Seurakehitys

[J. Soini]

Mielestäni yksi suuri ongelma suomalaisen futiksen kannalta kiteytyy aika hyvin tässä listassa. Hyvää analyysia seuroista noin muuten, joten varmasti on asiantuntemusta ja kirjoittaja on tekemisissä futiksen kanssa. MUTTA koko analyysissa ei mainita sanallakaan seurojen tyttöjunnuista mitään.

e. eli nää kovanluokan futisjanarit (en siis tarkoita välttämättä J Soinia vaan yleisesti) vähät välittävät tyttöjunnuista ja oikeastaan aina sivuuttavat ne täysin

Loistava kommentti der Bomberilta, kiitos siitä. Tunnen toki piston sydämessäni. Myönnän olleeni aikaisemmin aika välinpitämätön tyttöjen/naisten futiksen suhteen. Ikääntymisen ja lisääntyneen viisauden?? myötä olen kuitenkin muuttanut ajatteluani. Olen viime vuosina seurannut tyttöfutista selvästi aikaisempaa enemmän (myönnetään, lähtötaso oli nolla). Alla muutamia havaintoja.

1. Suomessa tyttöjen/naisten futistoiminta on täysin eriytetty useimmissa seuroissa vastakkaisen sukupuolen vastaavasta. Naisten maajoukkueen päävalmentaja Andre Jeglertz ihmetteli tätä jossain seminaarissa, koska se poikkeaa muista Pohjoismaista. Esim. Jeglertz on valmentanut Ruotsissa miesten pääsarjassa. Tämä on huono juttu, ja sen muuttaminen vie aikaa. Tavalllaan aika merkillistä, koska Suomi ei muuten poikkea niin paljon sukupuolten tasa-arvoasioissa muista Pohjoismaista.

2. Ehkä juuri yllä mainituista syistä Suomeen on syntynyt puhtaita tyttö-/naisfutisseuroja. Olen myös kysynyt tästä asiasta naisfutiksen asiantuntijoilta, jotka ovat todenneet, että nämä tyttöseurat toimivat usein paremmin naisfutiksen näkökulmasta kuin ”yleisseurat”. Syynä on yksinkertaisesti se, että näissä seuroissa kaikki tekevät sydämellään duunia tyttöfutiksen eteen. Tyypillinen esimerkki on oululainen ONS, joka on varmasti yksi Suomen parhaista ellei paras seura junnujen puolella. Pääsarjassa muita ovat Pallokissat, NiceF ja Kokkola F10.

3. Ehkä yllä mainittuun liittyen moni Suomen parhaista poikien/miesten seuroista on huomattavasti heikompi naisissa. Paras esimerkki tästä on tietysti HJK, vaikka seuran naiset pelaavatkin Suomen Cupin finaaliissa ensi sunnuntaina. HJK on historiallisesti ollut Suomen paras seura myös naisissa, mutta jo vuosikymmenen ajan tämä ei ole enää pitänyt paikkaansa. Jos laskee molempien sukupuolten toiminnan yhteen, niin silloin FC Honka on Suomen paras seura. Helsingissä on esimerkiksi mielenkiintoista, että yhdeksi Suomen parhaista junnuseuroista suhteellisen lyhyessä ajassa noussut KäPa on ihan pikkutekijä tyttöjen futiksessa.

4. Tyttöjen ja naisten maajoukkueiden toiminnassa on parempi meininki ja yhteistyö kuin poikien ja miesten puolella. Tämä on vain mielikuva, mutta se vastaa monien asiantuntijoiden käsitystä asiasta. Iso kiitos asiasta kuuluu päävalmentaja Jeglertzille, joka on todella innostava tyyppi. Myös koko tyttöjen maajoukkuevalmentajien ryhmä tuntuu puhaltavan yhteen hiileen. Poikien puolella on paljon enemmän epäyhtenäisyyttä, esim. mitään todellista yhtenäistä pelitapaa maajoukkueilla ei vielä ole.

5. Puhe naisfutiksen puolella on muuttunut paljon asiallisemmaksi ja ammattitaitoisemmaksi. Enää ei ylihehkuteta jotain EM-lopputurnauspaikkaa yhtä paljon kuin joskus aikaisemmin. Puhe on siirtynyt pelaamisen kehittämisen analysointiin.

[der bomber]

Paljon parempi
Tuosta Hongasta olen pitkälle samaa mieltä (ei, en ole kyseisen seuran toiminnassa mukana) vaikka omat tiedot seurojen vahvuuksista rajoittuvat Helsinki-Uusimaa akselille ja eri ikäluokkien välisistä eroista vuosiin 99-02 lähinnä siksi että olen noissa eniten mukana.

Tyttöpuolella HJK on selvästi viime aikoina havahtunut, että raitapaidalla ei enää ole entiseen malliin vetovoimaa. Ehkä jossain vaiheessa siellä mukavoiduttiin kun meni hyvin ja jämähdettiin paikalleen. Nyt sitten kilpailijat ovat menneet kovaa vauhtia ohi. Sanna Malaska hommattiinkin tyttöjen toimintaa kehittämään ja tältä tuleekin lähes kukausittain soittoja, että haluaisiko se ja se pelaaja kehittyä urallaan ja tulla pelaamaan HJKn joukkueisiin. Hätä iskee kun PK-35 on valovuosia edellä (enkä ole edes tämän seuran toiminnassa mukana ).

