Viinioksa
Poissa
Suosikkijoukkue: Fingland
|
|
Vastaus #525 : 23.12.2007 klo 18:04:16 |
|
Niin, eihän nämä Viasatit ja Canalit ym maksukanavat missään muualla tosiaan näy kuin Suomessa : Tuossa Tanskan tapauksessakin lähetysoikeudet on myyty ties mille tv-kanaville yhteensä 140 miljoonalla €:lla. Kaikki varmaan noista tyytyvät näyttämään liigaa vain Tanskassa : . Meinaatko, että myös SM-liiga näkyy kaikkialla, missä Canal+-kanavat? Eivätköhän skandisarjat näy vain Skandinavian sisällä ja vaikka jossain muualla näkyisikin, niin tuskin niillä juuri on katsojia. Kyllä ne hurjat rahamäärät oikeuksista maksetaan valtaosin kotimaan katsojista, joita löytyykin ihan toisella tavalla kuin Suomesta. 140 miljoonaa eurolla muuten pyörittäisi veikkausliigaa aivan kevyesti kymmen vuotta, vaikkei mitään muita tuloja olisikaan. Suomessa Veikkausliigan oikeudet menee ilmaiseksi YLE:lle/Urheilukanavalle, vaikka joku niistä olisi maksanut miljoonia, eikä varmasti vain siksi että olisi näyttänyt otteluita vain ja ainoastaan Suomessa.
Aiemmin Veikkausliigan tv-oikeudet myytiin maaotteluiden kylkiäisinä, mikä johti siihen, ettei Veikkausliigaa näkynyt välillä missään, kun mikään kanava ei halunnut sitä ostaa. Maajoukkueen tv-oikeuksien arvo ei pudonnut mihinkään kun Veikkausliiga erotettiin siitä, mikä kertoo Veikkausliigan tv-arvosta osaltaan jotain. Toki Viasat tarjosi ilmeisesti ihan kohtuullista hintaa, mutta kyse ei todellakaan ollut "ihan" samanlaisista summista kuin mitä skandinaaviliigat tv-oikeuksista saavat. Edit: eipä tuosta Viasatin tarjouksen suuruudestakaan kyllä taida olla yhtään mitään näyttöä. Ketjun alussa oleva UL:n juttu näyttää olevan lehdelle tyypillistä hömppäspekulointia. Lähes ainoa konkreettinen tieto ympäripyöreyksien ja no commentsien välissä on Viasatin äijän lausunto, että Veikkausliiga ei nykyisellään yhtiötä kiinnosta, siis juuri päinvastoin kuin jutun otsikko antaa ymmärtää. Kohuttu "ennätystarjous" voi toki pitää paikkansa helpostikin, koska liigasta ei aiemmin ole maksettu käytännössä mitään (paitsi kun oikeudet on myyty mj-pelien ohessa). Walden toteaa, että maksukanavalle siirtyminen vähentää näkyvyyttä ja sitä kautta mainostuloja, siis juuri päinvastoin kuin täällä esitettiin.
|
|
« Viimeksi muokattu: 23.12.2007 klo 18:35:12 kirjoittanut Viinioksa »
|
|
|
|
|
feedback
Poissa
|
|
Vastaus #526 : 23.12.2007 klo 18:30:45 |
|
Meinaatko, että myös SM-liiga näkyy kaikkialla, missä Canal+-kanavat? Eivätköhän skandisarjat näy vain Skandinavian sisällä ja vaikka jossain muualla näkyisikin, niin tuskin niillä juuri on katsojia. Kyllä ne hurjat rahamäärät oikeuksista maksetaan valtaosin kotimaan katsojista, joita löytyykin ihan toisella tavalla kuin Suomesta. Ei tietenkään, koska jääkiekko nyt ei juuri ketään kiinnosta missään muualla kuin Suomessa ja Kanadassa sekä vähän alusta Ruotsissa ja Tsekeissä. Ei ole mitään mieltä lähettää koko lajia minnekään muualla kun kukaan ei sitä edes ymmärrä ja vaikka ymmärtäisikin/laji jossain kiinnostaisi niin selvästi tasokkaampaa tarjontaa on samaan vuoden aikaan, kun änäri ja kaikki muutkin sarjat pyörivät tasan samaan aikaan kuin kotoinen SM-liigakin. Jalkapallosta puhuttaessa ollaan kiinnostuksen suhteen aivan eri sfääreissä ja etenkin lajia ymmärretään, jos ei nyt universaalisti, niin aika laajalti kuitenkin. Kun muuta jalkapallotarjontaa kesäisin ei ole, niin kyllä veikkausliigalla muiden pohjoismaisten liigojen ohella olisi potentiaalia saavuttaa kulttimainetta yleisemminkin maailmalla nimenomaan vedonlyöjien silmissä. Muuten en usko, että ketään ulkomailla voisi Veikkausliiga erityisemmin kiinnostaa. Aiemmin Veikkausliigan tv-oikeudet myytiin maaotteluiden kylkiäisinä, mikä johti siihen, ettei niitä näkynyt välillä missään, kun mikään kanava ei halunnut niitä ostaa. Maajoukkueen tv-oikeuksien arvo ei pudonnut mihinkään kun Veikkausliiga erotettiin siitä, mikä kertoo niiden arvosta osaltaan jotain. Toki Viasat tarjosi ilmeisesti ihan kohtuullista hintaa, mutta kyse ei todellakaan ollut ihan samanlaisista summista kuin mitä Skandinaaviliigat saavat. Ei tietenkään puhuta samoista summista, mutta yksi prosenttikin (1,4 miljoonaa) tuosta Tanskan 140 miljoonasta olisi kova juttu nykyisen nollasopimuksen rinnalla. Haaveissa voisi olla 10% tuosta Tanskan sopimuksesta. Vaikea kuitenkaan uskoa, että Tanskan liiga olisi sata kertaa isompi ja arvokkaampi juttu tv-yhtiöille kuin veikkausliiga. Kymmenenkin on vähän siinä ja siinä. Samoissa asukasmäärissä kuitenkin liikutaan kun puhutaan Tanskasta ja Suomesta. 140 miljoonaa on vaan niin järjetön summa, etten millään usko lähetyksiä nähtävän vain Tanskassa/muualla skandinaviassa.
