Seura: Tampere Unitedin kannattajat ry
Kotipaikka: Tampere
Perustettu: 2009
Kotikenttä: Pyynikin urheilukenttä
Vuodet Nelosessa: 0
Kotisivut: http://www.tamu-k.comFacebook: https://www.facebook.com/TamUKannattajatTwitter: https://twitter.com/TamUkannattajatKotipaita: Sininen
Vieraspaita: Vihreä
Taustat:Päävalmentaja: Mika Suonsyrjä
Kakkosvalmentaja: Mika Kanerva
Joukkueenjohtaja: Otto Kurjanen
Huoltaja: Juha Pietilä
Pelaajat: Maalivahdit:#1 Ilkka Innola
#17 Kalle Heltonen
#xx Mika Suonsyrjä
Puolustajat:#2 Jouko Turunen
#4 Juha Kumara
#19 Otto Pitkänen
#20 Jan Irjala
#27 Timo Kauppinen
#28 Ville Toiva
#29 Osku Airesto
Keskikenttäpelaajat:#5 Joonas Kupiainen
#6 Joona Kapanen
#7 Juho Lehtovaara
#9 Eero Riponiemi
#10 Jonne Keränen
#11 Niko Saarinen
#13 Risto Niskanen
#24 Anssi Saiha
#xx Vesa Suonsyrjä
Hyökkääjät:#8 Petri Vaden
#15 Jacin Dakkaki
#19 Eero Sointu
#22 Andrea Milanti
#25 Jan Riikonen
#26 Mika Kytöviita
[/i]
Siirrot sisään seuraan:Andrea Milanti (FC Tigers)
Jouko Turunen (NoPS)
Juho Lehtovaata (NePa)
Niko Saarinen (MuSa/4)
Risto Niskanen (TKT/KooTee)
Jan Riikonen (FC Lahti akatemia)
Eero Sointu (PJK)
Joona Kapanen (Kotkan Kiri)
Riku Jussila (Tervarit)
Ville Toiva (Kristallipalatsi)
Eero Riponiemi (LoPS)
Jonne Keränen (ToTa)
Siirrot pois seurasta:Henry Friman (ToTii Tigers)
Mika Oksanen (LaPro)
Antti Eijamo (Nouseva Laaka)
Lauri Heittola (Jyväskylän Nousu)
Ahmed Lakra (TAS)
Jäävät seuraan:Mohammed El Harrak (TamU-K 2)
Adnan Omerovic (TamU-K 2)
Kemal Dedic (TamU-K 2)
Nawar Karikuss
Retu Harju
Alaa Adeeb
Jesse Kupiainen
Vitonen 2013Yleistä:Kaudella 2013 TamU-K pelasi Tampereen Piirin Vitosta, Suomen Regions Cupia, sekä Suomen Cupia. Päätavoite eli nousu Neloseen toteutui, myös Regions Cupissa mentiin pitkälle.
Kausi alkoi Sinipaitojen osalta Suomen Cupilla. Ensin kaatui edellisen vuoden kova kilpakumppani Ikurin Vire helposti lukemin 3-0 ja tämän jälkeen Valkeakoskelta Koskenpojat matkasivat Tampereelle eksoottiseen klo 22.30 alkaneeseen Suomen Cupin peliin Pirkkahalliin. Tamu-K:n hallussa ollut ottelu ratkesi lopulta Mika Kytöviidan ottamaan punaiseen korttiin ja miesylivoiman avulla VaKP pääsi iskemään kerran pallon TamU-K:n maaliin. Yhden alivoimalla pelaamisesta huolimatta TamU-K painoi tilanteita VaKP:n maalille, mutta ilman tulosta. Näin TamU-K joutui ulos Suomen Cupista jo aikaisessa vaiheessa.