KäPan tyttötoiminta on lähes olematonta. Yksi ikäluokka kävi Gothiacupin voittamassa, mutta sitten kyseisen joukkueen taustat sekä tärkeät pelaajat siirtyiväit PKn riveihin ja sen jälkeen tyttötoimintaa ei olekaan tainnut olla.

Yleisesti tyttöjen puolella tuntuu, että seurat ovat (osin pakon edessä) valmiimpia tekemään yhteistyötä ja unohtamaan entiset seurarajat ym ja näin ollen yhteisjoukkueita näkyy reilusti poikia enemmän. Tämä toki on hyvä asia, koska pelaajien tasoerot ovat aika isot ja yhteistyökuvioilla voidaan taata kaikille sopivia haasteita ilman, että täytyy siirtyä näihin tiettyihin seuroihin.

[BrDead]

Myös FC Espoo oli kova tekijä tyttö- ja naispuolella aikanaan (ja sitä ennen EBK). Seura vilisi maajoukkuepelaajia niin tyttöjen, kuin naisten maajoukkueessa. Nyt toiminta taitaa olla aika alamaissa ja Espoon tavoitteellinen tyttötoiminta on tainnut keskittyä FC Honkaan. Lisäksi PK-35:n vetovoima vaikuttanee myös Espoossa.

[der bomber]

FC Espoo on suhteellisen kova ainakin 99 ikäluokassa. Toki Honka varmaan onnistuu houkuttelemaan jossain vaiheessa ne parhaat riveihinsä. Sama edessä EPSllä

[BrDead]

FC Espoo on suhteellisen kova ainakin 99 ikäluokassa. Toki Honka varmaan onnistuu houkuttelemaan jossain vaiheessa ne parhaat riveihinsä. Sama edessä EPSllä

No mutta alas on tultu niistä ajoista kun FC Espoo oli naisissa ja vanhimmissa tyttöjunioreissa vuosittain mitaleilla.

[tuuma]

No mutta alas on tultu niistä ajoista kun FC Espoo oli naisissa ja vanhimmissa tyttöjunioreissa vuosittain mitaleilla.

Mutta pointti on siinä mihin suuntaan toiminnan mittarit näyttävät nyt, ja tällä hetkellä FC Espoossa on tapahtunut rekrytointien ym. kautta piristymistä ja ryhdistäytymistä toiminnassa. Kun taas Hongan akatemiaromuttuminen hieman seisautti tilannetta ja teki siitä epäorganisoidumman, vain aika näyttää kuinka nopeasti Honka saa junnupakettinsa kasaan ja organisoiduksi systeemiksi.

[der bomber]

ONS on kyllä hyvin hoitanut hommansa. Tytöt pelaavat hyvää futista ja ovat järjestään tyttöjen mittapuulla todella taitavia. Toki ainakn juttujen perusteella ongelma on tasaisten pelien vähyys. Likat pelaavat poikien sarjaa, kun ei edes muutamaa vuotta vanhemissa saa hyviä pelejä. Totta kai näin, kun parhaat tytöt siirtyvät pienemmistä seuroista ONSn riveihin. Sitten joudutaan matkustamaan ympäriinsä pelien perässä. Varmaan pojissa alueellisesti samat ongelmat, mutta ei ehkä ihan noin kärjistyneenä

[OneFour]

Aivan oikein. Seuratoiminta on vahvasti henkilösidonnaista. Hiljaisen tiedon kaikki vievät mukanaan, ihan kuin nykypäivän yritysmaailmassakin.

Seurathan toimivat enemmänkin "kovilla" arvoilla kuin pehmeillä.

Nähdäkseni olosuhteiden pakko on seurausta ihan seurojen itsensä luomista ongelmista.

Kyse ei ole muusta kun rahasta. Valtaosa seuroista toimii vapaaehtoisvoimin ja sen vuoksi seuratoimijat vaihtuvat sitä mukaa kun ikäluokat vanhenee. Jos jatkuvuutta haluttaan, silloin seurassa pitää olla palkattuja työntekijöitä jotka sitotuvat tyôhön vuoden sijaan vuosiksi tai henkilöitä jotka muuteen vaan haluavat toimia seurassa. Toiminnan kehityksen kannalta ensimmäinen vaihtoehto on parempi, sillä jälkimmäisessä mallissa tunne menee monesti järjen edellä.

[BrDead]

Kyse ei ole muusta kun rahasta. Valtaosa seuroista toimii vapaaehtoisvoimin ja sen vuoksi seuratoimijat vaihtuvat sitä mukaa kun ikäluokat vanhenee. Jos jatkuvuutta haluttaan, silloin seurassa pitää olla palkattuja työntekijöitä jotka sitotuvat tyôhön vuoden sijaan vuosiksi tai henkilöitä jotka muuteen vaan haluavat toimia seurassa. Toiminnan kehityksen kannalta ensimmäinen vaihtoehto on parempi, sillä jälkimmäisessä mallissa tunne menee monesti järjen edellä.

