EnnakkotunnelmiaOmalta osalta viimeisimmästä reissusta jalkapallokulttuurin keskipisteeseen oli kulunut jo lähemmäs kaksi vuotta, joten matka Saksaan oli taas ajankohtainen. Tällä kertaa kyse oli halpamatkailusta opiskelijabudjetilla neljän hengen voimin, mutta se ei reissua tulisi himmentämään. Kohdekaupungiksi budjetin nimissä valikoitui Bremen, josta iskut pelipaikkakunnille kävisivät junalla käden käänteessä.
Joulukuun alussa ensimmäiset kevätkierroksen pelipäivät vahvistettiin ja päästiin valitsemaan matkan otteluita. Spieltag 18 sisälsi varsin hyvät valintamahdollisuudet peilaten majapaikan sijaintiin; Niedersachsenin osavaltion joukkueista kotona pelasivat HSV, Bremen ja Wolfsburg, lisäksi suunnitelmissa pyörinyt, varsin lyhyen junamatkan päässä Bremenistä sijaitseva Dortmund pelasi kotona. Lopulta otteluiksi valikoituivat seuraavat:
25.1.2014 15:30 Borussia Dortmund - FC Augsburg
26.1.2014 17:30 Hamburger SV - FC Schalke 04Neljän vierekkäisen lipun hankkiminen HSV:n peliin ei ongelmia aiheuttanut, mutta Dortmundiin sitäkin enemmän. Yleisen myynnin alkaessa oltiin hereillä hyvissä ajoin useammalla eri päätteellä, ja lopulta allekirjoittanut onnistuikin saamaan vierekkäiset tiketit pohjoispäätyyn lippukaupan lukuisista kaatumisista huolimatta. Onni oli matkassa.
Lennot Tampereelta Bremeniin buukattiin vanhalle kunnon Ryanairille. Neljän hengen huone GastHaus Bremer Backpacker Hostellista ja junaliput DB:n sivuilta edustivat hintaluokaltaan budjettimatkailua. Liput edellä mainittuihin kahteen peliin, lennot, majoitukset sekä junaliput kustansivat yhteensä alle 250€/henkilö. Varsin kohtuullista.
Matkan lähetessä edes talven kylmin aika ei reissukiimaa pystynyt laskemaan. Suomessa tammikuu on värjötelty kahdenkymmenen pakkasasteen kylmemmällä puolella, joten Saksaan ennustetut pienet pakkaset eivät juuri hätkähdyttäneet. Välikerrasto pakattiin luonnollisesti matkatavaroihin.
PerjantaiLento lähti Tampereelta kohti Bremeniä kahden aikaa päivällä, takaisin oli määrä palata maanantaina samoihin aikoihin. Sankoin joukoin olivat suomalaiset lähdössä viettämään pidennettyä viikonloppua.
Halpalehtoyhtiöiden kuningas ja Tampereen kansainvälinen kakkosterminaali.Talviseen Bremeniin saavuttiin hyvissä ajoin iltapäivällä. Kun pelkkien käsimatkatavaroiden kanssa liikkeellä oltiin, päästiin laskeutumisen jälkeen nopeasti ulos pieneltä kentältä, jonka jälkeen saman tien ratikalla rautatieasemalle. Oli ruokatauon aika, eli ensimmäinen vastaan tullut turkkilaistaustainen etninen ravintola sai neljä ulkomaalaista vieraikseen. Englannilla ei ravitsemusliikkeessä asioitu, mutta allekirjoittaneen äärimmäisen luontevalla saksalla eteen saatiin varsin makoisat annokset. Huomasi heti, että neljästä eri salaatista, kolmesta kastikkeesta ja lihasta kasattuja annoksia ei ollut ensikertalainen tehnyt.
Matkan ensimmäinen ja paras döner.Kylläisinä suunta otettiin kohti kivenheiton päässä olevaa hostellia. Varsin kodikas neljän hengen huone ajoi asiansa, vaikkei omaa suihkua ja vessaa ollutkaan. Jos hakemalla haetaan miinuksia, niin langaton verkko olisi voinut kantaa kunnolla huoneeseenkin asti.
