Juniorivalmennuksen etiikka. Onko sitä?

[Mersault]

Vuosia jalkapallokenttien ympärillä pyörineenä eteen on tullut jos jonkinlaista toimijaa. Eettisestä näkökulmasta osalla on tiukat säännöt joiden mukaan tulee aina toimia, toiset taas toimivat ilman huolta huomisesta ja loput jossakin näiden ääripäiden välimaastossa. Perinteisesti syksy on aikaa jolloin jalkapallon merellä erityisesti myrskyää kun alkaa erilaisten valmennusnäkemysten ikiaikainen taistelu pelaajien sieluista. Meni hyvin tai huonosti, jotain täytyy tehdä, sillä ikinä ei voi olla tyytyväinen siihen mitä on.

Nyt kun syksy on taas koittanut, onkin ajankohtaista kysyä, että onko juniorivalmennuksen maailmassa minkäänlaisia eettisiä sääntöjä ja normeja joiden mukaan valmentajien olisi hyvä toimia? Tuleeko valmentajien olla altruistisia pyhimyksiä joiden tulee ainoastaan ajatella pelaajien etua vai pitäisikö valmentajien olla kunniattomia paskiaisia ja sieluttomia kusipäitä, joiden valmennustoiminta on ainoastaan egoistista oman edun ajattelua ja hedonistista mielihyvän tavoittelua vai tulisiko kristilliset oikeus ja kohtuus olla arvot joita valmentajien tulisi tunnustaa? Onko jalkapallomaailmassa ylipäänsä pysyviä arvoja joita kaikki tunnustavat vai vallitseeko jalkapallomaailmassa anarkia joka antaa jokaiselle oikeuden tehdä aivan niin kuin itsestä tuntuu?

Toivottavasti olen väärässä, mutta vuosien saatossa oma näkemykseni on kääntynyt arvomaailman sijasta anarkiaan. Pelaajien kehittäminen ei ole kaikille itseisarvo vaan kunniaa ja menestystä haetaan keinoilla millä hyvänsä. Pelaajapolun sijaan junioripelaajat harhailevat tiheässä metsässä ja on vain onnesta kiinni tuleeko vastaan järjen ääni vai seireenien laulu.

[nozick]

Etiikka pitäis olla, mutta ei sitä aina kyllä ole.

Jalkapalloilevalle lapselle tai nuorella ja hänen vanhemmilleen tilanne on vaikea. Yleisesti ottaen jalkapalloyhteisöön ei voi luottaa samalla tapaa kuin vaikkapa koululaitokseen, jossa voi jossain määriin luottaa siihen, että kun lapsen työntää putkeen, niin ulos tulee yhteiskkunnan perustaidot osaava nuori aikuinen. Jalkapallossa tällaista laatutakuuta ei ole, vaan vanhemmat joutuvat selvittämään eri toimijoiden osaamista ja filosofiaa ja puolustamaan oman lapsensa asemaa ja tilannetta. Tuntumani on, että paljon ihan lahjakkaita jalkapalloilijanalkuja hukataan, kun heillä ei satu olemaan vanhempia jotka osaisivat vaatia riittävän laadukasta toimintaa.

[sasa2]

Etiikka pitäis olla, mutta ei sitä aina kyllä ole.

Jalkapalloilevalle lapselle tai nuorella ja hänen vanhemmilleen tilanne on vaikea. Yleisesti ottaen jalkapalloyhteisöön ei voi luottaa samalla tapaa kuin vaikkapa koululaitokseen, jossa voi jossain määriin luottaa siihen, että kun lapsen työntää putkeen, niin ulos tulee yhteiskkunnan perustaidot osaava nuori aikuinen. Jalkapallossa tällaista laatutakuuta ei ole, vaan vanhemmat joutuvat selvittämään eri toimijoiden osaamista ja filosofiaa ja puolustamaan oman lapsensa asemaa ja tilannetta. Tuntumani on, että paljon ihan lahjakkaita jalkapalloilijanalkuja hukataan, kun heillä ei satu olemaan vanhempia jotka osaisivat vaatia riittävän laadukasta toimintaa.

JeP Jep.. Tämähän onkin hyvä vertaus tähän koululaitokseen jossa on Ammattiin valmistuneita ihmisiä opettamassa lapsia ja sitten isä/äiti valmentajiin jotka vaan yrittää parhaan mukaan opettaa jalkapalloa että lapset sais edes jonkinlaista opetusta. Varmaan suurimmaksi osaksi Suomalaisessa junnu valmennuksessa on pääasiassa isä/äiti valmentajia? Kyllä mielestäni se pitäis lähteä Suomen palloliitosta se raha tähän valmennuksen parantamiseen jos meinataan kehittää tätä lajia?

[eiks oo kauheet]

Paljon myös hukataan lahjakkaita palloilijan alkuja kun vanhemmilla ei ole varaa maksaa siitä parhaasta organisaatiosta. Tämä on asia johon pitäisi palloliiton reagoida. Ei pitäisi olla mahdollista että joku poika tai tyttö jää seurasta pois kun rahat ei riitä.

[J. Soini]

Tämä on jo todellinen dilemma.

Yhtäältä ainakin pääkaupunkiseudulla pelaajien maksut ovat jo ylittäneet kipurajan. Toisaalta useimmat kalliimmat (eivät kaikki) seurat tarjoavat myös ainakin suomalaisen mittapuun mukaan laadukkaampaa valmennusta. Vaihtoehdot ovat siis kärjistetysti halpa ja huono tai kallis ja laadukkaampi.

Kun Suomessa jalkapallossa ylipäätäänkin pyörii vähemmän rahaa suhteessa maan elintasoon kuin ehkä missään muussa eurooppalaisessa maassa, niin yhtälö on vaikea.