Sehän se kaiken suomalaisen urheilun ongelma on, että seuroihin sitoutuneita ja kiintyneitä seuraihmisiä on ihan liian vähän. Palkkaaminen maksaa aika paljon. Jos olisi riittävästi seurasta aidosti kiinnostuneita ihmisiä, niin vapaaehtoisvoimin tehtäisiin paljon hyvää. Seuroihin palkollisten rekrytointi on aikamoista riskipeliä, jos sitäkään ei tehdä huolella. Virherekrytointi esim. seuran ainoan työntekijän palkkaamisessa koituu tosi kalliiksi ja vaikutukset ovat pitkäikäiset. Toki nykypäivänä seuroissa pitää olla myös palkollisia, jotta seuran toiminnalla on jatkuvuutta, mutta ydin on kuitenkin sitoutuneessa seuraväessä, jota hyvin harvassa seurassa enää on olemassa poisluettuna jotkin maalaispaikkakunnat, joissa se kunnan seura koetaan koko yhteisön kannalta tärkeäksi kokoonpanevaksi voimaksi.

Ongelma on vielä korostuneempi suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla, jossa suurin osa ihmisistä on juurettomia, eivätkä paikallisseurat puhuttele ihmisiä millään tasolla. Seura ja joukkue kiinnostaa tasan sen aikaa kun oma poika tai tyttö pelaa. Ja yleensä edes se seura ei kiinnosta vaan vain oma joukkue.

[Superjunnukoutsi]

Kyse ei ole muusta kun rahasta. Valtaosa seuroista toimii vapaaehtoisvoimin ja sen vuoksi seuratoimijat vaihtuvat sitä mukaa kun ikäluokat vanhenee. Jos jatkuvuutta haluttaan, silloin seurassa pitää olla palkattuja työntekijöitä jotka sitotuvat tyôhön vuoden sijaan vuosiksi tai henkilöitä jotka muuteen vaan haluavat toimia seurassa. Toiminnan kehityksen kannalta ensimmäinen vaihtoehto on parempi, sillä jälkimmäisessä mallissa tunne menee monesti järjen edellä.

BrDead antoikin jo hyvän vastauksen.
Rahan maksaminen työsuoritteesta ei kerro työntekijän sitoutuneisuudesta työnantajaan vielä mitään - puhumattakaan sitoutumisesta toiminnan kehittämiseen.

Esitetään asia näin: miten palkattu henkilö toisi sitå kaivattua jatkuvuutta?

[OneFour]

BrDead antoikin jo hyvän vastauksen.
Rahan maksaminen työsuoritteesta ei kerro työntekijän sitoutuneisuudesta työnantajaan vielä mitään - puhumattakaan sitoutumisesta toiminnan kehittämiseen.

Esitetään asia näin: miten palkattu henkilö toisi sitå kaivattua jatkuvuutta?

Jos kyseessä on yhdistys tai järjestötyön ammattilainen, jolla on ymmärrystä taloushallinnosta, oletettavasti luomalla seuran toiminnan pohjaksi perustan johon toiminta pohjautuu ja luo seuraan terveen toimintakulttuurin joka kehittää seuraa. Toki seuran taustalle tarvitaan hallitus jonka jäsenillä on ymmärrystä siitä mikä on yhdistys, miten yhdistys toimii, mikä on hallituksen rooli yhdistyksen toiminnassa... Varmaankin kuseminen omille kintuille on helppoa jos toimintaa pyörittämään palkataan yhteistyökyvytön idiootti jonka koulutausta on peruskoulu ja joka pyörittää toimintaa kaveripohjalta ja jos hallitus koostuu henkilöistä jotka hallituksessa ajavat omia etuja.

[OneFour]

* VPS. Ei ole pitänyt meteliä itsestään, mutta tasaista kehitystä on tapahtunut. Miesten joukkue taistelee mitaleista Huttusen johdolla, joka on kärkipään koutseja Suomessa. Vielä muutama vuosi sitten varsin unelias junnutyö on uusittu, ja seura on aktiivisesti mukana Sami Hyypiä Akatemian kehittämisessä. Taustalla on myös Hietalahden stadionin uudistaminen, joka saattaa tuoda paljon potkua koko seuran kehittämiseen. Myös Vaasa-SJK kilpailutilanne kehittää luultavasti molempia seuroja.

* ROPS. Pohjoisen seura on uudistanut filosofiansa ilmeisesti kokonaan. Vanhasta Kiistalan ajasta ei taida olla jäljellä kuin tarkka taloudenpito. Taustalla on kovia futisjätkiä Jari Ilolan ja Antti Hietakankaan johdolla. Lähtökohtana on pitkäjänteinen seuran kehittäminen, jossa omalla juniorityöllä on suuri merkitys. Kun Oulun seurat tuntuvat sekoilevan, rovaniemeläisillä on mahdollisuus olla koko Pohjois-Suomen ykkösseura.

Maailma varmaan näyttää erilaiselta muittenki kuin vakioveikkaajien silmin. Nuitten kahen osalta pikkusen jäi mietityttämään kylillä liikkuvat jutut, joitten mukkaan Vaasassa vifki on nostanu rofiilia ja ajanu vepsin ohi ainaski -99 ja -00 ikäluokissa ja mitä ite on noita porukoita nähäny, pelillisesti vifki on nostanu vuojen aikana kovasti tasua ja vastaavasti vepsun porukat nojaa muutamaan yksilöön.