|
|
|
|
Viinioksa
Poissa
Suosikkijoukkue: Fingland
|
|
Vastaus #527 : 23.12.2007 klo 19:15:45 |
|
Ei tietenkään, koska jääkiekko nyt ei juuri ketään kiinnosta missään muualla kuin Suomessa ja Kanadassa sekä vähän alusta Ruotsissa ja Tsekeissä. Ei ole mitään mieltä lähettää koko lajia minnekään muualla kun kukaan ei sitä edes ymmärrä ja vaikka ymmärtäisikin/laji jossain kiinnostaisi niin selvästi tasokkaampaa tarjontaa on samaan vuoden aikaan, kun änäri ja kaikki muutkin sarjat pyörivät tasan samaan aikaan kuin kotoinen SM-liigakin. Jalkapallosta puhuttaessa ollaan kiinnostuksen suhteen aivan eri sfääreissä ja etenkin lajia ymmärretään, jos ei nyt universaalisti, niin aika laajalti kuitenkin. Kun muuta jalkapallotarjontaa kesäisin ei ole, niin kyllä veikkausliigalla muiden pohjoismaisten liigojen ohella olisi potentiaalia saavuttaa kulttimainetta yleisemminkin maailmalla nimenomaan vedonlyöjien silmissä. Muuten en usko, että ketään ulkomailla voisi Veikkausliiga erityisemmin kiinnostaa. Jalkapallo toki kiinnostaa, mutta ei mikä tahansa jalkapallo. Suomen liigaa ei pidetä maailmalla urheilullisesti tasokkaana, kiinnostavana tai viihdyttävänä. SM-liigallakin on kaikesta huolimatta Veikkausliigaa suurempi kansainvälinen potentiaali: se nyt voisi kiinnostaa esim. Ruotsissa siinä missä Elitserien Suomessa, kun taas Veikkausliiga tuskin kiinnostaa Ruotsissa edes siinä kuin Allsvenskan Suomessa. Veikkausliigasta vedonlyöntimielessä kiinnostuneita on maailmalla määrällisesti ehkä paljonkin. En kuitenkaan jaksa uskoa, että niitä olisi missään Suomen ulkopuolella suhteessa väestöön niin paljon, että juuri minkään ulkomaalaisen tv-kanavan kannattaisi lähettää Veikkausliigaa. Voisi kuvitella että ulkomaille suunnattu maksullinen striimi saattaisi vielä toimia, sikäli kun on teknisesti mahdollista (taitaa vain olla nekin aika helppo kaapata ja pistää maksuttomaan jakoon). Ei tietenkään puhuta samoista summista, mutta yksi prosenttikin (1,4 miljoonaa) tuosta Tanskan 140 miljoonasta olisi kova juttu nykyisen nollasopimuksen rinnalla. Haaveissa voisi olla 10% tuosta Tanskan sopimuksesta. Vaikea kuitenkaan uskoa, että Tanskan liiga olisi sata kertaa isompi ja arvokkaampi juttu tv-yhtiöille kuin veikkausliiga. Kymmenenkin on vähän siinä ja siinä. Samoissa asukasmäärissä kuitenkin liikutaan kun puhutaan Tanskasta ja Suomesta. 140 miljoonaa on vaan niin järjetön summa, etten millään usko lähetyksiä nähtävän vain Tanskassa/muualla skandinaviassa.
Nettiuutisen mukaan Tanskan summa olisi 300 miljoonaa kruunua vuodessa, joka on 40 miljoonaa euroa. On tuo kieltämättä silti helvetinmoinen raha, mutta ei täysin epärealistinen. Myihän MTV:kin pelkästään formuloilla sitä kanavapakettiaan ainakin yli 100 000 kappaletta, mikä tekee vuodessa vähintään 10 miljoonaa euroa (halvimmat paketit kympin pintaan/kk). Tähän vielä Tanskan korkeampi hintataso, eri tyyppiset pay per view-jutut jne. niin raha voisi tulla takaisin jo puhtaasti Tanskassa (plus mahdollisesti jonkin verran katsojia Ruotsissa ja Norjassa). Mitään massiivista kansainvälistä yleisöä ei tarvita. Moniko sitten ostaisi maksukanavan Veikkausliigan vuoksi, kun ilmaiseksikin katsojaluvut lasketaan kymmenissä tuhansissa. http://ekstrabladet.dk/sport/dansk_fodbold/article371354.ece
|
|
|
|
Lorenzo
Poissa
Suosikkijoukkue: * * * *
|
|
Vastaus #528 : 23.12.2007 klo 19:20:34 |
|
Ei tietenkään, koska jääkiekko nyt ei juuri ketään kiinnosta missään muualla kuin Suomessa ja Kanadassa sekä vähän alusta Ruotsissa ja Tsekeissä. Höhö. Jopa Keski-Euroopan jääkiekkosarjoissa pelataan täysille katsomoille. Esimerkiksi SC Bern vetää otteluihinsa keskimäärin 16 000 katsojaa, kun Sveitsin jalkapalloliigassa keskiarvo jää alle kymmenentuhannen. Tämä huolimatta sisähallista ja siitä, että ottelumäärä jääkiekossa on aivan toista luokkaa.
