Yleisömäärät, AM 2014

[Erochichi]

Vaikka jalkapalloa pääsääntöisesti pelataankin silloin kuin Suomessa (ja Euroopassa) on talvi ei kyseessä ole missään tapauksessa mikään talvilaji sanan varsinaisessa merkityksessä. Jos jalkapallo on talvilaji niin mitkä sitten ovat kesälajeja? Rantalentis?

Pesäpallo, vesipallo, terveyden tuhoaminen "terassilla"?

[Jarkka]

Hyviä huomioita kaverit

[Kratos]

Vaikka jalkapalloa pääsääntöisesti pelataankin silloin kuin Suomessa (ja Euroopassa) on talvi ei kyseessä ole missään tapauksessa mikään talvilaji sanan varsinaisessa merkityksessä. Jos jalkapallo on talvilaji niin mitkä sitten ovat kesälajeja? Rantalentis?

Luulisin, että tämä talvilaji - juttu tuodaan esiin vain siksi, ettei suomalaiset velliperseet (kuten minä, saatanan kylmä oli katsella MyPa-Lahia) viihdy katsomassa jalkapalloa kylmässä, vaikka se on euroopassa hyvin normaalia useissa maissa. Suomessa on keskimäärin liigaottelussa aika lämmintä, jos vertaa eurooppalaisiin sarjoihin.

[Untermars]

Vielä jos tuosta kauden alkamisesta jotain sanoisi, niin esimerkiksi HJK:lla ei viimeiseen viiteen vuoteen kausi ole alkanut edes samalla viikolla. Kauden alku on heittänyt vähintään viikolla, mutta nyt siis poikkeuksellisen paljon - kolme viikkoa.
Esimerkiksi Englannissa alkupäivä näyttäisi olevan viimeisen kymmenen vuoden ajalla 15-19.8 ensimmäiset pelit muutamaa (11 & 13) poikkeusta lukuunottamatta. Mutta siellä toki sarjakin on pysynyt muuttumattomana koko ajan.

[Untermars]

http://www.hs.fi/urheilu/a1397539512302?jako=17793d047dbef8c739778f2bfdb570d9

Sponssilippujen ohella liigajoukkueet voisivat pohtia vielä radikaalimpaa hinnoitteluremonttia. Mallia ne voisivat ottaa chicagolaisesta Northwestern Universitysta. Fast Company -lehden mukaan Northwestern keikautti urheilukilpailujensa lippuhinnoittelun päälaelleen.

Kaksi yliopiston omaa taloustieteilijää kehitti "purppuraksi hinnoitteluksi" nimetyn järjestelmän, jossa tapahtuman lippukorvaus määrittyy sen markkina-arvon mukaan. Aluksi hinta on korkea. Sitten se halpenee, kunnes kaikki liput on myyty. Kaikki maksavat lopulta viimeisen markkinahinnan. Jos futisfani ostaa sisäänpääsyn aluksi 40 eurolla, mutta hinta putoaa myöhemmin 15 euroon, ostaja saa takaisin 25 euroa. Näin joukkue saa joka kotipelissä täsmällisen tiedon markkina-arvostaan.

Ainakin Chicagossa lopputuloksena oli aiempaa suurempi yleisö, kasvaneet lipputulot ja lipunhintoihin tyytyväiset kannattajat.

[ginikettu]

Kaksi yliopiston omaa taloustieteilijää kehitti "purppuraksi hinnoitteluksi" nimetyn järjestelmän, jossa tapahtuman lippukorvaus määrittyy sen markkina-arvon mukaan. Aluksi hinta on korkea. Sitten se halpenee, kunnes kaikki liput on myyty. Kaikki maksavat lopulta viimeisen markkinahinnan.

periaatteessa kannatettava ajatus kokeilla uutta, lippupalvelu tuskin taipuu moiseen kokeiluun. tiedä vaikka tuo olisikin ihan toimiva, mutta toteutuksessa voi olla ongelmia enemmänkin.

[Tri Pe]

Eurooppa voidaan jakaa suunnilleen keskeltä kahtia puhuttaessa jalkapallon suosiosta yleisölajina. Jakolinja noudattaa rautaesirippua, ja Suomi sekä koko Balkan Kreikkaa myöten jäävät myös itäpuolelle. Melkein kaikkialla Itä-Euroopassa yleisömäärät ovat suhteellisen vaatimattomia, esim. Skotlanti ja Belgia yltävät lähelle Venäjän lukuja.

Toki joissakin itä-Euroopan maissakin on se seuran tai kaksi jotka vetävät isojakin yleisömääriä.

