Keinonurmi ei ole vamma-alttiimpi!

[Udi]

Jatkan kuitenkin sen sen verran, että tämä tutkimus siis kertoo siitä, miten loukkaantumiset jakaantuvat alustojen kesken joukkueella joka 1) pelaa kotiottelunsa tekonurmella 2) harjoittelee sekä teko- että luonnonnurmella.
Tutkimustulos on siis relevantti määrittelemään sen, että loukkaantumisten kannalta ei ole ratkaisevaa eroa sillä, miten muovilla kotimatsinsa pelaavan joukkueen harjoitusmäärät alustojen kesken jakutuvat.

Mutta siitä paljonko loukkaantumisia esim. HJK:lla olisi ollut, mikäli joukkue olisi pelannut ja harjoitellut vain ruoholla (hallin lisäksi) meillä ei tietenkään voi olla tietoa. Näin ollen tutkimus ei anna (tieteellisessä mielessä) tietoa keino- ja luonnonnurmen loukkaantumiskertoimista kausien välillä, ainoastaan kausien sisällä.

Samaa mieltä. Tämän vuoksi olisi kaikilta joukkueilta pitänyt kerätä vaikkapa yhden kauden tulkset ENNEN pelaamista tekonurmella ja verrata sitten seuraavana vuotena saataviin tuloksiin tekonurmella harjoitteluun.
Ja lisäksi vielä jo tuo mainitsemani alustan vertailukelpoisuus: vertailuun ei mitään Talin halleja voi laskea mukaan!
Kahdessa vuodessa olisi varmasti jo saatu luotettavia tuloksia, varsinkin kun noin monta testijoukkuetta oli mukana.
No, jalkapallossa tällaiset asiat on ennenkin lakaistu maton alle ja tältäkin foorumilta tutut mutu-tiedot ja "faktat" monesti ratkaisevat asioita. Onneksi ei ole penniäkään kiinni

[kinkladze]

Jos Siperiassa voidaan pelata luonnonnurmella talvella niin voidaan suomessakin, jos edes vähän panostetaan kenttien hoitoon.

Toinen Siperian liigajoukkueista eli Amkar Perm pelaa muovinurmella. Kyllähän muovi voisi ihan käyttökelpoinen olla jossain Rovaniemellä tai Torniossa. Etelä-Suomessakin muovi on hyvä harjoitusalusta talvella. Pidetään etelän liigapelit kuitenkin oikeilla nurmilla, sillä huhtikuun alusta marraskuun loppuun luonnonnurmi on näillä leveysasteilla aina parempi vaihtoehto.

[Möpsi]

” Tutkimuksessa on koottu tietoa helmikuusta 2003 vuoden 2006 joulukuuhun saakka”

” Suomalaisen jalkapalloilijan arjen vaarallisuudesta kertoo se, että kolmen vuoden aikana HJK:ssa on sattunut 137 loukkaantumista. (3,8 loukkaantumista per kuukausi).”

” Vakavia - eli vähintään kuukauden kestäviä loukkaantumisia on HJK:ssa ollut tänä aikana 21 kappaletta, joka on noin 15 prosenttia kokonaisloukkaantumismäärästä."

"Yhteensä kolmivuotisen tutkimuksen aikana Klubin pelaajat ovat olleet loukkaantumisten takia 3023 päivää poissa harjoitusvahvuudesta. Keskimäärin HJK:n loukkaantunut pelaaja on ollut sivussa peleistä 22 päivää.”

” Harjoituksissa keinonurmella sattui 5,6 loukkaantumista per 1000 harjoitustuntia ja luonnonnurmella 5,3. Peleissä keinonurmella sattui 25,3 loukkaantumista per tuhat tuntia ja luonnonnurmella 28,2.”


=> omia johtopäättelyjäni:

HJK:lla pelejä n. 40 kpl per kausi eli 3 kauden aikana n. 120 peliä = n. 180 tuntia. Jos loukkaantumisia peleissä on keskimäärin n. 30 per 1000 tuntia, kolmen kauden aikana HJK-pelaaja loukkaantui pelissä n. 6 kertaa eli 2 loukkaantumista kaudessa (niin että pelaaja joutui sivuun harjoituksista).

HJK:lla oli mielestäni varmasti paljon keskiarvoa enemmän loukkaantumisia peleissä. Laskinkohan oikein?

Mutta muita johtopäätöksiä en pysty tekemään yllä esitetystä referaatista. Hyvin normaalia tutkimuksissa (ja ainakin julkisuudessa esitettävässä yhteenvedossa): esitä vain ne tulokset, jotka palvelevat omia (tai tilaajan) tavoitteita. (Ja muista panna lukuihin mahdollisimman monta merkitsevää numeroa, niin näyttävät luotettavimmilta, äläkä kerro tuloksiin liittyvistä epävarmuuksista.)

[Jälkipelin Mestari]

Paskaa, jalkapallossa nyt loukkaannutaan enemmän kuin missään lajissa pelattiin muovilla tai ilman. Se nyt on yks hailee ja varsinaista nippeleihin takertumista miettiä onko jompi kumpi alusta jonkun prosentin kymmenyksen turmiollisempi verrattuna toiseen. Helvetin esikartanosta jaloille koko laji.

[Ior Bock]

Sekä siksi, että ne näyttävät rumemmilta.

Itse vastustan Rooneyta ja Hakan peliasua samasta syystä

[The Real Wolf]

Kyllähän muovi voisi ihan käyttökelpoinen olla jossain Rovaniemellä tai Torniossa.

