PEPO - Sudet 0-3 (0-2)
0-1 Niko Nakari rp.
0-2 Niko Nakari
0-3 Niko Nakari
Tässä taas joitain irtohavaintoja, mitä jäi mieleen - ilman videouusintoja tilanteista. PEPO:laisin silmälasein tehty raportti kannattaa käydä lukemassa osoitteesta
www.lilat.fi, kunhan PEPO:laiset sen sinne ehtivät tehdä.
Maalit:
0-1 Sudet myllyttää PEPO:n päätyyn. Erikoistilanteen jälkitilanteessa pallo osuu PEPO:n pelaajan käteen ja pallo pilkulle. Taisi olla toppari Niko Pyyhtiä. Katsoin peliä sellaisesta kulmasta, etten käsivirhettä nähnyt, mutta koska kukaan PEPO:lainen ei tilannetta protestoinut, varmaan se ihan selvä pilkun paikka oli. Nakari potkaisee rankkarin varman oloisesti ohi maalivahti Mika Haakanan.
0-2 Susien oikean laidan parivaljakko Rico Ryöpäs - Riku Venäläinen voittaa 6-0 PEPO:n vasemman laidan Markus Koistinen - Peetu Juntunen. Venäläinen antaa todella hienon kovan kierteisen keskityksen yli PEPO topparien ja maaliltaan keskitystä hakemaan tulleen Haakanan. Nakari kiertää hienosti taka-alueelle ja puskee hallitusti pallon maaliin. Harvoin näkee noin upeaa keskitystä Kolmosessa - varsinkin, kun ei ollut vapaapotkutilanne vaan Venäläinen joutui antamaan sen PEPO:n pelaajan ahdistellessa.
0-3 Hieno yksilösuoritus Nakarilta. Sudet voittaa pallon PEPO:n hyökätessä, pelaa juoksupallon PEPO:n puolustuslinjan taakse ja Nakari jättää toppariparin Pyyhtiä - Samu Monosen taakseen ja nostaa pallon hienosti vastaan tulleen Haakanan yli. Hyvä potkutekniikka vaaditaan tuollaiseen suoritukseen.
Sudet jatkoi voittokulkuaan Kimpisellä helpolla voitolla. Vaikkei lukemat tuota selvempiä olleetkaan, pelistä jäi sellainen fiilis, että ei PEPO olisi saanut maalia tehtyä, vaikka peliä oltaisiin pelattu 900 minuuttia 90 minuutin sijaan. PEPO:lla oli tilanteita vähän ja niissä vähissä tilanteissa lappeenrantalaisten ratkaisut olivat todella hätäisiä. Istuuko se kuuluisa apina (tai gorilla) PEPO:laisten olkapäällä? Todennäköisesti. En jaksa uskoa, että PEPO:n pelaajat noin huonoja ja hermostuneita pohjimmiltaan ovat. Esimerkiksi koko kentän halki sivurajalta toiselle
nurmea pitkin laitetut syötöt harvoin menevät jalkapallo-ottelussa perille (ei mennyt tälläkään kerralla. Sudet katkaisivat ja iskivät vastahyökkäyksen).
Keitä pelaajista jäi mieleen? Mielestäni ylipäätään maalintekijät saavat liikaa suitsutusta. Johtuukohan se laiskasta journalismista vai mistä, kun maalintekijöiden nimiä toitotetaan kerrasta toiseen. Onneksi jalkapallossa ei sentään tilastoida syöttöpisteitä. Onhan se surkuhupaisaa, kun koko Suomen kansa saa herätä samaan ilosanomaan, kun aamun urheilu-uutisissa toistetaan eri kanavilla miljoona kertaa, että "viime yönä Pittsreal Mighty Bullsien Yrjänä Yrjönen saavutti yhden syöttöpisteen, kun Bullsit kukistivat Edmonpurgh Minersin." Jos leikitään vähän numeroilla, voitaisiin kysyä kuinka suuri ansio maalintekijällä on jalkapallossa maalin syntyyn. Jos pallo vain osuu maalintekijään ja kimpoaa siitä maaliin ilman, että maalintekijä itse muutoin kun kimmokkeen antajana vaikuttaa pallon kulkuun, maalintekijän vaikutus maalin syntyyn on kenties 3 %. Toinen ääripää on se kuuluisa Diego Maradonan maali Englantia vastaan 1986 MM-kisoissa. Ei se, jonka hän tekee (jumalan) kädellään vaan se, jossa hän kuljettaa pallon omalta kenttäpuoliskoltaan maaliin saakka harhauttaessaan ensin pallon riistoa yrittäneen Englannin hyökkääjät, sitten keskikenttäpelaajat, sitten puolustajat ja viimeiseksi Peter Shiltonin. Siinä maalintekijän vaikutus maalin syntyyn on sanotaan vaikkapa 96 %.
MUTTA. Tässä pelissä on ihan perusteltua mielestäni antaa suitsutusta Nakarille. Maalien lisäksi hän aiheutti jos ei nyt ihan paniikkia niin ainakin hätää PEPO:n puolustukselle usein. Ottelun hienoin harhautus tuli Nakarilta 68:nnella minuutilla. Rangaistusalueen kulmalla niin nopea pyörähdys pallon kanssa, että vastassa ollut PEPO:n toppari Niko Pyyhtiä oli 180 astetta väärässä kulmassa sen jälkeen, kun Nakari karkasi Pyyhtiän selän takaa nokatusten Haakanan kanssa, mutta pallo meni takakulmasta ohi.