|
|
|
|
feedback
Poissa
|
|
Vastaus #529 : 24.12.2007 klo 00:10:34 |
|
Höhö. Jopa Keski-Euroopan jääkiekkosarjoissa pelataan täysille katsomoille. Esimerkiksi SC Bern vetää otteluihinsa keskimäärin 16 000 katsojaa, kun Sveitsin jalkapalloliigassa keskiarvo jää alle kymmenentuhannen. Tämä huolimatta sisähallista ja siitä, että ottelumäärä jääkiekossa on aivan toista luokkaa.
Ooh, löysit sitten sen Bernin esimerkiksi . Euroopasta löytyy kuitenkin vähintään sata jalkapallojoukkuetta, jotka vetävät keskimäärin yli 16 000 katsojaa otteluihinsa. Yksi tilastokummajainen ei muuta sitä tosiasiaa, että jääkiekko on Euroopassa marginaalilaji ja maailmanlaajuisesti yksi hyttysen pieru.
|
|
|
|
Lorenzo
Poissa
Suosikkijoukkue: * * * *
|
|
Vastaus #530 : 24.12.2007 klo 00:45:16 |
|
Ooh, löysit sitten sen Bernin esimerkiksi . Euroopasta löytyy kuitenkin vähintään sata jalkapallojoukkuetta, jotka vetävät keskimäärin yli 16 000 katsojaa otteluihinsa. Yksi tilastokummajainen ei muuta sitä tosiasiaa, että jääkiekko on Euroopassa marginaalilaji ja maailmanlaajuisesti yksi hyttysen pieru. Euroopasta löytyy 98 jalkapallojoukkuetta, jotka vetävät keskimäärin yli 20 000 katsojaa kotiotteluihinsa. Yksikään niistä ei kuitenkaan 22 kertaa kaudessa sisähalliin. Euroopan merkittävien jalkapallon pääsarjojen yhteenlaskettu katsojakeskiarvo on noin 8 000 katsojaa ottelua kohden. Tämän ylittäviä jääkiekkojoukkueita löytyy Ruotsin, Saksan, Suomen, Sveitsin, Tšekin ja Venäjän pääsarjoista - ainakaan näissä kuudessa maassa ei ole jo tämän perusteella mitään mahdollisuutta puhua marginaalilajista. Lisäksi esimerkiksi Slovakiassa jääkiekkosarjan keskiarvo on sellaisenaan jalkapalloa edellä, huolimatta selvästi suuremmasta ottelumäärästä ja otteluiden järjestämisestä sisähalleissa. Se, ettei jääkiekko ole useimmissa maissa yhtä suosittua kuin jalkapallo, ei ole millään tavalla jääkiekolta pois, eikä myöskään tee siitä marginaalilajia. Itse asiassa sen voi yleisömäärien perusteella hyvinkin katsoa olevan Euroopan toiseksi suosituin urheilulaji. Marginaalilajina sitä voi pitää korkeintaan trooppisella vyöhykkeellä, luonnollisista syistä.
|
|
|
|
luckyiam
Poissa
Suosikkijoukkue: Jan Walden.
|
|
Vastaus #531 : 24.12.2007 klo 00:48:16 |
|
Se, ettei jääkiekko ole useimmissa maissa yhtä suosittua kuin jalkapallo, ei ole millään tavalla jääkiekolta pois, eikä myöskään tee siitä marginaalilajia. Itse asiassa sen voi yleisömäärien perusteella hyvinkin katsoa olevan Euroopan toiseksi suosituin urheilulaji. Marginaalilajina sitä voi pitää korkeintaan trooppisella vyöhykkeellä, luonnollisista syistä.
Ot, mutta saksassa on edelleen enemmän lisensioituja käsipalloilijoita kuin maailmassa kiekkoilijoita...jau.
|
|
|
|
Lorenzo
Poissa
Suosikkijoukkue: * * * *
|
|
Vastaus #532 : 24.12.2007 klo 01:09:23 |
|
Ot, mutta saksassa on edelleen enemmän lisensioituja käsipalloilijoita kuin maailmassa kiekkoilijoita...jau.
Ja silti jääkiekon Bundesliga vetää enemmän katsojia kuin käsipallon. Saksan käsipalloliitto DHB:lla on muuten 826 615 jäsentä (sis. muutkin jäsenet kuin lisensoidut pelaajat), yksin Pohjois-Amerikassa on toista miljoonaa rekisteröityä jääkiekkoilijaa.
|
|
« Viimeksi muokattu: 24.12.2007 klo 01:15:19 kirjoittanut Lorenzo »
|
|
|
|
|
tamman siika
Poissa
Suosikkijoukkue: Kaikki kuolleet ja kuopattu
|
|
Vastaus #533 : 24.12.2007 klo 02:11:46 |
|
Euroopasta löytyy 98 jalkapallojoukkuetta, jotka vetävät keskimäärin yli 20 000 katsojaa kotiotteluihinsa. Yksikään niistä ei kuitenkaan 22 kertaa kaudessa sisähalliin.