Rollosta pois olevat taas väittää, että lynxi on kaupungin ykkösseura ja taitaa olla lapin piirin suurin poppoo ennen olssia. Nuitten oulun seurojen sekoilu taas kiinnostaa sen verran, että kerro ny meille uteliaille, mitä oulussa on keksitty?  Mietin myös, että onko siellä Etelässä karttoja? Oulusta on roihin rapiat 200 kilometriä. Enemmän ku kokkolaan eikä oulusta oo kuopioonkaan kun rapiat 50 kilsaa, joten eiköhä gbk mee oulun eelle keskipohjanmaan vutiksessa ja kupsi savon herruuessa samalla ajattelutavalla.

[BrDead]

Rollosta pois olevat taas väittää, että lynxi on kaupungin ykkösseura ja taitaa olla lapin piirin suurin poppoo ennen olssia.

Lapin piiriä ei ole enää olemassa. Eikä OLS ole koskaan ollut Lapin piirissä.

[John Rambo]

Maailma varmaan näyttää erilaiselta muittenki kuin vakioveikkaajien silmin. Nuitten kahen osalta pikkusen jäi mietityttämään kylillä liikkuvat jutut, joitten mukkaan Vaasassa vifki on nostanu rofiilia ja ajanu vepsin ohi ainaski -99 ja -00 ikäluokissa ja mitä ite on noita porukoita nähäny, pelillisesti vifki on nostanu vuojen aikana kovasti tasua ja vastaavasti vepsun porukat nojaa muutamaan yksilöön.

Kovin olen eri mieltä. Ainahan VIFK:n porukoiden taso nousee tuossa 13. ikävuoden korvilla, kun siniset keräävät koko lähialueen ruotsinkieliset joukkueeseensa. Minun mielestäni tuo hamstraaminen ei kerro toiminnan tasosta yhtään mitään. Hyvä toki että saavat kovan porukan jalkeille!

99:t ovat ja olivat se VIFK:n keihäänkärki, jonka hyvä valmentaja on vienyt Vepsun junnuliigasta lähtien mukanaan varsin hyvälle tasolle, valtakunnallisestikin katsottuna ok-tason porukka. 00:t vahvistuivat vuoden aikana naaraamalla pelaajia (juttujen mukaan jonkun Vepsustakin) mutta muuten taso on nähdäkseni pysynyt kovin vakioisena. Lisäksi raidan osalta pitänee ottaa huomioon, että ko. ikäluokkien helmi siirtyi Vepsusta viime syksynä HSV:n akatemiaan, eikä parhaan pelaajan korvaaminen ole koskaan helppoa, varsinkin kun samalla siirryttiin pelaamaan isolle kentälle ja Vaasan kokoisella alueella pelaajamateriaali on kovin rajallista, kun määrätietoisesti toimivia seuroja ja valmentajia ei ainakaan vielä liiaksi ole. Vepsun ohi VIFK ei ole kuitenkaan kummassakaan ikäluokassa päässyt, minkä voi helposti havaita myös vaikkapa Puolen Suomen Liigan sarjataulukoita sekä Nike Premier Cupin osallistujalistaa vilkaisemalla Muissa ikäluokissa ero on vielä huomattavasti suurempi, eikä alueen ykkösseurasta ole pienintäkään epäselvyyttä.

Ilman muuta - jos tarpeeksi hyvän hepun löytää. Mutta tuo onnistuu myös vapaaehtoisvoimin.

Mistä sellainen työntekijä löytyy. Rekrytoidaanko tehtävään henkilö sen perusteella, että henkilö on puheenjohtajan kal(j)akaveri, vai onko painotettu suhteita muihin seuroihin, vai palkataanko muodollisesti pätevä kaveri täyttämään muodollista virkaa, vai saako tehtävän joku toiminnan kehittämisestä kiinnostunut seuran sisältä. Ja ennen kaikkea, kiinnostaako se ketään.

Toimintaa kehittävät henkilöt ilmaantuvat kuvaan yleensä vasta sitten kun seura on pohjamudissa eikä vaihtoehtoja enää ole.

Onnistuu joo, mutta valitettavan harvinaisia poikkeustapauksia noin sitoutuneet toimijat ovat. Se on sitten tietenkin seuran oma asia päättää mistä maksaa, mutta ilman yhtäkään päätoimista työntekijää on hankala nähdä yhdenkään seuran kykenevän ponnistamaan korkeuksiin. Suomalaisessa jalkapalloyhteisössä olisikin ensiarvoisen tärkeää osata yhdistää ammattilaisten ja sitoutuneiden oto-toimijoiden välinen työpanos oikeassa suhteessa toiminnan hyväksi. Tyhjänpuhujia ja rahastavia ulkomaan ihmeitä on myös käynyt kokeilemassa, joten noihin rekrytointiprosesseihin on todella syytä kiinnittää huomiota, siinä olet täysin oikeassa. Palkkaamalla ammattilaisen kunnon rekrytointiprosessin kautta todennäköisesti saa myös sitoutuneen ammattilaisen, palkkaamalla saunakaverin voi saada melkein mitä tahansa. Työthän toimijalta eivät varmasti lopu eivätkä palkat ole kummoisia, joten valinnat kannattaa tosiaan tehdä huolella.

