zeus
Poissa
Suosikkijoukkue: Vipera berus ja työmaa
|
|
Vastaus #25 : 28.02.2014 klo 17:00:07 |
|
Sanoisin että puolustuksen organisointi ja reagoiminen pallonmenetykseen - futsalissa kaikki hyökkää ja kaikki puolustaa, ja jalkapallosta tuttu pelipaikka-ajattelu ei ole hedelmällisin tapa tehdä asioita. Jaliskoutsit intuitiivisesti jakaa pelaajansa joko kahteen hyökkääjään ja kahteen puolustajaan tai sitten hyökkääjä, 2xkeskikenttä + toppari. Varsinkin hyökkääjäksi määrätyt (päässeet) sitten tuppaa tekemään jalismaisia opportunistisia pallonriistoyrityksiä, myyvät itsensä ja useassa tapauksessa lähtevät korkeintaan kävellen takaisin alas. Kun kumpikin joukkue pelaa näin, on yleensä pelinkulku aivotonta päästä-päähän juoksemista. Maaleja toki syntyy runsain mitoin.
Tuossa noita yleisimpiä virheitä sekä jotain futsalin perusideoita! Futsalin haasteena on, että kentällä täytyy olla neljä pallolliseen peliin kykenevää pelaajaa. Siis ei mitään puujalkatoppareita kuten futiksen puolella. Jos yksi pelaaja ei kykene pallolliseen peliin, vastustaja rokottaa armottaa etenkin kovemmissa peleissä. Ei siis ole hyökkääjiä ja puolustajia samassa mielessä kuin jalkapallossa. Toki jotkut pelaajat tekevät enemmän maaleja ja jotkut varmistavat puolustuksen, mutta lähtökohtaisesti jokaisen täytyy osallistua kaikkiin pelin osa-alueisiin. Futsalissa puolustuksen ensimmäinen sääntö (nykyisen maajoukkuevalmentajan suusta) on "never try to steal the ball". Siis puolustuksessa täytyy valita prässitilanteet tarkkaan ja riistoyritykset vielä tarkemmin. Hyökkäyksessä erilaiset blokit, paikanvaihdot, tyhjän tilan täyttäminen ja ennen kaikkea laukaisupaikkojen luonti ovat avainasemassa. Tässä mielessä futsal muistuttaa mielestäni enemmän koripalloa kuin jalkapalloa, koska hyökkäystilanteet toistuvat useammin ja nopeammalla rytmillä. Tällöin myös sovittujen kuvioiden harjoittelu on helpompaa.
|
|
|
|
zekki
Poissa
|
|
Vastaus #26 : 28.02.2014 klo 17:32:19 |
|
Palloliitossa futsalin potentiaalia ei älytä, kysyttäessä silmäätekeviltä saa puolimukavia politiikon vastauksia mutta todellisuus on näyttänyt että ei oikeasti kiinnosta. Suurin osa maailman jalkapallosta pelataan jossain ihan muissa olosuhteissa kuin 11v11 100x64 nurmella - täällä höpistään jostain eurorytmiin siirtymisestä ja itketään kun yhteiskunta ei kustanna tarpeeksi jalkapallohalleja, ja edelleen itketään kun taso on niin paska.
Englannissa ilmeisesti FA on hereillä: http://www.bbc.com/sport/0/football/21533802, Olympialaji 2020? Onhan siinä jotain, jos mm. Pele, Ronaldo ja Messi sen puolesta liputtaa! Ja mitäpä Xavi: World and European champion Xavi revealed his love of futsal to UEFA.com, citing one reason in particular: “In futsal, you see whether a player is really talented. In normal football you don't necessarily identify talent as easily because it's so much more physical. But with futsal, you notice the small details in quality, class and tactical understanding." http://www.fifa.com/futsalworldcup/news/newsid=1798909/
|
|
« Viimeksi muokattu: 28.02.2014 klo 17:49:04 kirjoittanut zekki »
|
|
|
|
|
Jortsukka
Poissa
|
|
Vastaus #27 : 01.03.2014 klo 06:12:02 |
|
Joo ne on erityisen tunnettuja nuo futsaalin pellaajat paskasta ekasta kosketuksesta..
Lueppa nyt uudestaan se minun teksti, niin huomaat etten missään puhu tuosta. Vaan puhun siitä, että futsalissa ensimmäistä kosketusta otetaan todella paljon jalkapohjalla, mutta jalkapallossa se ei ole a)pelinomaista b) käytännöllistä. Sen takia sanoin että futsal-ensimmäisen kosketuksen opettelu ei palvele jalkapalloa. Vaikka lajit ovat todela lähellä toisiaan, niin selkeitä erojakin on. Futsalissa puolustuksen ensimmäinen sääntö (nykyisen maajoukkuevalmentajan suusta) on "never try to steal the ball". Siis puolustuksessa täytyy valita prässitilanteet tarkkaan ja riistoyritykset vielä tarkemmin.
Hyökkäyksessä erilaiset blokit, paikanvaihdot, tyhjän tilan täyttäminen ja ennen kaikkea laukaisupaikkojen luonti ovat avainasemassa. Tässä mielessä futsal muistuttaa mielestäni enemmän koripalloa kuin jalkapalloa, koska hyökkäystilanteet toistuvat useammin ja nopeammalla rytmillä. Tällöin myös sovittujen kuvioiden harjoittelu on helpompaa.