Olipas kummallinen vertaus. Ja pointtisi oli mikä? Että jos nämä joukkueet pelaisivat kapasiteetiltaan 20 000 -istuimisissa sisähalleissa 22 kertaa kaudessa, niin keskiarvot laskisivat? Tuskin. Euroopan merkittävien jalkapallon pääsarjojen yhteenlaskettu katsojakeskiarvo on noin 8 000 katsojaa ottelua kohden. Tämän ylittäviä jääkiekkojoukkueita löytyy Ruotsin, Saksan, Suomen, Sveitsin, Tšekin ja Venäjän pääsarjoista - ainakaan näissä kuudessa maassa ei ole jo tämän perusteella mitään mahdollisuutta puhua marginaalilajista. Lisäksi esimerkiksi Slovakiassa jääkiekkosarjan keskiarvo on sellaisenaan jalkapalloa edellä, huolimatta selvästi suuremmasta ottelumäärästä ja otteluiden järjestämisestä sisähalleissa.
Se, ettei jääkiekko ole useimmissa maissa yhtä suosittua kuin jalkapallo, ei ole millään tavalla jääkiekolta pois, eikä myöskään tee siitä marginaalilajia. Itse asiassa sen voi yleisömäärien perusteella hyvinkin katsoa olevan Euroopan toiseksi suosituin urheilulaji. Marginaalilajina sitä voi pitää korkeintaan trooppisella vyöhykkeellä, luonnollisista syistä.
Luettelit tässä 6-7 maata Euroopan noin 50:stä valtiosta. Tämän vuoksi en edes viitsi lähteä tarkistamaan noita ilmoittamiasi tilastoja. Minun silmissäni marginaalilaji. Eniten kyseenalaisinta on se, kun vertaat rinnakkain jalkapallon pääsarjojen keskiarvoja ja jääkiekon yksittäisten joukkueiden katsojamääriä. Menee oikeastaan koko pohja kirjoitukseltasi.
|
|
|
|
Lorenzo
Poissa
Suosikkijoukkue: * * * *
|
|
Vastaus #534 : 24.12.2007 klo 02:44:16 |
|
Olipas kummallinen vertaus. Ja pointtisi oli mikä? Että jos nämä joukkueet pelaisivat kapasiteetiltaan 20 000 -istuimisissa sisähalleissa 22 kertaa kaudessa, niin keskiarvot laskisivat? Tuskin. Kyllä pelien määrä ja pelipaikkojen kapasiteetti vaikuttaa erittäin ratkaisevasti katsojakeskiarvoihin. Esimerkiksi suurilla stadioneilla pelattu ja isoveljensä ottelumäärillä varustettu amerikkalaisen jalkapallon NFL Europe -höntsäsarja veti suurempia keskiarvoja kuin jalkapallon Serie A. Yhdysvalloissa vähäotteluinen NFL saavuttaa yli kaksinkertaisia yleisökeskiarvoja maan kansallislaji baseballin tiuhakierroksiseen MLB-liigaan nähden. Sisäpalloilut NBA ja NHL vetävät keskenään ja vaikkapa SC Bernin kanssa käytännössä identtisiä yleisömääriä sisähallien asettamien rajoitusten ansiosta. Luettelit tässä 6-7 maata Euroopan noin 50:stä valtiosta. Tämän vuoksi en edes viitsi lähteä tarkistamaan noita ilmoittamiasi tilastoja. Minun silmissäni marginaalilaji. Voin vastaavasti luetella helposti 6-7 maata, joiden jalkapallosarjat vetävät vähemmän katsojia kuin Unkarin jääkiekkoliigan dunaújvárosilainen DAC-Invitel -seura. Pohjois-Irlannin ylpeys Belfast Giants vetää katsojia enemmän, kuin puolet Euroopan jalkapallosarjoista. Toisin sanoen jääkiekko pitää kyllä pintansa sellaisissakin paikoissa, joissa sen voisi hyvällä syyllä olettaa olevan marginaalilaji. Aiemmin mainitsemissani maissa se on kuitenkin yksi valtalajeista. Eniten kyseenalaisinta on se, kun vertaat rinnakkain jalkapallon pääsarjojen keskiarvoja ja jääkiekon yksittäisten joukkueiden katsojamääriä. Menee oikeastaan koko pohja kirjoitukseltasi. Miksi? Enhän pyri osoittamaan, että jääkiekko olisi kauttaaltaan suositumpaa kuin jalkapallo, vaan ettei jääkiekko todellakaan ole missään määrin marginaalilaji. En siis edes pyri rinnastamaan jääkiekkoa jalkapalloon.
|
|
|
|
tamman siika
Poissa
Suosikkijoukkue: Kaikki kuolleet ja kuopattu
|
|
Vastaus #535 : 24.12.2007 klo 04:35:03 |
|
Kyllä pelien määrä ja pelipaikkojen kapasiteetti vaikuttaa erittäin ratkaisevasti katsojakeskiarvoihin. Esimerkiksi suurilla stadioneilla pelattu ja isoveljensä ottelumäärillä varustettu amerikkalaisen jalkapallon NFL Europe -höntsäsarja veti suurempia keskiarvoja kuin jalkapallon Serie A. Yhdysvalloissa vähäotteluinen NFL saavuttaa yli kaksinkertaisia yleisökeskiarvoja maan kansallislaji baseballin tiuhakierroksiseen MLB-liigaan nähden. Sisäpalloilut NBA ja NHL vetävät keskenään ja vaikkapa SC Bernin kanssa käytännössä identtisiä yleisömääriä sisähallien asettamien rajoitusten ansiosta.