Suomen Regions Cup oli sen sijaan pitempiaikainen kilpailu TamU-K:lle. Ensin kaatui Viialan Peli-Veikot jatko-ottelun turvin, tämän jälkeen Sinipaidat kaatoivat kaksi Nelosessa pelaavaa joukkuetta LeKi-futiksen, sekä Lohikosken Pallokerhon, kunnes tie nousi pystyy lopulta koko Regions Cupin voittanutta vaasalaista FC Kiistoa vastaan. Vaasassa pelatusta pelistä jäi hieman hampaankoloon, sillä Tamu-K oli erittäin ohuella miehityksellä liikkeellä ja lopulta hyökkääjän roolia kävi itselleen sovittamassa jopa kakkosmaalivahti Heltonen vaihtomiesten loppuessa penkiltä.
Kauden pääkilpailu, Tampereen Piirin Vitonen, oli menestys TamU-K:lle. Tavoitteena oli suora nousu Neloseen ja tämä saavutettiinkin lopulta huimalla 16 pisteen erolla toiseksi tulleeseen ViiPV:hen verrattuna. Kauden saldona 22 ottelusta oli 20 voittoa, yksi tasapeli ja yksi tappio. Nousu päästiin juhlimaan jo kolme kierrosta ennen kauden päätöstä Viialassa, jossa TamU-K lopulta murskasi Peli-Veikot lukemin 7-1.
Maalivahtipeli:Sinipaitojen maalivahtikolmikko koostui kauden alusta kokeneesta joukkueen kapteenista
Ilkka Innolasta, nuoresta ja kovaäänisestä
Kalle Heltosesta, sekä huomattavasti pienempään rooliin kaavaillusta
Henry Frimanista. Sarjassa Innola ja Heltonen jakoivat torjuntavastuun jotakuinkin tasaisesti Innolan oltua lopulta tärkeimmissä peleissä maalipuiden välissä. Friman lainattiin toisessa Vitosen lohkossa pelaavaa LaProon, jossa sai vaihtelevasti vastuuta. Maalivahtipelin voikin sanoa olleen kovalla varmuudella koko Vitosen parasta. Innola-Heltonen kaksikko olisi mille tahansa Vitosen ja Nelosen jengille vahvistus.
Puolustus:Puolustuksen keskeltä omimman paikkansa löysivät lopulta
Timo Kauppinen ja
Juha Kumara. Kaksikko oli erittäin varmaotteinen ja maalivahtikaksikon lisäksi myös syy siihen minkä takia TamU-K:lle iskettiin selkeästi vähiten maaleja koko Tampereen Piirin Vitosessa (14 kpl). Kumaran sexy-football ja Kauppisen johtava rooli puolustuksessa olivat välillä silmiä hivelevää katseltavaa. Ykköstoppareiden ollessa poissa pelasi topparin roolissa laitapakit
Osku Airesto ja
Otto Pitkänen. Airesto monikäyttöisyys puolustuksessa tuli hyvin esiin, kun kesällä pelaajarinki hupeni loukkaantumisten myötä. Pitkäsen korkea suoritustaso näkyi monessa ottelussa laitapuolustajan tontilla, mutta loukkaantumiset loppukauden puolella veivät miehestä parhaan terän. Laitapuolustajista
Antti Eijamo oli yksi positiivisimmista yllättäjistä. Pienikokoinen kotkalainen pelasi itsensä kannattajien sydämiin liu'uillaan, sekä hyvillä keskityksillään. Eijamo palkittiinkin suorituksistaan jatkosopimuksella ensimmäisten pelaajien joukossa. Puolustuksen pienemmille rooleille jäivät laitapuolustajat
Ahmed Lakra, sekä
Alaa Adeeb. Lakran kikat eivät olleet enää niin kovaa valuuttaa kuin Kutosessa, mutta silti näyttäviä ohituksia nähtiin kauden mittaan. Adeebin perusvarma suorittaminen oli suurena apuna joukkueelle koko kauden läpi.