Latvia on hauska esimerkki sikäli että maa oli EM-kisoissa vuonna 2004 ja kisapaikkaa Suomessakin on odotettu ja sen vaikutusta Veikkausliigankin yleisömääriin. Alla Latvia pääsarjan yleisökeskiarvot:

2013: 314
2012: 393
2011: 507
2010: 466
2009: 448
2008: 533
2007: 682
2006: 712
2005: 677 
2004: 750 (Maajoukkue EM-kisoissa)
2003: 590 
2002: 618
2001: 796
2000: 611
1999: 785

[svedu]

Latvia on hauska esimerkki sikäli että maa oli EM-kisoissa vuonna 2004 ja kisapaikkaa Suomessakin on odotettu ja sen vaikutusta Veikkausliigankin yleisömääriin.

Eli maajoukkueen menestyksen myötä pääsarjan AM ei kohonnutkaan, vaan kääntyi laskuun.
Ruotsissa on myös ollut samanlainen trendi, eli maajoukkueen tulokset ja Allsvenskanin keskiarvo eivät juurikaan seuraa toisiaan.

1993       4 838
1994       4 865 (mj MM-pronssia)
1995       5 680
1996       4 989
1997       5 570
1998       5 647 (mj ei selviytynyt MM-kisoihin)
1999       7 217
2000       6 976 (mj viimeinen "helpossa" ryhmässä EM-lopputurnauksessa)
2001       8 441
2002       10 180
2003       10 208
 

[pyry]

Uskon edellisten tavoin että maajoukkueen menestys ei näkyisi kasvuna Veikkausliigan yleisömäärissä. Eihän korismiesten menestyksestäkään ole käytännössä ollut mitään iloa Korisliigalle. Aika harva futisihminen kai näin ajatteleekaan, mutta urheilumediassa ja kaikenlaisissa kolumneissa ajatusta säännöllisesti toistellaan.

En tiedä vaikuttaisiko suomalaisen seurajoukkueen menestys CL:ssä tai EL:ssä enemmän. Ehkä, kun siinä tapauksessa kyse olisi (todennäköisesti) sentään Veikkausliigaa pelaavasta jengistä.

[Untermars]

En tiedä vaikuttaisiko suomalaisen seurajoukkueen menestys CL:ssä tai EL:ssä enemmän. Ehkä, kun siinä tapauksessa kyse olisi (todennäköisesti) sentään Veikkausliigaa pelaavasta jengistä.

Siinä olisi toinen mielenkiintoinen vertailu. Paljon oman sarjan pelit kiinnostavat suhteessa europeleihin. Viikkoa ennen Kaiserslautern-matsia joka veti yli 21.000 Olympiastadionille pelattiin klassikko HJK - Haka, yleisöä 3102... Ja kiimaisen CL-kauden jälkeen kotiavauksessa kaudella 1999 HJK - TPS, yleisöä 1825.

2009 elo-syyskuu 3382, Honka toukokuussa 4527
2010 elo-syyskuu 4473, jossa mukana Honka matsi 8119
2011 elo-syyskuu 2673, jossa mukana Honka matsi 6128
2012 elo-syyskuu 2690 Honka toukokuussa 5508, lokakuussa 6570
2013 elo-syyskuu 6039, jossa mukana Honka 10 305

Näissä 2009 ja 2013 europelit menivät mönkään, ja muissa ei. Näyttäisi siltä, että ihmiset menisivät mieluummin katsomaan Europelejä, ja se on pois liigan peleistä, lukuunottamatta Honka matsia, joka on paikallispeli, mutta ehkä sekään ei vetänyt niin paljon, jos se olisi ollut toisena ajankohtana. Vaikea näitä on verrata toisiinsa kun yleistä kasvuakin on kaudesta toiseen ollut jonkin verran.

Honkakaan ei vedä hirveästi katsojia, jos niitä on kaksi kaudessa. Tällä kaudella siis HJK-Honka on 22.4 ja 4.10.

edit. mukaan loputkin katsojamäärät

[jhr]

Vaikka jalkapalloa pääsääntöisesti pelataankin silloin kuin Suomessa (ja Euroopassa) on talvi ei kyseessä ole missään tapauksessa mikään talvilaji sanan varsinaisessa merkityksessä. Jos jalkapallo on talvilaji niin mitkä sitten ovat kesälajeja? Rantalentis?

Se on kulttuuri- ja perinnekysymys. Talvella pelataan jalkapalloa ja kesällä lomaillaan ja huiskitaan vaikka krikettiä tai hakataan tennistä, ne sitten vastaavasti ovat niitä kesälajeja. Ihan yhtä hyvin voisi jalkapalloa pelata kesälläkin mutta kun ei pelata, poislukien arvoturnaukset.