Samaa mieltä jälkimmäisestä ja hyvin vahvasti. Futsalissa tilanteet ovat paljon rajatumpia, kun pienempi alue, vähemmän pelaajia ja juuri noita blokkeja, jne. Mitä taas tulee tuohon että prässit pitää valita tarkemmin, niin mielestäni suurin ongelma Suomen fudiksessa junioreiden kohdalla on juuri se, että täällä ei oikeasti prässätä tarpeeksi kovaa ja rohkeasti junioreissa. Tarkoitan tällä sitä, että yleensä junioritasolla saa aivan liikaa aikaa ja tilaa pelata. Sitten kun mennään ulkomaille, viimeistään joskus maajoukkueessa, niin huomataankin kuinka kovaa vastustajat prässätään ja ollaan aivan pulassa. Tämän takia tuota kommenttia en todellakaan lähtisi soveltamaan fudikseen, siis ainakaan junioreiden kohdalla. Onneksi täälläkin nykyisin menetyksen jälkeen jo moni jengi yrittää riistää sen pallon takaisin, eikä palaa vain muotoon. Ja ei, en sano että fudiksessakaan pitäisi silmittömästi prässätä, mutta juuri varsinkin menetyksen jälkeen pitäisi pyrkiä heti lähimmän riistoon ja joukkueen olla mukana prässissä. Jos katsotaan miten tämän hetken käytännössä kaikki huippuseurat pelaavat, niin tuo on yhteinen teema.
|
|
|
|
Feis
Poissa
|
|
Vastaus #28 : 01.03.2014 klo 11:30:18 |
|
Futsal opettaa pelaajan kaipaamaan palloa. Jokainen hetki ilman sitä tuottaa pelaajalle tuskaa ja ahdistusta. Ilman palloa pelaaja ei ole mitään. Siksi hän vaatii sen itselleen, eikä luovu siitä ennen kuin on itse siihen valmis. Hän syöttää pallon vain saadakseen sen heti takaisin. Pieni tila ei häntä häiritse, päinvastoin! Vain ahtaassa tilassa tanssi voi todella alkaa.
Tämä on loistavasti sanottu. Ehkä juuri se suurin syy, miksi olen siirtynyt lähes kokonaan futsalin pariin. Futsal haastaa pelaajan pelikäsityksen jokaisena sekuntina, jonka hän kentällä viettää.
|
|
|
|
Lortto
Poissa
|
|
Vastaus #29 : 01.03.2014 klo 11:34:46 |
|
Kyllähän monikin noista brasseista käyttää jalkapohjalla haltuunottoa (Ze Roberto, Roberto Carlos, Marcelo..) mutta jos puhutaan futsalista n. 2-5kk:n harjoitus/pelivaihtoehtona, niin kyllä se jalkapohjan liiallinen käyttö häviää futiskentille siirryttäessä. Itse en näe sitä mörkönä, ettei niin kannattaisi opettaa. Voisi miettiä, että homma menisi jopa päinvastoin, kun opetetaan teini-ikäisille junnuille vähän erilaisia asioita, eikä joka treenissä mennä futiksen ehdoilla niin mielenkiinto tekemiseen pysyy korkealla. Futsal kuitenkin tukee futista erittäin paljon.
Suurimmat negatiiviset erot futsalissa futikseen verrattuna on liikkuminen ja puolustaminen, koska paitsiota ei ole. Toki tässäkin on osittain samankaltaisia liikemalleja esim. hyökkääjille: Menet syvälle selustaan (futiksen paitsioasemaan) ja liikut siitä pakin selkäpuolelta linjan eteen, johon tulee syöttö. Tällaiset liikkeet toistuvat futsalpelissä paljon useammin, kuin yhdessä futispelissä. Myös mm V-juoksun oppiminen korostuu futsalissa ihan näin muutamia esimerkkejä vain esille ottaessa.
|
|
|
|
zeus
Poissa
Suosikkijoukkue: Vipera berus ja työmaa
|
|
Vastaus #30 : 01.03.2014 klo 13:17:00 |
|
Lueppa nyt uudestaan se minun teksti, niin huomaat etten missään puhu tuosta. Vaan puhun siitä, että futsalissa ensimmäistä kosketusta otetaan todella paljon jalkapohjalla, mutta jalkapallossa se ei ole a)pelinomaista b) käytännöllistä. Sen takia sanoin että futsal-ensimmäisen kosketuksen opettelu ei palvele jalkapalloa. Vaikka lajit ovat todela lähellä toisiaan, niin selkeitä erojakin on.
Samaa mieltä jälkimmäisestä ja hyvin vahvasti. Futsalissa tilanteet ovat paljon rajatumpia, kun pienempi alue, vähemmän pelaajia ja juuri noita blokkeja, jne.
