo murrosikää ilmassa, tää kundi kypsyy myöhemmin.




Metsän poika

Poissa Poissa

Suosikkijoukkue: RoPS, TPV


Vastaus #99 : 31.05.2022 klo 09:06:47

10v voi ihan hyvin mielestäni aloittaa jo voimaharjoittelun ja se on kaikkea muuta kuin turhaa. Se vaan ei tarkoita sitä, että pojat viedään salille ja näytetään miten penkistä pitää nostaa paljon kiloja. Mikäli voimaharjoittelun jättää täysin pois ennen murrosikää, niin se kyllä ymmärtääkseni tarkoittaa optimin menettämistä siltä henkilöltä tutkimusten mukaan.
Mitä nyt sitten tarkoittaa voimaharjoittelulla. Ennemmin kehonhallinnasta puhuisin. Vaatii ehkä lihaskuntoliikkeitäkin, mutta ei tavoitteena tuossa vaiheessa lihasmassan kasvattaminen nopeusominaisuuksien parantamiseksi mielekästä ole.

 
Sivuja: 1 ... 3 [4] 5
 
Siirry:  

Powered by SMF 1.1.21 | SMF © 2011, Simple Machines | Mainosvalinnat | Tietoa