No tottakai vaikuttaa, mutta EDELLEEN järjetöntä silti verrata keskenään sisä- ja ulkolajien katsojamääriä. Kun katsoin tuon NFL Europen keskiarvon, niin taitaa jäädä yhteen kauteen Serie A:n päihitys nyt kun Juventus palasi pääsarjaan. Ja jälleen, miksi rinnastat taas ihmeellisesti kaksi sarjaa, joiden osallistujamäärät ja ottelurakenne ovat täysin erilaiset? NBA:ssa ja NHL:ssä tulemme taas tähän kapasiteettikysymykseen: Ihan oikeasti, väitätkö että jos näiden sarjojen joukkueilla olisi ulkolajien penkkimäärät, niin yleisökeskiarvot nousisivat lähes samoihin lukemiin? Voin vastaavasti luetella helposti 6-7 maata, joiden jalkapallosarjat vetävät vähemmän katsojia kuin Unkarin jääkiekkoliigan dunaújvárosilainen DAC-Invitel -seura. Pohjois-Irlannin ylpeys Belfast Giants vetää katsojia enemmän, kuin puolet Euroopan jalkapallosarjoista. Toisin sanoen jääkiekko pitää kyllä pintansa sellaisissakin paikoissa, joissa sen voisi hyvällä syyllä olettaa olevan marginaalilaji. Aiemmin mainitsemissani maissa se on kuitenkin yksi valtalajeista.
Jälleen samantyyliset argumentit. Belfastin yleisökeskiarvot eivät kerro yhtään mitään jääkiekon kokoluokasta. Esitä mielummin tilastovertailuja Euroopan sisällä esim. jääkiekon, koripallon, lentopallon ja käsipallon kanssa (rekisteröidyt pelaajat maittain, liigojen yleisökeskiarvot jne.). Miksi? Enhän pyri osoittamaan, että jääkiekko olisi kauttaaltaan suositumpaa kuin jalkapallo, vaan ettei jääkiekko todellakaan ole missään määrin marginaalilaji. En siis edes pyri rinnastamaan jääkiekkoa jalkapalloon.
Siltikään et ole esittänyt vielä mitään, mikä puoltaisi konkreettisesti väittämääsi.
|
|
|
|
lasse11
Poissa
Suosikkijoukkue: itäinen taivas
|
|
Vastaus #536 : 24.12.2007 klo 06:38:18 |
|
Höhö. Jopa Keski-Euroopan jääkiekkosarjoissa pelataan täysille katsomoille. Esimerkiksi SC Bern vetää otteluihinsa keskimäärin 16 000 katsojaa, kun Sveitsin jalkapalloliigassa keskiarvo jää alle kymmenentuhannen. Tämä huolimatta sisähallista ja siitä, että ottelumäärä jääkiekossa on aivan toista luokkaa.
Niin. Keski-Euroopassa kääkkä on sirkukseen verrattavissa olevaa viihdettä eli tullaan katsomaan tappeluja ja hassuttelemaan katsomoon. Mutta kuinkas niiden tv-oikeuksien laita ja mihin kaikkiin maihin Sveitsin, Saksan ja Itävallan liigojen tv-sopparit on myyty?
|
|
|
|
Lorenzo
Poissa
Suosikkijoukkue: * * * *
|
|
Vastaus #537 : 24.12.2007 klo 07:02:20 |
|
Kyllä yleisömäärät kertovat aivan konkreettisesti lajin suosiosta. Ja niiden perusteella jääkiekko kykenee haastamaan jalkapallon suosituimman lajin asemasta voitokkaasti ainakin Latviassa, Slovakiassa, Suomessa ja Tšekissä. Vähintään näissä maissa jääkiekkoa voi siis perustellusti pitää jopa kaikkein suurimpana lajina. Kolmen suurimman joukossa vastaavasti ainakin Itävallassa, Liettuassa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa, Sloveniassa, Sveitsissä, Tanskassa, Unkarissa, Valko-Venäjällä, Venäjällä, Virossa... Puolessa Euroopassa jääkiekko on suurlaji, monessa muussa alueellisesti merkittävä, muutamassa marginaalilaji. Eurooppaa kokonaisuutena tarkasteltaessa jääkiekko on joka tapauksessa yksi suurista jalkapallon, koripallon ja käsipallon ohessa.
Mitä vertailuun tulee, ei lukuja 1:1 -muottiin voikaan istuttaa. Silti käytännössä jääkiekon yleisömäärillä on aina suurempi arvo johtuen esimerkiksi keskimäärin todella selvästi runsasotteluisemmista sarjakausista ja vastaavasti pienemmästä yleisökapasiteetista. Tätä myös pyrin pohjoisamerikkalaisilla vertauksilla osoittamaan (ja jalkapallon eduksi vertailussa Serie A vs. NFL Europe).
|
|
|
|
Lorenzo
Poissa
Suosikkijoukkue: * * * *
|
|
Vastaus #538 : 24.12.2007 klo 07:17:27 |
|
Niin. Keski-Euroopassa kääkkä on sirkukseen verrattavissa olevaa viihdettä eli tullaan katsomaan tappeluja ja hassuttelemaan katsomoon. Mutta kuinkas niiden tv-oikeuksien laita ja mihin kaikkiin maihin Sveitsin, Saksan ja Itävallan liigojen tv-sopparit on myyty?