Mitä taas tulee tuohon että prässit pitää valita tarkemmin, niin mielestäni suurin ongelma Suomen fudiksessa junioreiden kohdalla on juuri se, että täällä ei oikeasti prässätä tarpeeksi kovaa ja rohkeasti junioreissa. Tarkoitan tällä sitä, että yleensä junioritasolla saa aivan liikaa aikaa ja tilaa pelata. Sitten kun mennään ulkomaille, viimeistään joskus maajoukkueessa, niin huomataankin kuinka kovaa vastustajat prässätään ja ollaan aivan pulassa. Tämän takia tuota kommenttia en todellakaan lähtisi soveltamaan fudikseen, siis ainakaan junioreiden kohdalla. Onneksi täälläkin nykyisin menetyksen jälkeen jo moni jengi yrittää riistää sen pallon takaisin, eikä palaa vain muotoon. Ja ei, en sano että fudiksessakaan pitäisi silmittömästi prässätä, mutta juuri varsinkin menetyksen jälkeen pitäisi pyrkiä heti lähimmän riistoon ja joukkueen olla mukana prässissä. Jos katsotaan miten tämän hetken käytännössä kaikki huippuseurat pelaavat, niin tuo on yhteinen teema.
Prässääminen ei ole sama asia kuin riistoyritys. Tarkoitin viestilläni sitä, että futsalissa yhden pelaajan ylipelaaminen maksaa paljon enemmän kuin jalkapallossa. yleisesti olet täysin oikeassa tuon prässin suhteen. Siihen täytyisi panostaa molemmissa lajeissa, koska vain prässin alla pelaajan taidot todella kehittyvät. Ulkomailla sen huomaa heti, miten vähän aikaa tilanteiden ratkaisemiseen on.
|
|
|
|
Vikkelä vaihtomies
Poissa
|
|
Vastaus #31 : 01.03.2014 klo 19:13:36 |
|
Laji on myös melkoisen paljon mielekkäämpi maalivahdille kuin jalkapallo. Paljon tilanteita, maali ei ole toivottaman iso ja maalivahti osallistuu peliin huomattavasti enemmän kuin jalkapallossa. Pitkää hyökkäystä hyökätessä maalivahdin täytyy olla kokoajan hereillä, sillä jos vastustaja saa riistettyä ja saa pallon naama hyökkäyssuuntaan, niin noin 1000% varmuudella yksi pelaaja lähtee välittömästi juoksemaan hetkellisesti epäorganisoituneen puolustuksen selustaan. Silloin ei saa moke olla kaivamassa nenää maaliviivalla. Sama pätee, kun prässätään ylhäältä. Ja koska maalivahtien pallollista pelaamista omalla kenttäpuoliskolla on säännöin rajattu, täytyy mokenkin olla todella varma jalalla. Täytyy pystyä antamaan helppo syöttö ensimäisellä tai toisella kosketuksella paineen alla, tai jos tälläistä mahdollisuutta ei ole, antaa järjellinen pitkä avaus.
|
|
|
|
zeus
Poissa
Suosikkijoukkue: Vipera berus ja työmaa
|
|
Vastaus #32 : 03.03.2014 klo 08:25:26 |
|
Laji on myös melkoisen paljon mielekkäämpi maalivahdille kuin jalkapallo. Paljon tilanteita, maali ei ole toivottaman iso ja maalivahti osallistuu peliin huomattavasti enemmän kuin jalkapallossa. Pitkää hyökkäystä hyökätessä maalivahdin täytyy olla kokoajan hereillä, sillä jos vastustaja saa riistettyä ja saa pallon naama hyökkäyssuuntaan, niin noin 1000% varmuudella yksi pelaaja lähtee välittömästi juoksemaan hetkellisesti epäorganisoituneen puolustuksen selustaan. Silloin ei saa moke olla kaivamassa nenää maaliviivalla. Sama pätee, kun prässätään ylhäältä. Ja koska maalivahtien pallollista pelaamista omalla kenttäpuoliskolla on säännöin rajattu, täytyy mokenkin olla todella varma jalalla. Täytyy pystyä antamaan helppo syöttö ensimäisellä tai toisella kosketuksella paineen alla, tai jos tälläistä mahdollisuutta ei ole, antaa järjellinen pitkä avaus.
Maalivahdin jalalla pelaamisen lisäksi äänellä ohjaaminen korostuu futsalissa. Tätä toivoisin kuulevani myös enemmän jalkapallon puolella. Itse entisenä puolustajan tiedän, mikä merkitys maalivahdin ohjaamisella on. Väitän, että koko ajan äänessä oleva maalivahti vastaa melkeinpä yhtä ylimääräistä puolustajaa, esim. syöttölinjojen peittämisessä, vartioitavan miehen vaihtamisessa ja prässin oikeassa ajoittamisessa. Torjuntojen suhteen lajit ovat kuitenkin hyvin erilaisia. Futsalissa maalivahti enemmänkin peittää tilanteita, jalkapallossa tarvitaan enemmän "oikeita" torjuntoja (siis sellaisia isoja syöksyjä). Suurin hyöty futsalista maalivahtien kohdalla on se, että se kehittää pallovarmuutta. Maalivahdin on futsalissa PAKKO osallistua pallolliseen peliin säännöllisesti, ei pelkästään hätävaihtoehtona. Tällöin palloa täytyy osata pitää, sen kanssa täytyy osata (tarvittaessa) nousta, ja avausten täytyy olla nopeita. Jalkapallossa pallovarma maalivahti on puolustajille erittäin suuri apu esim. prässiä purkaessa, etenkin, kun maalivahdin kosketuksia ei ole rajoitettu.
|
|
|
|
Stürmer
Poissa
Suosikkijoukkue: YJPKKÄ & Suomen naiset.
|
|
Vastaus #33 : 04.03.2014 klo 14:54:40 |
|
Eli mitä pitäisi opettaa, että se ei olisi vain jalkapalloa sisällä?