GastHaus Bremer Backpacker Hostel.Illan ohjelmassa oli tutustuminen paikalliseen juomakulttuuriin. Suunta oli aluksi vanhaan kaupunkiin, joka sijaitsi majapaikasta kävelymatkan päässä. Ensimmäiset oluet nautittiin raatihuoneen torin laidalla sijaitsevassa Beck’s Bistrossa, jonka nimensä mukaiset hanajuomat eivät suuria tunteita herättäneet. Seuraavaksi luvassa oli etukäteen skoutattu Schüttinger Gasthausbrauerei, joka ei kohtuullisia odotuksia pettänyt. Paikka oli perjantai-iltana tupaten täynnä, myös kovaäänisen suomalaisseurueen paikallaolo ei jäänyt huomaamatta. Koko alkuillan kestävä
Eurobierstunde oli käynnissä, joten ei muuta kuin maistamaan varsin maltilliseen kahden euron tuoppihintaan myytävää panimon omaa olutta. Ja loistavaksi olueksihan Schüttingerin vaalea kostautui. Panimosta myytiin mukaan myös kohtuuhintaisia oluttynnyreitä, jotka kuitenkin jäivät tällä kertaa ostamatta.
Kynttilänvalossa Bremeniläistä pienpanimokulttuuria.Illan mittaan matka jatkui kierrellen useita pienempiä ja isompia kuppiloita sekä baareja. Silloin tajusi hyvin, kuinka hieno asia Suomen tupakointikielto ravintoloissa onkaan. Erääseen juomaravintolaan sisään pyrkiessä ovella ikään kuin törmäsi savuseinään, joka pakotti kääntymään haukkomaan ulkoa raikasta ilmaa. Oluet jäivät ostamatta. Majatalon tyylisessä pienessä ravintolassa päästiin juttusille Heidenheimilaisen pariskunnan kanssa, jotka ihmettelivät syitämme lähteä Saksaan asti jalkapalloa katsomaan. Eivät tainneet olla kovia jalkapallofaneja, korkeintaan Hoffenheimin symppaajia. Tämän jälkeen siirryttiin vielä katsomaan Bayernin peliä ikähaarukaltaan melkoisesti nuorempaan paikkaan.
Baarikierroksen jälkeen oli ohjelmassa vielä ennen yöpuulle asettumista tutustuminen yökerhoihin. Hostellin respa kiteytti hyvin, että kaikki diskoteekit löytyvät viereiseltä kadulta. Yön pimeinä tunteina ei majapaikkaan olisi pitkä matka. Rembertiring katu kiinnostuneille muistiin.
Yökerho numero 1: ilmainen sisäänpääsy, euron narikka ja euron vodkashotti. Tunnelma laimea.
Yökerho numero 2 - Xcite Club: Sisäänpääsy ja narikka maksoivat joitakin euroja, paikalla meidän lisäksi yksi asiakas, siis tasan yksi. Tiskillä tilausta tehdessä neuvottiin menemään toiselle tiskille, jossa ohjeet kuuluivat tismalleen samalla tavalla. Myyjien keskinäisten selvittelyjen ja hetkellisen odottelun jälkeen tilaus saatiin läpi, ja oli aika poistua.
Yökerho numero 3: Suomalaisella opiskelijakortilla ilmainen sisäänpääsy tanssiluolaan, joka vaikutti miljööltään täysin suomen vastaavilta. Tämä oli selvästi paikallisen nuorten suosiossa.
Lauantai Parempiakin aamuherätyksiä on koettu. Aamutoimien ja hostellin maittavan aamupalan jälkeen oli vuorossa siirtyminen asemalle odottamaan ICE:tä suuntana Dortmund. Yllättävän paljon keltamustien kannattajia oli tulossa näinkin kaukaa peliin. Matka Münsterin ja Osnabrückin kautta sujui varsin juohevasti alle kahteen tuntiin, vaikka junassa ei nettiyhteyttä ollutkaan. Maisemat muuttuivat kahdensadan kilometrin aikana Bremenin lumisista nietoksista varsin keväisen näköisiin maisemiin. Dortmundissa ei lunta ollut, ja lämpötila reippaasti plussan puolella.
