Marraskuu on Etelä-Suomessa ollut hyvin useimmiten varsin leuto, mutta kauden jatkamista hankaloittaa tosiaan tuo maaottelutauko. Se vie marraskuusta pari viikko pois, joskin vain yhden viikonlopun. Silti kauden pidentäminen kuukaudella tuo kalenteriin vain 3-4 kierrosta lisää, joten ei ehkä maksa vaivaa. Ihan järkevää on tosiaan lopettaa sarja loka-marraskuun vaihteessa ja pelata sitten liigakarsinta seuraavalla viikolla. Kauden päätös lauantaille ja varapäivä sunnuntaille. Kauden alku sitten huhtikuun alussa, eli 7 kk kausi.
Jokainen viikko ja peli joka ottaa edes yhden pelin pois kesäruuhkasta on mielestäni tarpeellinen.
Vertailun vuoksi, otan esimerkkini Jokioisista tämän kauden kalenterin mukaan. Päivät siis 6.4. ja 13.4. jolloin ekat pelit pelattiin.
6. Huhtikuuta
keskimääräinen ylin lämpötila: +4,9
keskimääräinen alin lämpötila: -1,3
Lämpimintä 2004 ja 2005 (+8,9), kylmintä 2003 (-7,6), kylmintä päivällä 2003 (-0,3). Pelipäivänä vettä kolmestii, lunta kerran, räntää kerran. Eniten lunta maassa 2013 (33 cm). Päiväpakkasta kerran.
13. Huhtikuuta
keskimääräinen ylin lämpötila: +8,1
keskimääräinen alin lämpötila: +0.1
Lämpimintä 2001 (+15,6), kylmintä 2007 (-3,7), kylmintä päivällä 2013 (+3,4). Pelipäivänä vettä kuudesti, lunta ei kertaakaan. Eniten lunta maassa 2013 (24 cm). Päiväpakkasta ei kertaakaan.
Hyvää duunia, Vlad!
Nuo kymmenen sentin lumikerrokset yöpakkasella, nollakelillä tai ehkä jopa pienellä pakkasella päivälläkin ja lisälumisateella alkavat olla siinä rajoissa, että saisiko sitä kenttää pelikuntoon lumikolilla ja kenttälämmityksellä. Ja noita kun siis osui Kouvolaan ja Kuopioon ainakin kertaalleen tuossa 15v otoksessa, niin riski alkaa olla mielestäni jo kohtuullisen iso. Eli taidetaan olla tässä kaikki päätymässä siihen, että sarjat loppuun lokakuun lopussa, liigakarsinnat ja/tai cup-finaali marraskuun alkuun, sitten maaottelut ja kausi päättyköön HJK:n eurolohkopeleillä.
Vernerin kanssa olisin intuitiivisesti samaa mieltä siitä, että kausi pitäisi kuitenkin saada käyntiin jo maaliskuussa. (Tosin siinäkin on se pirun maaottelutauko.) Yleisöä ei välttämättä maaliskuun peleissä ole, mutta eihän tätä yleisölle pelatakaan. Jaksaisikohan Vlad Kepes tehdä vielä samanlaisen analyysin maaliskuun säätilastoistakin? Millä todennäköisyydellä vaikka noilla mainituilla paikkakunnilla on pelikelpoinen (lämmitetty muovi)kenttä vaikkapa 5., 15. ja 25. päivä maaliskuuta?
Koko ajan, mutta otan nyt vaan tuon Jokioisen koska sieltä ei puutu tietoja, lumisyvyys on luotettavin, ja paikat kuten Vaasa Klemettilä on ollut vasta pari vuotta käytössä, joten 15 vuoden tilastoja ei löydy. Pitää jokainen päivä copypasteta exceliin ja katsoa siitä, niin tässä menee vähän aikaa.
Tosin, ilmankosteus on erittäin suuri syksyllä ja näin ollen myös taivaalta sateleva kama märkää. Toimiva kenttälämmitys taitaa lämmittää maan pinnan (nurmen, tekiksen) noin +8 asteeseen (nurmi alkaa kasvaa +5 asteessa). HUOM, ilman lämpötila mitataan 2 m korkeudelta, jolloin sekin on kylmempi kuin lämmitetyn nurmen lämpötila. Huolesi on yhden ottelun perusteella turha, koska Jyväskylässä pelattiin JJK-HJK 26.10. 2012 varsin arktisissa oloissa. Ylin/alin oli -1,8/-3,4 ja taivaalta tuli lunta 6 cm verran. Edellisenä yönä pakkasta oli -6.3 astetta. Näin ollen voidaan olettaa, että yksittäiset kovat pakkaset ja lumisateet eivät tuhoa edes luonnonnurmea.