Syöttö alaspäin, jos/kun et pääse etenemään. Futaajat on niitä pahimpia eteenpäin puskijoita ja yllättävän kauan kestää ennenkuin oppivat, että alaspäin saa ja pitää syöttää. Suomalaisen brittifutis-pelitavan vaikutus näkyy nimittäin jo yllättävän nuorilla pelaajilla. On muuten joka kevät yhtä hauskaa seurata, kun pitkään futsalia pelannut jengi siirtyy futiksen puolelle isolle kentälle. Yhtäkkiä syöttötilaa ja aikaa on aivan järkyttävästi, pallo liikkuu yhdellä kosketuksella pelaajalta toiselle ja vastustaja juoksee, juoksee, juoksee... Ylöjärvellä on kulminoitumassa vuosien mittainen pilottiprojekti, jossa pikkujunnuista lähtien futsalia talvisin pelannut joukkue on noussut futiksessa aikuisten sarjassa jo Ykköseen. Erittäin mielenkiintoista on nähdä vieläkö eväät riittävät näinkin korkealla tasolla ilman jalkapallohallia tai lämmitettävää tekonurmikenttää, joiden puutetta on käytetty tekosyynä suomifutiksen huonoon tasoon. Tietysti, jos futisjoukkueen pelitapa on pitkän pallon hakkaamista kohti kulmalippua, niin hukkaan menee futsal-pohjainen lyhytsyöttöpelitaito, se on selvä.
|
|
|
|
zekki
Poissa
|
|
Vastaus #34 : 04.03.2014 klo 18:01:55 |
|
Syöttö alaspäin, jos/kun et pääse etenemään. Futaajat on niitä pahimpia eteenpäin puskijoita ja yllättävän kauan kestää ennenkuin oppivat, että alaspäin saa ja pitää syöttää. Suomalaisen brittifutis-pelitavan vaikutus näkyy nimittäin jo yllättävän nuorilla pelaajilla.
On muuten joka kevät yhtä hauskaa seurata, kun pitkään futsalia pelannut jengi siirtyy futiksen puolelle isolle kentälle. Yhtäkkiä syöttötilaa ja aikaa on aivan järkyttävästi, pallo liikkuu yhdellä kosketuksella pelaajalta toiselle ja vastustaja juoksee, juoksee, juoksee... Ylöjärvellä on kulminoitumassa vuosien mittainen pilottiprojekti, jossa pikkujunnuista lähtien futsalia talvisin pelannut joukkue on noussut futiksessa aikuisten sarjassa jo Ykköseen. Erittäin mielenkiintoista on nähdä vieläkö eväät riittävät näinkin korkealla tasolla ilman jalkapallohallia tai lämmitettävää tekonurmikenttää, joiden puutetta on käytetty tekosyynä suomifutiksen huonoon tasoon.
Tietysti, jos futisjoukkueen pelitapa on pitkän pallon hakkaamista kohti kulmalippua, niin hukkaan menee futsal-pohjainen lyhytsyöttöpelitaito, se on selvä.
Hienoa grassroot työtä! Tällaisista pitäisi liiton/Sami Hyypiäa Akatemian hakea oppia.
|
|
|
|
zeus
Poissa
Suosikkijoukkue: Vipera berus ja työmaa
|
|
Vastaus #35 : 05.03.2014 klo 11:46:17 |
|
Syöttö alaspäin, jos/kun et pääse etenemään. Futaajat on niitä pahimpia eteenpäin puskijoita ja yllättävän kauan kestää ennenkuin oppivat, että alaspäin saa ja pitää syöttää. Suomalaisen brittifutis-pelitavan vaikutus näkyy nimittäin jo yllättävän nuorilla pelaajilla.
On muuten joka kevät yhtä hauskaa seurata, kun pitkään futsalia pelannut jengi siirtyy futiksen puolelle isolle kentälle. Yhtäkkiä syöttötilaa ja aikaa on aivan järkyttävästi, pallo liikkuu yhdellä kosketuksella pelaajalta toiselle ja vastustaja juoksee, juoksee, juoksee... Ylöjärvellä on kulminoitumassa vuosien mittainen pilottiprojekti, jossa pikkujunnuista lähtien futsalia talvisin pelannut joukkue on noussut futiksessa aikuisten sarjassa jo Ykköseen. Erittäin mielenkiintoista on nähdä vieläkö eväät riittävät näinkin korkealla tasolla ilman jalkapallohallia tai lämmitettävää tekonurmikenttää, joiden puutetta on käytetty tekosyynä suomifutiksen huonoon tasoon.
Tietysti, jos futisjoukkueen pelitapa on pitkän pallon hakkaamista kohti kulmalippua, niin hukkaan menee futsal-pohjainen lyhytsyöttöpelitaito, se on selvä.