En todellakaan usko mihinkään pakkoon, jossa Palloliitto rupeaa määräämään, miten paljon harrastus saa maksaa.

Jotenkin Suomessa pitäisi päästä laajaan myönteiseen kierteeseen, jonka seurauksena lajiin ja seuroihin tulisi enemmän rahaa - parempaa juniorityötä, parempia pelaajia, laadukkaampia sarjoja, suuremmat yleisömäärät, kovemmat siirtomaksut pelaajista jne...

[referee3000]

Itseäni jaksaa aina ihmetyttää miten tietyt seurat saavat uppoamaan toimintaansa tuhottoman paljon rahaa. Jotenkin yleinen käsitys vähän tuntuu siltä, että laatua ei voisi olla pienemmin kustannuksin vaan hyvän täytyy maksaa enemmän. Kustannukset toki nousevat koko ajan, kun kunnalliset jalkapallo-olosuhteet nostavat vuosi vuodelta hintojaan ja osittain olla siirrytty seurojen tai yksityisten omistamiin talvihalleihin, joiden ylläpito on koulujen saleja merkittävästi kalliimpaa. Toki kalliimmat olosuhteet takaavat pääsääntöisesti laatua, mutta jossain on lähtenyt mopo keulimaan siitä huolimatta.

[BrDead]

Kustannukset toki nousevat koko ajan, kun kunnalliset jalkapallo-olosuhteet nostavat vuosi vuodelta hintojaan ja osittain olla siirrytty seurojen tai yksityisten omistamiin talvihalleihin, joiden ylläpito on koulujen saleja merkittävästi kalliimpaa. Toki kalliimmat olosuhteet takaavat pääsääntöisesti laatua, mutta jossain on lähtenyt mopo keulimaan siitä huolimatta.

Tämäpä se ongelma on. Sitten niillä kalliilla yksityishallin vuoroilla potkitaan kumirouhetta ja puuhastellaan. Koutsit ja vanhemmat on tyytyväisiä, kun on kivat olosuhteet, mutta välttämättä tekemisen tasoon se ei vaikuta millään tavalla. Kärjistetysti: hyvä valmentaja tekee koulun jumppasalissa ja lumihangessa harjoittelevasta ryhmästä jalkapalloilijoita, kun taas huono ei tee, vaikka olisi millaiset olosuhteet ja muuten hyvät puitteet seuralta tarjolla.

Sitten seuroissa ollaan huuli pyöreänä, kun pelaajamäärät laskevat samaan tahtiin kun maksut nousevat ja kaikesta olosuhdehypestä huolimatta seuran toiminnan taso laskee laskemistaan tai pysyy ennallaan. Hinnat ovat vain moninkertaiset siihen, mitä ne olivat silloin, kun harjoiteltiin vielä jumppasaleissa ja lumihangissa ja kesäisin hiekkakentillä.

[John Rambo]

Itseäni jaksaa aina ihmetyttää miten tietyt seurat saavat uppoamaan toimintaansa tuhottoman paljon rahaa. Jotenkin yleinen käsitys vähän tuntuu siltä, että laatua ei voisi olla pienemmin kustannuksin vaan hyvän täytyy maksaa enemmän. Kustannukset toki nousevat koko ajan, kun kunnalliset jalkapallo-olosuhteet nostavat vuosi vuodelta hintojaan ja osittain olla siirrytty seurojen tai yksityisten omistamiin talvihalleihin, joiden ylläpito on koulujen saleja merkittävästi kalliimpaa. Toki kalliimmat olosuhteet takaavat pääsääntöisesti laatua, mutta jossain on lähtenyt mopo keulimaan siitä huolimatta.

Mielenkiintoista. Omakohtaisten havaintojeni mukaan kalliimmat seurat käyttävät enemmän ammattivalmentajia ja tapahtumamäärät ovat korkeampia, mikä selittää hintaerot käytännössä kauttaaltaan. Esimerkiksi minulle tuttu VPS on absoluuttiselta hinnaltaan Vaasan seudun kallein, mutta vastapainoksi maksuista on tarjolla laadukkaampaa ja ammattitaitoisempaa valmennusta sekä enemmän tapahtumia hyvissä treeniolosuhteissa. Mielestäni Vepsu voi olla jopa erittäin ylpeä toiminnastaan tässä kategoriassa, sillä kun hinta per tapahtuma-laskelmia tehdessä VPS on itse asiassa kaikista edullisin seura alueella. Kenties hyvällä tuurilla en ole törmännyt moneenkaan ns. tyhjästä laskuttavaan seuraan.

Tutustuin äkkiseltään J. Soinin viestin innoittamana Helsingin hintoin, ja kipurajat ovat varmasti paukkuneet, vaikka mutulla veikkaisin siellä vähävaraisemmilla olevan mahdollisuus hakea avustusta maksuihin eri säätiöiltä, kenties jopa seurojen omilta sellaisilta. Lätkän hinnoista tuolla ei kuitenkaan enää olla kovin kaukana, joten varovaisuus hintakehityksen suhteen on ehdottomasti suositeltavaa. Mielenkiinnolla odotan tuloksia myös liiton ratkaisuista, sillä ymmärtääkseni myös Palloliiton seuraohjelma pyrkii vaikuttamaan tähän kehitykseen. Kenties mukaan valittujen ns. laatuseurojen yhteistyö kykenee helpottamaan seurojen varainhankintaa ympäri maan ja toivottavasti auttaa löytämään balanssia kustannusten ja laadun suhteen.

Kuinka monelta seuralta muuten löytyy kirjatut eettiset pelisäännöt joiden mukaan seura pyrkii järjestämään toimintaansa?