OLS-JBK, Kakkosen Pohjoislohko, kausi 2001

[MINSK]

Löytyi muutama kotimainen tunnelmapala vuosien takaa. Modet siirtäköön toisaalla mikäli parhaaksi katsovat.

“Oo-äl-äs on pelissä, joka päivä, joka viikko, joka kelissä”.  Raatin pääkatsomoon turistina kipuavana tarkkailijana havaitsen oitis ilokseni etteivät OLS:n nimikkokappaleessa vingu sähkökitarat. Muutoinkin olo on tervetullut. Sisäänpääsyn yhteydessä halukkaille jaettiin jonkinlaista internet-opasta. Niin ikään kahvikojulla palveltiin moitteetta ja ystävällisessä hengessä. Myös otteluohjelma on pätevä, se sisältää ajantasaisen sarjataulukon. Kotijoukkueesta löytyy monenlaista tilastoa, matkan takaa rannikkokaupungista saapuvista vierailijoista täsmällinen kokoonpano heistäkin.

Pääkatsomossa istuu lisäkseni satakunta ihmistä. Vastapäädyn betonirakenteisessa aurinkokatsomossa heitä on seitsemän, sekä yksi suurehko koira jonka rotua en tunne. Heti aurinkokatsomon ylätasanteen takana jylisee vilkkaasti liikennöity tie jota myöten autot kulkevat Oulun yhä ahtaammaksi käyvään keskustaan. Tai sieltä pois, Tuiraan, Toppilaan, muihin pohjoisiin kaupunginosiin. Raatin saari sijaitsee siis  kaupungin keskustan ja Tuiran, tuon paikallisen Kallion, välissä. Tuntumassa on myös Toivoniemen asuinalue, itsensä Alvar Aallon asemakaavoittama. Isosta osasta Toivoniemen tornitalojen parvekkeita on esteetön näkymä kentälle. Satunnaisia tupakoitsijoita lukuunottamatta niiltä ei  kuitenkaan kentälle tiiraile kukaan. Kuinka lienee asia ollut OPS:n kunnian päivinä kun Liverpoolkin kävi kahteen otteeseen Raatin nurmea tallaamassa..

Juuri ennen ottelun alkua seuraani liittyy muutama paikallinen tuttavani. Hienoa! Urheilupiireissä liikkuneina pojilla voi hyvinkin olla kiintoisia tietoja isäntäjoukkueen pelaajista. Itse asiassa heistä erään serkku onkin joukkueen nimekkäin pelaaja, maajoukkueessakin piipahtanut. Ottelun ensiminuutit eivät vielä tilanteita tarjoa, mutta pian tapahtuu. Ensin OLS osoittaa tehonsa boxissa, jotakuinkin ensimmäisestä tilanteesta isketään johtomaali. Osuman jälkeen huomio kiinnittyy mammuttimaisella tulostaululla vilkkuvaan MAALI- animaatioon. Vieraat pääsevät tasoittamaan maalivahdin karkeasta virheestä, mutta OLS painaa päälle hankkien joitakin kulmapotkuja. Ne annetaan ämyreistä paukkuvien listahittien säestäminä, tuloksetta. Ennen taukoa tuttavani serkku syöksyy vasemmalta sisään boxiin ja viimeistelee liigajyrän rutiinilla. Tauolla käy ilmi, että stadionin WC-tilat ovat työmaaparakeissa. Ne ovat siivottomat.

Toinen jakso alkaa sekin tilanneköyhänä, keskustelemme niitä näitä oululaisesta jalkapallosta. Kaverit osoittavat kentältä pelaajan joka on ollut juniorivuosinaan jonkinasteisen lupauksen maineessa. Isäntien voitto näyttää varmalta, kun serkkupoika lataa jo toisen maalinsa, joka onkin erityisen komea. Katsomossa näkyy runsaasti hymyileviä kasvoja, juniorit virittelevät kannustuslauluja. OLS- verkkareita ja –lippalakkeja näkyykin ympärillä useita, onhan seura tunnettu ja ylpeä massiivisesta junioritoiminnastaan. Sarjan kärkipäässä keikkuva vierailija kaventaa viitisen minuuttia ennen loppua kauniilla kuviolla. Ukrainalaisvahvistus lähettää vasemmalta keskityksen jonka maanmies puskee sisään. OLS taistelee paineessa voittonsa puolesta, mutta vieraat survovat silti yliajalla tasoituksen. Katsomo puhisee hieman pettymystään, suuria tunteenpurkauksia ei korviin kuulu. Tuttavani serkku palkitaan kentän parhaana jonkinlaisella internet-oppaalla.