[Superjunnukoutsi]

Jos kyseessä on yhdistys tai järjestötyön ammattilainen, jolla on ymmärrystä taloushallinnosta, oletettavasti luomalla seuran toiminnan pohjaksi perustan johon toiminta pohjautuu ja luo seuraan terveen toimintakulttuurin joka kehittää seuraa. Toki seuran taustalle tarvitaan hallitus jonka jäsenillä on ymmärrystä siitä mikä on yhdistys, miten yhdistys toimii, mikä on hallituksen rooli yhdistyksen toiminnassa... Varmaankin kuseminen omille kintuille on helppoa jos toimintaa pyörittämään palkataan yhteistyökyvytön idiootti jonka koulutausta on peruskoulu ja joka pyörittää toimintaa kaveripohjalta ja jos hallitus koostuu henkilöistä jotka hallituksessa ajavat omia etuja.

Ilman muuta - jos tarpeeksi hyvän hepun löytää. Mutta tuo onnistuu myös vapaaehtoisvoimin.

Mistä sellainen työntekijä löytyy. Rekrytoidaanko tehtävään henkilö sen perusteella, että henkilö on puheenjohtajan kal(j)akaveri, vai onko painotettu suhteita muihin seuroihin, vai palkataanko muodollisesti pätevä kaveri täyttämään muodollista virkaa, vai saako tehtävän joku toiminnan kehittämisestä kiinnostunut seuran sisältä. Ja ennen kaikkea, kiinnostaako se ketään.

Toimintaa kehittävät henkilöt ilmaantuvat kuvaan yleensä vasta sitten kun seura on pohjamudissa eikä vaihtoehtoja enää ole.

[OneFour]

Kovin olen eri mieltä. Ainahan VIFK:n porukoiden taso nousee tuossa 13. ikävuoden korvilla, kun siniset keräävät koko lähialueen ruotsinkieliset joukkueeseensa. Minun mielestäni tuo hamstraaminen ei kerro toiminnan tasosta yhtään mitään. Hyvä toki että saavat kovan porukan jalkeille!

99:t ovat ja olivat se VIFK:n keihäänkärki, jonka hyvä valmentaja on vienyt Vepsun junnuliigasta lähtien mukanaan varsin hyvälle tasolle, valtakunnallisestikin katsottuna ok-tason porukka. 00:t vahvistuivat vuoden aikana naaraamalla pelaajia (juttujen mukaan jonkun Vepsustakin) mutta muuten taso on nähdäkseni pysynyt kovin vakioisena. Lisäksi raidan osalta pitänee ottaa huomioon, että ko. ikäluokkien helmi siirtyi Vepsusta viime syksynä HSV:n akatemiaan, eikä parhaan pelaajan korvaaminen ole koskaan helppoa, varsinkin kun samalla siirryttiin pelaamaan isolle kentälle ja Vaasan kokoisella alueella pelaajamateriaali on kovin rajallista, kun määrätietoisesti toimivia seuroja ja valmentajia ei ainakaan vielä liiaksi ole. Vepsun ohi VIFK ei ole kuitenkaan kummassakaan ikäluokassa päässyt, minkä voi helposti havaita myös vaikkapa Puolen Suomen Liigan sarjataulukoita sekä Nike Premier Cupin osallistujalistaa vilkaisemalla Muissa ikäluokissa ero on vielä huomattavasti suurempi, eikä alueen ykkösseurasta ole pienintäkään epäselvyyttä.

Hääty käyä kattomassa noita taulukoita ja niitten mukkaan tuossa puolikkaan suomen mestaruussarjassa vifki ja vepsi oli tasapisteissä. Ite uskon, että vifki on lopputaulukossa vepsun edellä. Mitä nuita oon nähny, toisen peli elää ja kuolee 3 yksilön mukaan ja toisella hyviä yksilöitä on vähintään yhtä paljon ja sen lisäksi joukkue pellaa kurinalaisesti, joten nuissa pojissa taitaa ruottin kieli olla valttia.

Brdeadille jos muistan nimen oikeen, lapin piiri oli kannanotto. Piirin nimeksi tulisi muuttaa lapin piiri, koska suurin osa piiristä on lappia ja oulukihan on poronhoitoaluetta eli lappia.

[BrDead]

Brdeadille jos muistan nimen oikeen, lapin piiri oli kannanotto. Piirin nimeksi tulisi muuttaa lapin piiri, koska suurin osa piiristä on lappia ja oulukihan on poronhoitoaluetta eli lappia.

Ahaa. Mitä vikaa Pohjois-Suomen piirin nimessä sitten on?

[OneFour]

Ahaa. Mitä vikaa Pohjois-Suomen piirin nimessä sitten on?

Ei mittään, mutta Lapin piiri ois komiampi ja ku asiaa tarkemmin aattelee, piiritoimiston vois myös muuttaa Rolloon. Sillo se ois piirin kokua aatellen keskeisellä paikalla.

Ilman muuta - jos tarpeeksi hyvän hepun löytää. Mutta tuo onnistuu myös vapaaehtoisvoimin.

Mistä sellainen työntekijä löytyy. Rekrytoidaanko tehtävään henkilö sen perusteella, että henkilö on puheenjohtajan kal(j)akaveri, vai onko painotettu suhteita muihin seuroihin, vai palkataanko muodollisesti pätevä kaveri täyttämään muodollista virkaa, vai saako tehtävän joku toiminnan kehittämisestä kiinnostunut seuran sisältä. Ja ennen kaikkea, kiinnostaako se ketään.