[Thalian]

Se on kulttuuri- ja perinnekysymys. Talvella pelataan jalkapalloa ja kesällä lomaillaan ja huiskitaan vaikka krikettiä tai hakataan tennistä, ne sitten vastaavasti ovat niitä kesälajeja. Ihan yhtä hyvin voisi jalkapalloa pelata kesälläkin mutta kun ei pelata, poislukien arvoturnaukset.

Ovatko arvoturnaukset jotenkin erilaista jalkapalloa vai miksi niitä ei voi pelata talvella, kuten muuta futista?

[Erochichi]

Eli maajoukkueen menestyksen myötä pääsarjan AM ei kohonnutkaan, vaan kääntyi laskuun.
Ruotsissa on myös ollut samanlainen trendi, eli maajoukkueen tulokset ja Allsvenskanin keskiarvo eivät juurikaan seuraa toisiaan.

1993       4 838
1994       4 865 (mj MM-pronssia)
1995       5 680
1996       4 989 (mj ei selviytynyt EM-kisoihin)
1997       5 570
1998       5 647 (mj ei selviytynyt MM-kisoihin)
1999       7 217
2000       6 976 (mj viimeinen "helpossa" ryhmässä EM-lopputurnauksessa)
2001       8 441
2002       10 180 (mj eteni lohkosta MM-kisoissa)
2003       10 208
 

Täydensin parilla asialla.

[Erochichi]

Ovatko arvoturnaukset jotenkin erilaista jalkapalloa vai miksi niitä ei voi pelata talvella, kuten muuta futista?

Suuret liigat Euroopassa ovat kesätauolla, joten pelaajat voivat osallistua kisoihin.
Kansainvälisesti jalkapallo on talvilaji, myös eteläisellä pallonpuoliskolla.

[Untermars]

Ovatko arvoturnaukset jotenkin erilaista jalkapalloa vai miksi niitä ei voi pelata talvella, kuten muuta futista?

Karkeasti kai näin: seurajoukkuejalkapallo on viihdeteollisuutta ja pelaajien työllistäjä. Maajoukkuejalkapallo on pelaajien promootiota tai hyväntekeväisyyttä. Arvoturnaukset siis pelataan silloin, kun kukaan ei ole duunissa.

[Tango Rosario]

Toki joissakin itä-Euroopan maissakin on se seuran tai kaksi jotka vetävät isojakin yleisömääriä.

Esim. Kreikassa Ateena on suurkaupunki, jossa riittää eurooppalaisittainkin isoja seuroja, ja jalkapallo on maan ykköslaji, joten olisi erikoista, jos yksikään seura ei saisi isoja yleisömääriä. Vaikka lännessäkin on sarjoja, joissa muutama seura nostaa keskiarvoa tuntuvasti, on itä-länsijako oikeastaan hämmästyttävän selvä, ja se olisi hyvä kohde jonkinlaiselle sosiologiselle tutkimukselle. Länsi-Euroopan ehkä ainoa poikkeus on Irlanti, mutta maan oma sarjahan on ihan luokaton, samoilla sijoilla Maltan ja Luxemburgin kanssa ja reilusti Suomen ja Islannin perässä. Maajoukkuepelaajat tulevat kaikki Englannista ja Skotlannista.

Ovatko arvoturnaukset jotenkin erilaista jalkapalloa vai miksi niitä ei voi pelata talvella, kuten muuta futista?

Tarkalleen ottaen MM-kisatkin pelataan joskus talvella, kuten edelliset kisat ja tavallaan myös tämänvuotinen turnaus. Ilmasto ei siis ole suoranainen este, vaikka arvokisojen puolueettomalla maaperällä koettavaan turistimatkaluonteeseen sopiikin paremmin kesäisen lämmin sää kuin vaikka pohjoisen Euroopan talvi, jossa sitten tahkotaan koti- ja vieraspeleissä kansallisia ja kansainvälisiä sarjoja. Kuten edellä jo on todettu, ei MM-kisoja toki ole pelattu Euroopan seurakauden aikana, ja syksy-kevätrytmiin on syynä alunperin kouluvuoden rytmitys. Ainakin Afrikan ja Aasian mestaruuskisoja on pelattu Euroopan talvella.