Mut joo, hypoteettinen esimerkki, otetaan 28. maaliskuuta 2015 jolloin voisi olla eka kierros (viikkoa aikaisemmin liikacupin finaali).
Ja taas siis Jokioinen,
21. maaliskuuta
keskimääräinen ylin lämpötila: +2,2
keskimääräinen alin lämpötila: -6,6
Lämpimintä 2014 (+8,5), kylmintä 2003 (-15,4), kylmintä päivällä 2006, 2013 (-3,1). Pelipäivänä vettä kerran, lunta kahdesti, räntää kerran. Eniten lunta maassa 2011 (58 cm). Päiväpakkasta neljästi, nollassa kerran (2001).
28. maaliskuuta
keskimääräinen ylin lämpötila: +5,0
keskimääräinen alin lämpötila: -4.5
Lämpimintä 2007 (+14,1), kylmintä 2000 (-13,0), kylmintä päivällä 2006 (-0,5). Pelipäivänä vettä kerran, lunta kolmesti, räntää kahdesti . Eniten lunta maassa 2011 (49 cm). Päiväpakkasta kerran, nollassa kahdesti (2009, 2012).
HUOM! Nämä tiedot ovat todella rankkoja, mutta muistetaan että maaliskuut 2005, 2006 ja 2013 olivat todella kylmiä. Yhtä kylmiä/kylmempiä maaliskuita oli Helsingissä 60- ja 80- luvuilla kaksi ja 50- luvulla yksi. 70- ja 90- luvuilla niin kylmiä maaliskuita ei ollut.
Virossahan kausi alkaa maaliskuussa, joten vertaillaan Tallinnan oloja Jokioisiin samojen päivien osalta.
21. maaliskuuta
keskimääräinen ylin lämpötila: +2,7
keskimääräinen alin lämpötila: -4,8
Lämpimintä 2014 (+9,5), kylmintä 2001 (-14,9), kylmintä päivällä 2013 (-4,0). Pelipäivänä vettä kahdesti, lunta kahdesti, räntää kerran. Eniten lunta maassa 2010 (37 cm). Päiväpakkasta viidesti, nollassa kerran (2001).
28. maaliskuuta
keskimääräinen ylin lämpötila: +6,0
keskimääräinen alin lämpötila: -2.8
Lämpimintä 2007 (+14,3), kylmintä 2000 (-8,1), kylmintä päivällä 2011 (+2,0). Pelipäivänä vettä kahdesti, lunta kolmesti, räntää 0. Eniten lunta maassa 2011 (28 cm). Päiväpakkasta ei kertaakaan, nollassa ei kertaakaan.
Joka tapauksessa, ei Suomessa taida olla muuta vaihtoehtoa maaliskuussa kuin tekikset ja varakentät.
Kauden venyttämisen puolesta alkupäässä tosin puhuu:
- pelejä voi siirtää
- hyväksytään että pelataan 1 tai 2 kotiottelua varakentällä. Kun tiedetään tilanne etukäteen, varakentille saadaan roudattua siirrettävät katsomot ja välttämättömimmät palvelut sekä tilapäiset anniskeluluvat hyvissä ajoin
- päivä on (esim) Tampereella maaliskuun 16. päivä on 11:50 pitkä, 15 marraskuuta 7:14 pitkä.
- Tampereella on maaliskuussa 390% enemmän auringonpaistetunteja kuin marraskuussa
- Maaliskuun 16. auringon säteilyteho on sama kuin syyskuun 27. päivä, marraskuun 15. säteilyteho on sama kuin tammikuun 27. päivä. Eli vaikka aurinko sattuisikin paistamaan marraskuussa, maaliskuussa se lämmittää, marraskuussa ei.
- Psykologinen merkitys. Maaliskuun lopulla +5 tuntuu lämpimämmältä kylmän talven jälkeen kuin +5 marraskuussa syksyn jälkeen. + Valon määrä.
