Lahti vois helpottaa omaa hommaansa ilmoittamalla mahdollisimman pikaisesti Pekosen väistymisellä ja aseman vapauttamisella julkiseen hakuun. Ilmeisesti MyPA toimi näin, vai olenko ihan väärässä?
MyPa toimi neljä vuotta sitten juurikin näin - eli juuri niin kuin työmarkkinoilla yleensä toimitaan. Seura laittoi päävalmentajan paikkansa syyskuussa 2009 avoimeen hakuun. Ratkaisua pilkattiin futispiireissä laajalti ja surutta. Esimerkiksi Futis+-ohjelman alussa kuvaussihteeri oli täyttämässä hakupapereita, ja valmentajakommentaattorit Pasi Rautiainen ja Keith Armstrong naureskelivat vieressä.
Vitsi ei ollut oikein osuva. Jalkapallomaailman valmentajavalintaprosessissa on paljonkin koomisia piirteitä, mutta ne liittyvät ennen kaikkea perinteiseen valmentajan palkkaustapaan. Sellaiseen, jolla Rautiainen ja Armstrong ovat yleensä saaneet omat hommansa. Valmentajat palkataan monesti järjettömässä kiireessä, haastattelut ovat pintapuolisia ja lopulta valmentaja valitaan nimekkyyden, äskettäisten tulosten tai ihan vaan sen takia, että hän pystyy aloittamaan nopeasti. KuPSilla olisi hyvä tilaisuus välttää nämä sudenkuopat laittamalla pesti hakuun hyvissä ajoin.
Valmentajan valinta on tärkeimpiä päätöksiä, mitä suomalaisseuroissa voidaan tehdä. Sen vaikutukset ulottuvat vuosien päähän. Väärällä valinnalla hukataan paljon aikaa ja rahaa. Siksi homma kannattaisi hoitaa nyt kaikessa rauhassa. Seurajohdon pitäisi nyt vain pitää pää kylmänä ja laittaa tarjokkaat käymään läpi kunnollisen työhakuprosessin. Näin ei ehkä ole jalkapallomaailmassa ollut tapana toimia, mutta MyPan ja Korkeakunnaksen tapauskin on osoittanut, että se joka nauraa viimeiseksi nauraa parhaiten.
Kenties tärkeintä valinnassa olisi se, että KuPS yrittäisi nyt kunnolla selvittää itselleen, mitä se on ja mitä se haluaa olla tulevaisuudessa. Mitä se haluaa saavuttaa, mitä se haluaa tehdä, millaista jalkapalloa se pelaa ja millaisella materiaalilla. Kun näihin kysymyksiin on mietitty tarkkaan vastaukset, valmentajan valinnan pitäisi olla huomattavasti helpompaa. Futisseuroissa on kuitenkin perinteisesti jätetty vaikeat kysymykset kysymättä ja korvattu ne helpommilla. On helpompi kysyä, onko joku valmentaja nimekäs kuin seuralla sopiva. Ja jos kysyy vääriä kysymyksiä, saa todennäköisesti vääriä vastauksia.