Kaupunkiin saavuttiin hyvissä ajoin, kolme tuntia ennen peliä. Aseman edessä riitti varsin hyvin väkeä, mutta mitään aggressiivisuutta ei ollut havaittavissa, mitä taannoisella matkalla oli koettu. Kaupunki vaikutti heti suuremmalta kuin Bremen, vaikka asukkaita onkin likipitäen saman verran. Bremenistä tällainen asemalta aukeava ydinkeskusta-alue puuttui.
Tehtävänä ennen peliä oli suunnistaa Dortmundin fanikauppaan jo perinteeksi muodostuneille huiviostoksille. Keltaisia Echte Liebe-kasseja kantavien ihmisten avustuksella kauppa löytyi nopeasti suurehkosta ostoskeskuksesta. Liike tarjosi kaikkea mahdollista keltamustien fanitavaraa aina kodinkoneista digibokseihin. Keneltäpä itseään kunnioittavalta fanilta ei löytyisi BVB-logoa leipään paahtavaa leivänpaahdinta?
Keskustan fanikaupalla ei ollut pulaa asiakkaista.Ostosten ja döner-tauon jälkeen oli aika siirtyä stadionille. Koska aikaa oli kulunut jo varsin paljon, valikoitui taksi kulkupeliksi. Hinta asemalta stadionille kustansi reilut kahdeksan euroa. Ei kovin kallista, vaikka ratikalla ilmaiseksi olisi päässytkin pienellä vaivannäöllä.
Liput piti vielä käydä noutamassa ennen peliä varsin pienestä kopista, jossa työntekijä vitsaili lippujen mahdollisella olemattomuudella.
”Älä leiki hengelläsi, hyvä mies”. Kirjekuori saatiin kuitenkin kuittauksella kouraan, ja liput povitaskuun varmaan talteen. Eipä kopissa lippukuoria paljon ollutkaan, mikä itsessään kertoo, kuinka pieni osa katsojista saa lippunsa tätä kautta.
Signal Iduna Park.Euroopan kovimman katsojakeskiarvon omaavan Ballspielverein Borussia 09 e.V. Dortmundin peli oli jo kauan ollut haaveissa, ja odotus lähestyi loppuaan astuessa sisään areenalle. Currywurst ja olut-kombo on aina toimiva vaihtoehto stadion syömistä ajatellen, eikä se pettänyt tälläkään kertaa. Maksuvälineenä toimi monien muiden seurojen tapaan maksukortti, jolle ladattiin rahaa, ja jolla ostokset maksettiin. Toimiva tapa näin suurten ihmismäärien kanssa, mutta turistille ei ehkä se paras vaihtoehto. Kahden euron pantin omaavan kortin sai kuitenkin palauttaa koska vain, ja luonnollisesti kortille jääneet rahat pystyi nostamaan.
Ei niin talvinen Dortmund.Katsomopaikat olivat pohjoispäädyn toisen tason ylimmällä rivillä, josta näki kentälle peliä seuratakseen riittävän hyvin. Stadionin jyrkkyys pisti heti silmään, penkitkin olivat yleisestä standardista poiketen taittuvat tilan minimoimiseksi.
Südtribüne täynnä ennen muita katsomoita. Kun pelaajien esittelyt alkoivat, lukematon määrä ihmisiä levitti keltamustat huivinsa ilmaan, eivät vain ultrat, vaan myös tavalliset pohjoispäädyn lapsiperheet. Kaunista.
Mitä vanhemmat edellä, sitä nuoret perässä.Tunnelmakuva.Ausverkauft.Vaikka stadion olikin loppuunmyyty, tyhjiä paikkoja näkyi siellä täällä, etenkin perhekatsomossa. Lippuja tavoitelleet ja ilman jääneet itkevät verta.