Huikean mielenkiintoinen kokeilu Ylöjärvellä! Seurantaan!! Futsal opettaa pallonhallinnan merkityksen, jolloin tuo puskeminen vähenee. Pienen alueen peleissä tarvitaan juuri tuota futsalille ominaista pallonhallintaa. Mielestäni sekä jalkapallo että futsal perustuvat lajeina juuri syöttämiseen. Barcelonen Xavi on todennut, että pelaajan, joka ei osaa syöttää, ei pitäisi pelata jalkapallo lainkaan. Tässä mielissä lyhytsyöttöpeli on keskeisen tärkeää. Toki etenkin jalkapallossa on myös tarvetta hallita pidemmät syötöt.
|
|
|
|
rukkanen
Poissa
|
|
Vastaus #36 : 05.03.2014 klo 16:31:30 |
|
Futsal opettaa pallonhallinnan merkityksen, jolloin tuo puskeminen vähenee. Pienen alueen peleissä tarvitaan juuri tuota futsalille ominaista pallonhallintaa.
Mielestäni sekä jalkapallo että futsal perustuvat lajeina juuri syöttämiseen. Barcelonen Xavi on todennut, että pelaajan, joka ei osaa syöttää, ei pitäisi pelata jalkapallo lainkaan. Tässä mielissä lyhytsyöttöpeli on keskeisen tärkeää. Toki etenkin jalkapallossa on myös tarvetta hallita pidemmät syötöt.
Boldattuun tarttuisin siinä mielessä, että ei futsal tuota itsekseen opeta, vaan kyllä se ahaa-elämys täytyy jokaisen valmentajan ja pelaajan ihan itse saada. Tuossa jäljempänä toteat itsekin, että samat periaatteet syöttämisen suhteen pätevät jalkapallossakin, joskin ratkaisuvalikoima on kentän suuremman koon myötä laajempi. Tarkoitukseni ei ole missään nimessä kaivaa maata futsalin merkityksen alta – pidän futsalia erinomaisena talviharjoittelumuotona jalkapalloilijoille, mutta mielestäni ei voi sinisilmäisesti olettaa, että pelkästään se, että futsalin asemaa parannetaan, ratkaisisi suomalaisen jalkapallon juniorivalmennukseen liittyviä ongelmia. Samalla tavalla ne jäärät, jotka nyt peluuttavat futsalia pitkä päätyyn ja perään -filosofialla, pitävät luultavasti futsalille ominaista pallonhallintakeskeisyyttä turhanpäiväisenä pimputteluna, joka ei palvele millään tavalla jalkapallotaitojen oppimista (ovat luonnollisesti tässä väärässä, mutta kyse onkin asenteesta). Eli lyhyesti sanottuna olen samaa mieltä siitä, että futsal sisältää hyvinkin paljon hyödyllisiä elementtejä jalkapallon kannalta, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää ennen kaikkea valmentajilta keskimäärin nykyistä avoimempaa mieltä, asennemuutosta, jota taas pelkällä futsal-harjoittelun ja -pelaamisen määrien kasvattamisella ei saavuteta.
|
|
|
|
pleviaka
Poissa
|
|
Vastaus #37 : 05.03.2014 klo 17:04:54 |
|
Syöttö alaspäin, jos/kun et pääse etenemään. Futaajat on niitä pahimpia eteenpäin puskijoita ja yllättävän kauan kestää ennenkuin oppivat, että alaspäin saa ja pitää syöttää. Suomalaisen brittifutis-pelitavan vaikutus näkyy nimittäin jo yllättävän nuorilla pelaajilla.
Tietysti, jos futisjoukkueen pelitapa on pitkän pallon hakkaamista kohti kulmalippua, niin hukkaan menee futsal-pohjainen lyhytsyöttöpelitaito, se on selvä.
Tarkoitukseni ei ole missään nimessä kaivaa maata futsalin merkityksen alta – pidän futsalia erinomaisena talviharjoittelumuotona jalkapalloilijoille, mutta mielestäni ei voi sinisilmäisesti olettaa, että pelkästään se, että futsalin asemaa parannetaan, ratkaisisi suomalaisen jalkapallon juniorivalmennukseen liittyviä ongelmia. Samalla tavalla ne jäärät, jotka nyt peluuttavat futsalia pitkä päätyyn ja perään -filosofialla, pitävät luultavasti futsalille ominaista pallonhallintakeskeisyyttä turhanpäiväisenä pimputteluna, joka ei palvele millään tavalla jalkapallotaitojen oppimista (ovat luonnollisesti tässä väärässä, mutta kyse onkin asenteesta).
Hyviä pointteja, ja totta, futsaliakin voi pelata (ja suurimmilta osalta pelataan) pitkää rätkimällä. Futsal jalkapalloharjoittelussa on hyvä työkalu mutta se ei tätä ongelmaa ratkaise. Itse lähtisin tässä Suomalaisen jalkapallon mädästä selkärangasta liikkeelle eli isä-valmentajista ja siitä mitä niille tehdään. Ajatus siitä että isät olisivat tervetulleita valmentamaan mutta ei omien lapsiensa joukkueita on houkutteleva, mutta taitaisi jalkapallon pelaaminen tässä maassa loppua siihen. Futsalin junnusarjoissa voisi (ja on joskus ollutkin) laittaa säännön että maalivahti ei saa avata käsillä yli puolen kentän - joutuisivat pitkänrätkijäkoutsit edes jotain keksimään pelinavauksiin ennen kuin pallo lähtee korkeana.
|
|
|
|
RTS
Poissa
|
|
Vastaus #38 : 05.03.2014 klo 17:45:31 |
|
Hyviä pointteja, ja totta, futsaliakin voi pelata (ja suurimmilta osalta pelataan) pitkää rätkimällä. Futsal jalkapalloharjoittelussa on hyvä työkalu mutta se ei tätä ongelmaa ratkaise. Itse lähtisin tässä Suomalaisen jalkapallon mädästä selkärangasta liikkeelle eli isä-valmentajista ja siitä mitä niille tehdään. Ajatus siitä että isät olisivat tervetulleita valmentamaan mutta ei omien lapsiensa joukkueita on houkutteleva, mutta taitaisi jalkapallon pelaaminen tässä maassa loppua siihen.
