.. mitäpä sitä muutakaan tammikuisena perjantai-yönä tekisi kun nakuttelisi pientä rapoa forkalle.
Suunnitelmana oli lähteä "johonkin" jouluksi väijymään jalkapalloa.
Raiskin kohtuullinen hinta lennolle Lpr-Milano (~28e) yhdistettynä suht maukkaaseen otteluohjelmaan ratkaisi homman Italian hyväksi.
Sunnuntain myöhäisotteluksi napsahti siis
Derby della Madonnina, mihin ei pystynyt ennakkoon ostamaan lippuja ilman tessera del tifosoa (English: Supporter's ID card). Olin silti suht levollisin mielin lippujen suhteen, kuitenkin torstaina pääsisin heti aamusta hakemaan liput Interin fanikaupasta (Solo Inter, via Berchet 1). Toisin kuitenkin kävi, nimittäin siinä vaiheessa kun allekirjoittanut marssi passit kourassa kauppaan sisään niin jäljellä oli enää kaikkein kalleimpia lippuja stadionin parhaille paikoille, 385 euroa kappale. Myyjäsluti kehotti turvautumaan stadikan ulkopuolella pyöriviin lipputrokareihin. Viagogostakaan ei mitään kovinkaan houkuttelevia diilejä irronnut, joten sillä mentiin.
Seuraavat pari päivää täytettiinkin perinteisellä kaupoilla pyörimisellä,
unohtamatta.
Kunnon pubejahan tuossa aivan ytimessä ei ainakaan ihan joka kulmassa ole, kuvan ottopaikasta ~200m oikealle löytyy kuitenkin ihan pätevä juottola taulutelkkareilla ja guinness-hanoilla varustettuna, alkuillasta häppärit 3e / tuoppi jne. Nimi taisi olla joku English Pub tjsp, via Valpetrosa 5.
21.12.2013 Brescia - Varese 4-2Lauantaina päästiinkiin sitten asiaan. Arvoin muutaman lähistöllä pelattavan Serie B-ottelun välillä ja päädyin Brescian kotiotteluun. Milanosta lähtee useita junia tunnissa tuohon suuntaan, mutta kannattaa hypätä sellaisen kyytiin mikä pysähtyy kaikilla pienemmillä asemilla siinä välissä (hitaammalla matka-aika pikkusen päälle tunti ja hintaa 9e / suunta, nopea ~45min ja 20e / suunta).
Lipunmyynti tapahtui stadionin läheisyydessä olevasta kopista, stadionin lippuluukuilla ei näyttänyt olevan mitään toimintaa. Sen verran osasivat ottaa tuollakin lipuista ettei perse kestänyt mennä pääkatsomoon (keskelle 80e, reunoille 50e
), vaikka sateen uhka olikin ilmeinen. Vastakkaiseen katsomoon pääsi alaosaan 15 eurolla, ylös kolmellakympillä.
Liput hallussa, prematch-peronien aika:
Brescian fanimobi:
.. itse peli oli erittäin viihdyttävä pläjäys, Italian majussakin muutaman kerran esiintynyt sotaratsu Andrea Caracciolo kyykytti vieraiden puolustusta kolmella maalilla ja yhdellä syötöllä. Varesella ei sitten toisella puoliskolla kasetti oikein kestänyt, tuloksena kaksi ulosajoa (tekivät tosin maalin kahden vajaalla).
22.12.2013 Atalanta - Juventus & Inter - MilanSunnuntaille olikin sitten ohjelmaa vähintään riittävästi. Iltapäiväpelin virkaa toimitti Atalantan ja Juventuksen kohtaaminen. Liput sai kätevästi ostettua listicket.comista, parin minuutin taistelu google translaten kanssa -> pdf-liput sähköpostiin -> tulostamaan. Jos olet mielikuvitus-HH:n kanssa liikkeellä niin kannattaa huomioida että naiset pääsee tuonne miehiä halvemmalla! Tavallinen lippu pitkälle sivulle 45e, naiset 30e..
Juventuksen alkulämpöä:
Pientä sauhuttelua ennen peliä. Vasemmalla alhaalla joku pienempi kotijoukkueen fanimobi, oikealla Juventuksen poppoo:
Atalantan curvalle pakko nostaa peukkua, hyvää meteliä. Tuularikatsomossa Juventus näytti nauttivan melkein yhtä suurta suosiota kotijoukkueen kanssa..