Toinen yhtä vakuuttavan suorituksen tehnyt pelaaja kuin Nakari oli mielestäni Susien maalivahtina pelannut MYPA-laina Jere Pyhäranta. Ykkösessä Viikingeissä suuren yleisön tietoisuuteen noussutta ja Suomen juniorimaajoukkueissakin pelannutta maalivahtia ei näköjään yhtään harmittanut, että on joutunut farmijoukkueeseen pelaamaan Kolmosta. Tai jos harmitti, ei se ainakaan hänen esityksessään näkynyt vaan asenne oli kunnossa. Koville PEPO ei häntä laittanut, mutta muutaman kovan kaukolaukauksen pääsi torjumaan, hienoimpana rangaistusalueen rajalta PEPO-pelaajan lähettämä pommi. Taisi olla Mikko Kuningas laukojana. Myös keskitykset joko jäivät Pyhärannan näppeihin tai lentivät kauas hänen nyrkkeilynsä ansiosta. Hienointa oli kuitenkin mielestäni Pyhärannan muu peli, jota hän pääsi pelaamaan enemmän kuin torjumaan PEPO:laisten yrityksiä. Tarkoitan avauksia. Etenkin kädestä potkaisi todella tarkasti pitkälle toiselle kenttäpuoliskolle tarkoittamalleen Susien pelaajalle. Eivätkä olleet mitään kukkupalloja vaan kierteisiä ja nopeita potkuja. Myös maasta annetut avauspotkut olivat laadukkaita. Susien puolustuksen luottoa omaa maalivahtiin kuvasi se, että ne harvat kerrat, kun Sudet joutuivat PEPO:n prässistä syöttämään pallon maalivahdilleen, syötöt olivat todella kovia ja tulivat muutaman kerran todella vaikeasti maalivahdille ilmasta. Luulenpa, että kovin moni Kolmosen maalivahti ei olisi selvinnyt noista "kaverisyötöistä" noin hienosti kuin Pyhäranta.
Sen sijaan toinen Mypa-laina Kassiano Soares Mendonca oli mielestäni aivan onneton. Hän ei voi olla mikään Fluminensen junioriakatemian pelaaja vaan sellaisen identtinen kaksoisveli, joka oli hypännyt Suomen lentokoneeseen. Näytti kuin hän olisi koskenut elämänsä ensimmäisen kerran jalkapalloon vasta Saviniemen harjoittelukentällä. Tai sitten toinen vaihtoehto on, että hänen pelihuumorinsa oli jäänyt kokonaan Myllykoskelle. 70 minuuttia keskikentällä hölkkäillyt Mendonca oli hauskan näköinen, kun hän yritti spurtata tilanteisiin. Jalat sipsuttivat ja kädet viuhtoivat, mutta PEPO:laiset vilahtivat miehen ohi kummaltakin puolelta. Ihan kuin hän olisi juossut paikallaan. Jos hänelle pelattiin pallo, yhdestäkään PEPO:laisesta hän ei ohi päässyt harhauttamalla, koska vauhti oli niin onnettoman hidas. Myöskään avaavia syöttöjä hän ei ehtinyt/kyennyt tekemään, joten useimmin hän pelasi alas puolustuslinjalle tai maalivahdille. Vastaavasti puolustuspelissä hän joutui kompensoimaan puuttuvaa liikettä tarttumalla PEPO:laisiin olkapäästä, kun he olivat häntä ohittamassa. Ottelun hyvin tuominnut Jussi Haikonen kävi häntä siitä toisella jaksolla huomauttamassa. Satuin istumaan juuri siinä kohdassa katsomossa ja kuulin, että suomella Haikonen Mendoncaa komensi. Ilmeisesti olisi pitänyt käyttää portugalia, koska Mendonca kävi kättelemässä tuomaria torut saatuaan. Muutaman kerran Mendonca teki pienen pyrähdyksen pallon ollessa susilaisilla ja sitten tietysti kädet levälleen, kun Susien suomalaiset eivät hänelle palloa pelanneet. Jos Mendoncasta haluaisi käyttää nimitystä ulkomaalais
vahvistus, hän voisi kokeilla seuraavaksi Vitosessa Loviisan Atomeissa, jos tuo vauhti siellä riittäisi.
Ensimmäisellä jaksolla pidin erityisesti Susien oikean laidan pelistä. Rico Ryöpäs ja Riku Venäläinen vaihtoivat hienosti paikkaa hyökkäyksissä (keskikenttäpelaaja - laitapakki). Kun toinen nousi, toinen tuki ja paikkasi upeasti. Ryöppään (vai pitääkö sanoa Ryöpäksen?) kova laukaus pomppasi tolpasta ulos ensimmäisellä jaksolla. Toisen jakson alussa Ryöpäs vaihdettiin pois.
PEPO:laisista jäi mieleen kovasti keskikentällä tsempannut Abenezer Eloranta. Välillä tilanne voitettiin, välillä hävittiin, mutta ainakin yritettiin joka tilanne loppuun asti, mikä ei näyttänyt tapahtuvan ihan jokaisen PEPO:n pelaajan kohdalla. Jostain syystä Eloranta otettiin vaihtoon 62:nnella minuutilla. Olisiko ollut joku pieni loukkaantuminen vai mikä mahtoi olla syy? Kyllä virtaa mielestäni riitti vielä silloin. 66:nnella minuutilla kentälle tullut Ilja Tartakovskiy pelasi myös pirteästi. Hänelle tuli PEPO:laisten paras paikka, mutta Susien kenttäpelaaja sai kroppansa eteen maaliviivalla.
Äänestys