En tiedä mihin maihin sopimukset on myyty, mutta ainakin Saksan 1. Bundesliga nettosi kohtuullisen summan miljoonia kauppaamalla TV-oikeudet Premierelle vuoteen 2012 asti (vrt. Viasat ja Veikkausliiga). En muuten ole nähnyt yhtäkään tappelua DEL-liigan otteluissa, ja tunnelmakin on pääpiirteissään sitä samaa hassuttelua jopa samoin viisuin kuin jalkapallokatsomoissakin. Tavallaan liiga edustaa sitä, johon Veikkausliigan tulisi suomalaisessa jalkapallossa pyrkiä.
|
|
|
|
Viinioksa
Poissa
Suosikkijoukkue: Fingland
|
|
Vastaus #539 : 24.12.2007 klo 08:28:40 |
|
Kyllähän kääkän kansainvälistä kokoa lajina täällä vähätellään. Lätkän suosio on melko lailla polarisoitunut, eli suuressa osassa Eurooppaa laji on käytännössä tuntematon, mutta siellä missä sitä pelataan, se on monesti todella iso juttu. Päinvastainen tapaus on sitten lentopallo, joka tunnetaan kaikkialla, mutta joka ei kerää suuria yleisöjä tai herätä isoja intohimoja juurikaan missään. Erilaisen luonteen takia on vaikea sanoa, kumpi olisi suurempi laji. Eiköhän koripallo silti ole Euroopassa kakkonen. Kolmanneksi suurimman palloilun tittelistä kamppailevat sitten lentopallo, rugby ja lätkä.
|
|
|
|
Count Dracula
Poissa
|
|
Vastaus #540 : 24.12.2007 klo 08:39:37 |
|
Kolmanneksi suurimman palloilun tittelistä kamppailevat sitten lentopallo, rugby ja lätkä.
Uskomatonta paskaa
|
|
|
|
Viinioksa
Poissa
Suosikkijoukkue: Fingland
|
|
Vastaus #541 : 24.12.2007 klo 09:03:50 |
|
Uskomatonta paskaa Jääkiekko on ISO juttu Euroopan suurimmassa maassa Venäjällä, keskisuuri 2. suurimmassa Saksassa, jonkinlainen Ranskassa ja Italiassa, eikä edes Britanniassa täysin tuntematon. Briteissä esimerkiksi on ammattimainen kääkkäliiga, joka kerää tommosia ihan kohtuullisia parin tuhannen yleisöjä. Näihin sitten vielä todella merkittävä asema useissa Keski- ja Pohjois-Euroopan pikkumaissa, niin kyllä näillä jo maanosan suurimpien joukkuepalloilujen kastiin mennään että humahtaa.
|
|
« Viimeksi muokattu: 24.12.2007 klo 09:10:19 kirjoittanut Viinioksa »
|
|
|
|
|
Jaakko
Poissa
|
|
Vastaus #542 : 24.12.2007 klo 09:35:44 |
|
Jääkiekko on ISO juttu Euroopan suurimmassa maassa Venäjällä, keskisuuri 2. suurimmassa Saksassa, jonkinlainen Ranskassa ja Italiassa, eikä edes Britanniassa täysin tuntematon. Briteissä esimerkiksi on ammattimainen kääkkäliiga, joka kerää tommosia ihan kohtuullisia parin tuhannen yleisöjä. Näihin sitten vielä todella merkittävä asema useissa Keski- ja Pohjois-Euroopan pikkumaissa, niin kyllä näillä jo maanosan suurimpien joukkuepalloilujen kastiin mennään että humahtaa.
Jääkiekko on isoin sisälaji Saksassa. Koripallo, lentopallo, käsipallo pienempiä kuin kiekko. Kokonaisyleisömäärissä taitaa olla toiseksi isoin palloilulaji Saksassa.
|
|
|
|
Alty
Poissa
|
|
Vastaus #543 : 24.12.2007 klo 11:08:53 |
|
Kyllä yleisömäärät kertovat aivan konkreettisesti lajin suosiosta. Ja niiden perusteella jääkiekko kykenee haastamaan jalkapallon suosituimman lajin asemasta voitokkaasti ainakin Latviassa, Slovakiassa, Suomessa ja Tšekissä. Vähintään näissä maissa jääkiekkoa voi siis perustellusti pitää jopa kaikkein suurimpana lajina. Kolmen suurimman joukossa vastaavasti ainakin Itävallassa, Liettuassa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa, Sloveniassa, Sveitsissä, Tanskassa, Unkarissa, Valko-Venäjällä, Venäjällä, Virossa... Puolessa Euroopassa jääkiekko on suurlaji, monessa muussa alueellisesti merkittävä, muutamassa marginaalilaji. Eurooppaa kokonaisuutena tarkasteltaessa jääkiekko on joka tapauksessa yksi suurista jalkapallon, koripallon ja käsipallon ohessa.
Mitä vertailuun tulee, ei lukuja 1:1 -muottiin voikaan istuttaa. Silti käytännössä jääkiekon yleisömäärillä on aina suurempi arvo johtuen esimerkiksi keskimäärin todella selvästi runsasotteluisemmista sarjakausista ja vastaavasti pienemmästä yleisökapasiteetista. Tätä myös pyrin pohjoisamerikkalaisilla vertauksilla osoittamaan (ja jalkapallon eduksi vertailussa Serie A vs. NFL Europe).