Keskikenttä:Keskikentän kolmiossa käväisi lopulta reilusti pelaajia ja lähes yhtämonta pelaajaa sieltä oli myös loukkaantuneena kauden loputtua. Eniten esiintymisiä joukkueelle suoritti kaksikko
Lauri Heittola ja
Vesa Suonsyrjä. Nuori Heittola toteutti kahden suunnan keskikenttäpelaajan roolia totuttuun tyyliinsä. Rymistellen tilanteisiin ja laukoen kaukaa ja kovaa. Maaleja ei tällä kaudella montaa nähty, mutta ainakin TaPa:ssa muistetaan Heittolan nimi vielä pitkään. Taitavampi Suonsyrjistä oli myös vakiokamaa keskikentällä. Valmentajan näköinen pelaaja, kuten jo kauden alussa todettiin, toteutti rikkovaa rooliansa, mutta tämä söi tehoja miehen pelaamisesta. Vesa teki kuitenkin kentällä sen, mitä häneltä vaadittiin. Seitsemän varoitusta kertoo lähinnä siitä, että liuhuletti kävi usein ilmoittamassa vastustajan pelaajalle pienellä kopautuksella tulleensa kentälle.
Joonas Kupiainen oli TamU-K:n hyökkäyspeliä rauhoittava pelaaja pitkään ennen kuin loukkaantui lähes koko loppukaudeksi. Vanhemman Kupiaisen rauhallinen pelityyli, hienot laidanvaihdot ja fyysinen pallon suojaus olivat alkukaudesta perusta TamU-K:n pallonhallintapelille. Harmittava loukkaantuminen kuitenkin pilasi loppukauden ja paluu kentälle tapahtui vasta aivan lopussa.
Mohammed El Harrak aka. lonkerojalka jatkoi siitä mihin edellisellä kaudella jäi. Tyylikäs pelaaja oli hieman urheilullisemmassa kunnossa, kuin edellisellä kaudella ja tämä näkyi myös kentällä. Hienoja suorituksia pienessä tilassa ja mies tuntui aina tuovan jotain uutta joukkueen pelaamiseen, kun tuli vaihdosta kentälle. Mieleenpainuvin suoritus ehdottomasti Regions Cupin 4. kierroksen ottelun ratkaissut nosto maalivahdin yli takaylänurkkaan 30 metristä.
Jesse Kupiainen tuli isoveljensä perässä Sinipaitoihin ja miehelle kaavailtiin isoa roolia TamU-K:n hykkäyksen takana. Vain 10 esiintymistä sarjakauden aikana TamU-K:ssa kertoivat kuitenkin siitä, että mies ei saanut omia aikataulujaan sopimaan kunnolla joukkueen aikatauluihin. Jessen luonnollinen kosketus palloon oli hienoa katseltavaa ja mies toi rauhallisuutta TamU-K:n hyökkäyspelaamiseen, ikävä kyllä tätä nähtiin liian harvoin. Vielä Jesseäkin vähemmän kentällä nähtiin ehdottomasti joukkueen parhaimman pelikäsityksen omaavaa
Anssi Saihaa. Vain seitsemän esiintymistä sarjassa, mutta silti kolmanneksi eniten maaliin johtaneita syöttöjä koko joukkueesta. Saihan selkä ja polviongelmat pilasivat miehen koko kauden ja TamU-K joutui jatkuvasti etsimään plan-B:tä Saihan paikalle. Pienemmässä roolissa esiintyi
Retu Harju, jonka työkiireet estivät pelaamisen lähestulkoon koko kauden. Retun työmäärä kentällä kuitenkin näkyi aina, kunhan mies vain oli pelipaita päällä.