Toimintaa kehittävät henkilöt ilmaantuvat kuvaan yleensä vasta sitten kun seura on pohjamudissa eikä vaihtoehtoja enää ole.

Kiinnostus varmaan riippuu siitä pätäkän määrästä mitä lapaseen heitetään. Eka juttu tietenki ku laitetaan seuraa kuntoon on hallitus. Ekaksi seuralle pitäs saaha hallitus jossa on jäseniä joilla on jonkinlaista ymmärrystä siitä, miten tää pallo oikiasti pyörii. Nyhän monen hallituksen ongelma on, että siellä on henkilöitä joitten ei ihan oikiasti pitäs olla siellä. Tuoki vielä mennee jos hallituksen puhheenjohtaja on henkilö jolla on ymmärrystä siitä, että miten tää yhteiskunta toimii ja sillä myös on suhteita yhteiskunnan eri toimijoihin. Monasti seuroissa on ongelmana, että puhheenjohtajaksi valitaan henkilö joka ei oo pätevin vaan henkilö joka osaa käyttäytyä niin että tietää asioista jottain, mutta monasti näitten henkilöitten suurin ansio on kyky miellyttää. Sen jäläkeen mennäänki mettään ku puheenjohtajalla ei oo minkäänlaista kykyä kokonaisuuksien hallintaan saati kykyä ymmärtää kokonaisuutta. Siihen ku kylykeen palkataan joku selänpesijäkaveri, puhutaan perinteisestä suomalaisesta potkupalloseurasta.

Perinteisen mallin sijjaan pitäs ensin saaha hallitus joka koostuu henkilöistä joilla ei oo mittään taka-ajatuksia, vaan selkiä kuva siitä, miten seuraa johetaan ja selkeä kuva siitä, mihin suuntaan seuraa viiään. Sen jälkeen ku suuret linjat on selvillä, kylkeen pitäs palkata kojeajalle henkilö jolla on selkiä käsitys siitä miten se aikoo toimia ja valmennuspäällikkö jolla on tuoreita näkemyksiä jalkapallosta, joka ei oo putkinäkönen vaan laajakatseinen ja avaramielinen ja jolla on sen verran johtajankykyä, että hallitsee kokonaisuuksia ja sen lisäksi vielä tulee ihmisten kanssa toimeen, on yhteistyökykyinen ja tarpeen tullen joustava. Pahintahan seuran kannalta ois ottaa puikkoihin yhteistyökyvyttömyytensä jo usiassa seurassa näyttäny muinaisjäänne 1980-luvulta jonka ainua ihanne on puolustaa niin perkeleesti ja iskiä pallua voimakkaasti vihulaisen linjan taakse samalla tavalla kuin tali-ihantalassa aikonaan. Toki tuo on käristetty esimerkki enkä usko, että mistään löytyy noin pöljiä, mutta nuinki voi käyä, jos seuraa johtaa joku jonka suurin ansio peruskoulunpäättötodistuksen saamisen jälkeen on ajokortti.

[BrDead]

Ei mittään, mutta Lapin piiri ois komiampi ja ku asiaa tarkemmin aattelee, piiritoimiston vois myös muuttaa Rolloon. Sillo se ois piirin kokua aatellen keskeisellä paikalla.

Missä ja kuinka monessa entisen Lapin piirin alueen kunnista on jalkapalllon seuratoimintaa suhteessa tämän ajattelemasi paikkakunnan keskeisyyteen?

[OneFour]

Missä ja kuinka monessa entisen Lapin piirin alueen kunnista on jalkapalllon seuratoimintaa suhteessa tämän ajattelemasi paikkakunnan keskeisyyteen?

ARPELAN PALLOSEURA
FC LYNX NAPAPIIRI
FC RIO GRANDE
FC SANTA CLAUS ARCTIC CIRCLE
FC-88 Kemi
FOOTBALL TEAM TORNIO-KEMI
KEMIJÄRVEN KIEKKO
KEMIJÄRVEN PALLO -55
KEMIN EROTUOMARIKERHO
KEMIN INTO
KEMIN PALLOSEURA
KEMIN PALLOTOVERIT
KEMINMAAN PALLO
KITTILÄN PALLOSEURA
KOLARIN KONTIO
LUOTEIS-LAPIN EROTUOMARIKERHO
MERILAPPI UNITED
MUUROLAN KISAVEIKOT
PALLOSEURA KEMI KINGS
PASMAJÄRVEN PALLOILIJAT
RAITTIUSYHDISTYS VALISTUS
ROVANIEMEN EROTUOMARIKERHO
ROVANIEMEN HARRASTEFUTIS
ROVANIEMEN JALKAPALLOYHDISTYS
ROVANIEMEN PALLOSEURA
ROVANIEMEN KANUUNAT
ROVANIEMEN REIPAS
SALLAN PALLOSEURA
SODANKYLÄN PALLO
TERVOLAN PALLOSEURA
TORNION EROTUOMARIKERHO
TORNION JALKAPALLOKLUBI
TORNION PALLO -47
TORNION TARMO
VEITSILUODON KISAVEIKOT
VISAN PALLO JUNIORIT