Selitä mieluusti tämä miten saat lätkän Saksan kolmen suosituimman lajin joukkoon? Futis, tennis, pyöräily, formulat, käsipallo, koripallo nyt ainakin ovat huomattavasti edellä. Kotimaisen liigan katsojakeskiarvot ei kauheasti kerro lajin suosion koko kuvasta. Saksassa asuu kuitenkin niin paljon jengiä, että myös joku marginaalilaji (tässä tapauksessa lätkä) voi vetää hyviä yleisömääriä ilman että suuri yleisö siitä tietää oikeastaan mitään. Jotain lätkän ja käsipallon asemaa Saksassa ei voi edes verrata. Esim. harrastajamäärissä on ihan tajuton ero kuten myös yleisessä kiinnostuksessa. Kadun mies ei varmaan osaa nimetä yhtään saksalaista kiekkolijaa kun taas monet käsipalloilijat ovat suuria julkkiksia viime vuosien menestyksen jälkeen. Esim. Stefan Kretzchmarilla oli jopa jo joskus 90-luvun lopulla oma ohjelma Saksan MTV:llä. Eli paljon ennen tätä nykyistä buumia.
|
|
|
|
Viinioksa
Poissa
Suosikkijoukkue: Fingland
|
|
Vastaus #544 : 24.12.2007 klo 11:21:43 |
|
Selitä mieluusti tämä miten saat lätkän Saksan kolmen suosituimman lajin joukkoon? Futis, tennis, pyöräily, formulat, käsipallo, koripallo nyt ainakin ovat huomattavasti edellä. Kotimaisen liigan katsojakeskiarvot ei kauheasti kerro lajin suosion koko kuvasta. Saksassa asuu kuitenkin niin paljon jengiä, että myös joku marginaalilaji (tässä tapauksessa lätkä) voi vetää hyviä yleisömääriä ilman että suuri yleisö siitä tietää oikeastaan mitään. Jotain lätkän ja käsipallon asemaa Saksassa ei voi edes verrata. Esim. harrastajamäärissä on ihan tajuton ero kuten myös yleisessä kiinnostuksessa. Lätkä on tunnetusti hankala harrastettava (välineet, olosuhteet). Jopa Suomessa lajilla on vähemmän harrastajia kuin futiksella, vaikka yleisölajina se on täysin suvereeni. Jos kerran yleisessä kiinnostuksessa on käsipallon hyväksi "tajuton ero", niin miksi ihmeessä käsipalloliigalla on lätkäliigaa vähemmän yleisöä? Kadun mies ei varmaan osaa nimetä yhtään saksalaista kiekkolijaa kun taas monet käsipalloilijat ovat suuria julkkiksia viime vuosien menestyksen jälkeen. Esim. Stefan Kretzchmarilla oli jopa jo joskus 90-luvun lopulla oma ohjelma Saksan MTV:llä. Eli paljon ennen tätä nykyistä buumia.
Johtuisiko siitä, ettei Saksassa juurikaan ole maailmanluokan kääkkäilijöitä, mutta maailmanluokan käsipalloilijoita on? Kyllähän jotkut mäkihyppääjätkin ovat nousseet Saksassa suuridoleiksi, vaikka mäkihyppy nyt ei ainakaan siellä kiekkoa isompi laji ole.
|
|
|
|
Alty
Poissa
|
|
Vastaus #545 : 24.12.2007 klo 12:03:39 |
|
Lätkä on tunnetusti hankala harrastettava (välineet, olosuhteet). Jopa Suomessa lajilla on vähemmän harrastajia kuin futiksella, vaikka yleisölajina se on täysin suvereeni. Jos kerran yleisessä kiinnostuksessa on käsipallon hyväksi "tajuton ero", niin miksi ihmeessä käsipalloliigalla on lätkäliigaa vähemmän yleisöä?
Johtuisiko siitä, ettei Saksassa juurikaan ole maailmanluokan kääkkäilijöitä, mutta maailmanluokan käsipalloilijoita on? Kyllähän jotkut mäkihyppääjätkin ovat nousseet Saksassa suuridoleiksi, vaikka mäkihyppy nyt ei ainakaan siellä kiekkoa isompi laji ole.
Lätkä on vaikeasti harrastettava laji, mutta veikkaisin että kuitenkin hieman useammalla kuin 30 000:lla Saksan 80 miljoonasta ihmisestä olis mahdollisuus sitä harrastaa. Lätkä vetää tosiaan hyvin yleisöä lähes missä tahansa sitä pelataankin, oli se sitten kuinka marginaalilaji tahansa. Esimerkiksi Englannissa taitaa vetää isompia yleisömääriä kuin kriketti eikä taida kauheasti olla rugby unioniakaan jäljessä (tai ainakaan parhaimmillaan ei ollut), vaikka molemmat ovat selkeästi isompia lajeja Englannissa. Pointtini on se, että suurissa maissa joku laji voi vetää hyvin yleisöä, vaikka se olisikin kuinka marginaalilaji tahansa, joten yleisömäärät eivät ole ainoa mittari. Suomessa taas yleisömäärät antavat huomattavasti paremman kuvan lajien voimasuhteista, koska meitä on vain se viisi miljoonaa ja rapiat.
|
|
|
|
Thouni
Poissa
Suosikkijoukkue: HJK, Artsakh, M'well, Zapresic boys.
|
|
Vastaus #546 : 24.12.2007 klo 14:10:30 |
|
Esimerkiksi Englannissa taitaa vetää isompia yleisömääriä kuin kriketti eikä taida kauheasti olla rugby unioniakaan jäljessä (tai ainakaan parhaimmillaan ei ollut), vaikka molemmat ovat selkeästi isompia lajeja Englannissa. Pointtini on se, että suurissa maissa joku laji voi vetää hyvin yleisöä, vaikka se olisikin kuinka marginaalilaji tahansa, joten yleisömäärät eivät ole ainoa mittari. Suomessa taas yleisömäärät antavat huomattavasti paremman kuvan lajien voimasuhteista, koska meitä on vain se viisi miljoonaa ja rapiat.
