Jaahas, all-inn / Itä-Savo ehti jo oman raporttinsa tehdä. Laitetaas vähän omiakin havaintoja. Minä näin, että STPS:n neljännen maalin olisi tehnyt Tomi Leivo (ja jos oikein kuulin, myös kenttäkuulutus niin kertoi), mutta en uskalla väittää vastaan, jos kerran oikein lehdessä kirjoitetaan, että se oli Antti Voutilainen.
IPS - STPS 2-6 (1-1)
0-1 Juuso Kautonen
1-1 Joni Tikkanen
1-2 Teemu Pulkkinen
1-3 Teemu Pulkkinen
1-4 Antti Voutilainen / Tomi Leivo
2-4 Paavo Ahola rp.
2-5 Antti Pulkkinen
2-6 Tommi Ekmark
Olipahan toisella jaksolla hyvä esitys savonlinnalaisilta. Pallo kulki maata pitkin pienellä kentällä hienosti lyhyillä syötöillä. Osaltaan asiaa helpotti varmasti IPS:n pelaajien hyytyminen, mutta ei oteta mitään pois STPS:ltä.
Varsinainen laadukkaampi otteluraportti kannattaa käydä lukemassa täältä, kunhan IPS:in väki sen saa sinne kirjoitettua.
http://imatranpalloseura.fi/index.php/pelit-2013-12560Minä raapustan joitain irtohavaintoja.
Ottelun erikoisuus: Savonlinnan 2-1 johtomaali aivan toisen jakson alussa oli koripallomaali. Koripallossahan valmentaja piirtää aikalisällä yleensä seuraavan hyökkäyksen taululleen: 5-6 ennalta sovittua syöttöä high posteineen ja screeneineen. Ilmeisesti Savonlinnan valmentaja oli piirtänyt tauolla STPS:n ensimmäisen hyökkäyksen vastaavalla tavalla, koska keskiympyrästä pallo kulki nätisti mieheltä miehelle ja yhtäkkiä se oli IPS:n maalissa. IPS oli paikkapuolustuksessa eli jokainen IPS:in mies seisoi paikallaan ja ihasteli STPS:n syöttökombinaatiota.
Ottelun komediahetki: Toisella jaksolla, kun peli oli jo ratkennut 4-1 tilanteessa, IPS sai hyökkäyksen poikasen. Kulmapotkun jälkitilanteessa pallo lensi korkeana kaaripallona rangaistusalueen kulmalle, jossa STPS:n tauolla kentälle tullut Timo Pitko oli täysin yksin. Kenenkään ahdistelematta Pitko valmistautui potkaisemaan pallon vasemman jalan volleyllä keskikentälle. Aikaa oli niin paljon, että Pitko pääsi oikein asettelemaan jalkansa oikeaan asentoon. Hups, tuli huti. Pallo pomppasi maasta miehen käteen. Pallo pilkulle ja IPS:in Paavo Ahola kavensi 2-4:ään.
Ottelun ehdottomasti paras pelaaja oli mielestäni STPS:n Antti Pulkkinen. Puolusti keskikentällä antaumuksella erinomaisella asenteella ja käynnisti hyvin myös hyökkäyksiä. Juostuja kilometrejä tuli pelin aikana paljon. Iltapäivän kruunasi komea vapaapotkumaali matalalla kaukolaukauksella tolpan kautta sisään. Jos oikein näin, pallo kiersi IPS:n muurin siltä puolelta, jota maalivahti ei ole torjumassa. En ainakaan huomannut, että muurista olisi äijiä hyppinyt ilmaan, jolloin pallo olisi voinut mennä muurin ali. Jos näin oli, muuri oli väärään paikkaan asetettu tai sitten Antti Pulkkisen potkussa jenka oli niin kova, ettei IPS:n maalivahti Sauli Hanski osannut kuvitella sellaista oleman olemassakaan.
Toisena nostan esiin kolmen liigapelin (KooTeePee) kokemuksella STPS:n maalilla torjuneen Tero Mäkäläisen. Hän esitti kaksi sen tason torjuntaa, mitä ei Kolmosen tasolla tavallisesti näe. Satuin olemaan katsomossa sellaisessa paikassa, että olin laukaisijan takana, joten näin molempien laukauksien olevan menossa "varmasti" maaliin. Ensin Jani Jokela pääsi ensimmäisellä jaksolla ihan ottelun ensimmäisillä minuuteilla tälläämään rangaistuspilkun takaa etuviistosta tulleesta syötöstä vastapalloon. Potku onnistui ja pallo lähti kovaa vauhtia maata pitkin kohti takakulmaa. Jostain ilmestyi Mäkäläisen käsi hänestä katsoen oikeaan alakulmaan ja pallo kulmalipulle. Toisella jaksolla, kun ottelun voittaja ei ollut vielä ratkennut, samainen Jani Jokela pääsi vetämään liikkuvasta pallosta hienon banaanipotkun. Pallo oli kaartamassa takayläkulmaan, mutta jälleen Mäkäläinen venyi mahtavaan paraatipelastukseen. Ensimmäisellä jaksolla, jolloin IPS vielä sai pallonhallintaa, STPS:n topparipari Roope Koikkalainen - Timo Ekmark oli muutamassa tilanteessa melko hätäinen. Mäkäläisen pelin ohjaus mielestäni rauhoitti toppariparia hyvin. No - toisella jaksolla STPS:n puolustusta ei kovin koville laitettukaan.
Kolmantena pisti silmään STPS:n keskikentältä Marko Huttu. Uskalsi haastaa pallon kanssa vastustajaa eikä juuri menettänyt palloa. Jos ei haastanut itse, pienillä oivaltavilla syötöillä pelasi pallon joukkuetoverilleen niin, että STPS:n hyökkäys eteni. Ensimmäisellä jaksolla hän oli vasemmalla laidalla, mutta toisella jaksolla pelasi keskemmällä, jolloin hänestä oli enemmän hyötyä joukkueelleen. Miinuksena filmaukset ja vapaapotkun kalasteluyritykset sen jälkeen, kun imatralaiset ne muutamat kerrat pallon saivat häneltä pois otettua.
Imatralaisista jäi mieleen keskikentän pohjalla pelannut Paavo Ahola. Ensimmäisellä jaksolla hän oli ehkä noin 5 % hitaampi kuin ympärillä pelanneet savonlinnalaiset, mutta hyvällä sijoittumisella ja pelisilmällä sekä hätäilemättömällä toiminnalla pallon kanssa voitti monta tilannetta ja imatralaiset saivat hänen oivalluksistaan hyviä hyökkäyksiä. Toisella jaksolla hän oli ehkä noin 20 % hitaampi kuin ympärillä pelanneet savonlinnalaiset. Silloin ei enää hyvä pelisilmä eikä sijoittuminen auttanut.
Tero Nieminen pelasi vasempana laitapakkina varman pelin alaspäin, mutta pitkät ristipallot hyökkäykseen eivät löytäneet omia pelaajia. Imatralaisten takaa-ajovaiheessa nousi muutaman kerran vasemmalta laidalta todella vaarallisesti, mutta Ari Pasanen reagoi Savonlinnan penkillä nopeasti Niemisen nousuihin ja siirsi omasta joukkueestaan miehen niitä ottamaan. Hyvää pelin lukua Pasaselta. Niemisen kovat taklaukset osuivat puhtaasti palloon. Jos tuollaiset menevät joskus ohi, vilahtaa helposti keltainen, ehkä jopa punainen.
IPS:in toppari Marko Hietamäki pärjäsi hyvin pääpalloissa, mutta juoksupalloissa oli toistuvasti vaikeuksissa.