- Sähän alat lipsua! Sä et taidakaan olla jalkapallomiehiä!     

[Tozsér]

En usko otsikon väitettä. Ato Pohja pelasi yhden kauden muovisella kynnysmatolla ja toisen pelaaminen olisi saattanut merkitä uran loppumista. Hirven Lahteen siirtymiseen vaikutti varmasti Finskin muovinen alusta. Vastaavia esimerkkejä on paljon. Muovilla ei voi kunnolla liukutaklata. Pallo ottaa välillä aivan käsittämättömiä pomppuja. Kääkkää voisi nykyisin luultavasti pelata jonkinlaisella erikoismuovilla, mutta eipä sitäkään pelata. Eli perinteitäkään ei kannata unohtaa. Esim. Anfieldillä, Madejski Stadiumilla ja Santiago Bernabéulla oleva Desso GrassMaster on sitten jo varmasti aivan eri tason alusta kuin täysmuovi.

[The Real Wolf]

Keinonurmi on altis pakkasvammoille jo yhdenkin talven jälkeen!

[Keijo Rosberg]

En ota kantaa ketjun varsinaiseen aiheeseen, mutta mielestani jalkapalloon kuuluu olennaisena osana myos olosuhteiden vaihtelu ja niihin sopeutuminen, painvastoin kuin jossain tenniksessa, jossa vedetaan matto kentan paalle heti kun alkaa vahan vetta ripottaa. Tekonurmella yritetaan vahentaa tata vaikutusta, ja samasta syysta en myoskaan oikein lampene katetuille stadioneille. Hieman filosofiselta kannalta katsoen luonnonnurmi tarjoaa suoran yhteyden jalkapallon alimmalle harrastelijatasolle, tai tassa yhteydessa kai sopisi kayttaa fraasimaista termia ruohonjuuritaso, eli piha- ja katupeleihin. Varsinkaan kaikkein koyhimmissa maissa varttuneet futaajat eivat ole lapsuudessaan kovin loisteliaissa oloissa paasseet taitojaan treenaamaan. Mita enemman pyritaan maksimoimaan, optimoimaan ja keskiarvoistamaan olosuhteita, sita syvemmaksi kuilu lajin huipun ja pohjan valilla kasvaa. Esim. jotkin UEFA:n olosuhde- ja stadionvaatimukset kansainvalisissa peleissa ovat jo olleet liikaa suomalaisille seuroille.

[Dickinson]

luonnonnurmi tarjoaa suoran yhteyden jalkapallon alimmalle harrastelijatasolle

Kyllähän harrastelijat taitaa saada vuoroja reilusti enemmän tekonurmilta kuin luonnonnurmilta, joten ei tuo ehkä ihan pidä paikkaansa. Jos nyt oikein asian tulkitsin.

[Keijo Rosberg]

Kyllähän harrastelijat taitaa saada vuoroja reilusti enemmän tekonurmilta kuin luonnonnurmilta, joten ei tuo ehkä ihan pidä paikkaansa. Jos nyt oikein asian tulkitsin.

No itse ajattelin asiaa globaalisti eika pelkastaan suomalaisharrastelijoiden kannalta. Siis luonnonnurmi on huipputasollakin saiden vaihtelun takia lahempana tavallisen piha- ja katupotkiskelijan harrastusoloja, noin yleismaailmallisesti katsoen. Ainakin lahempana kuin aina samanlaisena pysyva silea ja tasapintainen muovi. Muutenkin tama nyt on pelkkaa keittiofilosofointia, johon ei kannata liikaa tarttua. Toki tekonurmi harjoitusalustana on mainio mm. Suomen ilmastossa.

[Tozsér]

Keijo Rosbergin kanssa samaa mieltä. Jalkapallo ei ole mitään kääkkää, jota pelataan keinotekoisissa olosuhteissa halleissa. Jossain Hjartwall Arenalla voi kuulemma suunnilleen katsoa peliä saunasta käsin. Tekonurmien vastustamiseen ja ennen kaikkea luonnonnurmien puolustamiseen on miljoonia syitä. UEFA on onneksi tässä asiassa oikeilla linjoilla, kun taas Palloliitto on aivan hakoteillä. Suomeen on saatava iso määrä uusia aitoja nurmikenttiä.

[Bristol Rovers]

Poronsarvijauhe jne.

[Elmslie Ender]

UEFA on onneksi tässä asiassa oikeilla linjoilla, kun taas Palloliitto on aivan hakoteillä.

Kummasti vain UEFA on tukenut näiden Suomenkin keinoalustojen rakentamista. Jos olet koskaan lukenut sellaista julkaisua kuin UEFA Direct, tiedät, ettei UEFA kovin innokkaasti ole näitä alustoja vastustanut (toki vielä toistaiseksi ei ole isoihin peleihin sallinut), vaan tukenut niiden rakentamista voimakkaasti myös mm. Sveitsissä ja Itävallassa.

[Tozsér]

Tarkoitin sitä, että muovilla ei saa pelata Mestarien Liigaa. Luzhniki Stadiumille, jolla pelataan UCL:n finaali vuonna 2008, vaihdetaan siitä syystä oikea nurmi. Kunnon maaotteluitakaan ei ole kovin montaa pelattu muavilla.

[The Real Wolf]

Kunnon maaotteluitakaan ei ole kovin montaa pelattu muavilla.

- Jos kunnon maaottelun rajana pidetään MM- tai EM-karsinta-arvoa, niin Euroopassa vain yksi. Viime marraskuussa Suomessa. Euroopan ulkopuolella on pelattu muissakin jalkapallon kehitysmaissa.