Peli oli melkeinpä täysin vieraiden hallussa, ainoastaan tuon Tevezin avausmaalin jälkeen kotijoukkue sai pienen hallintajakson mikä johtikin Buffonin upean nollaputken katkeamiseen. Puoliajalla tilanteessa 1-1 ei ollut mitään epäselvyyttä ottelun voittajasta. Toisella puoliskolla Juventus otti omansa ja marssi 1-4 -voittoon.
Grazie!
.. Bergamosta sitten seuraavalla junalla takaisin, joka oli Milanossa pikkusen vaille seittemän. Siitä vielä metrolla pelipaikoille (ei oltu ihan ainoat matkustajat) ja kelloa vilkuillen kohti San Siroa (lähimmältä asemalta on suht pitkä kävelymatka itse stadionille). Pelin alkuun oli suunnilleen kolme varttia siinä vaiheessa kun päästiin lippuluukkujen lähistöön ja huomasin että ainoastaan yhdellä tiskillä vaihdettiin lippuihin nimiä = aivan julmetun jono. Kerran olen aiemmin käynyt San Sirolla väijymässä peliä ja silloin (niinkun nytkin) tarkistettiin henkilöllisyys portilla. Piippuhyllyn paikathan sieltä mustasta pörssistä irtosi, ja roimaan ylihintaan (ovh 25e). Päätin kuitenkin ostaa liput suht samantien enkä jäädä tinkimään, että varmasti ehtii vaihtamaan nuo nimet jne. Oli ihan hyvä veto, ehdin ehkä minuutin pari hengähtää katsomossa ennen aloituspotkua.
Piippuhyllyn paikat, muutamat rappuset kavuttu ja kaivattu palkinto:
Mitään kovinkaan järkeviä kuviahan tuolta ei kännykkäkameralla saanut, väliäkö tuolla:
Inter sai curvan bännit kumottua mutta molemmat päädyt protestoivat ja tifot loistivat poissaolollaan, eikä tunnelma muutenkaan sen kummoisemmaksi kohonnut. Itse pelikään ei noussut klassikkojen joukkoon. Milan oli juuri niin huono kun sarjataulukko tuossa vaiheessa osoitti. Interkin aloitti huonosti mutta paransi loppua kohden ja viimeistään Mazzarrin hyvät vaihdot käänsi pelin Interille. Palaciolta hieno viimeistely kantapäällä ja Milanon herruus Interille.
.. ja tulihan siellä lopussa vielä se pakollinen joulukortti ja torikokous:
Italiassa olikin vuoden pelit sitämyöten pelailtu, joten oli aika vaihtaa Milanon sateet Lontoon.. kuivuuteen
.
Boxing Day: West Ham - Arsenal 1-3
Perinteiselle tapaninpäivän kierrokselle olikin liput Lontoon paikalliseen, WHU-Arsu. Allardyce päätti jostain kumman syystä jättää Jässin penkille, mitä helvettiä?
Mitään sen ihmeellisempää sanottavaa ei tuosta ole. Arsenalille rutiinivoitto otteluruuhkan keskellä.
28.12.2013 Luton Town - Kidderminster Harriers 6-0Alunperin piti mennä katsomaan Tottenham-Stoke, mutta sen ottelun päivämäärä muuttuikin päivällä eteenpäin niin lähdin sitten aistimaan alasarjatunnelmaa (nimimerkki cleanshirtille kiitokset!) Lutoniin.
Sympaattinen Kenilworth Road:
Ilmeisesti kaikki liput haetaan nimeä vastaan lippuluukulta, vaikka sivuilla luvataankin toimitus postitse. Pääkatsomoon "pääsi" hintaan £18, ja nyt puhutaan viidenneksi korkeimmasta sarjatasosta.. AMF jne.
Kaikki mehukkaat kliseet löytyi: vauhtiahan siinä oli enemmän kun järkeä, keskikenttä ylitettiin yleensä ilmateitse, kärjestä löytyi "crouch", puolustuslinjaa dominoi vanhempi keskiverto suomalaisen keski-ikäisen miehen vartalolla varustettu toppari yms. Yleisömääräksi kuulutettiin 8400, ainoastaan vierasfanien päädyssä oli väljää. Tunnelma oli läpi ottelun erinomainen ja lisäajalla tuli kuulutus jossa selvisi että sarjakärki Cambridge United oli puppeloinut oman pelinsä: Luton nousi sarjakärkeen!
Luton Town, top of the table!