Huivien määrää voi vain arvailla.Ennen pelin alkua Dortmundin kannatuslaulut raikuivat stadionin kovaäänisistä. Yleisö osallistui saksalaiseen tapaan kokoonpanojen huutamiseen ja kuin äänettömästä merkistä kaikki nousivat samalla hetkellä taputtamaan, vaikka kentällä ei pelaajia ollutkaan. Lämpötila oli kolme astetta plussalla, kylmä ei pelin missään vaiheessa tullut. Loppuunmyyty stadion odotti jo malttamattomana kevätkauden avausta.
Peli alkaa. Blaszczykowski loukaantuu jo ottelun 6. minuutilla. Tilalle vaihdetaan Gabonin kultajalka Pierre-Emerick Aubameyang.
Kuban loukkaantuminen vaikutti todella pahalta.Syyskauden yllättäjä Augsburg ei päästänyt ennakkosuosikin asemassa olevia isäntiä pelissä todellakaan helpolla. Maalinteon aloitti kuitenkin Dortmund; nopea vapaapotku linjan taakse, ja palloon ehti ensimmäisenä Sven Bender puskien pelivälineen ohi voimattoman Hitzin. 80,645 ihmistä ponnahtaa seisaalleen. Maalilaulu raikaa. Eteläpääty hyppii. Tunnelma on huumaava. Ilmassa on tuhansia ja taas tuhansia huiveja. Olutpisaroiltakaan ei voi välttyä. Ei haittaa. Tällaisia hetkiä varten tänne asti on matkustettu.
Südtribüne.Benderin ottelun positiiviset puolet päättyivät sitten ensimmäiseen maaliin. Andre Hahn pääsee laidalta keskittämään ja Bender liukuu pallon omiin, muutenkin mieheltä yleistä jäätyilyä loukkaantumisten heikentämässä kotijoukkueen puolustuslinjassa. Kesällä Bayerniin siirtyvä Lewandowski tekee töitä, mutta paikkoja ei siunaannu. Miehelle ei kuitenkaan vihelletä. Reus tuhrii hidastelullaan omat paikkansa. Mkhitaryan on pimennossa.
Ihmisten intensiivistä pelin seuraamista korosti se, että kun Dortmundilla oli tilanne vierasmaalilla, oli itse pakko nousta seisomaan, sillä muuten ihmisten selkien takaa ei olisi mitään nähnyt. Kun tuomari teki yleisön mielestä virheen, vihellys areenalla oli infernaalinen, hyvä, että kuulovaurioilta vältyttiin.
Toisella puoliajalla Dortmund siirtyy uudestaan johtoon Nuri Sahinin komealla vasemman jalan kierteisellä vapaapotkumaalilla, muurin ylitse yläkulmaan. Maali on ehdolla myös kierroksen maaliksi.
Tor des Spieltags juuri syntynyt?Kotijoukkue ei kuitenkaan voitolla päässyt juhlimaan, kun Bildin oikeutetusti pelin parhaaksi rankkaama Hahn harhautti laidallaan Schmelzerin ja pääsi jälleen keskittämään. Juuri kentälle tullut korealainen Dong-Won Ji puski komeasti pallon takakulmaan. 2-2, johon numeroihin ottelu myös päättyi.
Keskellä kentän paras. Dortmundin pelaajille ei kovin hyviä arvosanoja voi pelistä antaa. Sinänsä harmi, että kotijoukkueen voittoa ei nähty. Jälkitunnelmaltaan olisi voitu päästä vieläkin korkeammalle tasolle. Kokemuksena vierailu Signal Iduna Parkilla oli kuitenkin järkyttävän hieno kokemus. Näitä elämän hienoja hetkiä, mitä muistelee vanhempana.
Ottelun jälkeen hyvillä fiiliksillä siirryttiin loistavasti ihmisiä imevällä ratikalla juna-asemalle. Poistumiseen areenalta oli varattu kaksi tuntia ennen junan lähtöä, mutta asemalla oltiinkin jopa alle tunnissa, joten aikaa kulutettiin kaupungilla kierrellen. Matkalla Bremeniin ystävällinen Dortmundin kannattaja huomasi junassa huivimme, ja halusi välttämättä tarjota kaikille oluet. Eihän tästä kieltäytyäkään voinut. Koska Suomessa?