Futsalin junnusarjoissa voisi (ja on joskus ollutkin) laittaa säännön että maalivahti ei saa avata käsillä yli puolen kentän - joutuisivat pitkänrätkijäkoutsit edes jotain keksimään pelinavauksiin ennen kuin pallo lähtee korkeana.
Puolen kentän sääntöön iso ei. Jos toinen jengi on pari pykälää parempi tai toiset esim. vuotta nuorempia niin ne ei pääse edes puolen kentän yli ennen kuin pallo on jo vastustajalla. Silloin jengi on niin vastaanottavana osapuolella että pelaajien huumori loppuu hetkessä. Nähty useamman kerran silloin kun em. sääntö oli voimassa. Ja nopea/pitkä avaus pitää vastustajankin hereillä.
|
|
|
|
Messi
Poissa
|
|
Vastaus #39 : 05.03.2014 klo 21:27:12 |
|
Ihan vain tuohon otsikkoon vastaisin: Suurin toivo on koko rintaman laajamittainen kehittäminen ja toiminnan parantaminen. Olkoon sitten futsal yksi osa tätä prosessia. Pelkällä futsalilla futiksessa pitkälle pötkitä. Ihan kaikki samat asiat voidaan opettaa ja tehdä futistreeneissäkin...
|
|
|
|
Siperia
Poissa
Suosikkijoukkue: Kunkkis
|
|
Vastaus #40 : 06.03.2014 klo 00:47:28 |
|
Kesällä sekä ensi talvena kannattaa seurata Sergei Korsunovin, Tero Intalan ja Mika Ahosen otteita ja miettiä kuinka paljon usean vuoden systemaattinen futsalin pelaaminen näkyy jätkien otteissa futiskentällä.
|
|
|
|
hunajabanaani
Poissa
|
|
Vastaus #41 : 06.03.2014 klo 01:06:17 |
|
Ongelmana tässä on se, että ei ole tarpeeksi futsalvalmentajia, saatika koulutusta. Miten saat hyödyn lajista irti, jos ne junkkarit isketään sinne kentälle 2-2 muodostelmassa ja valmentaja sanoo, että te 2 hyökkäätte ja te 2 puolustatte. Jos valmentaja ei ymmärrä tilan tyjentämisen ja täyttämisen, pelattavana olemisen ja lajinomaisen tekniikan perusteita tulee pelistä sitä ns salijalkapalloa.
Osaavaassa opetuksessa nuoret pelaajat voisivat saada suurta hyötyä futsalista, pelaajakehityksessään jalkapalloilijoina, mutta tällä hetkellä peli on usein staattista päästä päähän juoksentelua.
|
|
|
|
Stürmer
Poissa
Suosikkijoukkue: YJPKKÄ & Suomen naiset.
|
|
Vastaus #42 : 06.03.2014 klo 10:34:46 |
|
Jos valmentaja ei ymmärrä tilan tyjentämisen ja täyttämisen, pelattavana olemisen ja lajinomaisen tekniikan perusteita tulee pelistä sitä ns salijalkapalloa.
Sama valmennuksen tason ongelmahan on myös jalkapallossa. Osaavaassa opetuksessa nuoret pelaajat voisivat saada suurta hyötyä futsalista, pelaajakehityksessään jalkapalloilijoina, mutta tällä hetkellä peli on usein staattista päästä päähän juoksentelua.
Siinäkin tapauksessa pallokosketuksia, 1v1-vääntöjä, haastoja, tilan ja ajan puutetta on paremmin tarjolla kuin isolla kentällä - etenkin kun meillä junnut viedään aivan turhan aikaisin pois pienpeleistä.
|
|
|
|
zeus
Poissa
Suosikkijoukkue: Vipera berus ja työmaa
|
|
Vastaus #43 : 06.03.2014 klo 12:03:47 |
|
Ihan vain tuohon otsikkoon vastaisin: Suurin toivo on koko rintaman laajamittainen kehittäminen ja toiminnan parantaminen. Olkoon sitten futsal yksi osa tätä prosessia. Pelkällä futsalilla futiksessa pitkälle pötkitä. Ihan kaikki samat asiat voidaan opettaa ja tehdä futistreeneissäkin...