[pyry]

Esim. Kreikassa Ateena on suurkaupunki, jossa riittää eurooppalaisittainkin isoja seuroja, ja jalkapallo on maan ykköslaji, joten olisi erikoista, jos yksikään seura ei saisi isoja yleisömääriä. Vaikka lännessäkin on sarjoja, joissa muutama seura nostaa keskiarvoa tuntuvasti, on itä-länsijako oikeastaan hämmästyttävän selvä, ja se olisi hyvä kohde jonkinlaiselle sosiologiselle tutkimukselle. Länsi-Euroopan ehkä ainoa poikkeus on Irlanti, mutta maan oma sarjahan on ihan luokaton, samoilla sijoilla Maltan ja Luxemburgin kanssa ja reilusti Suomen ja Islannin perässä.

Niin, se on vähän mihin sen rajan vetää. Esim. perinteisen ja menestyneen futismaa Portugalin pääsarjan yleisömäärät ovat suurimpien seurojen jälkeen ihan Itä-Eurooppa/Veikkausliiga-tasolla.

Itse asiasta en ole mitenkään eri mieltä, ja olisi tosiaan kiva kuulla hypoteeseja siitä mikä tämän eron voisi selittää. Itse olen tavannut ajatella eroa Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä Suomen myöhäisen kaupungistumisen kautta, mutta useimmissa itäisen Keski-Euroopan maissa tämä selitys ei toimi ollenkaan.

Ehkä se liittyy jotenkin eroihin kaupunkikulttuurissa tai tarkemmin siinä, tavataanko ylipäänsä käydä isoissa joukkotapahtumissa?

[murdock]

http://www.hs.fi/urheilu/a1397539512302?jako=17793d047dbef8c739778f2bfdb570d9

Sponssilippujen ohella liigajoukkueet voisivat pohtia vielä radikaalimpaa hinnoitteluremonttia. Mallia ne voisivat ottaa chicagolaisesta Northwestern Universitysta. Fast Company -lehden mukaan Northwestern keikautti urheilukilpailujensa lippuhinnoittelun päälaelleen.

Kaksi yliopiston omaa taloustieteilijää kehitti "purppuraksi hinnoitteluksi" nimetyn järjestelmän, jossa tapahtuman lippukorvaus määrittyy sen markkina-arvon mukaan. Aluksi hinta on korkea. Sitten se halpenee, kunnes kaikki liput on myyty. Kaikki maksavat lopulta viimeisen markkinahinnan. Jos futisfani ostaa sisäänpääsyn aluksi 40 eurolla, mutta hinta putoaa myöhemmin 15 euroon, ostaja saa takaisin 25 euroa. Näin joukkue saa joka kotipelissä täsmällisen tiedon markkina-arvostaan.

Ainakin Chicagossa lopputuloksena oli aiempaa suurempi yleisö, kasvaneet lipputulot ja lipunhintoihin tyytyväiset kannattajat.

Erola ei ole tainnut ihan ymmärtää lukemaansa. Purple Pricing pureutuu jälkimarkkinoiden ongelmiin. Jos liigajengien lipuile olisi kova kysyntä ja trokarit tekisivät tiliä myymällä lippuja parhaille paikoille, niin sitten liigajengit voisivat yrittää kasvattaa tulostaan chicagolaisveijareiden opeilla.

http://articles.chicagotribune.com/2014-01-05/business/ct-biz-0105-confidential-tickets-20140105_1_grant-achatz-nick-kokonas-ticket-sales

[shots]

[Hadji]

kaveri arvioi hiihtiksellä olevan 4K. ois luullu, että jopa enemmänkin vai onko aurinkokatsomossa väljää kun sitä ei veikkaus tv:n kuviin oo saatu..

[toubi]

FC Lahti-HJK 4512

[Erochichi]

Siellä (Kuopiossa) ilmoitettiin 2086 tänään. Ei mitenkään yli 500 todellisuudessa. Koko Veikkausliigan AM on 30-50% ilmoitetuista luvuista, korkeintaan.

Ketä, mitä, kuinka tämä typerä itsepetos hyödyttää?

Tiedän, ettei tämän kirjoittajaa silitellä, mutta jonkun on se tuotava julki.

[Röytän Karhu]

Kyllä ne nykyään aika hyvin paikkansa pitävät.

[kokistuoppi]

Tiedän, ettei tämän kirjoittajaa silitellä, mutta jonkun on se tuotava julki.

No ei varmaan, jos heität päästäsi jotain "30-50 prosenttia" ilman näyttöjä. Koko liigan osalta siis. Kuopijosta en tiijä, mutta kuvan perusteella tuo näyttää toki Jokerit-tason kusetukselta. Olikos siellä toisella puolella millainen katsomo?

[kortsupappi]

HJK:han kusettaa lukujaan taas alaspäin, joten + - nolla.