Hauska tuo Pyramidi, kokeillaas itsekin.
Norsunluurannikko
Ghana, Australia, Uruguay, Kamerun, Saksa, Italia, Nigeria
Englanti, USA, Ranska, Sveitsi, Belgia, Kolumbia, Kroatia, Algeria, Iran
B & H, Chile, Ecuador, Honduras, Meksiko, Costa Rica, Hollanti, Japani, Kreikka
Argentiina, Brasilia, Etelä-Korea, Venäjä
Portugali
Espanja
Kaksi ylintä kerrosta on ne, joille oikeasti toivon menestystä. Kolmannessa ja neljännessä kerroksessa on itselleni ne ns. neutraalit maat. Viides kerros on jo vähän semmonen, että vituttaa jos nuo persereiät menestyvät. Sitten kahden viimeisen hiilikellarin kohdalla aletaan jo rasvaamaan köyttä.
E: Laitetaan vielä vähän perusteluja.
Norsunluurannikolle soisin kultaa ja kunniaa ihan vaan jo sen takia, että olisi korkea aika Afrikan mantereenkin saada jo menestystä. Norsuilla on omasta mielestäni hienoimmat pelaajat Mestari Drogban ja Yaya Touren johdolla. Tekemisessä on vähän semmoinen "vielä kerran jos jalka nousisi" -meininki, ja se on aina vedonnut sivullekirjoittaneeseen.
Kakkoskerroksesta Ghana ansaitsisi menestystä jo pelkästään viime kisojen karmaisevan päätöksen takia. Mielenkiintoista on, että samaan kerrokseen olen sijoittanut taisteluparinsa Uruguayn. Kyseinen matsi on eräs hienoimpia otteluita, joita olen television välityksellä MM-kisoista todistanut. Erityisesti siinä mielessä, että suhtauduin tuolloin neutraalisti molempiin joukkueisiin. Siitä johtuen molemmat maat ovat jatkossa saava sympatiani. Toki Uruguaylle on muutenkin nostettava hattua. Pieni valtio, jossa on käsittämättömän iso jalkapalloperintö. Kamerun ja Nigeria ovat olleet sympatialistallani aina 1994-kisoista lähtien: Yöllä pelatut ottelut, yönmustia miehiä, uskomatonta taituruutta. Australiassa olen asunut (kyllä, olen asunut ULKOMAILLA), ja siitä johtuen sydän sykkii aina pikkuisen Socceroos'ille. Italia-sympatioita en oikeastaan osaa selittää, juontaa juurensa varmaan 1994-finaaliin, ja rankkaritappioon Brasseille. Saksalle taas on pakko vaan nostaa hattua. Miten voi olla, että siellä tehdään niin paljon asioita oikein.
Neutraaleista maista ei sen enempää, ehkä Englannin olisin voinut nostaa kerrosta ylemmäs, mutta joukkue on nykypäivänä niin hajuton ja mauton, että se on ansainnut paikkansa tuolla missä se nyt on. Belgiaa en halua myöntää symppaavani, enhän toki halua kulkea massan mukana
Alimmista kerroksista: en oikeastaan tiedä mikä tuossa Argentiinassa mättää. En ole koskaan tykännyt Argentiinasta, enkä tosiaan osaa selittää miksi. Vanhat perinteet sikamaisen futiksen pelaamisesta, filmaamisesta, tuomareille itkemisestä ym. Monen sattuman summa. Brasseissa vituttaa nämä saatanan jeesusbrassit. Myönnän, että on ehkä vähän naurettava syy, mutta kuitenkin. Lisäksi haavat vuodelta 1994 eivät ole umpeutuneet. Olin tuolloin Italian puolella finaalissa. Venäjä-antipatiat johtuvat myös monesta syystä. Seurajohtajien öykkärimäinen toiminta ja fanien rasistisuus päällimmäisenä mielessä. Etelä-Korea ja 2002 MM-kusetus never forget! Go west, my communist ass!
Portugali ja Espanja edustavat lähestulkoon kaikkea sitä mitä jalkapallossa vihaan. Limaista, epärehellistä, vastustajaa ja sääntöjä kunnioittamatonta toimintaa. Portugali tuskin olisi kisoissa edes ilman Cristiano Ronaldoa (ei, minulla ei ole mitään erityistä juuri Ronaldoa vastaan). Espanjan taas soisi hyytyvän lopullisesti.
Äänestys
