AC loi melko paljonkin hyökkäyksiä molempien laitojen kanssa, kunnes laitureilta alkoi vähän kunto loppua, mutta hätkähdyttävää on taustanousujen lähes totaalinen puuttuminen. Boksissa oli vajaa tusina keskityspallotilannetta, joissa AC:n kaksi hyökkääjää taisteli KPV:n 4-5 puolustajaa vastaan. Tämän lisäksi Puurunen hakeutui usein hakemaan palloa liian eteen, joten tilanne oli ennemminkin laituri vastaan 3-4 puolustajaa, joka ei yllättäen tuota tulosta. Asia olisi ihan toisella mallilla, jos siinä laiturina pelaisi joku Hartson tai vastaava, mutta kuten joku on saattanut havaita ei Titi saatika sitten Rafinha ole olleet pääpelaajina sillä tasolla. Kolehmaiselta, Ollolta ja Ollilta odottaisin nousuja useammin. Ollilta puolustusvoittoisuuden parhaiten ymmärtää, hän katkoo hyvin palloja ja on puolustavassa roolissa ehdottomasti parhaimmillaan, joten vastuu kaatuu kahden hyökkäävämmän sankarin niskaan, painetta vastustajan boksiin on saatava, jos maalinteko on prioriteettilistalla italonolla-nollan edellä.
Ja Kolehmaisesta vielä. Pallollisena mielestäni Toni pelaa suhteellisen hyvin _ikäisekseen_. Lisää vauhtia ja rohkeasti yrittämään vapauttaviakin syöttöjä nopeilla muutamilla tatseilla. Tähän mennessä en kovin usein ole sellaisia nähnyt valitettavasti. Ennen kaveri niitä jakeli, mutta vastus taisi olla eri tasoa. Pallottomasta pelaamisesta plussana kova juoksuhalu, parannusta entiseen melko paljon, mutta se juoksu on loppujen lopuksi aika turhaa, jos sen jälkeen vaan menee potkaisemaan kaveria nilkoille ja luovuttaa tilanteen siihen. Typeriä kortteja nousee todennäköisesti vielä paljon tälläkin kaudella, tulee mieleen eräs -86-ikäluokan lupaava oululaispuolustaja, jolla oli ainakin ennen tapana nappailla suhteellisen paljon typeriä kortteja, vaikka pelasikin hyvin yleisesti ottaen.
Luukkoselle todellakin propsit, varmempaa ja parempaa kuin aikoihin. Lisäksi Vilppola, Peltola ja Hietanen pelasivat hyvin puolustavista pelaajista. Toppariparille pari hasardia, mutta kuitenkin hyvä peli. Ollosta en vielä ole täyttä kuvaa saanut, mutta melko hyvin kaveri pelaa ja uskaltaa pelata, mutta myös uhrautuu joukkueensa eteen. Typerä näytteleminen, josta tuli vaaran paikka. Siitä
:keskari:. Hyökkäävistä pelaajista Rafinhalle ja Titille mielestäni puhtaat paperit, vaikka kumpikaan ei täyttä ysikymppistä jaksa sata lasissa pelata. Rafikin välissä pomppi miten sattui, mutta sellaista se on. En pidä, mutta kaveri pelaa muuten niin viihdyttävästi, että saa kuitenkin noita anteeksi. Kolehmaisen peliä käsitelty yllä jokunen rivi ja Puurusesta voisi sanoa, että ei kaveri yksin targetina saa oikein mitään aikaan. Joku voi sanoa, että ei tule palloja, mutta mielestäni keskityspalloihin ei kannata hakea etutolpan edestä vaan vauhdilla pilkun ja vitosen välistä, mutta tämähän on vain minun mielipiteeni.