Tuosha on lappilaiset jalitsuseurat. Kovin kaikista, Karihaaran Tenho, näköjään uupuu listalta, mutta häätyy vaan toivua, että Tenho vielä tullee. Onneksi Into vielä porskuttaapi mukana. Rosenttuaalisesti ku tilannetta kattoopi, ite Lapista lapinpiirinssä seuroja ompi 36 kipaletta eli ku casion laittaapi laulamaan, rosenttuaalisesti lappilaisia piirissä ompi 45%, oululaisia 35% ja muitten ossuus on joissakin rosenteissa eli kylymä tottuus vaan on, että jos katotaan jäsensurojen määrää suhteessa lääniin, piirillä ompi väärä nimi. Vääryys mikä vääryys. Ei häävy muu ku toivua, että seuraavasa piirimissiosa aiheena on piiritoimiston muuttaminen Rovaniemelle. Muutenki lapissa painitaan siitä, mihin se hyyppäakatemia tulisi laittaa, joten nuohan vois tasa-arvoisen kohtelun vuoksi sijoittaa toisen Ouluun ja toisen Rovaniemelle. Nuin se häätyisi olla.

[Maakuntasatraappi]

Höpisenpä jotain Jarosta seurakehityksen näkökulmasta...

Junioripuolella on aikojen saatossa kokeiltu vähän kaikenlaista, on ollut päätoimista junnuvalmennuspäällikköä, jo pikkujunnuista asti toteutettavaa jalkapallofilosofiaa, Jaron juniorivalmentajan opaskirjaa...

Viimeiset kahdeksan vuotta asioita on kuitenkin "vain tehty", ts. ei ole kokeiltu mitään uutta ja ihmeellistä. Siitä huolimatta tai siksi on omia kasvatteja ponnistanut edustukseen jatkuvalla syötöllä, kuluvalla kaudella ei seitsemän avauksessa ole ollut mikään poikkeus. Näitä jätkiä valmentaneet kundit ovat olleet säntillisiä ja osan kohdalla inspiroiviakin koutseja, mutta eivät nyt mitään tulevaisuuden mourinhoja varsinaisesti, tuskin kukaan heistä ikinä miehissä koutsaa kakkosta korkeammalla.

Viestin pointti tavallaan on, että sillä ei oikeastaan ole pointtia. Ei Jarossakaan tiedetä, miksi näin hyvin on tuolta osin mennyt.

[ZZlatan]

Viimeiset kahdeksan vuotta asioita on kuitenkin "vain tehty", ts. ei ole kokeiltu mitään uutta ja ihmeellistä. Siitä huolimatta tai siksi on omia kasvatteja ponnistanut edustukseen jatkuvalla syötöllä, kuluvalla kaudella ei seitsemän avauksessa ole ollut mikään poikkeus. Näitä jätkiä valmentaneet kundit ovat olleet säntillisiä ja osan kohdalla inspiroiviakin koutseja, mutta eivät nyt mitään tulevaisuuden mourinhoja varsinaisesti, tuskin kukaan heistä ikinä miehissä koutsaa kakkosta korkeammalla.

Mitäs helvettiä? Miksi he edes haluaisivat valmentaa jotakin miesten puuhastelujengiä Kakkosessa?

Onko oikeasti vieläkin vallalla ajatusmalli, että kaikki valmentajat pyrkivät "etenemään" junnujen kautta miesten valmentajaksi? Häh?

Lasten tai nuorten huippujoukkueen valmentaminen nyt on oikeasti paljon vaativampaa kuin keskimääräisen miesten Kakkosen joukkueen toiminnan pyörittäminen(n. 30/40). Lisäksi lasten tai nuorten valmentaminen on nykyään myös paljon yleisemmin ammatti. Ja tietysti myös monen valmentajan valinta ammatiksi/tulevaksi ammatiksi.

Jos tätä ei tiedosteta, sekin osaltaa taas hidastaa suomalaisen futiksen kehitystä (ja seurakehitystä).

Monasti seuroissa on ongelmana, että puhheenjohtajaksi valitaan henkilö joka ei oo pätevin vaan henkilö joka osaa käyttäytyä niin että tietää asioista jottain, mutta monasti näitten henkilöitten suurin ansio on kyky miellyttää. Sen jäläkeen mennäänki mettään ku puheenjohtajalla ei oo minkäänlaista kykyä kokonaisuuksien hallintaan saati kykyä ymmärtää kokonaisuutta.

Aamen ja juuri näin.

[BrDead]

Monasti seuroissa on ongelmana, että puhheenjohtajaksi valitaan henkilö joka ei oo pätevin vaan henkilö joka osaa käyttäytyä niin että tietää asioista jottain, mutta monasti näitten henkilöitten suurin ansio on kyky miellyttää. Sen jäläkeen mennäänki mettään ku puheenjohtajalla ei oo minkäänlaista kykyä kokonaisuuksien hallintaan saati kykyä ymmärtää kokonaisuutta. Siihen ku kylykeen palkataan joku selänpesijäkaveri, puhutaan perinteisestä suomalaisesta potkupalloseurasta.

Been there, done that.

[Sinkkis]

Paljon parempi
Tuosta Hongasta olen pitkälle samaa mieltä (ei, en ole kyseisen seuran toiminnassa mukana) vaikka omat tiedot seurojen vahvuuksista rajoittuvat Helsinki-Uusimaa akselille ja eri ikäluokkien välisistä eroista vuosiin 99-02 lähinnä siksi että olen noissa eniten mukana.