Bremenin päässä hieman väsymys jo painoi, mutta eilen vaikutuksen tehneessä panimossa oli ruokailemassa käytävä. XXL-bratwurst kostautui täyttäväksi, mutta makkaran maku jätti hieman kylmäksi. Enemmän lihaa, vähemmän jauhoa omassa ideaalikyrsässä.
Ikävä tapa hukuttaa bratwurst ketsupilla. Illan suurin yllätys koettiin, kun käveltiin kaupungilta kohti majapaikkaa. Pääkadun kiskoilla lähestyvän raitiovaunun ikkunat olivat täysin huurussa. Ratikan saapuessa kohdalle näki, kuinka vaunu oli täynnä juhlivia ihmisiä alkoholijuomien loistaessa pöydillä. Tämä
Partybahn vaikutti varsin vekkulilta keksinnöltä.
SunnuntaiAamusella Bremenin asemalla kävellessä huomasi hyvin huiveista sekä sadoista poliiseista, että Werdalla oli peli tiedossa.
Paikallispeli. Olisihan sitäkin houkuttanut jäädä katsomaan, mutta lippujensaanti ei joulukuussa onnistunut. Pelin lopulta päätyttyä maalittomaan tasapeliin, tuntui Hampurin matka illalla ajateltuna oikealta valinnalta.
Neljän hengen Niedersachsen-ticket aseman automaatista maksoi 34€, jolla sai matkustaa koko päivän osavaltiossa ilmaiseksi. Asemalaiturilla odotellessa junaa, poliisit olivat kirjaimellisesti ottaneet laiturin haltuun, Braunschweigin juna oli ilmeisesti asemalle tulossa. Vierasfanit jäivät kuitenkin näkemättä, vaikka Hampurin juna starttasi hieman aikataulusta jäljessä. Lauantai-iltana oli satanut Bremenissä lunta ja sää muuttunut varsin koleaksi, joten alle tunnin kestäneen matkan aikana hiipi väkisinkin mieleen kysymys, kuinka kylmä pelissä tulisi olemaan. Se olisi sen ajan murhe.
Hampuri on Euroopan 8. ja Saksan 2. suurin kaupunki, joka näkyi junan ikkunasta kylän laajuutena. Päärautatieasemalta ei suoraan stadionille päässyt, joten oli oiva tilaisuus tutustua keskustan ruokatarjontaan. Paikaksi valikoitui ydinkeskustan kalliinpuoleisella alueella sijainnut tavallista fiinimpi makkarabaari. Vaikka ravintola mainosti itseään maan parhaana currywurst paikkana, ei arvosana hyvää paremmaksi noussut. Ylihintainen.
Mainostamisessa ei nöyristelty.Stadionille lähdettiin raitiovaunulla (S3 tai S21), vai miksi tällaista sekä maan alla että päällä kulkevaa kaupunkijunaa kutsutaankaan. Sinisävyisten paikallisten vanavedessä pois jäätiin kahdeksan kilometrin päässä keskustasta sijaitsevalla Stellingenin asemalla, josta oli vielä tiedossa lähes kahden kilometrin kävelymatka stadionille. Tunsi päässeensä urbaaniin suurkaupungin lähiötunnelmaan.
Stellingenin asematunneli.Hampurin kotiareena on nimetty monikansallisen elektroniikkajätin mukaan.Stadionille saavuttaessa lämpömittari näytti kahdeksaa pakkasastetta. Paikalliset olivat koleaan säähän varustautuneet erilaisilla istuinalusilla sekä seuran värejä kantavilla huovilla. Olutmenekki varmasti kärsi säästä, mutta Glühwein tuntui ihmisille maistuvan.