Tarkoitukseni on juuri sanoa, että futsal on helpoin, nopein ja paras tapa parantaa myös suomalaisen jalkapallon tasoa. Perustelut: ilmasto ja siksi lyhyt kesä, loistavat sisäliikuntatilat ja suomalaispelaajien ongelmat juuri pienessä tilassa pelaamisessa ja pallonhallinnassa, asioita, joihin futsal tarjoaa vastauksen. Eri mieltä saa toki olla! Kuulisin mielelläni, jos jollain olisi tarjota yhtä yksinkertainen ja helppo ratkaisu, jolla suomalaista pelin tasoa voitaisiin nostaa! Unelmissani olen ajatellut, että futsalin avulla suomalaispelaajille saataisiin luotua selkeä pelillinen identiteetti - tällaista ei Suomessa nykypäivänä ole - joka perustuisi pallohallintaan, hyviin pienpelitaitoihin ja nopeaan pelinlukuun. Väitän, että pelaamalla talvisin futsalia nämä taidot kehittyvät paremmin kuin pelkästään jalkapallon parissa. Eri mieltä saa tietenkin olla!
|
|
|
|
Sope
Poissa
Suosikkijoukkue: KemPa
|
|
Vastaus #44 : 06.03.2014 klo 12:24:56 |
|
Futsalissa on ainakin oman käsitykseni mukaan se hyvä puoli, että pelaaja on pelattavissa, vaikka hänessä olisikin vastustaja kiinni. Ja vice versa: pelaajan tulee oppia olemaan pelattavissa ja tekemään suoritukset teknisesti oikein, vaikka hänessä olisikin vastustaja kiinni.
|
|
|
|
zeus
Poissa
Suosikkijoukkue: Vipera berus ja työmaa
|
|
Vastaus #45 : 06.03.2014 klo 13:45:00 |
|
Futsalissa on ainakin oman käsitykseni mukaan se hyvä puoli, että pelaaja on pelattavissa, vaikka hänessä olisikin vastustaja kiinni. Ja vice versa: pelaajan tulee oppia olemaan pelattavissa ja tekemään suoritukset teknisesti oikein, vaikka hänessä olisikin vastustaja kiinni.
Sama! Futsalin ansioita on myös se, ettei siinä voi olla yksittäisiä pelaajia, joiden ei tarvitse osallistua pallolliseen peliin. Jalkapallossa on hyvinkin korkealla tasolla pelaajia, jotka eivät osaa oikeasti pelata peliä (toki heillä on silloin muita avuja)! Futsal haastaa kaikki pelaajat ottamaan pallollista vastuuta (=henk.koht. tekniikka) ja tekemään itsensä pelattavaksi joka hetkellä (=peliaktiivisuus).
|
|
|
|
Monska
Poissa
Suosikkijoukkue: Vain single malt on oikeaa viskiä
|
|
Vastaus #46 : 14.04.2014 klo 23:10:48 |
|
Futsalin haasteena on, että kentällä täytyy olla neljä pallolliseen peliin kykenevää pelaajaa. Siis ei mitään puujalkatoppareita kuten futiksen puolella.
Tähän kaksi kommenttia; 1) mielestäni futaajien yleistämistä tulee välttää, koska eihän me futsalihmisetkään siedetä sitä, kun futaajat yleistää lajin salijalkapalloksi 2) puujalkatoppari ei oikein kuvaa nykyfutiksen toppareita. Itse olen ollut lajin parissa toista vuosikymmentä ja havainnut keskikentän pohjapelaajien, toppareiden ja laitapakkien olevan paljon helpommin siirrettävissä futsalkentälle mitä "taitavien hyökkääjien". Nuo mainitsemieni pelipaikkojen pelaajat oppivat pienestä saakka hahmottamaan kentän nähden miltein kaikki pelaajat ja ymmärtävät "paremmin" liikkeen ja syötön merkityksen. Hyviä esimerkkejä näiltä paikoilta kotoisessa liigassa Petteri Pitkänen, Pekka Karjalainen, Aapo Hakala, Tomi Tuominen, Niko Stenholm, Jarkko Reinikka. Taisi Kytölän Jukkakin tuossa kk-pohjalla pelata WJKssa jos en väärin muista. Itse topic on hyvä ja tärkeä.
|
|
|
|
zeus
Poissa
Suosikkijoukkue: Vipera berus ja työmaa
|
|
Vastaus #47 : 18.04.2014 klo 20:38:44 |
|
Tähän kaksi kommenttia; 1) mielestäni futaajien yleistämistä tulee välttää, koska eihän me futsalihmisetkään siedetä sitä, kun futaajat yleistää lajin salijalkapalloksi 2) puujalkatoppari ei oikein kuvaa nykyfutiksen toppareita. Itse olen ollut lajin parissa toista vuosikymmentä ja havainnut keskikentän pohjapelaajien, toppareiden ja laitapakkien olevan paljon helpommin siirrettävissä futsalkentälle mitä "taitavien hyökkääjien". Nuo mainitsemieni pelipaikkojen pelaajat oppivat pienestä saakka hahmottamaan kentän nähden miltein kaikki pelaajat ja ymmärtävät "paremmin" liikkeen ja syötön merkityksen. Hyviä esimerkkejä näiltä paikoilta kotoisessa liigassa Petteri Pitkänen, Pekka Karjalainen, Aapo Hakala, Tomi Tuominen, Niko Stenholm, Jarkko Reinikka. Taisi Kytölän Jukkakin tuossa kk-pohjalla pelata WJKssa jos en väärin muista. Itse topic on hyvä ja tärkeä. Kytölän Jukalle aina Itse sanoisin, että futsalkentälle parhaiten soveltuvat ne jalkapalloilijat, jotka haluavat palloa ja osaavat pelata peliä nopeasti ja pienessä tilassa. Tosin näistä ominaisuuksista tulee myös useimmiten hyviä futaajia. En halua yleistää, mutta itse olen pelannut Veikkausliigapelaajien kanssa futsalia ja olen huomannut, että vain pienellä osalla pelaajista pienpelitaidot riittäisivät futsaliin. Tosin vain yhden joukkueen pelaajista löytyy kokemusta, eli aika pieni otos. Jalkapallossa voi pärjätä monenlaisilla ominaisuuksilla, joista kaikki eivät ole siirrettävissä futsaliin. Sama lainalaisuus toimii tietysti myös toiseen suuntaan.