Tyttöpuolella HJK on selvästi viime aikoina havahtunut, että raitapaidalla ei enää ole entiseen malliin vetovoimaa. Ehkä jossain vaiheessa siellä mukavoiduttiin kun meni hyvin ja jämähdettiin paikalleen. Nyt sitten kilpailijat ovat menneet kovaa vauhtia ohi. Sanna Malaska hommattiinkin tyttöjen toimintaa kehittämään ja tältä tuleekin lähes kukausittain soittoja, että haluaisiko se ja se pelaaja kehittyä urallaan ja tulla pelaamaan HJKn joukkueisiin. Hätä iskee kun PK-35 on valovuosia edellä (enkä ole edes tämän seuran toiminnassa mukana ).

KäPan tyttötoiminta on lähes olematonta. Yksi ikäluokka kävi Gothiacupin voittamassa, mutta sitten kyseisen joukkueen taustat sekä tärkeät pelaajat siirtyiväit PKn riveihin ja sen jälkeen tyttötoimintaa ei olekaan tainnut olla.

Yleisesti tyttöjen puolella tuntuu, että seurat ovat (osin pakon edessä) valmiimpia tekemään yhteistyötä ja unohtamaan entiset seurarajat ym ja näin ollen yhteisjoukkueita näkyy reilusti poikia enemmän. Tämä toki on hyvä asia, koska pelaajien tasoerot ovat aika isot ja yhteistyökuvioilla voidaan taata kaikille sopivia haasteita ilman, että täytyy siirtyä näihin tiettyihin seuroihin.

Tummennettuun sen verran, että PK:n toiminta varmasti on tällä hetkellä valovuosia edellä, mutta itseäni ihmetyttää, että niillä ei ole tyttöfutistoimintaa kuin 03-tyttöihin asti. Ei montaa vuotta, niin sitten asiat voivat olla toisin. Ehkä sielläkin luotetaan PK:n vetovoimaan jota tällä hetkellä on.

[OneFour]

Höpisenpä jotain Jarosta seurakehityksen näkökulmasta...

Junioripuolella on aikojen saatossa kokeiltu vähän kaikenlaista, on ollut päätoimista junnuvalmennuspäällikköä, jo pikkujunnuista asti toteutettavaa jalkapallofilosofiaa, Jaron juniorivalmentajan opaskirjaa...

Viimeiset kahdeksan vuotta asioita on kuitenkin "vain tehty", ts. ei ole kokeiltu mitään uutta ja ihmeellistä. Siitä huolimatta tai siksi on omia kasvatteja ponnistanut edustukseen jatkuvalla syötöllä, kuluvalla kaudella ei seitsemän avauksessa ole ollut mikään poikkeus. Näitä jätkiä valmentaneet kundit ovat olleet säntillisiä ja osan kohdalla inspiroiviakin koutseja, mutta eivät nyt mitään tulevaisuuden mourinhoja varsinaisesti, tuskin kukaan heistä ikinä miehissä koutsaa kakkosta korkeammalla.

Viestin pointti tavallaan on, että sillä ei oikeastaan ole pointtia. Ei Jarossakaan tiedetä, miksi näin hyvin on tuolta osin mennyt.

Sen kummemmin Jaron toimintaa tuntematta tai tietämättä, sen verran on Jaron junnuja nähny, että Jarossa on tajuttu tai sitten veetään ihan pikkukaupungin mutulla, että junnujalkapallossa tärkeintä on ne junnut. Ite oon näitä valmentajia, enemmän tai vähemmän tietoisesti ja osittain pakolla, jotka aattelee, että on hirviän tärkeää, että joukkue pystyy pelaamaan tietyllä tavalla. Alakerran kautta, pallua hallittemalla jne., mutta monasti on Jarolta otettu turpiin palloa hallitemalla, mutta jäläkeenpäin kun noita pelejä on tullu analysoitua, syy siihen on ollu, että palloa on pietty, mutta vastustajalla vaan on ollu muutama hyvä yksilö jotka on noita pelejä ratkonu. Kerran yksi pienemmän paikkakunnan valmentaja lohkasi, että aina kun pelataan teitä vastaan, teiän joukkuepellaaminen on hienoa, mutta kokonaisuutena jengi on hajuton ja mauton. Kukkaan yksilö ei erotu massasta. Jarua vastaan kun on pelattu jälkeenpäin on mietitty, että joo, piettiin pallua, mutta vastustajalla oli kaksi isua poikaa jotka yksilösuorituksilla ratko pelin. Ohan meilläki näitä isoja häiskiä, mutta sillon ku ne on poissa, saattaa käyä niin, että otetaan pataan, joten väkisinki tulee mieleen, että kumpi on tärkiämpää, kehittää joukkuetta pelaamaan tietyllä tavalla vai kehitää yksilöitä? Varmaan pitkällä aikajaksolla erot tasottuu, mutta kumpi on lopulta tuo tulosta, opettaa keskinkertaisuuet pelamaan joukkueena, vai ruokkia yksilöitten kehitystä? Varmaan molemmilla saahaan muutama hyvä pellaaja, mutta ihiminen kuitenki ellää kokemuksista, joten en yhtään ihimittele, että pikkuseura pystyy tuottamaan kelvollisia pellaajia kun ne saa ihan vappaasti toteutta itteään.