Farkkuliivi ja huivihame.Pohjoiskaarteen istumapaikkamme olivat HSV:n fanikatsomossa. Itse ultrat tosin hyppivät yhtä katsomonosaa ylempänä, joten saimme istua rauhassa vieressä ihastellen tunnelmaa. Kylmä tuuli painoi stadionille kuitenkin niin kovaa, että itsensä sai pidettyä paremmin lämpimänä seisoen ja hyppien. Ostettu huivi tuli todellakin tarpeeseen.
Kukaan ei ennen pelin alkua istunut.Hampurin faniryhmä piti varsin komeaa ääntä jo ennen peliä. Rumpuryhmä hakkasi, capo viittoili pitämään meteliä ja muut lauloivat minkä jaksoivat. Myös Schalken faniryhmä piti tiiviissä kulmassaan hyvin ääntä, ja tifokin nähtiin ennen peliä. 57500 ihmistä vetävällä stadionilla oli likimain 8000 vapaata paikkaa.
Capon paikka kaiteella näytti paikoitellen jopa vaaralliselta.Vieraskulmauksen tifo.Peli alkaa. Putoamista vastaan taistelevan kotijoukkueen peliä ei hyväksi voi sanoa missään vaiheessa. Schalke ottaa heti pelin haltuunsa, HSV:n yrittäessä hyökätä vastaan tuloksettomasti. Lunta tulee tupaan pelin alkupuoliskolla, kun sekä Lasogga että Lam loukkaantuvat.
Alkuvihellyksen jälkeen.Avaukseen hieman yllättäen nostettu pitkäaikaisloukkaantunut Klaas-Jan Huntelaar aloittaa ottelun maalinteon. Farfan keskittää ja hollantilainen puskee kotijoukkueen puolustajien välistä kuninkaansiniset johtoon.
Der Hunter ist zurück.Pelin kaava ei muutu oikeastaan koko ottelun aikana. Schalke on isäntä ottelussa ja herra talossa, HSV yrittää pyristellä mukana. Kotiyleisö turhautuu lukuisista hukatuista vastahyökkäysmahdollisuuksista. Tolppaa lähemmäksi ei päästä.
Toisen jakson alkuun Schalke iskee kaksi nopeaa maalia. Ensin Drobny antaa Farfanille täydellisen lahjamaalin, ja hetkeä myöhemmin perulainen alustaa Max Meyerin tyylikkään 3-0 osuman. Tämä on liikaa kotiyleisölle, ja puolituntia ennen loppua arvioilta 20000 ihmistä on jättänyt stadionin, eikä vain kylmän sään takia. Näillä esityksillä HSV voi valmistautua ensi kaudeksi paikallispeleihin St. Paulia vastaan.
Fanit saavat tarpeekseen.Pelin paras valittiin kierroksen tähdistökentälliseen.Pelin jälkeen kylmyys oli päässyt jo luihin ja ytimiin. Scheisse null vier-huudot kaikuivat kävellessä kohti asemaa. Mielessä oli vain ajatus lämpimästä suihkusta.
MaanantaiHerätys maanantaihin oli surullismielinen, matka oli saamassa päätöksensä. Myöhemmin terminaalissa näki hyvin, mitä varten suomalaiset olivat Saksaan tulleet; Joko katsomaan jalkapalloa, juomaan olutta tai katsomaan jalkapalloa ja juomaan olutta. Erään superjunnun Dortmundin huivi ja Werdan pipo eivät jättäneet matkan tarkoitusta arvailujen varaan isän puhallellessa vieressä raskasta viikonloppua.
Koneessa viereisen paikan herrasmies piilopulloineen kertoi, kuinka Wolfsburgin pelissä oli ollut todella kylmä, ja kuinka puoliajan jälkeen oli siirrytty baarin puolelle lämmittelemään. Miehen Vepsua seuraaville kavereille naxnax
Matkamuistot.Onnistunut, mutta raskas matka takana, ei näihin koskaan kyllästy. Varauksetta voi suositella kyseisiä pelikaupunkeja, mutta ehkä se on todettava, että keväämmällä varsinkin Hampurin peli olisi ollut mieluisampi kokemus. Seuraavaa matkaa odotellessa.