|
|
|
|
Jengapekka
Poissa
Suosikkijoukkue: Saunakaverit & Kabinettipeli
|
|
Vastaus #48 : 19.04.2014 klo 11:59:06 |
|
Kytölän Jukalle aina Itse sanoisin, että futsalkentälle parhaiten soveltuvat kahden suunnan pelaajat, jotka liikkuvat fiksusti, hyödyntäen tilan ja ajan joukkueen edun mukaisesti. Tosin näistä ominaisuuksista tulee myös useimmiten hyviä futaajia.
|
|
|
|
null
Poissa
|
|
Vastaus #49 : 20.05.2014 klo 14:25:15 |
|
Mielestäni yksi futsalin suurimmista vahvuuksista on henkisen puolen asioita:
(Junnu)jalkapallossa on kautta aikain ollut tapana laittaa se joukkueen heikoimpana pidetty lenkki sinne laitapakiksi/laituriksi ja toivoa, että hän saisi siellä mahdollisimman vähän vahinkoa aikaan. Muu joukkue sitten pelaa palloa ylöspäin, päättää hyökkäyksen tai menettää pallon ja sen jälkeen tämä laitapakki osallistuu sen aikaa peliin, että pallo saadaan takaisin omille. Kyseinen pelaaja voi saada kokonaisen pelinkin aikana ainoastaan kourallisen syöttöjä, ja niiden säännönmukainen seuraus on siirtää pallo lähimmälle pallovarmalle keskikenttäpelaajalle tai roiskaista se hädissään sivurajan suunnassa pystyyn. Koska kyseisellä pelaajalla on peliä kohti ja monesti jopa treeneissä vain pari kosketusta palloon silloin tällöin, hänestä tulee entistä arempi ja heikompi pelaaja pallollisena ja joukkuekaverit pelaavat hänelle entistä vähemmän. Tästä syntyy helposti kierre jolloin tämä reppana alkaa jo vältellä palloa sen menettämisen pelossa tai menettää sen stressatessaan liikaa jo sitä ensimmäistäkin kosketusta, ja taas muiden halu syöttää hänelle vähenee.
Futsalissa tämä asia korjaantuu yleensä helposti: jokainen saa kosketuksia palloon, syöttää paljon, suojaa sitä paineen alla ja myöskin menettää palloja. Tällöin pelaajilla ei yksinkertaisesti riitä aikaa pelätä pallon saamista tai sen menettämistä, ja pallon kanssa toimimisesta tulee täysin luonnollinen osa peliä; on uskomatonta kuinka vielä useissa ylempien divareiden porukoissakin on pelaajia, joiden ainoa panos pallolliseen peliin on antaa se yksi varma syöttö omille ja siinä se - nämä pelaajat saattavat pelata melkein koko pelin ikään kuin pallotonta peliä.
Yllä mainittu pätee mielestäni myös muidenkin pelaajien kohdalla: lähes jokainen hermoilee ajoittain vastustajan kovan prässin alla ja tällöin on iso kiusaus pelata vain alibisyöttö lähimmälle kaverille, joka sitten on pulassa kun syöttösuuntia ei ole ja paineen alla jännittää muutenkin niin kovasti. Futsalissa koko ajan selässä roikkuva vastustaja on niin arkipäivää, että ajatus luistaa kirkkaasti vaikka joku niskaan hengittääkin.
Mielestäni tietynlaisen futsal-henkisen ajattelutavan tarttuminen myös futispeleihin auttaa siinä, ettei pallon kanssa hermoile liikaa, osaa ja uskaltaa pelata pienessä tilassa ja pyrkii paineen allakin ensisijassa laadukkaaseen syöttöön, eikä pelkkään satunnaiseen suuntaan rääppäistyyn kukkupalloon.
Kun se joukkueen arinkin palloa pelkäävä pelaaja saa satoja kosketuksia palloon samassa ajassa, kun hän futismatsissa saa viisi, lienee väistämätöntä että hänen pallovarmuutensa ja pelin rentous paranevat roimasti, ja kasvaneen itsevarmuuden myötä myös joukkueen muulle porukalle selviää, että heillä itseasiassa onkin pirun käyttökelpoinen laitapakki, joka tähän mennessä on yksinkertaisesti ohitettu joka pelissä ja pallollista peliä on pyöritetty kaikki tämä aika käytännössä yhdeksällä kenttäpelaajalla. Kyllä vain!
|
|
|
|
|
|