Hyökkäys:TamU-K:n hyökkäyskolmikko vaihteli pitkin kautta ja lopulta eniten pelejä siunaantui
Jacin Dakkakille,
Mika Kytöviidalle ja
Petri Vadenille. Loppukaudesta ajateltuna hyökkäys oli sitten lopulta se kaikkein ohuin materiaaliltaan, sillä näiden kolmen lisäksi käytössä oli ainostaan TKT:stä alkukaudesta tullut
Jan Irjala. Vaden oli varmaan yksi Vitosen kovimmista hyökkäyspään pelaajista, juuri siksi hämmästyttääkin Peten maalimäärä sarjassa, joka oli vain kaksi. Vaikka pallo upposi Vadenin jalasta maaliin vain kahdesti oli miehellä kuitenkin kaksitoista maaliin johtanutta syöttöä, joka oli suurin määrä TamU-K:sta. Vadenin huikea nopeus pallon kanssa oli erittäin kova pelote vastustajan laitapuolustajille ja tämän lisäksi kun kovakuntoinen Vaden jaksoi painostaa laitapuolustajaa, tuli tältä laidalta monia tilanteita. Kun se suuren suuri gorilla nostetaan Peten selästä pois, voi mies tehdä huiman määrän maaleja Nelosessa. Jacin Dakkaki tuli TamU-K:hon Kutosen Vierasjoukkueesta, jossa mätti maaleja suuren määrän. Erittäin nuori laitapelaaja avasi maalihanansa alkukaudesta, mutta hana meni lopulta kiinni kauden puolenvälin jälkeen. Jaksoi haastaa ja prässätä voimakkaasti, sekä on myös vastustajalle vaikeasti pideltävä. Kokemuksen karttuessa Dakkakista tulee varmasti yksi TamU-K:n parhaimmista pelaajista ja mies lähteekin oikealta laidalta haastamaan ensikaudella avauksen paikasta. Maalinnälkäinen Mika "Sonni" Kytöviita pelasi itsensä kannattajien suosikkihyökkääjäksi pitkillä rajaheitoillaan ja "aina täysiä" -asenteellaan. Vikkelä lähtönopeus, kova laukaus ja ylöspäin mentaliteetti ovat omiaan laitapelaajalle, mutta Kytöviita pääsi tätä pelipaikkaa kokeilemaan vain harvoin, sillä hänestä odotettiin selkeää ykköspyssyä hyökkäykselle. Hyökkääjän rooli ei kuitenkaan Sonnille ehkä sopinut niin hyvin kuin hieman alemman pelaajan rooli, joten tehot jäivät vasta loppukauteen, jolloin mies paukutti kolmessa perättäisessä matsissa kaksi maalia kymppipaikalta. Mielenkiintoista nähdä mistä Kytöviita löydetään TamU-K:n kenttäryhmityksestä ensikaudella. TKT:stä jo kauden alettua tullut Jan Irjala otti paikkansa Mynttimäisenä kärkipelaajana. Hieman oudosti noni kaksimetrisen pelaajan vahvin osa-alue ei ollut pääpeli, vaan pallon jakaminen jalalla muille hyökkäys- ja keskikenttäpelaajille. Tästäkin huolimatta Irjala teki maaleja päällä ja nousi lopulta maalitilastossa sinipaitojen kolmanneksi tehokkaammaksi pelaajaksi. Oliko Irjalan rooli väärä hyökkäyksen kärkenä? Jälkiviisaana voidaan sanoa, että Irjala pääsi maalintekopaikkoihin osin jopa voimakkaan ja pitkän vartalonsa ansiosta, mutta usein loppuratkaisuissa pallo ei päätynyt maaliin. Aika näyttää, mitä valmennusjohto miehen kohdalle keksii. Muissa hyökkäysrooleissa olivat
Adnan Omerovic, sekä
Nawar Karikuss. Omerovic oli TamU-K:n hyökkääjistä ehkäpä se kaikkein luonteenomaisin kärkimies. Mies osaa laittaa pallon maaliin, mutta toisaalta sitten maalintekopaikkoihin pääsemisessä on haasteensa. Karikuss esiintyi kentällä vain muutaman kerran.
Muut pelaajat:TamU-K:ssa pelasi muitakin pelaajia läpi kauden. Päävalmentaja
Mika Suonsyrjä paikkasi poissaoloja loukkaantumistilanteen ollessa pahimmillaan ja pelasi varmalla tasollaan niin puolustuksessa, keskikentällä, kuin hyökkäyksessä.
Kemal Dedic loukkaantui ennen kauden avausta ja esiintyi sarjassa vain kahdessa ottelussa. Joukkueenjohtaja
Otto Kurjanen kaivettiin esiin Regions Cuppiin avuksi, mutta loukkaantui samantien loppukaudeksi ja seuran puheenjohtaja
Heikki Wilen kävi kentällä neljässä pelissä.
Mika Oksasen rooliksi jäi esiintyminen vain yhdessä ottelussa, kesän alussa pelaaja päästettiin LaProon, jossa tuli peliaikaa niin miesten joukkueessa, kuin myös MIESTEN joukkueessa.