No normaalit krikettiottelut taitavat kestää 6-8 tuntia tai parikin päivää niin se ei ehkä ole mikään paras mahdollinen yleisölaji vaikka onkin Englannissa yksi suosituimpia urheilulajeja. Mitä nyt vähän oon joskus katsonut Rugbyn yleisömääriä niin taisivat jossain 10 000:n paikkeilla yleensä liikkua ja jääkiekossa katsojia taitaa olla suurin piirtein saman verran kuin Veikkausliigapeleissä. Eli kyllähän lätkä on Briteissä joillain paikkakunnilla melko suosittua, mutta jos Lontoossa ostat kioskista päivän sanomalehden niin taidat korkeintaan löytyy lätkäpelien tulokset jostain alakulmasta.
|
|
|
|
Lorenzo
Poissa
Suosikkijoukkue: * * * *
|
|
Vastaus #547 : 24.12.2007 klo 15:10:28 |
|
Selitä mieluusti tämä miten saat lätkän Saksan kolmen suosituimman lajin joukkoon? Futis, tennis, pyöräily, formulat, käsipallo, koripallo nyt ainakin ovat huomattavasti edellä. Tennis, pyöräily ja formulat eivät kuulu tähän, tosin väitän että noista ainoastaan formulat on merkittävästi suositumpi. Tennis ja pyöräily olivat Jan Ulrichin ja Boris Beckerin mukana suosittuja, mutta se juna meni jo (pyöräilyn romahdus on ollut lähes pystysuoraa putoamista). Vastaavasti formulat saivat suurta nostetta Michael Schumacherista, joka sekin on hiljalleen hiipumassa. Kotimaisen liigan katsojakeskiarvot ei kauheasti kerro lajin suosion koko kuvasta. Saksassa asuu kuitenkin niin paljon jengiä, että myös joku marginaalilaji (tässä tapauksessa lätkä) voi vetää hyviä yleisömääriä ilman että suuri yleisö siitä tietää oikeastaan mitään. Suuri yleisö tietää Saksassa mitään varsinaisesti vain jalkapallosta. Koko liittotasavallan tasolla tarkasteltuna voisi sanoa jalkapallon tulevan ensimmäisenä ja toisena, jääkiekon sitten kolmantena. Tästä kertoo paitsi jääkiekon Bundesligan koripalloa ja käsipalloa suuremmat yleisömäärät, myös se, että se on jalkapallon Bundesligan ohella ainoa kansallinen sarja, jonka lähetysoikeudet ovat maksullisen TV-kanavan (Premiere) ostamat. Toki maksutelevision puolelta näkyy lisäksi koripallon NBA-liigaa, mutta niin näkyy vastaavasti myös NHL. Käsipalloa ei näy. Jotain lätkän ja käsipallon asemaa Saksassa ei voi edes verrata. Esim. harrastajamäärissä on ihan tajuton ero kuten myös yleisessä kiinnostuksessa. Kadun mies ei varmaan osaa nimetä yhtään saksalaista kiekkolijaa kun taas monet käsipalloilijat ovat suuria julkkiksia viime vuosien menestyksen jälkeen. Esim. Stefan Kretzchmarilla oli jopa jo joskus 90-luvun lopulla oma ohjelma Saksan MTV:llä. Eli paljon ennen tätä nykyistä buumia. Harrastajamäärissä varmasti onkin, jääkiekon aktiivinen harrastaminen on kuitenkin siinä määrin vaativampaa. Samasta syystä myös Suomessa jalkapallon rekisteröity pelaajamäärä on korkeampi, ja sen voisi jopa väittää olevan ainoita syitä salibandyn saavuttamaan suureen suosioon harrastelajina (ja vain sellaisena). En tiedä osaako satunnainen kadunmies nimetä yhtäkään saksalaista kiekkoilijaa, muttei varmasti osaa kyllä sen paremmin yhtäkään käsipalloilijaakaan - ja kuinka voisikaan, kun yleisö ei löydä peleihin eikä televisiosta juuri näy. Sen kyllä myönnän, että Dirk Nowitzki ja Heiner Brand ovat mediapersoonina jääkiekkoilijoita edellä.
|
|
|
|
FS Södra
Poissa
Suosikkijoukkue: The Nameless Thing
|
|
Vastaus #548 : 24.12.2007 klo 15:55:08 |
|
Väittäisin, että kendon suosio Saksassa sijoittuu tietyille paikkakunnille (Mannheim, Köln, Dusseldorf + pienemmät kuten Landshut, Iserlohn, Krefeld). Serkut asuu Hampurissa ja siellä joku Amerikkalainen jalkapallokin on suht kova juttu. Katsojia parhaimmillaan yli 10 000.
|
|
|
|
Viinioksa
Poissa
Suosikkijoukkue: Fingland
|
|
Vastaus #549 : 24.12.2007 klo 16:06:47 |
|
Väittäisin, että kendon suosio Saksassa sijoittuu tietyille paikkakunnille (Mannheim, Köln, Dusseldorf + pienemmät kuten Landshut, Iserlohn, Krefeld). Serkut asuu Hampurissa ja siellä joku Amerikkalainen jalkapallokin on suht kova juttu. Katsojia parhaimmillaan yli 10 000.
Kyllähän NFL Europe veti hyviä yleisömääriä, kun ne muutamat pelit olivat mediatapauksia ja tietenkin väestöpohja alueilla erittäin suuri. Tässä tapauksessa voi sanoa, ettei yleisömäärä ole mikään mittari lajin todelliselle suosiolle. Jos jefu olisi Euroopassa vähänkin isompi laji, Suomi ei vaahteraliiga-amatööreineen olisi Euroopan johtava maajoukkue.
|
|
|
|
|
|