Sami Kriikkula esiintyi yhdessä ottelussa ja lopulta poistui seuran kuvioista alkukaudesta.
Nelonen 2014Tamu-K lähtee Neloseen todennäköisesti jatkamaan nousujohteista sarjatasomatkailua. Vuosi Kutosessa, vuosi Vitosessa ja vuosi Nelosessa, miksipä ei? Edessä on kuitenkin jälleen uusi haaste, jota pitää lähestyä jälleen kerran kovemmalla vaatimustasolla joka suhteessa. Vitosessa esiintyi kentällä jopa 15 uutta pelaajaa edellisen vuoden Kutosen joukkueeseen nähtynä. Tulevana talvena tuskin aivan samanlaista joukkueremonttia tullaan näkemään, mutta tulijoita on varmasti. Arviolta uusia pelaajia nähdään kaudella 2014 Sinipaidoissa 5-10 kpl. Tällä kertaa päävalmentaja Suonsyrjällä on toisaalta hieman helpompi tehtävä, mutta toisaalta tehtävä on haastavampi. Tulijoita on varmasti paljon, mutta kaikista ehdokkaista pitää valita ne pelaajat, jotka vievät joukkueen pelaamista eteenpäin. Onneksi talvi on pitkä.
Nykyiset jatkavat?Nykyisessä ringissä on kahdeksan sopimuspelaajaa, jotka jatkavat varmuudella myös ensikaudella. Lisäksi vielä sopimuksettomista pelaajista löytyy varmasti sellaisia pelimiehiä jotka tulevat jatkamaan Tamu-K:n edustuksen riveissä. Puolustuksen rakentaminen on varmasti helpompaa tällä miehistöllä, mutta sitten ongelmakohtia nousee esiin keskikentällä ja hyökkäyksessä, onko TamU-K:ssa tällä hetkellä tasoltaa riittävän leveä rinki olemassa. Menneenä kesänä parin avainpelaajan tipahtaminen pois niin hyökkäyksestä, kuin keskikentältä tiputti tuon pelipaikan tasoa aika paljon.
Vahvistuksia?Vahvistuksia tullaan saamaan varmasti. Viimevuonna tyhjennettiin TPV/2, tänä talvena pelaajaliikennettä tuskin samasta joukkueesta tulee Sinipaitojen suuntaan, mutta ehkäpä muualta? Nousua varten TamU-K tarvitsee ainakin yhden maaleja tekevän hyökkääjän, ehkä jopa kaksi? Mistä näitä saa? Myös keskikentälle tarvitaan vahvistusta, sillä mennyt kausi osoitti ettei Saihan ja Kupiaisten ever-presenttiin pysty välttämättä luottamaan. Toisaalta toppareista nostettiin Kauppista ja Kumaraa välillä keskikentälle, mutta se taas vie sitten puolustuksen permanentista miehistöä. Ehkäpä ainut pelipaikka jonne miehiä ei tarvita on maalivahtiosasto, joissain puheissa kuitenkin tällekin pelipaikalle olisi tarvetta yhdelle pelaajalle. Peliaikaa tulisi sitten reilusti kakkosjoukkueessa.
TamU-K/2 Kutosessa?Seuran kakkosjoukkue aloittaa urakkansa Kutosesta. Kakkonen tulee olemaan reservinä edustukselle, joten edustuksen pelaajaringin kokoa ei tarvitse viimevuodesta kasvattaa. Kakkosjoukkueen pelaajarungon muodostavat nyt edustuksesta tippuvat pelaajat, TUKI-futiksessa pelanneet pelaajat, sekä pari paluumuuttajaa vuoden 2012 Kutosesta nousun saavuttaneesta joukkueesta. Myös lisää pelaajia tarvitaan TamU-K/2:seen. Mielenkiintoista nähdä lähteekö kakkosjoukkue heti tavoittelemaan nousua, vai mikä on meininki. Ykköselle tästä kuitenkin tulee olemaan suuri apu, sillä vähän pelanneet pelaajat voivat mennä kakkosjoukkueeseen pelaamaan ja kakkosesta voidaan nostaa edustuksen rinkiin pelaajia loukkaantumissuman sattuessa kohdalle.